Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lauri haki kymmentä paikkaa, mutta yksikään firma ei suostunut vajaan 2 000 euron palkkatoiveeseen

Lappilaiset yritykset valittavat työvoimapulaa
02.02.2018 |

TYÖNANTAJAN kiinnostus lopahti, kun hän kuuli kuopiolaisen Lauri Väisäsen palkkatoiveen: 13 euroa tunnilta ja lisät. Lapista töitä hakenut Väisänen oli kertonut työnantajalle sähköpostitse, ettei hän pidä alinta taulukkopalkkaa riittävänä eikä oikeudenmukaisena. Neljän kuukauden safarioppaan työstä olisi maksettu 9 euroa tunnilta, mikä on ohjelmapalvelualan minimitaso.

”Palkkatoivetta perustelin sillä, että minulla oli kokemusta asiakaspalvelutyöstä jo ennen kuin hain opiskelemaan. Olen valmistunut restonomiksi matkailualalta, ja tämän jälkeen olen työskennellyt ulkomaisten turistien kanssa sekä tehnyt töitä hiihtokeskuksessa”, Väisänen kertoo.

Lappilaiset yritykset sanovat kärsivänsä pahoin työvoimapulasta. HS uutisoi viime viikolla, että yritykset tarvitsevat vähintään satoja sesonkityöntekijöitä edellisvuosia enemmän. Jotkut sanovat työvoimapulan uhkaavan jo yritysten kasvua.

Väisänen otti jutun luettuaan yhteyttä HS:n toimitukseen. Hän halusi kertoa toisen puolen ilmiöstä ja arveli, että syy työvoiman liikkumattomuuteen on liian huonoissa palkoissa.

Hänelle muutto Kuopiosta Lappiin olisi myös aiheuttanut kuluja. Esimerkiksi asuntoonsa hän ei olisi välttämättä heti saanut vuokralaista.

”Tuokin toive olisi ollut vain alle 2 000 euroa kuukaudessa 37,5 tunnin työviikolla. Siihen päälle vielä lisät, mitkä eivät todellakaan päätä huimaa tällä alalla sunnuntailisää lukuun ottamatta.”

LAPISSA huutavin pula on kokeista, tarjoilijoista, myyjistä sekä ohjelmapalvelutyöntekijöistä kuten oppaista. Väisänen lähetti hakemuksen kymmeneen sesonkityöpaikkaan. Yksikään työnantaja ei tullut palkka-asiassa vastaan. Väisänen itse ei ollut valmis asiassa joustamaan.

Työpaikkailmoituksissa palkkauksen perustaksi ilmoitetaan tyypillisesti työehtosopimus. Tällöin hakijat tietävät, että palkkataso on heikko eikä Lappiin kannata lähteä etenkään osa-aikatöihin, sanoo Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne palvelualojen ammattiliitto Pamista.

Taulukkopalkkojen mukaan esimerkiksi kokin tai tarjoilijan palkka on kokemuksesta ja työn vaativuudesta riippuen noin 1 600–1 900 euroa kuukaudessa. Tuntipalkka on siis 10–12 euroa.

JOS työntekijöitä ei tahdo löytyä, pitäisikö yritysten käyttää houkuttimena parempaa palkkaa?

Ainakin työpaikka­ilmoitusten perusteella osa työnantajista on valmiita neuvottelemaan palkasta. Näin ilmoittaa esimerkiksi Barona-konserniin kuuluva Opteam, joka hakee muun muassa osa-aikaisia sesonkityöntekijöitä kevätkaudeksi.

Mikä on työntekijän neuvotteluvara?

”Käytännössä työehtosopimuksen mukainen taso maksetaan pääosin työntekijöille, joilla on vähän työkokemusta. Kokeneempi porukka, jolla on näyttöjä, työskentelee tyypillisesti sopimuspalkalla”, Opteamin aluejohtaja Antti Rotko sanoo.

Hän antaa esimerkin:

”Ravintola-alan työehtosopimuksessa alle kahden vuoden kokemuksella tuntipalkka on 11 euron hujakoilla. Kokeneempi voi saada 12,5–15 euroa. Sitten on erikoistapauksia, joissa palkka voi olla mitä vaan. Suurimmalla osalla meidän työntekijöistämme on sopimuspalkat.”

