Lue keskustelun säännöt.
Mitä asioita/tapoja tms. ulkomaalaiset ystäväsi/tuttusi ovat ihmetelleet Suomessa?
Japanilainen ystäväni oli luonani ja vanhus kaatui yrittäessään ylittää katukiveyksen reunaa pyörätuolillaan. Suoraan vilkasliikenteiselle autotielle.
Ihmisiä lapsi ohitse tupakka huulessa siitä ainakin 5-6, eikä kukaan edes kysynyt tarvitseeko vanhus apua. Ystäväni meni auttamaan niin pian kuin pääsi bussista ulos. Kysyi minulta sen jälkeen että ollaanko täällä aina noin välinpitämättömiä toisen hätää kohtaan. Olisi tehnyt mieli vastata että eihän me, mutta kyllähän "me" tietyssä määrin olemme. Oletetaan aina, että se kuuluisa "joku muu" on hälyttänyt apua, itse voi keskittyä omiin asioihinsa.
Kommentit (2072)
Vierailija kirjoitti:
Lapsiin kohdistuvaa suoranaista vihamielisyyttä. Italialainen ystäväni lapsineen olivat luonani tässä hiljattain. Lapset 3- ja 6v innostuivat kun kerroin että lähellä on paikka missä saa syöttää sorsia. Otimme leivät mukaan ja lähdimme. Lapset heittelivät nätisti sorsille leipää, kunnes nuorempi liukastui ja sorsat pyrähtivät hetkeksi kauemmas. Sitten eräs vanhempi nainen tuli siihen huutamaan, että menkää muualle niiden kakaroidenne kanssa (käytti ä-alkuista nimikettä mitä en tähän kirjoita) ei tänne tarvitse tulla riehumaan.
No eihän tuo ollut lapsivihamielisyyttä, vaan rasismia ja ihmisvihamielisyyttä. Lapsille huudetaan, koska se on turvallista verrattuna vaikka aikuiselle miehelle räyhäämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ihmiset ovat ystävällisiä/avuliaita vaikka stereotypian mukaan eivät olisi
Miksi kengät otetaan sisällä pois
Kuivauskaappi
Kaupan kassa ei kysy jokaiselta "mitä kuuluu"
Miksi leipähyllyssä on puolet tummaa leipää
Jos jokin aika sovitaan niin se sitten myös pitää (esim. putkimies, sähköasentaja)
Missähän maassa mennään sisään (kotiin) kengät jalassa???
Tuo kaupan kassan "mitä kuuluu" on sinällään mielenkiintoinen, sillä jotkut suomalaiset ihan aikuisten oikeasti luulevat, että sitä kysytään "kohteliaisuudesta", no ei todellakaan, sitä kaupan kassaa ei pätkääkään kiinnosta mitä hänen kysymykseen vastaat.
Jenkeissä pidetään kengät sisällä.
No eikös se kuulu ihan peruskäytöstapoihin, että kaupan kassa kysyy mitä kuuluu? :)
Mitäs siihen pitäisi vastata? Pitäisikö kaupan kassalle alkaa kertomaan kaikki mikä mieltä painaa, vai pitäisikö vain valehdella kaiken olevan loistavasti, niin että parempaa päivää ei voi olla? Onko kassa varautunut kuulemaan totuudenmukaisen vastauksen kysymykseensä?
Tervehdykseen vastataan kulttuurin sääntöjen mukaisesti. How do you do -tervehdykseen vastatataan englanniksi "hyvin menee", ei se mikään mielenterveyshaastattelu ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikkalaiset työkaverit ihmettelivät, miten joku voi pitää kolmen tai peräti neljän viikon kesäloman putkeen. Siellä usein yksi viikko kerrallaan, kaksi on jo hämmästyttävää tavallisissa toimistoissa.
Älytöntähän se onkin pitää putkeen se kesäloman neljä viikkoa. Minä pidän yleensä kahdessa osassa, tosin viime vuoden viimeiset kesälomapäivät pidin joulukuussa, eli meni kolmessa osassa. Olisi parempi kun olisi viikon lomia pitkin vuotta, se olisi huomattavasti palauttavampaa.
