Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä "ylempää" keskiluokkaa
121212
26.01.2018 |
Olen ollut sikäli onnekas että olen 31-vuotiaaksi mennessä saanut kokea erilaisiin sosiaaliluokkiin kuulumisen. Muutin itänaapurista nuorena, asuin pienellä paikkakunnalla, sain hyvän työn pk-seudulta ja lopulta 30v rajapyykin täyttyessä kultalusikan suuhuni.
Yksi sosiaaliluokka jota en tajua on suomalainen "ylempi" keskiluokka. Käytännössä asiantuntijatyössä oleva, akateemisesti koulutettu pari on keskiluokkaa joka kykenee ostamaan vähän parempaa ja välillä luksusta, mutta ei oikeasti parasta eikä säännöllistä luksusta.
Kämppä on melkein arvoalueella, tontti melkein meren rannalla, lomalla hotelli on melkein huipputasoa, töissäkin ollaan melkein ylimmässä johdossa tai ylimmässä johdossa melkein isossa organisaatiossa. Käytännössä töissä käydään 8 tuntia päivässä, maksellaan asuntovelkaa pois ja kuskataan Minna-Petteriä kouluun.
Sitten valkaistaan pikkurouvan hampaat, laitetaan joku Zaran kolttu päälle, tilataan pullo keskitaso+ valkkaria ja poseerataan melkein tasokkaan ravintolan pöydässä ihaillen ja kadehtien sitä porukan naista joka oikeasti asuu ulkomailla oikeasti rikkaan miehensä kanssa.
Puheenaiheina on matkailu, kulttuuri ja ruoka. Sivistyssanoja käytetään mutta keskustelun taso on kevyttä small talkkia, jota minkä tahansa aihealueen tuntija pitäisi lähinnä myötähäpeää tuottavana. Tärkeintä on näyttää ja kuulostaa sivistyneeltä, substanssilla ei niinkään väliä.
Ja tämä melkein-elämä on naisten unelmaa. Keskiluokkaista arkea jossa saadaan välillä feikata että oltaisiin "seurapiireissä". Koko elämä pyörii niiden muutamien luksushetkien ympärillä.
Samanaikaisesti oikeasti varakkaat syövät 1 000 euron illallisen Savoyssa, poistuvat 80k euron käteisellä ostetulla autolla 600m2 merenrantatalolleen, eivätkä takuulla postaa ainuttakaan kuvaa Instaan tai Faceen.
Ymmärrän "köyhiä" ja "rikkaita". Suomalainen keskiluokka, ja erityisesti "ylempi" sellainen, on jäänyt minulle mysteeriksi. Auttaisiko joku tajuamaan? Kiitos.
Kommentit (218)
Vierailija kirjoitti:
On kyllä liikuttavaa, miten tässä ketjussa vannotaan sivistyksen ja (korkea)kulttuurin nimeen, kun kulttuuripiipertäjiä muuten on tapana pilkata. Suunnilleen kaikkia korkeakoulutettuja ja kulttuuria harrastavia jo kumarretaan yläluokkana. Tapahtuisipa näin aina ja kaikkialla 😅
Oopperaan ja balettiin pääsee leffalipun hinnalla. Ei niissä ole mitään elitististä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä liikuttavaa, miten tässä ketjussa vannotaan sivistyksen ja (korkea)kulttuurin nimeen, kun kulttuuripiipertäjiä muuten on tapana pilkata. Suunnilleen kaikkia korkeakoulutettuja ja kulttuuria harrastavia jo kumarretaan yläluokkana. Tapahtuisipa näin aina ja kaikkialla 😅
Yleensä lähes kaikki humanistitutkinnot ovat niitä höpöhöpötutkintoja paitsi tässä keskustelussa, jossa ne ovat merkki kuulumisesta ylempään keskiluokkaan tai eliittiin. :D
Ne ovat höpöhöpötutkintoja, mutta kun on tarpeeksi rahaa takana ja pappa betalar, on varaa sellaiseenkin hassutteluun. Etenkin kun pääsee ulkomaisiin kulttuuripiireihin huomattavasti helpommin kuin köyhät.
Minua häiritsee ihmisissä juuri se, että se rooli ei ole päällä, vaan ollaan murjottavia jos siltä tuntuu, vaikken olisi henkilön läheinen. He eivät koskaan tule yläluokasta.
t.kristallikissa
En.esimerkeiksi tunne naapureita vaikka meillä on verrattain hienot talot. Moikkaan kaikkia kadulla käveleviä varmuuden vuoksi. Ei vaimon kanssa osallustuta mihinkään yhteisölliseen toimintaan. Molempien suvut ovat perustaneet säätiötä, joissa ei pyynnöistä huolimatta haluta olla mukana.