Kommentit (192)

Vierailija
81/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On se jännää, että juuri valmistuneet ja joskus kehnostikkin kouluttautuneet vaativat heti isoja palkkoja. 2000e oikeasti palvelualalle heti koulun jälkeen? Ihan sama onko miten paljon kokemusta, mielestäni on aika törkeää. 

Itse aina ymmärsin, että ensimmäiset vuodet on alempana, mutta sitten alkaa tulla bonukset ja palkannostot kun on näyttänyt, että on korvaamaton työntekijä yritykselle. 

Mikä itseään syövä kehäpäätelmä tässä sulla on? Kokemuksella ei pitäisi olla väliä palkanmaksun kannalta mutta sitten kuitenkin kokemus nostaa palkkaa? 

Miksi työntekijän pitäisi sitoutua useammaksi vuodeksi osoittamaan olevansa korvaamaton, jotta joskus ehkä herra isokengän armosta voisi saada vaikka euron korotuksen, kun eivät ne työnantajat sitoudu työntekijöihinsä?

Vierailija
82/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännää, että juuri valmistuneet ja joskus kehnostikkin kouluttautuneet vaativat heti isoja palkkoja. 2000e oikeasti palvelualalle heti koulun jälkeen? Ihan sama onko miten paljon kokemusta, mielestäni on aika törkeää. 

Itse aina ymmärsin, että ensimmäiset vuodet on alempana, mutta sitten alkaa tulla bonukset ja palkannostot kun on näyttänyt, että on korvaamaton työntekijä yritykselle. 

Valitettavasti oikeassa elämässä ei käy noin että polkupalkalla töihin otetulle alettaisiin maksamaan parempaa palkkaa kun kokemusta tulee lisää. Helpoin tapa korottaa palkkaa on se että vaihtaa työpaikkaa.

Jep, noin se mullakin meni. Siinä vaiheessa kun olin jo allekirjoittanut sopimuksen toisen firman kanssa ja menin irtisanoutumaan, pomolle tuli hätä ja tarjosi 25 % palkankorotusta. No, en jäänyt siltikään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oho, työnantajat siis kuvittelevat, että työntekijän pitäisi rakastaa sitä Heidän tarjoamaa työtä niin paljon, että tekisivät sitä lähes ilmaiseksi. Sellainen "kontatkaa edessäni, kun suurena hyväntekijänä tarjoan teille sentään TÖITÄ"-asenne on vaan havaittavissa monista kitupalkkaa tarjoavista pomoista.

http://voima.fi/artikkeli/2015/gallupkeisari-on-tyly-tyonantaja/

Pätkä yllä olevasta Voima-lehden haastattelusta:

"Me ollaan esimerkiksi rakennettu vammaisille oma sisäänkäynti. Ikävä kyllä niitä ei kovin paljoa syystä tai toisesta ole tullut meille töihin, vaikka me ollaan yritetty niitä viranomaisten kanssa etsiä”, Lehti sanoo liikuntavammaiselle toimittajalle. ”Olen varmaan tehnyt jotain väärin, kun olen työllistänyt ihmisiä. Ei kai mulla ole velvollisuutta työllistää ketään.”

Puhe on kuitenkin työn tekemisen ehdoista. Harva suomalainen suostuisi työskentelemään ilman ennakolta sovittua palkkasummaa ja työtuntimäärää, jotka kirjataan työsopimukseen.

”En tiedä, koska meillä on sitä tutkimustyötä tehtävänä. Se on vähän niin kuin marjanpoiminta. Ei se marja työehtosopimuksen mukaan kypsy, se tulee sen mukaan, millainen ilmasto on. Me ei olla valtion budjetista rahoitettu orgaani. Me toimitaan markkinaehtoisesti”, Lehti sanoo.

Yrittäjä on siis markkinoiden edessä täysin voimaton. Tosin kuten Ahola ja Eronen toteavat, ei Taloustutkimuksen työntekijän epävarmuus hälvene nousukaudellakaan. Yritetään kuitenkin vielä kerran:

Eikö ole yritysjohdon tehtävä pystyä organisoimaan asiat sillä tavalla, että työntekijöiden kanssa pystytään kirjoittamaan edes jonkinlaiset työsopimukset? ”Kyllä me varmaan se pystytään kirjoittamaan.” Mutta te ette kirjoita. ”Me pystytään, jos halutaan.” Miksi ette halua? ”En mä niin ole sanonut. En ole sanonut, ettei me haluta. Jos joku haluaa, niin varmaan tehdään.” Miksi sitä ei sitten tehdä? ”En mä tiedä. Ei kaikkea työtä tehdä, jota ei tarvita.” Eli työsopimuksen tekeminen työntekijän kanssa on turha työtehtävä? ”Kyllähän me kirjoitetaan työtodistus sen jälkeen, kun he lopettavat, jos he haluavat.”