Jenkeissä, suuressa maassa, sukulaiset saattavat asua tuhansien kilometrien päässä, niin luulisi, että olisi kannattavaa lähteä sukuloimaan pidemmäksi aikaa kuin viikoksi miinus lentoihin kuluva aika.
Mihin se suihkun vesi muuten Sveitsissä menee jos ei lattialle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvipöytäkursailu. Emäntä kehottaa moneen kertaan ottamaan kakkua, mutta kukaan vain ei halua aloittaa, vuoroa pallotellaan vieraalta toiselle. Ihan omituista, siis kuin emännän tarjoomukset eivät kelpaisi.
Oikeasti siinä kai on kyse siitä, että vieraat ovat kohteliaita toisilleen, ei emännälle: halutaan ikään kuin sanoa, että sinä olet minua arvokkaampi, joten ota kakkua ennen minua (niin saat kunnon palan).
Ei vaan siksi kursaillaan että ei vaikuta ahneelta. Suomessa ahneus on aina ollut perisynti.
... eli samasta ilmiöstähän noissa molemmissa on kyse. Ahneus on ikävä piirre juuri siksi, että silloin joku muu voi jäädä vähemmälle tai kokonaan ilman.
Ja kyse on todellakin myös arvotuksesta ja arvojärjestyksestä. Ruoka tarjotaan aina ensin ryhmän arvokkaimmalle jäsenelle (esim. tilaisuuden vanhimmalle tai juhlan päähenkilölle), joten vaatiihan se pokkaa päättää, että juuri minä nyt tässä olen se, jolla oikeus astella pöytään ensimmäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin se suihkun vesi muuten Sveitsissä menee jos ei lattialle?
No toki lattiakaivoon. Mutta se ei sijaitse siinä keskellä lattiaa, jossa muutenkin tepastellaan vaan "suihkukopin" lattiassa. Tuota lattiakaivojuttua ovat mun saksalaiset ystävät usein myös ihmetelleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin se suihkun vesi muuten Sveitsissä menee jos ei lattialle?
No toki lattiakaivoon. Mutta se ei sijaitse siinä keskellä lattiaa, jossa muutenkin tepastellaan vaan "suihkukopin" lattiassa. Tuota lattiakaivojuttua ovat mun saksalaiset ystävät usein myös ihmetelleet.
Tuota ihmettelen minakin vaikka olen Suomessa syntynyt. Suihkukopit ja-verhot on keksitty estamaan veden roiskumista ympari kylpyhuonetta. Onhan siina hirvea kuivaaminen ja siivoaminen suihkun jalkeen ja homevaurioitakin voi tulla.
Sama kun keittiossa ei olisi tiskialtaita vaan vesi roiskuisi pitkin huonetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että Suomessa sanotaan kylään mennessä yleensä ”Hei!” ja kylästä lähtiessä ”Hei hei!”. En osaa itsekään selittää minkä vuoksi asia on Suomessa niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin se suihkun vesi muuten Sveitsissä menee jos ei lattialle?
No toki lattiakaivoon. Mutta se ei sijaitse siinä keskellä lattiaa, jossa muutenkin tepastellaan vaan "suihkukopin" lattiassa. Tuota lattiakaivojuttua ovat mun saksalaiset ystävät usein myös ihmetelleet.
Eikö asia ole niin että Suomessa niin usein känniset sammuvat suihkuun ja jos se lattiakaivo jää sen sammuneen ruhon alle, sitten saattaa tulla pahakin vesivahinko. Siksi on ruvettu rakentamaan lattiakaivo hieman edemmäs suihkusta ja lattia rakennetaan kallistuksella että vesi valuu sinne. Ja kuulema opiskelija-asunnoissa (joissa ko. sammuminen on todella yleistä) rakennetaan kaksi lattiakaivoa, yksi lähemmäs suihkua, toinen keskemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että Suomessa sanotaan kylään mennessä yleensä ”Hei!” ja kylästä lähtiessä ”Hei hei!”. En osaa itsekään selittää minkä vuoksi asia on Suomessa niin.
Selitä asia näin: hei tarkoittaa 'hello' ja hei hei taas 'goodbye'.