Vaimo ei todellakaan päivitä facebookkiin tai instaan juuri mitään. Ollaan introverttejä eikä haluta mitään ylemmän keskiluokan leimaa. Suvusta löytyy myös pari talousrikollista ja juoppoja, lisäksi hankalia rahanahneita ihmisiä joten en koe mitään vanhan rahan yhteenkuuluvuutta. Vaimo on kieltänyt kaksi kertaa perinnöstä, koska osakkaat ovat vain hankalia.
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee ihmisissä juuri se, että se rooli ei ole päällä, vaan ollaan murjottavia jos siltä tuntuu, vaikken olisi henkilön läheinen. He eivät koskaan tule yläluokasta.
t.kristallikissa
Onko kivaa, että ihmiset hymyilevät sulle vain roolin takia, vaikka todellisuudessa inhoavat sinua? Onko kivaa, että et koskaan tiedä, kuka inhoaa ja kuka ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee ihmisissä juuri se, että se rooli ei ole päällä, vaan ollaan murjottavia jos siltä tuntuu, vaikken olisi henkilön läheinen. He eivät koskaan tule yläluokasta.
t.kristallikissa
Kiitos, ymmärrämme näkemyksesi. Älä enää lähetä samasta asiasta yhdettätoista viestiä, sekään ei ole yläluokan tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee ihmisissä juuri se, että se rooli ei ole päällä, vaan ollaan murjottavia jos siltä tuntuu, vaikken olisi henkilön läheinen. He eivät koskaan tule yläluokasta.
t.kristallikissaOnko kivaa, että ihmiset hymyilevät sulle vain roolin takia, vaikka todellisuudessa inhoavat sinua? Onko kivaa, että et koskaan tiedä, kuka inhoaa ja kuka ei?
Mitä väliä sillä on inhoaako vai ei? Pääasia että ollaan kohteliaita puolin ja toisin ja tullaan toimeen keskenämme. Niin on miellyttävämpää kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omissa tutuissani on kaksi ”hienon vanhan aatelisen sukunimen omaavaa”, toinen on ihan tavallinen yliopiston käynyt ihminen, ja toinen on sukuun syntynyt peruskoulun ja jonkun sortin puutarhakoulun käynyt maajussi.
Tuntemistani ihmisistä eniten kulttuuria harrastaa hyvin vähän tai vähän tienaava pian eläkeikäinen toimittaja. Hän lukee, kuuntelee klassista musiikkia, käy paljon teatterissa, tuntee historiaa ja taidetta.
En ole ikinä tavannut näiden kuvailujen mukaisia ihmisiä, vaikka aika laajalti tunnen monenlaisista taustoista olevia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä liikuttavaa, miten tässä ketjussa vannotaan sivistyksen ja (korkea)kulttuurin nimeen, kun kulttuuripiipertäjiä muuten on tapana pilkata. Suunnilleen kaikkia korkeakoulutettuja ja kulttuuria harrastavia jo kumarretaan yläluokkana. Tapahtuisipa näin aina ja kaikkialla 😅
Yleensä lähes kaikki humanistitutkinnot ovat niitä höpöhöpötutkintoja paitsi tässä keskustelussa, jossa ne ovat merkki kuulumisesta ylempään keskiluokkaan tai eliittiin. :D
Ne ovat höpöhöpötutkintoja, mutta kun on tarpeeksi rahaa takana ja pappa betalar, on varaa sellaiseenkin hassutteluun. Etenkin kun pääsee ulkomaisiin kulttuuripiireihin huomattavasti helpommin kuin köyhät.
I värkligheten är det altid Mamma som betalar, inte pappa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä liikuttavaa, miten tässä ketjussa vannotaan sivistyksen ja (korkea)kulttuurin nimeen, kun kulttuuripiipertäjiä muuten on tapana pilkata. Suunnilleen kaikkia korkeakoulutettuja ja kulttuuria harrastavia jo kumarretaan yläluokkana. Tapahtuisipa näin aina ja kaikkialla 😅
Oopperaan ja balettiin pääsee leffalipun hinnalla. Ei niissä ole mitään elitististä.
Niitä ja klassista musiikkia tuetaan eniten verorahoilla, jotka maksaa työväen- ja keskiluokka. Eliitti ei maksa veroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä liikuttavaa, miten tässä ketjussa vannotaan sivistyksen ja (korkea)kulttuurin nimeen, kun kulttuuripiipertäjiä muuten on tapana pilkata. Suunnilleen kaikkia korkeakoulutettuja ja kulttuuria harrastavia jo kumarretaan yläluokkana. Tapahtuisipa näin aina ja kaikkialla 😅
Yleensä lähes kaikki humanistitutkinnot ovat niitä höpöhöpötutkintoja paitsi tässä keskustelussa, jossa ne ovat merkki kuulumisesta ylempään keskiluokkaan tai eliittiin. :D
Ne ovat höpöhöpötutkintoja, mutta kun on tarpeeksi rahaa takana ja pappa betalar, on varaa sellaiseenkin hassutteluun. Etenkin kun pääsee ulkomaisiin kulttuuripiireihin huomattavasti helpommin kuin köyhät.