Lehti ryhtyy puhumaan ansioistaan työllistäjänä. Erityisesti hän kehuu tarjonneensa työtä monille nuorille, joille Lehden mukaan epätietoisuus esimerkiksi työajasta ei ole ongelma.

Valtaosa Lehden yrityksen työllistämistä puhelinhaastattelijoista ei kuitenkaan ole opiskelijoita. Lehtikin myöntää, että osa työntekijöistä on työskennellyt yrityksessä miltei päivittäin vuosien ajan. Silti heidän on mahdollista tietää työtilanteensa vain viikoksi kerrallaan.

Toisaalta haastattelutyöhön on kuitenkin Lehdenkin mukaan usein vaikeaa löytää tekijöitä, ja vaihtuvuus on suuri. Kannattaisiko työntekijöihin sittenkin sitoutua?

Lehti palaa pohtimaan työehtoasioita. ”Onko se sitten lakisääteinen velvollisuus, että sellainen [työsopimus] pitää tehdä?” hän kysyy yllättäen. ”Se on tarkoituksenmukaisuuskysymys. Jos tehdään, se tehdään sen takia, että siitä on jotain hyötyä.”

Hän ei usko, että kukaan jäisi ilman työsopimusta, jos sellaista pyytäisi. On kuitenkin vaikea uskoa, että työntekijä uskaltaisi ehdottaa työsopimusta, kun periaatteet on rekrytoinnin yhteydessä tehty selväksi. ”Ei meillä sellaista periaatetta tietääkseni ole missään meidän laatujärjestelmissä”, hän sanoo.

Haastattelun edetessä Lehti alkaa hermostua. ”Haluutsä, että me jatketaan tätä haastattelua vai ei? Mä kiellän niiden valokuvien käytön. Koska mun mielestä sun asenne on… että sä oot ryhtynyt sillä lailla toimittajan tehtävään. että sä väität että mä en tiedä jotain tai että sä tiedät paremmin kuin minä.”

Lehti tivaa toimittajalta, mistä tämä on saanut tietonsa työehdoista. ”Kuinka laaja otos sulla on, kun väität, että meillä jätetään joku työsopimus kirjoittamatta?"

Vierailija
84/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

typerykset kirjoitti:

Käyttäjä5770 kirjoitti:

rahaaa kirjoitti:

Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.

Hyvinhän tämän ymmärtää, ei tässä mitään epäselvää ole. Mutta sitä en ymmärrä että puhutaan jostain työvoimapulasta vaikka pulaa ei ole työvoimasta vaan asiakkaista jotka maksaisivat riittävästi jotta työvoimaa voisi palkata.

Yrittäjät ovat tässä ne joiden peruskäsitys markkinataloudesta on hukassa. Jos hyödykkeestä on pulaa, sen hinta nousee kunnes löytyy tasapaino kysynnän, tarjonnan ja hinnan välisessä suhteessa. Tämä on markkinatalouden perusta. Todellista pulaa ei ole jollei hyödykkeen hinta nouse, on vain yritys saada hyödykettä markkinatalouden toiminnasta poikkeavalla tavalla.

Talvisin kotimaisen kurkun hinta nousee koska sitä on kesän satokautta vähemmän tarjolla. Jos olisin lappilainen matkailuyrittäjä, alkaisin valittaa että kurkku pitää saada halvemmalla koska minulla ei muuten ole varaa sitä ostaa. Voisinpa vaatia syrjäseututukeakin kurkun hintaan. Vaatiahan sitä saa mutta ei kurkkuviljelijöiden tarvitse näiden vaatimusten perusteella hintaa laskea. Monet ostavatkin sitten halvempaa ja huonompaa ulkolaista kurkkua. Niin haluaisi tehdä tietysti lappilainen matkailuyrittäjäkin.

Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, joista suuri osa työhaluisia ja -kykyisiä. Niin kauan kun tämä on tilanne, ei mitään todellista työvoimapulaa ole, sanoivatpa esimerkiksi persaukiset (koska ahneudestahan tässä ei tietenkään ole kysymys, eihän?) lappilaset matkailuyrittäjät mitä tahansa. Kyse on vain ja ainoastaan siitä ettei työstä haluta maksaa markkinahintaa, ja toisaalta siitä ettei työntekijä voi loputtomiin joustaa koska ihmisen noin lähtökohtaisesti pitäisi elää palkallaan.

Kyllä on erikoinen näkemys. väännetäänpä rautalangasta av-mammalle : jos lastentarvikeliike myy 30 kpl 600 euron hintaista yhdistelmävaunua kuukaudessa, eli 18000 euroa. Summalla juuri ja juuri maksaa itse ne vaunut ensin, vuokra, vakuutukset, sähköt, kassajärjestelmät, palkan yhdelle myyjälle, tel, yel, ym maksut ja saa itselleen palkkaa 1000 euroa /kk. Myyjä alkaa vaatia sen 3 euroa lisää tunnissa ja kukaan muukaan ei suostu tulemaan ilman tuota + 3 euroa TES päälle. Ainoa vaihtoehto on lisätä hintoihin se tonnin kustannus, että työntekijä suostuu tulemaan töihin. Yhdistelmävaunut myydään vastedes hintaan 633 euroa, samat kulut saadaan maksettua, työntekijän bruttopalkka nousi. Tuore äiti pulittaa vaunuista 5% enemmän kuin ennen, jotta saadaan pidettyä työhön suostuva työntekijä. Jne, sama hinnankorotus ihan kaikkeen, maitopurkista käytettyyn autoon, että saadaan parempi palkka kaikille! Kyllä sillä palkalla on sitten komiaa ostella, kun kaiken tavaran hinta nousi.

Yrittäjä myy kuukaudessa 30 yhdistelmävaunua ja tarvitsee siihen työrumbaan (?) yhden palkatun työntekijän itsensä lisäksi?

Väännä sinä puolestasi rautalangasta mikä on tämän yrittäjän liikeidea?

Vierailija
85/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asian vierestä:

Oma työnantajani muistaa säännöllisesti mainita kuinka huonosti firmalla menee ja katteet on perseestä. Firma pysyy pystyssä kuulemma sen turvin, että hän pumppaa siihen jatkuvasti omaa rahaa. Sanokaa kuka yrittäjä pitää vuodesta toiseen yllä kannattamatonta firmaa ja syytää siihen omaa rahaa?

Hänen vuosiansionsa on noin 150000€, josta pääomatuloja 4000€. Ilmeisesti hän käy sitten jossain muualla töissä, jos oma firma ei tuota mitään?

Kuitenkin meillä on hyllyllinen plakaatteja, joissa kerrotaan, että tämä on suurin piirtein Suomen vakavaraisin yritys ja parasta A-ryhmää.

Kaiken tarkoitus on tietenkin estää työntekijöitä pyytämästä lisää palkkaa. Vuosi sitten kuitenkin pyysin ja sain lisää 80€/kk ja työmatkasetelit :-P

Vierailija
86/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totta. Mista tuntematon voi tietää minkälainen työntekijä on? Rakas kummitäti on suosittelemassa ja kehumassa, kun on vähän samalla alalla. Nuo suositusten kerjääjät ovat vähän tyhmiä. Työntekijä haluaa kunnollisen palkan, mutta ei työnanatajillakaan ole tietoo tuloista aina miten joku sesonki menee ja miten rivakasti joku tekee työnsä, voiko minkä verran luottaa tekijäänsä. Rekrytointi ei ole helppoa, jos ei ole työn hakeminenkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sitten työnantajan ei auta kuin tehdä työnsä itse. Eivät ihmiset pelkän huvin vuoksi töitä tee, pitää työstä saadulla palkalla kyetä elämäänkin.

Ei kukaan lähde sesonkihommiin Lappiin sellaisella palkalla, millä juuri ja juuri elää. Kyllä siitä pitäisi jäädä jotain säästöönkin, muuten tuossa hommassa ei ole mitään mieltä. Siis työntekijän kannalta. Vielä kun kahdesta asunnosta juoksee kulut (jos sieltä Lapista edes asuntoa löytää), niin ihan pienellä palkalla ei sesonkitöihin yksinkertaisesti ole varaa lähteä.

