Jos mies tulee mukaan neuvolaan, en saa suunvuoroa siellä!
Nykyään on kuulemma sellainen käytäntö, että miehen tulisi olla mukana kaikilla neuvolakäynneillä jo raskausaikana. Minulla on kuitenkin useita asioita, joita haluaisin ottaa puheeksi siellä, mutta jos mies tulee mukaan, hän on koko ajan äänessä enkä saa kyseltyä omia kysymyksiäni. Mies on siis luonteeltaan sosiaalinen ja puhelias, itse olen hiljaisempi. Haluaisin jotenkin sellaista rauhallista kahdenkeskistä aikaa neuvolan terkan kanssa, sellaisen rauhallisen ilmapiirin, jossa voin ottaa puheeksi vaikeitakin asioita. En tiedä ymmärsikö joku. Onko siis paha asia, jos mies ei tule joka kerralla mukaan? Onko tämä väärin miestä kohtaan, onhan hänelläkin oikeus olla siellä? Kuitenkin koen, että nyt raskausaikana nämä käynnit koskevat enemmän minua kuin häntä, minä kuitenkin olen raskaana, synnytän jne. Vauva-aikana tilanne on tietenkin eri.
Kommentit (55)
Kaikesta kyllä pitäisi miehen kuullen pystyä juttelemaan, mutta jos mies puhuu vaan koko ajan eikä toinen saa puheenvuoroa niin neuvolan työntekijä voi missata jotain vakavaa. Ehkä sanoa miehelle ennen kuin kävelette huoneeseen sisään, että oo hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko ottaa miestä mukaan neuvolaan. Nykyään on enemmänkin tapana ottaa mieskin neuvolaan mukaan jos on itse ensisynnyttäjä. Silloinkaan ei ole kumminkaan pakko. Reilua olisi ottaa mies mukaan kumminkin silloin, kun on ultra, koska silloin mieskin näkee vauvansa. Lisäksi neuvolatädille voi sanoa, että ei puhuta ääneen sun painosta miehen läsnäollessa. Paino kun on yleensä naiselle arka paikka vaikka olisi normaalipainoinen saati ylipainoinen. Otat miehen siis mukaan vain silloin, kun on joku koko perhettä koskeva kysely tai ultra.
Mitä ihmettä? Ajatteleeko naiset oikeasti noin? Eiköhän se mies nyt tiedä minkä kokoinen vaimo on.
Ei vaan tässä mies ajatteli että naiset ajattelee noin. Muutenkin paska yleistys
Vierailija kirjoitti:
Eikö AP voi sanoa miehelleen, että nyt on kyse AP:n terveyteen ja vartaloon liittyvistä asioista ja toivoisi miehen olevan vähemmän äänessä neuvolakäynnillä. Tai miksei AP voi vain kysyä asiaansa?
Itse olin hyvin paljon neuvolakäynneillä mukana, mutta aika turha roolihan miehellä käytännössä oli. Toki oli mukava kuulla miten raskaus etenee, mutta käytännössä miehellä ei ollut mitään käyttöä raskausajan neuvolakäynneillä. Lasten kanssa olen käynyt neuvolassa. Se on toki eri asia.
Joo, voin tietenkin sanoa miehelle, että haluan sitten neuvolassa keskustella asioistani ja pyytää häntä vain istumaan hiljaa vieressä, mutta mitä järkeä miehen on sitten edes tulla mukaan ja järjestellä töistä vapaata tuon takia jne? Ymmärrän, että hänelläkin on kysymyksiä ja keskusteltavaa, mutta riittää varmaan, että mies tulee osalle kerroista mukaan, ja toisilla kerroilla keskitytään vain minun asioihini? Olen vaan jäänyt siihen käsitykseen, että nykyään olisi suositeltavaa miehenkin olla mukana kaikissa neuvoloissa, että toivottavasti en saa pahaa silmää sitten, jos menen yksin. :D
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko ottaa miestä mukaan neuvolaan. Nykyään on enemmänkin tapana ottaa mieskin neuvolaan mukaan jos on itse ensisynnyttäjä. Silloinkaan ei ole kumminkaan pakko. Reilua olisi ottaa mies mukaan kumminkin silloin, kun on ultra, koska silloin mieskin näkee vauvansa. Lisäksi neuvolatädille voi sanoa, että ei puhuta ääneen sun painosta miehen läsnäollessa. Paino kun on yleensä naiselle arka paikka vaikka olisi normaalipainoinen saati ylipainoinen. Otat miehen siis mukaan vain silloin, kun on joku koko perhettä koskeva kysely tai ultra.
