Miksi masennuslääkkeiden käyttöä paheksutaan? Miksi esim. verenpainelääkkeiden käyttöä ei paheksuta?
Kansan syvät rivit hokevat että "liikunta parantaa masennuksen, ja kaikki muutkin ihmismieleen liittyvät vaivat."Masennus paranee terveellisellä ruokavaliolla ja vitamiineilla. "Masennuslääkkeet ovat paha juttu. "Niin ja niin monta sataatuhatta suomalaista syö masennuslääkkeitä. Voi herranjestas! Mikä tässä maassa on vialla?"
Miksi kukaan ei koskaan paheksu esim. verenpainelääkkeiden käyttöä? Tutkitusti jo puolen tunnin liikunta laskee verenpainetta yhden verenpainelääkkeen verran. Myös terveellisellä ruokavaliolla voi hoitaa verenpainetta erittäin tehokkaasti. Miksi kansan syvä rivit eivät vaadi verenpainepotilaita harrastamaan liikuntaa ja syömään terveellisesti? Miksi verenpainepotilaat ovat automaattisesti oikeutettuja lääkitykseen ilman minkäänlaista arvostelua?
Kommentit (58)
Verenpainelääkkeitä käytetään sairauden hoitoon. Masennus taas on pään sisäinen mieliala, jota ihminen pystyy itsekin ohjaamaan ilman lääkkeitä vaikkapa liikunnalla ja seksillä. Ja esimerkiksi avantouinti on erittäin hyvää hoitoa masennusoireisiin.
Vierailija kirjoitti:
Verenpainelääkkeitä käytetään sairauden hoitoon. Masennus taas on pään sisäinen mieliala, jota ihminen pystyy itsekin ohjaamaan ilman lääkkeitä vaikkapa liikunnalla ja seksillä. Ja esimerkiksi avantouinti on erittäin hyvää hoitoa masennusoireisiin.
Mutta kun sitä verenpainettakin pystyy itse hoitamaan terveellisillä elämäntavoilla niin, ettei lääkkeitä tarvita. En usko ollenkaan siihen, että kaikki verenpainelääkkeitä käyttävät ovat tehneet parhaansa ennen lääkityksen aloittamista.
Vierailija kirjoitti:
Verenpainelääkkeitä käytetään sairauden hoitoon. Masennus taas on pään sisäinen mieliala, jota ihminen pystyy itsekin ohjaamaan ilman lääkkeitä vaikkapa liikunnalla ja seksillä. Ja esimerkiksi avantouinti on erittäin hyvää hoitoa masennusoireisiin.
Miten sitä liikunnalla ohjataan? Tai siis pitäisikö liikunnan muka auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Jos masentuneille olisi terapioita, lääkkeitä tarvittaisiin vähemmän. Tietysti tässäkin joukossa on elämäntapaintiaaneja, kuten muuallakin, mutta enemmistö hyötyisi terapioista.
Mutta systeemin etu on vain saada mahdollisimman paljon lääkkeitä käyttöön.
Tutkitusti vain pieni osa masentuneista hyötyy terapiasta. Terapia on yleisesti ottaen huono keino hoitaa masennusta.
Sen saman mainitsemasi systeemin etu on myös verenpainelääkkeet.
Tutkimusten mukaan tehokkain ja tulokseltaan pitkäkestoisin hoito on lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä.
Koska masennuslääkkeitä syödään usein turhaan, ja useasti niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Näissä lääkkeissä piilee paljon vaaroja, joista on tietoa saatavilla ihan kaikille. Nämä lääkkeet tuntuvat olevan vain yksi tapa lakaista ongelmat maton alle, kun ei uskalleta kohdata vaikeita asioita. Vähän sama kuin päihteiden käyttö.
Masennuslääke (parhaimmassa) tapauksessa poistaa vain oireet, muttei syytä. Moni on vieläpä niin tyhmä, että kuvittelee jonkun pillerin ratkaisevan kaikki ongelmansa ja on valmis ottamaan kaikki lääkityksen riskit vain sen takia, ettei jaksa itse panostaa hyvinvointiinsa.
Verenpainelääkitystä taas käyttävät enimmäkseen eläke-ikäiset ja vanhukset, joilla ei ole samalla tavalla resursseja panostaan hyvinvointiinsa kuin nuoremmilla. Joillain myös verenpaine nousee liikaa, vaikka elintavat ja elämä ovat kunnossa. Jos taas on masentunut, asiat eivät ole kunnossa. Terapia ja ongelmien kohtaaminen ovat parempi tapa kuin napit tai alkoholi/muu päihde.