Kyllä firmojen pitäisi osata hinnoitella ne palvelunsa niin, että on varaa palkata henkilökuntaakin. Eikä pitäisi aina miettiä sitä, miten tämän halvimmalla nyt saisi järjestettyä. Jos ihmiset ovat matkanneet kauas Lappiin ties mistä maailman kolkista, niin kyllä he ovat valmiita maksamaan hieman ylimääräistä, jos pääsevät kokemaan jotain ainutkertaista. Tällä konseptilla olisi varaa maksaa sille osaavalle työntekijällekin.

Vierailija
88/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa on liian korkea työttömyysturva, jos sillä elää paremmin kuin 9 €:n tuntipalkalla. Jännästi palkalla ei elä, mutta tuilla eläminen ilmeisesti ei tuota mitään ongelmia. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yllätys. Yrittäjille kelpaa kyllä paikallinen sopiminen, mutta tietysti vain silloin kun saavat itse sanella ehdot. Markkinatalouden pullasta otetaan vain rusinat. Tuskin edes tajuavat katsoa peiliin.

9 euroa tunnilta, haistakoon ny .....

Tottakai itselle jää enemmän kuin maksaa toisen työstä vähemmän.

Vierailija
90/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on liian korkea työttömyysturva, jos sillä elää paremmin kuin 9 €:n tuntipalkalla. Jännästi palkalla ei elä, mutta tuilla eläminen ilmeisesti ei tuota mitään ongelmia. 

Ihan jännästi minulla on ainakin korkeammat kulut, kun käyn työssä kuin olisin kotona oleva työtön. Työmatkoihin menee rahaa, lasten päivähoitomaksut, aikaa ei riitä tehdä asioita itse halvalla: käydä sienessä, marjassa, paikata vaatteita, rempata itse taloa, pitää puutarhaa, valmistaa ruokia enemmän itse jne. En voi työntekijänä harrastaa halvalla kulttuuri tai reissata. Vapaat ja loma-ajat kun eivät osu yksiin halpojen lippujen kanssa. Työttömänä tulisin toimeen huomattavasti pienemmällä rahalla kuin työssä käyvänä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Asian vierestä:

Oma työnantajani muistaa säännöllisesti mainita kuinka huonosti firmalla menee ja katteet on perseestä. Firma pysyy pystyssä kuulemma sen turvin, että hän pumppaa siihen jatkuvasti omaa rahaa. Sanokaa kuka yrittäjä pitää vuodesta toiseen yllä kannattamatonta firmaa ja syytää siihen omaa rahaa?

Hänen vuosiansionsa on noin 150000€, josta pääomatuloja 4000€. Ilmeisesti hän käy sitten jossain muualla töissä, jos oma firma ei tuota mitään?

Kuitenkin meillä on hyllyllinen plakaatteja, joissa kerrotaan, että tämä on suurin piirtein Suomen vakavaraisin yritys ja parasta A-ryhmää.

Kaiken tarkoitus on tietenkin estää työntekijöitä pyytämästä lisää palkkaa. Vuosi sitten kuitenkin pyysin ja sain lisää 80€/kk ja työmatkasetelit :-P

Jos kyseessä on osakeyhtiö, niin tiedot löytyvät kyllä Finderista. Sieltä näkee liikevaihdon ja liiketuloksen. Firma ei pysty tekemään tulosta sillä, että omistaja laittaa siihen rahaa sisään. Joten jos Finder sanoo että firma tekee tulosta, niin sitten se tekee. Päältäpäin ei tietenkään pysty näkemään kuinka paljon omistaja maksaa itselleen palkkaa (jos ollenkaan) joten se firman pieni tulos voi olla yrittäjän ainoa ansiolähde.

Tässä tapauksessa toki verotiedot ovat laverrelleet, että ansiotuloja on reippaasti. Osakeyhtiöstä ei oikeastaan ole edes fiksua nostaa noin paljon palkkana, verotuksellisesti olisi edullisempaa maksaa itselleen pienempää palkkaa ja ottaa isommat osingot.

Vierailija
92/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ilmiannoin tämä ketjun koska ap  lainasi luvatta koko  tekstin toisaalta.