Mitä ihmettä? Ajatteleeko naiset oikeasti noin? Eiköhän se mies nyt tiedä minkä kokoinen vaimo on.
Ei vaan tässä mies ajatteli että naiset ajattelee noin. Muutenkin paska yleistys
Minä eli tämän kirjoittanut olen kyllä nainen. Eli jotkut naiset kyllä ajattelee näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö AP voi sanoa miehelleen, että nyt on kyse AP:n terveyteen ja vartaloon liittyvistä asioista ja toivoisi miehen olevan vähemmän äänessä neuvolakäynnillä. Tai miksei AP voi vain kysyä asiaansa?
Itse olin hyvin paljon neuvolakäynneillä mukana, mutta aika turha roolihan miehellä käytännössä oli. Toki oli mukava kuulla miten raskaus etenee, mutta käytännössä miehellä ei ollut mitään käyttöä raskausajan neuvolakäynneillä. Lasten kanssa olen käynyt neuvolassa. Se on toki eri asia.
Joo, voin tietenkin sanoa miehelle, että haluan sitten neuvolassa keskustella asioistani ja pyytää häntä vain istumaan hiljaa vieressä, mutta mitä järkeä miehen on sitten edes tulla mukaan ja järjestellä töistä vapaata tuon takia jne? Ymmärrän, että hänelläkin on kysymyksiä ja keskusteltavaa, mutta riittää varmaan, että mies tulee osalle kerroista mukaan, ja toisilla kerroilla keskitytään vain minun asioihini? Olen vaan jäänyt siihen käsitykseen, että nykyään olisi suositeltavaa miehenkin olla mukana kaikissa neuvoloissa, että toivottavasti en saa pahaa silmää sitten, jos menen yksin. :D
ap
Älä pelkää, et saa. Miehiä todennäköisesti suositellaan tulemaan mukaan, jotta ymmärtäisi paremmin mitä on tapahtumassa ja miten raskaus vaikuttaa vaimoon. Muuten oli aika turhia käyntejä miehen näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sinulla on joku sellainen kysymys, jota lapsesi isä ei saa kuulla? Millainen on parisuhde, jossa äiti salaa jotain raskauteen ja vauvaan liittyvää lapsen isältä?
Parisuhde ei ole millään tavalla huono vaikka tuleva äiti ei halua esim. miehensä kuulevan hänen ja terveydenhoitajan puhuvan siitä, kuinka naiselle on tullut kamalia ja rumia suonikohjuja reisiin ja alapäähän ja kuinka paino on noussut jo 20kg, vaikka syö terveellisesti ja naista väsyttää ja kiukuttaa monesti kamalasti ilman mitään järkevää syytä hormonien takia. Nainen ei halua, että mies tulee siihen pätemään kuinka helppoa se syöminen on oikein ja niin ja näin, vaikka nainen oksentelee raskauspahoinvoinnissa yms yms. listaa voisi jatkaa loputtomiin. JOTKUT ASIAT ON INTIIMEJÄ ja jotkut asiat voi olla parempi jättää omaan tietoon, vaikka PARISUHDE ON TODELLA HYVÄ.
Kuvailemassasi tapauksessa parisuhde ei todellakaan ole hyvä.