Ei rokotuksia. Ei masennuslääkkeitä. Nuhaan mahdollisimman pitkä abkuuri joka luonnollisesti jätetään muutaman kerran kesken, kun kulautellaan päälle hopeavedet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos masentuneille olisi terapioita, lääkkeitä tarvittaisiin vähemmän. Tietysti tässäkin joukossa on elämäntapaintiaaneja, kuten muuallakin, mutta enemmistö hyötyisi terapioista.
Mutta systeemin etu on vain saada mahdollisimman paljon lääkkeitä käyttöön.Tutkitusti vain pieni osa masentuneista hyötyy terapiasta. Terapia on yleisesti ottaen huono keino hoitaa masennusta.
Sen saman mainitsemasi systeemin etu on myös verenpainelääkkeet.
Eivät tietenkään hyödy sellaiset, joilla ei terapiassa ole uskallusta puhua ongelmistaan suoraan. Kulissit täytyy pitää pystyssä sielläkin ja häpeä estää liian monia edes hakeutumaan terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska masennuslääkkeitä syödään usein turhaan, ja useasti niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Näissä lääkkeissä piilee paljon vaaroja, joista on tietoa saatavilla ihan kaikille. Nämä lääkkeet tuntuvat olevan vain yksi tapa lakaista ongelmat maton alle, kun ei uskalleta kohdata vaikeita asioita. Vähän sama kuin päihteiden käyttö.
Masennuslääke (parhaimmassa) tapauksessa poistaa vain oireet, muttei syytä. Moni on vieläpä niin tyhmä, että kuvittelee jonkun pillerin ratkaisevan kaikki ongelmansa ja on valmis ottamaan kaikki lääkityksen riskit vain sen takia, ettei jaksa itse panostaa hyvinvointiinsa.
Verenpainelääkitystä taas käyttävät enimmäkseen eläke-ikäiset ja vanhukset, joilla ei ole samalla tavalla resursseja panostaan hyvinvointiinsa kuin nuoremmilla. Joillain myös verenpaine nousee liikaa, vaikka elintavat ja elämä ovat kunnossa. Jos taas on masentunut, asiat eivät ole kunnossa. Terapia ja ongelmien kohtaaminen ovat parempi tapa kuin napit tai alkoholi/muu päihde.
Kyllä masennus voi olla ihan pelkkä fysiologinen sairaus.
Näinpä. Masennuslääkkeeksi kutsuminenkin on vähän niin ja näin kun niitähän käytetään tehokkaasti muihinkin sairauksiin.
Kyllä minä ennemmin paheksuisin verenpainelääkkeitä nuorella liikuntakykyisellä ihmisellä. Jos nyt jotain pitää paheksua. Päänsisäiset jutut taas on niin monimutkaisia, että monikin tarvitsee ne pillerit päästäkseen sängynpohjalta, jos se fiilis on luokkaa "luoja ota minut jo pois täältääää".
Vierailija kirjoitti:
Koska masennuslääkkeitä syödään usein turhaan, ja useasti niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Näissä lääkkeissä piilee paljon vaaroja, joista on tietoa saatavilla ihan kaikille. Nämä lääkkeet tuntuvat olevan vain yksi tapa lakaista ongelmat maton alle, kun ei uskalleta kohdata vaikeita asioita. Vähän sama kuin päihteiden käyttö.
Masennuslääke (parhaimmassa) tapauksessa poistaa vain oireet, muttei syytä. Moni on vieläpä niin tyhmä, että kuvittelee jonkun pillerin ratkaisevan kaikki ongelmansa ja on valmis ottamaan kaikki lääkityksen riskit vain sen takia, ettei jaksa itse panostaa hyvinvointiinsa.
Verenpainelääkitystä taas käyttävät enimmäkseen eläke-ikäiset ja vanhukset, joilla ei ole samalla tavalla resursseja panostaan hyvinvointiinsa kuin nuoremmilla. Joillain myös verenpaine nousee liikaa, vaikka elintavat ja elämä ovat kunnossa. Jos taas on masentunut, asiat eivät ole kunnossa. Terapia ja ongelmien kohtaaminen ovat parempi tapa kuin napit tai alkoholi/muu päihde.
Kaikki tuo pätee ihan samallalailla verenpainelääkkeisiin. Niitä syödään turhaan. Ne hoitavat vain oireita. Niillä vain lakaistaan ongelma matonalle, kun ollaan laiskoja, eikä viitsitä itse panostaa hyvinvointiinsa. Niillä on riskejä. Ne poistavat oireen, mutta eivät syytä. Terveelliset elämäntavat ovat parempi kuin verenpainenapit.