Voi miten epätoivo paistaa kokkarin näppikseltä :D Soita Sipilälle niin pistää koko vauvapalstan kiinni!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on liian korkea työttömyysturva, jos sillä elää paremmin kuin 9 €:n tuntipalkalla. Jännästi palkalla ei elä, mutta tuilla eläminen ilmeisesti ei tuota mitään ongelmia. 

Moni saa ansiosidonnaista, itsekin vielä vähän aikaa nettona 1200€/kk. Ei tuo summa suuren suuri ole, mutta en minä ehkä ihan muutamalla satasella myisi vapaa-aikaani (ja työpanostani), pitää ottaa huomioon että tulisi työmatkakulut, työpaikalla syöminen ja vaatteitakin pitäisi ehkä hankkia. Mielekkääseen ja mielenkiintoiseen työhön voisin lähteä pienelläkin palkalla, mutta hanttihommista pitäisi saada vähän enemmän koska työ itsessään ei anna mitään ja saattaa olla vielä raskastakin.

Työmarkkinatuki on sen 700€ ja minun ei ainakaan siitä veroja tarvitse maksaa. Noilta tuloilta voisi jo se 1500€ palkkakin houkuttaa, mutta ei niin että lähtisin Lappiin ja joutuisin silti maksamaan Helsingin asunnosta. Ja eiköhän siellä Lapissa ole omatkin työttömänsä, jolla on siellä asunnot ja kaikki.

Vierailija
94/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minulle sopisi tuo 9€:n tuntipalkka. En kyllä ole kouluttautunut tuolle alalle, mutta voisinkohan silti saada töitä? Kai jotain avustavaa työtä voisi tehdä ilman koulutustakin? Voisikohan oppaaksi pätevöityä oppisopimuksella?

Onhan tuo aika pieni palkka ammattilaiselle, mutta meitä työttömiä on paljon ja luulisi, että jostain löytyy aina henkilö, joka suostuu tekemään töitä pienemmälläkin palkalla.

Että menisit ammattitaidottomana polkemaan ammattilaisten palkkoja??? Näinhän me duunarit saadaan elintasomme kuntoon, kun idiootit on valmiita tekemään puoli-ilmaiseksi töitä. Ei s**tana näitä idiootteja!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on liian korkea työttömyysturva, jos sillä elää paremmin kuin 9 €:n tuntipalkalla. Jännästi palkalla ei elä, mutta tuilla eläminen ilmeisesti ei tuota mitään ongelmia. 

Moni saa ansiosidonnaista, itsekin vielä vähän aikaa nettona 1200€/kk. Ei tuo summa suuren suuri ole, mutta en minä ehkä ihan muutamalla satasella myisi vapaa-aikaani (ja työpanostani), pitää ottaa huomioon että tulisi työmatkakulut, työpaikalla syöminen ja vaatteitakin pitäisi ehkä hankkia. Mielekkääseen ja mielenkiintoiseen työhön voisin lähteä pienelläkin palkalla, mutta hanttihommista pitäisi saada vähän enemmän koska työ itsessään ei anna mitään ja saattaa olla vielä raskastakin.

Työmarkkinatuki on sen 700€ ja minun ei ainakaan siitä veroja tarvitse maksaa. Noilta tuloilta voisi jo se 1500€ palkkakin houkuttaa, mutta ei niin että lähtisin Lappiin ja joutuisin silti maksamaan Helsingin asunnosta. Ja eiköhän siellä Lapissa ole omatkin työttömänsä, jolla on siellä asunnot ja kaikki.

Eli kyse on laiskuudesta.

Vierailija
96/192 |
02.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokoomuksen tavoitteiden mukainen yleinen ilmainen orjatyö on siis koko ajan vain entistä lähempänä, kun nykyään 2000 euron kuukausipalkka on palkkapyyntönä liian korkea.

Vierailija
97/192 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

typerykset kirjoitti:

Käyttäjä5770 kirjoitti:

rahaaa kirjoitti:

Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.

Hyvinhän tämän ymmärtää, ei tässä mitään epäselvää ole. Mutta sitä en ymmärrä että puhutaan jostain työvoimapulasta vaikka pulaa ei ole työvoimasta vaan asiakkaista jotka maksaisivat riittävästi jotta työvoimaa voisi palkata.