Millaisten miesten kanssa te oikein hankitte lapsia, jos tuollainen päteminen hyvää parisuhdetta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko ottaa miestä mukaan neuvolaan. Nykyään on enemmänkin tapana ottaa mieskin neuvolaan mukaan jos on itse ensisynnyttäjä. Silloinkaan ei ole kumminkaan pakko. Reilua olisi ottaa mies mukaan kumminkin silloin, kun on ultra, koska silloin mieskin näkee vauvansa. Lisäksi neuvolatädille voi sanoa, että ei puhuta ääneen sun painosta miehen läsnäollessa. Paino kun on yleensä naiselle arka paikka vaikka olisi normaalipainoinen saati ylipainoinen. Otat miehen siis mukaan vain silloin, kun on joku koko perhettä koskeva kysely tai ultra.
Mitä ihmettä? Ajatteleeko naiset oikeasti noin? Eiköhän se mies nyt tiedä minkä kokoinen vaimo on.
No kyllä ajattelee, täällä yksi sellainen. Kuolisin jos mies kuulisi painoni!!! Samasta syystä neuvolakortti on visusti piilossa.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisitteko te miehet todella, että oma nainen olisi vieressä lääkärissä kuulemassa, kuinka teillä on pukamia perseessä ja impotentti vaivaa ja hiusraja ohenee uhkaavasti...? Hei haloo! Jotkut asiat on yksityisiä, vaikka onkin parisuhteessa. Tämmöiset asiat haluaa mielummin itse kertoa puolisolle myöhemmin. Ensin pitää saada sulatella asiaa itse. Ei halua, että joku lääkäri töksäyttää ikävän ja vaikean asian julki tosta noin vain.
No tuota.. omalla miehellä on niitä pukamia ollutkin ja on asiasta puhuttu,naureskeltukin yhdessä. Joku pakeneva hiusrajakin kyllä NÄKYY sille puolisolle ihan ilman puhettakaan. En kyllä koe että raskausvaivoissa olisi jotain niin intiimiä ja mystistä,että ne pitäisi mieheltä salata. Päinvastoin,ihan hyvä että mieskin tietää miten raskaus oikeasti kehoon vaikuttaa. En ymmärrä miksi painokaan pitäisi salata mieheltä. Siis kyllähän se mies näkee jokapäivä,minkäpainoinen se kumppani on. En ole hävennyt painoa neuvolassa edes vaikka olen ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sinulla on joku sellainen kysymys, jota lapsesi isä ei saa kuulla? Millainen on parisuhde, jossa äiti salaa jotain raskauteen ja vauvaan liittyvää lapsen isältä?
Parisuhde ei ole millään tavalla huono vaikka tuleva äiti ei halua esim. miehensä kuulevan hänen ja terveydenhoitajan puhuvan siitä, kuinka naiselle on tullut kamalia ja rumia suonikohjuja reisiin ja alapäähän ja kuinka paino on noussut jo 20kg, vaikka syö terveellisesti ja naista väsyttää ja kiukuttaa monesti kamalasti ilman mitään järkevää syytä hormonien takia. Nainen ei halua, että mies tulee siihen pätemään kuinka helppoa se syöminen on oikein ja niin ja näin, vaikka nainen oksentelee raskauspahoinvoinnissa yms yms. listaa voisi jatkaa loputtomiin. JOTKUT ASIAT ON INTIIMEJÄ ja jotkut asiat voi olla parempi jättää omaan tietoon, vaikka PARISUHDE ON TODELLA HYVÄ.
Miten voi kirjoittaa nuo kaksi lauseta samaan kommenttiin. Jos tuo kuvaa sinun mielestä hyvää parisuhdetta, niin sitten oma parisuhteeni on erinomaisen loistava.
Sellainen päteminen ja muiden suuvuoron vieminen on aika tyypillistä käytöstä miehille. He ikään kuin valtaavat yhteistä "sosiaalista tilaa" itselleen ja ajattelevat että naiset eivät ansaitse yhtä isoa osuutta siitä itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sinulla on joku sellainen kysymys, jota lapsesi isä ei saa kuulla? Millainen on parisuhde, jossa äiti salaa jotain raskauteen ja vauvaan liittyvää lapsen isältä?