Tekstistäsi kyllä huomaa, ettet tiedä masennuksesta yhtään mitään. Esim. vaikea-asteinen masennus on tutkitusti nimenomaan geneettinen sairaus, joka tulee ihmiselle, vaikka elämä olisi täysin kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Verenpainelääkkeitä käytetään sairauden hoitoon. Masennus taas on pään sisäinen mieliala, jota ihminen pystyy itsekin ohjaamaan ilman lääkkeitä vaikkapa liikunnalla ja seksillä. Ja esimerkiksi avantouinti on erittäin hyvää hoitoa masennusoireisiin.
Noista niin moneen kertaan kuulluista ylevistä ohjeista näkee ettet itse ole koskaa ollut kuin korkeintaan hyvin lievästi masentunut. Masennus on sairaus, johon liittyy paljon muutakin kuin pelkkä mieliala. Se ei ole sama asia kuin ohimenevä alakulo. Keskivaikeasti tai vaikeasti masentunut harvoin jaksaa edes ajatella liikuntaa, seksistä puhumattakaan. Osa tarvitsee lääkitystä, osa terapiaa, osa molempia. Sitä ei paranneta liikunnalla, ruokavaliolla, auringonkukkauutteella tai ottamalla vain itseä niskasta kiinni. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Sama kun itse alkaisin antamaan neuvoja korkean verenpaineen hoitamisessa vaikka minulla ei ole asiasta mitään kokemusta tai lääketieteellistä asiantuntemusta.
Kyllä verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käyttöä paheksutaan sekä diabeteslääkkeitä (metformiini) ja monia muitakin lääkkeitä
Vierailija kirjoitti:
Koska masennuslääkkeitä syödään usein turhaan, ja useasti niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Näissä lääkkeissä piilee paljon vaaroja, joista on tietoa saatavilla ihan kaikille. Nämä lääkkeet tuntuvat olevan vain yksi tapa lakaista ongelmat maton alle, kun ei uskalleta kohdata vaikeita asioita. Vähän sama kuin päihteiden käyttö.
Masennuslääke (parhaimmassa) tapauksessa poistaa vain oireet, muttei syytä. Moni on vieläpä niin tyhmä, että kuvittelee jonkun pillerin ratkaisevan kaikki ongelmansa ja on valmis ottamaan kaikki lääkityksen riskit vain sen takia, ettei jaksa itse panostaa hyvinvointiinsa.
Verenpainelääkitystä taas käyttävät enimmäkseen eläke-ikäiset ja vanhukset, joilla ei ole samalla tavalla resursseja panostaan hyvinvointiinsa kuin nuoremmilla. Joillain myös verenpaine nousee liikaa, vaikka elintavat ja elämä ovat kunnossa. Jos taas on masentunut, asiat eivät ole kunnossa. Terapia ja ongelmien kohtaaminen ovat parempi tapa kuin napit tai alkoholi/muu päihde.
Just tällainen asennoituminen on sitä paheksuntaa, josta ap kysyi. Hienosti kiteytetty, miten masentuneen ajatellaan olevan aivan eri tavalla vastuullinen ja kykenevä parantamaan itse itsensä kuin vaikkapa tuon verenpainepotilaan. Masentuneen vaan pitäisi kohdata vaikeutensa ja jaksaa panostaa hyvinvointiinsa, niin sairaus katoaisi. Näin ajattelevalla ihmisellä ei ole mitään käsitst
siitä. kuinka totaalisesti masennus voi lamauttaa toimintakyvyn ja aloitelkyvyn. Jos aivojen serotoniinitasapaino on tarpeeksi pahasti sekaisin, niin sitä ei välttämättä saa omin avuin kuntoon vaikeita asioita kohtaamalla ja terveellisesti syömällä. Hyvä kun jaksaa syödä henkensä pitimiksi edes jotain. Ongelmia ei voi alkaa ratkomaan kuin vasta sitten, kun serotoniinitasapaino on sn verran kohdallaan, että toimintakyky palaa edes jossain määrin normaaliksi ja selkeä ajattelu mahdollistuu.
Olisi tosi hyvä meille masennuksesta kärsiville jos meitä ei pidettäisi vääränlaisina ihmisinä, jotka eivät vaan saa itseään niskasta kiinni. Masennuslääkkeiden mystifiointi ja demonisointi on todella rasittava asia masennuslääkkeitä käyttävälle ihmiselle.
Verenpaineen kontrollointi aiheuttaa vähemmän eettisyyteen liittyvää kitkaa toisinkuin ihmisen persoonaan ja tunnemaaiman puuttuminen. Minä kuulun tuohon joka olen skeptinen lääkkeiden suhteen. Silloin kun minulla oli tietyistä syistä hyvä taloudellinen tilanne ilman yhteiskunnan tukia ja sain toipua niin rauhassa kun halusin niin sitä toipumista todella tapahtui. En vain koskaan päässyt loppuun asti vaikka lähellä kävin, koska minusta riippumattomista tekijöistä tapahtui romahdus ympäristössä.