Yrittäjät ovat tässä ne joiden peruskäsitys markkinataloudesta on hukassa. Jos hyödykkeestä on pulaa, sen hinta nousee kunnes löytyy tasapaino kysynnän, tarjonnan ja hinnan välisessä suhteessa. Tämä on markkinatalouden perusta. Todellista pulaa ei ole jollei hyödykkeen hinta nouse, on vain yritys saada hyödykettä markkinatalouden toiminnasta poikkeavalla tavalla.

Talvisin kotimaisen kurkun hinta nousee koska sitä on kesän satokautta vähemmän tarjolla. Jos olisin lappilainen matkailuyrittäjä, alkaisin valittaa että kurkku pitää saada halvemmalla koska minulla ei muuten ole varaa sitä ostaa. Voisinpa vaatia syrjäseututukeakin kurkun hintaan. Vaatiahan sitä saa mutta ei kurkkuviljelijöiden tarvitse näiden vaatimusten perusteella hintaa laskea. Monet ostavatkin sitten halvempaa ja huonompaa ulkolaista kurkkua. Niin haluaisi tehdä tietysti lappilainen matkailuyrittäjäkin.

Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, joista suuri osa työhaluisia ja -kykyisiä. Niin kauan kun tämä on tilanne, ei mitään todellista työvoimapulaa ole, sanoivatpa esimerkiksi persaukiset (koska ahneudestahan tässä ei tietenkään ole kysymys, eihän?) lappilaset matkailuyrittäjät mitä tahansa. Kyse on vain ja ainoastaan siitä ettei työstä haluta maksaa markkinahintaa, ja toisaalta siitä ettei työntekijä voi loputtomiin joustaa koska ihmisen noin lähtökohtaisesti pitäisi elää palkallaan.

Kyllä on erikoinen näkemys. väännetäänpä rautalangasta av-mammalle : jos lastentarvikeliike myy 30 kpl 600 euron hintaista yhdistelmävaunua kuukaudessa, eli 18000 euroa. Summalla juuri ja juuri maksaa itse ne vaunut ensin, vuokra, vakuutukset, sähköt, kassajärjestelmät, palkan yhdelle myyjälle, tel, yel, ym maksut ja saa itselleen palkkaa 1000 euroa /kk. Myyjä alkaa vaatia sen 3 euroa lisää tunnissa ja kukaan muukaan ei suostu tulemaan ilman tuota + 3 euroa TES päälle. Ainoa vaihtoehto on lisätä hintoihin se tonnin kustannus, että työntekijä suostuu tulemaan töihin. Yhdistelmävaunut myydään vastedes hintaan 633 euroa, samat kulut saadaan maksettua, työntekijän bruttopalkka nousi. Tuore äiti pulittaa vaunuista 5% enemmän kuin ennen, jotta saadaan pidettyä työhön suostuva työntekijä. Jne, sama hinnankorotus ihan kaikkeen, maitopurkista käytettyyn autoon, että saadaan parempi palkka kaikille! Kyllä sillä palkalla on sitten komiaa ostella, kun kaiken tavaran hinta nousi.

Yrittäjä myy kuukaudessa 30 yhdistelmävaunua ja tarvitsee siihen työrumbaan (?) yhden palkatun työntekijän itsensä lisäksi?

Väännä sinä puolestasi rautalangasta mikä on tämän yrittäjän liikeidea?

Luulenpa että suurin ongelma on tällä yrittäjällä se että mammat tilaa netistä ulkomailta nykyään vaununsa...käydään kyllä katsomassa kaupassa etukäteen ja viedään myyjän aikaa mutta tilataan sitten muualta.Kylläpä kannattaa maksaa myyjälle isoa palkkaa kun tulosta ei tule.Väittäisin tämän olevan isoin ongelma kaupan alalla tällä hetkellä.Hyvälle työntekijälle maksetaan kyllä hyvä palkka mutta mistä maksat jos kauppa ei käy? Yrittäjä ei haluaisi lopettaa,eläkkeeseen vielä vuosia, kukaan ei ko.yritystä osta. Kortistoonko muiden elätettäväksi?Tähän Lapin asiaan tämä ei kuulu,siellä selkeästi kusetusta harrastavat.Toivoisin että suomalaiset pitäisivät jokainen huolta että työpaikat säilyvät, osta siis kaupoista,älä netistä.

Vierailija
98/192 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

ohho kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

rahaaa kirjoitti:

Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.

