Kummalla puolella sukusi oli 1918?

Molemmilla puolilla. Isoisä olis tapettu, mutta kun oli seudun paras seppä.

Molempien puolelta löytyy kärsineitä. Yksi joutui punaisten ampumaksi ruokapäytäänsä. Toinen lähes kuoli nälkään Suomenlinnan vankileirillä vaikka ei osallistunut mitenkään taisteluihin.

Äidinisän suku oli kovin valkoista. Äidinäidin isoisä taas oli punapäällikkö, jota mummi häpesi myöhemmin. Isän suku oli aatteiltaan valkoista maalaisväestöä, ei käsittääkseni olleet toiminnassa mukana kuitenkaan.

En tiedä suvustani pidemmälle historiaan muuta kuin isoäidit ja isoisän. 

Punaisten puolella. Suvun vanhimmat puhuvat vieläkin lahtareista tarkoittaessaan valkoisia sotilaita.

Juuri näin, että pyrkivät olemaan mahdollisimman passiiviisia, mistään mitään tietämättömiä ja pysyä tavoittamattomissa yli levottomien aikojen. Varallisuutta oltiin valmiita jakamaan mieluummin kuin tulisieluisesti omimaan itselleen tai olemaan oikeassa.

1.

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnen naisen, jonka punaisten puolella olleen isoisän Urho Kekkonen oli teloittanut. 

Äänestiköhän kyseinen nainen Kekkosta vaaleissa. :D

Ai oikein oli Kekkonen teloiTTANUT? Ihan itse?

Vai teloiTUTTANUT?

Ei kun kerro vielä, että viidakkoveitsellä.

Teille punikeille on niin ominaista ja omaa semmoinen tarinankerrontaperinne.

Hölppähuulet, nami nami. Ja sen kyllä huomaa tänäkin päivänä.

Itä-Lapissa nähtiin nälkää ja uutiset kiiri sinne kun sota oli ohi

Ei kummallakaan. Screw you guys im going home asenteella pitivät pientä tilaa ja perhettä pystyssä kun muut tappoivat toisiaan.

Eipä ole tullut kysyttyä. Toisaalta Etelä-Pohjanmaalla varmaan oli viisainta pysytellä ihan hissukissun.

Vierailija kirjoitti:

Punaisten tietenkin. Aina hyvisten puolella. 

Punaisten - ja olen ylpeä siitä ja juuristani!!!

Molemmilla puolilla luulisin tai ei kummallakaan, äidin suku oli tavallisia köyhiä, en usko että kauheasti ottivat osaa, en ole ainakaan kuullut. Isän puolella taas oli isän äidin isän puolella Helsingissä asuvia "uusrikkaita" eli käsityöläisiä jotka olivat rikastumisen partaalla, ei varmaan olleet punaisten puolella. Isän äidin äidin puolella oli ison maalaistalon lapsia jotka oli kommunisteja 30-luvulla, joten ota nyt siitä selvää, ehkä olivat punaisten puolella, se ei ole minulle mitenkään selvää, pitäisi kysyä jostain. Isän isä taas oli todella köyhistä oloista, mutta siitä päätellen että hänen isänsä lähti 30-luvulla Neuvostoliittoon ja katosi, oli varmaan punaisten puolella, en tiedä tarkemmin juuri siitä syystä että isän isän äiti kuoli ja isä hävisi niin eipä ollut ketään kertomassa tarinoita. Isän isä taas oli sitten itse sodassa ja siitäkään ei halunnut puhua muutenkaan, ei varmaan olisi kertonut sisällissodasta vaikka olisi tiennytkin.

Äidin puolelta Isoenoni kuoli Tammisaaren leirillä, vaikkei osallistunut sotimiseen. Äitini isä oli punaisten panssarijunassa. Tampereella molemmat.

Isäni puolelta oltiin henkisesti valkoisia, mutta niillä seuduilla ei taisteltu ollenkaan

Kotiseudullani oli rauhallista, ei suuria jakolinjoja, mutta valkoisiin päin suku oli kallellaan. Isoisäni olis kuulunut punaisiin, mutta piiloutui metsään, koska syvästi uskovaisena ei voinut tappaa tai kääntyä lähimmäistä vastaan. Isoäiti, silloinen tyttöystävä, auttoi ja vei ruokaa.

Jos lopetat tuollaisen provosointi kirkumisen ja kampaat turkkisi niin tarjoan sulle banaanin. :DDD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnen naisen, jonka punaisten puolella olleen isoisän Urho Kekkonen oli teloittanut. 

Äänestiköhän kyseinen nainen Kekkosta vaaleissa. :D

Ai oikein oli Kekkonen teloiTTANUT? Ihan itse?

Vai teloiTUTTANUT?

Ei kun kerro vielä, että viidakkoveitsellä.

Teille punikeille on niin ominaista ja omaa semmoinen tarinankerrontaperinne.

Hölppähuulet, nami nami. Ja sen kyllä huomaa tänäkin päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole tullut kysyttyä. Toisaalta Etelä-Pohjanmaalla varmaan oli viisainta pysytellä ihan hissukissun.

Eli kommarisuku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkoisten, tietysti.

Miten niin tietysti? Millä puolella sukunne oli Nuijasodassa?

Hmm.. venäjän puolella viipurissa sen verran ku kauppiaat ylipäätänsä osallistuu. Ja briteissä.

Napoleonin sodan aikana hampurissa ja pelastamassa brittiläistä hovia (siihn aikaan briteillä oli saksalainen kunkku joka ei tykänny briteistä ollenkaan :D ) joka jäi saarroksiin koska epsanjalainen markiisi napoleonin armeijassa valtasi hampurin,

Ois kyl voinu saada jonkun Cornwallin herttuakunnan siityä, mut ehkä näin 200v jälkeenpäin? :D

emt.

Vierailija kirjoitti:

Valkoisten puolella. Mun sukulaiset pisti punaisia kylmäksi urakalla. :)

Varmaan ylpeä kun tappo omiaan. Toisaalta tuokin sota oli käytävä, että Suomessa saatiin tasa-arvo porvareiden ja duunareitten välille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voitte tietää tälläisiä asioita?

Helposti. Meitä joitain kiinnostaa muukin kuin selfie-belfiet, IG ja whatthefuck.

Me myös juttelemme / olemme jutelleet suvun vanhusten kanssa menneistä jutuista.

Voihan se toki olla vallankumouksellista, että kysymällä f-to-f saa tietää vaikka mitä jänskää.

Päinvastoin kuin punaisissa suvuissa minun sinivalkoinen suku ei koskaan tuputtanut noita asioita, kun olin pieni. Meillä piti asioita ensin itse oppia koulussa ja lukemalla, sitten alkaa itse tivaamaan.

Vaikka mitään hirmuja ei ollut sukulaiset tehneet. Oltiin oltu vaan sinivalkoisia.

Isäni suku oli valkoisia ja tosiaankin se tehtiin mulle selväksi jo ihan pienestä pitäen. (isäni raivostui, kun meinasin liittyä 7-vuotiaana pioneereihin, kun parhaat kaveritkin meni sinne)