En näe ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten huono kasvatus/käytös ja auktoriteetin sekä kurin puute. Ranskassa pohjoismaalaisia lapsia kutsutaan nimityksellä "pienet kuninkaalliset". Tämä viittaa siihen, miten lapset hallitsevat kuninkaallisten lailla ja auktoriteetti on kateissa aikuisilta. Asetelma näkyy paitsi kodeissa, myös esim. kouluissa. Ranskalaisten mielestä surkeaa lastenkasvatusta.
Minua tämä naurattaa, koska asun Saksassa ja kaipaan hyväkäytöksisiä suomalaislapsia päivittäin. Meidän sisäpihalla leikkivät lapset kirkuvat niin kovaa, että alkuiltaan asti ei voi pitää ikkunoita auki. Ja kirkuvat siis koko ajan, eivät leiki esim. puhuen vaan leikkivät huutaen. Eikä aika ole kullannut muistoja, juuri ihastelin alkukesästä Suomessa miten lapsi pystyi puhumaan normaalilla äänenvoimakkuudella äitinsä kanssa julkisessa.
Saksassa lapset tosiaan puhuvat hirveän kovaa ja korkealta. Aina huomaan sen siellä käydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monen miehen suusta olen kuullut että miten suomalaiselta naiselta saa seksiä niin helposti? Kun kotimaassa ei saa naisilta huomiota kummemmin mutta täällä riittää melkein kunhan vaan sormia napsauttaa.
Sama. Nokiakin oli käytännössä parituslaitos koska sen ulkomaisissa yksikössä työskennelleet miehet tulivat Suomeen reissuilleen ja saldo oli vähintään seitsemän kaatoa viikossa, viikonloppuisin usea teki hattutemppuja.
Nokialla työskennelleet suomalaiset naiset taas maailmanmatkoillaan tutustuivat lähinnä eri maiden miestarjontaan.
Kyllä se oli paremminkin niin, että Suomesta mentiin komennukselle Kiinaan ja takaisin tuli kaksi ihmistä. Kotona sitten jaettiin kattilat exän kanssa.
Olihan sitä tuotakin, kun Nokian nynnyt inssit menivät Kiinassa sekaisin kun saivat kerrankin huomiota. Sitä eivät useinkaan tajunneet, että naiset ketkä heistä olivat kiinnostuneita olivat maksullisia naisia.
Suomalaisia tapoja, joita on ihmetelty; syömme iltaruoan noin viideltä, iltapalan noin kahdeksalta, lapset saavat mennä kouluun ilman saattajaa pyöräillen, lapset saavat tulla kotiin ilman vanhempia, tehdä läksyt ja olla ilman huoltajaa muutaman tunnin. Joskus jopa laittaa ruokaa, ulkoiluttaa koiria, siivota tai käydä lähikaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvipöytäkursailu. Emäntä kehottaa moneen kertaan ottamaan kakkua, mutta kukaan vain ei halua aloittaa, vuoroa pallotellaan vieraalta toiselle. Ihan omituista, siis kuin emännän tarjoomukset eivät kelpaisi.
Oikeasti siinä kai on kyse siitä, että vieraat ovat kohteliaita toisilleen, ei emännälle: halutaan ikään kuin sanoa, että sinä olet minua arvokkaampi, joten ota kakkua ennen minua (niin saat kunnon palan).
Ei vaan siksi kursaillaan että ei vaikuta ahneelta. Suomessa ahneus on aina ollut perisynti.
... eli samasta ilmiöstähän noissa molemmissa on kyse. Ahneus on ikävä piirre juuri siksi, että silloin joku muu voi jäädä vähemmälle tai kokonaan ilman.
Ja kyse on todellakin myös arvotuksesta ja arvojärjestyksestä. Ruoka tarjotaan aina ensin ryhmän arvokkaimmalle jäsenelle (esim. tilaisuuden vanhimmalle tai juhlan päähenkilölle), joten vaatiihan se pokkaa päättää, että juuri minä nyt tässä olen se, jolla oikeus astella pöytään ensimmäisenä.
Jos tuo on kursailun syy, niin silloinhan olisi järkevintä, että emäntä itse tarjoaisi ensimmäisenä ruoan sille arvokkaimmalle vieraalle tai ainakin sanoisi, että koska Matti nyt on arvokkain vieras, niin Matin pitää nyt ottaa ensimmäisenä, jotta muutkin saavat.