Sitten työnantajan ei auta kuin tehdä työnsä itse. Eivät ihmiset pelkän huvin vuoksi töitä tee, pitää työstä saadulla palkalla kyetä elämäänkin.

Minä odotan innolla sitä päivää, kun valtio tekee konkurssin. Yks kaunis päivä ei olekaan sinne tilille ilmestynyt tuet ja korvaukset, rahat vaan on loppu. Tili tyhjä eikä täyty. Ei siihen edes kauaa mene enää. Kuvitteliko joku 26 v työnvieroksuja oikeasti, että taikaseinästä tulee ilmaista rahaa loppuelämän, vaikka vielä 60 vuotta? Haha, sitä shokkia ja valituksen määrää, kun stoppi tulee.

Kyllä se konkurssi tulee kun kaikki on firmat on siirretty ulkomaille. 80-luvun hyvään aikaan kaupungit ja valtio omisti kaikki sähkö- ja Teleyhtiöt yms. Isot firmat maksoi veronsa Suomeen. Sairaaloissa oli suojatyöpaikkoja eli tavallaan vastikkeelista rahaa vajaakuntoisille. Verojen jälkeen kaupungille se oli varmaan +-0. Kohta terveydenhuoltokin on siirretty ulkomaisille yksityisille, jotka hoitavat vain ne halvasti sairastavat. Eli antibiootteja hakevat saikuttajat. Nekin hoidetaan aasialaisen voimin. Kyllä se on joku muu kuin toimeentulotuki, joka Suomen kaataa.

Nimenomaan. Ja kun valtion johtoa myöten parempituloiset piilottavat sijoituksensa ulkomaille ilman että antavat niiden tuoda verotuloja Suomeen niin konkurssi on varma. Ja aivan varmasti syyttävät köyhiä silloinkin ;)

Vierailija
99/192 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voisin kyllä työttömänä sinkkuna lähteä sesonkityöntekijäksi Lappiin vaikka 10e tuntipalkalla, mutta siinä tapauksessa pitäisi myös olla mahdollisuus tehdä niin paljon työtä kuin haluaa, siis yli 40 tuntia viikossa ja ilman ylärajoituksia. Lisäksi pitäisi tietysti olla edullinen majoitus, koska nollatuloksella tuollaisessa kuviossa ei olisi mitään järkeä.

Täytyy sanoa, että minä en lähtisi. Johan Lapissa asuminen olisi niin ankeaa, että siitä pitäisi jotain ylimääräistä saada! Saati että muutenkaan tuosta palkasta saisi mitään hyötyä (paitsi työnantaja). Itse aikoinaan nuorena sinkkuna lähdin Pohjois-Norjaan kalatehtaille, mutta siellä oli tietysti palkat ihan eri sfääreissä - norjalaiset jostain syystä ymmärsi, että p*skaduuniin p*skasijainnilla ei tartte haaveilla työntekijöistä, jollei niille makseta kunnolla. Miten Pohjois-Suomessa ei tätä ymmärretä? Mitähän ne 90-luvun palkat oli euroissa, en muista muttei ainakaan alle 20e/tunti. Asuntola järjestetty halvalla, rahaa ei kulunut mihinkään koska kyläpahasessa ei ollut tekemistä, mutta kirjoja tuli sinä vuonna luettua :D Ja seuraava vuosi meni kevyesti niillä rahoilla maailmanympärimatkalla, säästöjä jäi jäljellekin. Jokainen "työvoimapulasta" valittava lappilainen matkailuyrittäjä voi ihan vaan katsoa peiliin ja sen jälkeen tehdä p*skapalkatut työnsä ihan itse, ei tähän muuta ratkaisua ole. Edes puolalaiset tai romanialaiset ei suostu noilla palkoilla hommiin, kun nekin menee sinne Norjan kalatehtaille.

Vierailija
100/192 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen aina haaveillut lomamatkasta Lappiin, mutta eipä ole varaa. Kaikki Euroopan pääkaupungit ja Välimeren lomakohteet olen sen sijaan jo kolunnut 30 vuoden aikana, siihen on sentään lomasäästöt riittäneet.

Tori.fistä bongasin just hienon "lomamökin", järven rantaan oli rahdattu ikkunaton kontti jossa oli kaksi kerrossänkyä ja mikro. Olisko ollut 600€ viikko.