Omaa masennushistoriaa on 18 vuotta. Terapiasta voisi olla hyötyä, jos olisi varaa tunkea 100-200 €/kk terapian omavastuuosuuteen. Pienituloiselle mt-kuntoutujalle vaikeaa. Lääkkeet ovat halvempia, Kela-kortista löytyy 112-koodi. Huhut kertovat että joku on saanut terapian omavastuuosuuteen toimeentulotukea. No, olen osatyökykyinen, pätkä/osa-aikatöissä ja tulot useimmiten yltävät juuri toimeentulorajan yli, ei siis säännöllistä toimeentulotukioikeutta. Parhaimmillaan olin lääkityksen avulla 2 vuotta terve.
Täälä maristaan masennus-lääkkeistä, vaikka nyt mainostetaan kaikenmaaliman berocca-tabletteja ja muita mömmöjä, jotka vaikuttavat aivan samalla tavalla. Minulle ei liikunta auttanut paskaakaan yhtään mihinkään. Lääkkeet piristi meiltä ja auttoivat jaksamaan, mutta ihon reaktiot olivat hengenvaarallisia, joten oli pakko lopettaa.
Ihminen, joka ei tiedä mitä masennus oikeasti on saisi pitää turpansa kiinni. Lääkkeet auttavat joillekkin, toisille ei ja se siitä.
N20, keskivaikea masennus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska masennuslääkkeitä syödään usein turhaan, ja useasti niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Näissä lääkkeissä piilee paljon vaaroja, joista on tietoa saatavilla ihan kaikille. Nämä lääkkeet tuntuvat olevan vain yksi tapa lakaista ongelmat maton alle, kun ei uskalleta kohdata vaikeita asioita. Vähän sama kuin päihteiden käyttö.
Masennuslääke (parhaimmassa) tapauksessa poistaa vain oireet, muttei syytä. Moni on vieläpä niin tyhmä, että kuvittelee jonkun pillerin ratkaisevan kaikki ongelmansa ja on valmis ottamaan kaikki lääkityksen riskit vain sen takia, ettei jaksa itse panostaa hyvinvointiinsa.
Verenpainelääkitystä taas käyttävät enimmäkseen eläke-ikäiset ja vanhukset, joilla ei ole samalla tavalla resursseja panostaan hyvinvointiinsa kuin nuoremmilla. Joillain myös verenpaine nousee liikaa, vaikka elintavat ja elämä ovat kunnossa. Jos taas on masentunut, asiat eivät ole kunnossa. Terapia ja ongelmien kohtaaminen ovat parempi tapa kuin napit tai alkoholi/muu päihde.
Just tällainen asennoituminen on sitä paheksuntaa, josta ap kysyi. Hienosti kiteytetty, miten masentuneen ajatellaan olevan aivan eri tavalla vastuullinen ja kykenevä parantamaan itse itsensä kuin vaikkapa tuon verenpainepotilaan. Masentuneen vaan pitäisi kohdata vaikeutensa ja jaksaa panostaa hyvinvointiinsa, niin sairaus katoaisi. Näin ajattelevalla ihmisellä ei ole mitään käsitst
siitä. kuinka totaalisesti masennus voi lamauttaa toimintakyvyn ja aloitelkyvyn. Jos aivojen serotoniinitasapaino on tarpeeksi pahasti sekaisin, niin sitä ei välttämättä saa omin avuin kuntoon vaikeita asioita kohtaamalla ja terveellisesti syömällä. Hyvä kun jaksaa syödä henkensä pitimiksi edes jotain. Ongelmia ei voi alkaa ratkomaan kuin vasta sitten, kun serotoniinitasapaino on sn verran kohdallaan, että toimintakyky palaa edes jossain määrin normaaliksi ja selkeä ajattelu mahdollistuu.Olisi tosi hyvä meille masennuksesta kärsiville jos meitä ei pidettäisi vääränlaisina ihmisinä, jotka eivät vaan saa itseään niskasta kiinni. Masennuslääkkeiden mystifiointi ja demonisointi on todella rasittava asia masennuslääkkeitä käyttävälle ihmiselle.
On paljon ihmisiä, jotka ovat parantuneet hyvin vaikeastakin masennuksesta jopa ihan omin avuin. Älä unohda sitä.
Jokaisella ihmisellä on toki erilainen persoona, kyvyt ja ymmärryksen taso. Ei voi olettaa, että kaikki siihe kykenisivät.
Katso niiden masislääkkeistä marisevien naamoja ja kuuntele niitä vartti, niin ymmärrät, mistä kenkä puristaa: lääkkeet eivät ole se perimmäinen ongelma.