Minusta kursailu on naurettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Saksalaiset:
Ihastellaan marimekon tekstiilejä ja Iittalan astioita. Rauhaa ja järvimaisemaa.
Ihmetellään huonoa leipää vaikka olin väittänyt, että Suomesta saisi hyvää. Sitä, että lapsilla ei ollut koulun liikkatunnilla kunnon varusteita. Koulun helppous peruskoulussa ja muutenkin hälläväliä -meininki koulussa.
En tiedä mitä leipaa teidän saksalaisille on syötetty, mutta oma saksalainen ystäväni haluaa joka kerta Suomesta tuliaiseksi leipää, kun se on hyvää. En tosin vie mitään puikuloita tai vastaavia, vaan yritän katsoa vähän parempaa leipää, joka on leivottu muillakin kuin lisäaineilla. Reikäleipä on kovaa huutoa, karjalanpiirakat uppoavat myös.
Tähänkin lankaan muistutukseksi; netissä on nykypäivänä valtavasti mielipidevaikuttamista. Muillakin foorumeilla on alkanut ilmestyä Suomea, sen kulttuuria ja ihmisiä vähättelevää sisältöä säännöllisesti. Muistetaan siis olla ylpeitä omista juurista, perinteistä ja tavoista.
Se harmittaa, että suomalaiset esittävät itsensä vähätellen ja Suomesta puhutaan ulkomaalaisille aina pahaa ja moititaan oloja.
Sääkään ei kelpaa, vaikka talvi kuuluu ilmastoon ja pakkaset virvoittavat ja kesät hyttysineen ovat luonnollisia.
Mitä varten suomalaiset ovat niin arkoja ja puheen pitäisi olla aina perfekt, vaikka tärkeintä on tehdä itsensä ymmärrettäväksi, iloisella ja aina myönteisellä tavalla.
Totisuus ei ole tarpeen.
Tää menee ohi otsikon, joten sori siitä...
Joku mainitsikin, että tuntemansa saksalaiset tykkää karjalanpiirakoista. Menin ysärillä lukiolaisena au pairiksi Saksaan ja leivoin heille karjalanpiirakoita ( oli muuten hankala löytää ruisjauhoja...). Tykkäsivät kovasti. Kun yritin selittää sanaa/paikkaa Karjala heille ja yritin jotain ”karelischen Piroggen”, niin perheen isä hoksasi, että ”ai Korea?”. Koreanpiirakoita leivoin sit vielä läksiäisiksikin 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten huono kasvatus/käytös ja auktoriteetin sekä kurin puute. Ranskassa pohjoismaalaisia lapsia kutsutaan nimityksellä "pienet kuninkaalliset". Tämä viittaa siihen, miten lapset hallitsevat kuninkaallisten lailla ja auktoriteetti on kateissa aikuisilta. Asetelma näkyy paitsi kodeissa, myös esim. kouluissa. Ranskalaisten mielestä surkeaa lastenkasvatusta.
Osaako joku sanoa, missä vaiheessa sitten tapahtuu suuri käänne? Pakko sellaisen on jossain vaiheessa tapahtua, koska ranskalaiset aikuiset käyttäytyvät paljon huonommin kuin suomalaiset aikuiset.
Ranskassa tervehditään kaikkia ja kaikkialla, pyydetään anteeksi, kun ohitetaan ihminen ja hipaistaan vähän takinliepeellä, pardon, excusez-moi. Palvelukulttuurissa on samoja piirteitä kuin Venäjällä, vaikka syyt ovat erit.
Siinä vaiheessa kun ihmiset pääsevät pois perheen/koulun autoritäärisestä maailmasta - sitten jaksetaan jankata asioista kaiken rationaalisen keskustelun ohi ja ylitse, ei haluta noudattaa edes minimaalisia ja perusteltuja ohjeita, ollaan periaatteessa eri mieltä asioista jne. Sitten joutuu korottamaan ääntään ja ottamaan auktoriteettiaseman, mistä en eritysesti nauti, että päästään eteenpäin.
Ranskassa tervehditään kaikkia ja kaikkialla, pyydetään anteeksi, kun ohitetaan ihminen ja hipaistaan vähän takinliepeellä, pardon, excusez-moi. Palvelukulttuurissa on samoja piirteitä kuin Venäjällä, vaikka syyt ovat erit.