Parisuhde ei ole millään tavalla huono vaikka tuleva äiti ei halua esim. miehensä kuulevan hänen ja terveydenhoitajan puhuvan siitä, kuinka naiselle on tullut kamalia ja rumia suonikohjuja reisiin ja alapäähän ja kuinka paino on noussut jo 20kg, vaikka syö terveellisesti ja naista väsyttää ja kiukuttaa monesti kamalasti ilman mitään järkevää syytä hormonien takia. Nainen ei halua, että mies tulee siihen pätemään kuinka helppoa se syöminen on oikein ja niin ja näin, vaikka nainen oksentelee raskauspahoinvoinnissa yms yms. listaa voisi jatkaa loputtomiin. JOTKUT ASIAT ON INTIIMEJÄ ja jotkut asiat voi olla parempi jättää omaan tietoon, vaikka PARISUHDE ON TODELLA HYVÄ.
Ei olisi tullut mieleenkään päivitellä terkalle jotain alapään näköä eikä mieheni ole mikään ääniä joka tulisi pätemään miten HÄN ei ole lihonut :,D kaikenlaisten luusereiden kanssa te pyöritte..
Vierailija kirjoitti:
Sellainen päteminen ja muiden suuvuoron vieminen on aika tyypillistä käytöstä miehille. He ikään kuin valtaavat yhteistä "sosiaalista tilaa" itselleen ja ajattelevat että naiset eivät ansaitse yhtä isoa osuutta siitä itselleen.
Riippuu melkoisesti miehestä. Onhan näitä pirttihirmuja naisissa, jotka jopa vastaavat miesten puolesta, kun mieheltä jotain kysytään. Mutta hyvän yleistyksen taas nykäisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Tämä on siis toinen raskauteni, ja haluaisin ottaa esiin viime synnytykseen ja vauva-aikaan liittyviä "traumoja" tai pieleen menneitä juttuja ja keskustella siitä, miten nuo vältettäisiin tällä kertaa. Ei mitään sellaista mitä en haluaisi miehen kuulevan, mutta haluaisin keskustella niistä rauhassa (asiat ei ole kovin helppoja minulle) ilman, että mies yrittää täyttää mahdollisia hiljaisia hetkiä omalla "höpötyksellään", ja muutenkin, että jäisi aikaa puhua noista. En haluaisi joutua käskemään miestä olemaan hiljaa, se olisi taas ikävää hänelle. Ehkä miehen ei siis tarvii joka kerta olla mukana.
ap
Saat tuota asiaa varten neuvolan terveydenhoitajalta lähetteen synnytyssairaalan SYPE-polille, e.i synnytyspelkopolille. Sinne on tarkoitus mennä äidin yksin, eli saat aikaa puhua asioista rauhassa kätilön ja tai lääkärin kanssa :)
Tämä olisikin tosi hyvä juttu! Kiitos.
ap
Vierailija kirjoitti:
Haluaisitteko te miehet todella, että oma nainen olisi vieressä lääkärissä kuulemassa, kuinka teillä on pukamia perseessä ja impotentti vaivaa ja hiusraja ohenee uhkaavasti...? Hei haloo! Jotkut asiat on yksityisiä, vaikka onkin parisuhteessa. Tämmöiset asiat haluaa mielummin itse kertoa puolisolle myöhemmin. Ensin pitää saada sulatella asiaa itse. Ei halua, että joku lääkäri töksäyttää ikävän ja vaikean asian julki tosta noin vain.
Pitäisköhän ottaa mies mukaan kun mulla on jälkitarkastus kuuntelemaan kuinka sitä onkaan paikat palautuneet,
onko riemurasia kunnossa jo 😂
Sori hajosin tolle pukamia perseessä - vertaukselle 😅
Vierailija kirjoitti:
Sellainen päteminen ja muiden suuvuoron vieminen on aika tyypillistä käytöstä miehille. He ikään kuin valtaavat yhteistä "sosiaalista tilaa" itselleen ja ajattelevat että naiset eivät ansaitse yhtä isoa osuutta siitä itselleen.
Joo, mieheni on vähän tällainen. Ei tosin ajattele noin, että nainen ei ansaitsisi sitä tilaa yhtä lailla, vaan uskon, että ajattelee ihan hyvää tuolla höpöttämisellään. Yrittää täyttää hiljaisia hetkiä, ettei tulisi "kiusallista hiljaisuutta". Jos jään miettimään vastausta liian pitkäksi aikaa, mies tulee "avuksi vastaamaan". Itse kun olen hiljaisempi, niin tuota tapahtuu useinkin. Ja sitten asia kääntyykin hänen höpöttämisensä myötä johonkin toiseen asiaan, ja oman asiani käsitteleminen jää / loppuu lyhyeen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Eikö AP voi sanoa miehelleen, että nyt on kyse AP:n terveyteen ja vartaloon liittyvistä asioista ja toivoisi miehen olevan vähemmän äänessä neuvolakäynnillä. Tai miksei AP voi vain kysyä asiaansa?
Itse olin hyvin paljon neuvolakäynneillä mukana, mutta aika turha roolihan miehellä käytännössä oli. Toki oli mukava kuulla miten raskaus etenee, mutta käytännössä miehellä ei ollut mitään käyttöä raskausajan neuvolakäynneillä. Lasten kanssa olen käynyt neuvolassa. Se on toki eri asia.
Ap tuskin on yhtä hiljainen kuin minä. Itse en ainakaan pystyisi kysymään jotain oli mies vieressä tai ei. Vastaisin vain kysymyksiin mitä hoitaja esittää. Korkeintaan uskaltaisin kysyä "Oliko niin ettei fyysistä työtä saa enää tehdä?" tms. Jos minulla olisi jokin nolompi ongelma, kerron siitä todennäköisesti vain miehelleni. Mies saisi ja luultavasti kertoo asiasta neuvolassa, jos kokee sen vakavaksi. Vaikka ei hänkään sosiaalinen ole, tilanteen vaatiessa osaa esittää puheliasta.
Miksi se mies on siellä joka käynnillä mukana ylipäätänsä?
Mä keskustelin asioista kotona miehen kanssa miten neuvolassa meni.
Mun mies oli parina ekana kertana mukana, oli lähinnä mun seurana sokerirasituksessa ja kaikkiin ultriin tuli mukaan mutta ei neuvolan peruskäynneille.
Sano sille miehelles suoraan että et saa puheenvuoroa kun se turpa ei pysy sekuntiakaan kiinni.Tai alat vaan puhumaan päälle.
Meillä kolme lasta ja ei ole mies käynyt kun ehkä yhteensä kolme krt neuvolassa raskaus aikana, ei ole minusta tarpeen kun äitiä siellä tutkitaan.. Mies ollut päivä töissä niin ei senkään puoleen helposti päässyt ja kun työt saattoi olla eri paikkakunnalla. Itse kävin ekan synnytyksen jälkeen pelkopolilla toisen ja kolmannen raskauden aikana kun jäi kammot huonosta synnytyksestä. Siellä tehtiin synnytys suunnitelma. Neuvolasta saat lähetteen. Kävin lisäksi juttelemassa psykoterapeutin kanssa joka oli hyvä juttu. Suoraan olen mieheni kanssa kaikesta puhunut, hänestä myös eka synnytys oli kamala kun moni asia meni pieleen ja hän on ollut sitten myös minun äänitorvi synnytyksissä sen jälkeen jos en ole jotain pystynyt kivuilta tms sanomaan.
Jos ollaan aivioliitossa, niin eiköhän nuo asiat tule esiin. Vaimo varmasti huomaisi ilman lääkäriäkin, jos kullin terhakkuus häviää. Ja varmasti huomaa jos hiusraja pakenee. Peräpukamia ei ole tapana esitellä, mutta ihan hyvin voin sanoa vaimolle, jos tuolleiset vaivaa. En myöskään saanut henkisiä traumoja vaimon kropan muutoksista raskauksien aikana. Ilmeisesti on avioliittoja, joissa tällaiset asiat ovat suuri häpeä.