I värkligheten är det altid Mamma som betalar, inte pappa.
Eller mumma eller fafa. Spelar ingen roll eller hur?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa pitäisi olla lautakunta, joka määrittäisi jokaiselle oikean yhteiskuntaluokan. Sen voisi merkitä vaikka leimalla otsaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee ihmisissä juuri se, että se rooli ei ole päällä, vaan ollaan murjottavia jos siltä tuntuu, vaikken olisi henkilön läheinen. He eivät koskaan tule yläluokasta.
t.kristallikissaOnko kivaa, että ihmiset hymyilevät sulle vain roolin takia, vaikka todellisuudessa inhoavat sinua? Onko kivaa, että et koskaan tiedä, kuka inhoaa ja kuka ei?
No siis jos Kimi nyt tsemppaisi lehdistölle vaikka inhoaisikin heitä, niin ketä se haittaisi? Ja siis jos puolivieras työkaveri innokkaana juttelee kanssani positiivisena, niin ei, ei haittaisi, jos hän inhoaisi minua. Pitäkööt etäisyyttä, ellei ole mitään kivaa sanottavaa.
t.kristallikissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee myötähäpeä tästä keskustelusta.
Meidän suvulla on ollut valtaosa erään kaupungin maista, kartanoita ym. Osa kartanoita edelleen suvulla. Sukunini on alun alkaen aika tunnettu. Tosin esimerkiksi pappani isä on muuttanut omansa. Sukukokouksia on kerran kahdessa vuodessa.
Meidän lähisuvusta löytyy kokki, sähkömies, sairaanhoitaja, pari ktm:ää, kymmenen eri alan tohtoria, fyssari, pari lakimiestä. Ihan normaaleja ihmisiä. Vanhempani ovat ihan ok koulutettuja. Suvun huviloita on käytetty lapsuudesta asti. En silti tiedä mitään sisäpiiriä :D Myös omat ystäväni ovat merkonomista tohtoriin, yksi on tainnut käydä vain peruskoulun, mutta perusti menestyneen it-firman.
Rahaa on ihan mukavasti, mutta ei mitään tarvetta kuulua mihinkään luokkaan.
Sukusi ei kuulosta kyllä ylemmältä keskiluokalta tai sitten suvussa on tapahtunut "luokkadegeneraatiota", mikä onkin hyvin yleistä nykypäivänä. 1900-luvun loppupuoliskolla on monissa perheissä "naitu alaspäin" työväenluokasta tai alemmasta keskiluokasta ja omilta lapsilta on hiipunut suvun kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma. Taloudellinen pääoma saattaa jäädä perintökaaren takia, mutta kulttuurisuvun henkinen perintö rappeutuu ja esim. koulutukseen ja sivistykseen suuntautuminen vähenee.
Nykypäivänä on myös paljon hyvin varakkaita perheitä, jotka ponnistavat esim. yrittäjätaustasta ja näissä keskitytään huomattavassa määrin ulkokultaisiin tekijöihin ja omaisuuden näyttämiseen ulospäin. Henkinen sisältö on hyvin työväenluokkaista tyyliin jääkiekkoa, perussuomalaisia, konservatiivisia sukupuolirooleja jne. Työuralla on näille ihmisille enemmän välinearvoa omaisuuden ja vapaa-ajan viihtymisen hankkimiseksi kuin syvällisempää sisältöarvoa. Aidoissa ylemmän keskiluokan kulttuuriperheissä on myös kertynyttä omaisuutta, mutta siitä on rahvaanomaista puhua eikä rahaa käytetä muille ihmisille näyttämiseen eikä erottautumiseen. Rahalla erottautumista pidetään mauttomana. Pintaliitotrendien perässä ei juosta eikä käytetä rahaa turhuuksiin. Sisustus on kerrostunutta ja ajatonta.
Kulttuurisesti pitkät perinteet ylemmässä keskiluokassa omaavat suvut ovat toimineet maalla ja kartanoissa vain kesäisin lomaillessaan. Muuten ovat toimineet kaupungeissa yhteiskunnallisesti toimeliaina. Näissä perheissä on taustallaan usein pitkä urallaan tunnettujen ja nimekkäiden akateemisten tai kulttuuri- ja taidealojen huippujen ketju. Suvun nuorilla on suorastaan automaattisena arvoja korkean koulutuksen arvostus ja he osaavat varsin nuorina jo suuntautua alalle, johon panostavat ja jossa menestyvät. Haahuilua, itsetunto-ongelmia ja mielenterveysongelmia on keskimäärin vähemmän kuin muissa suomalaisissa perheissä.
Yhteiskuntaluokista saa aina hyvää vääntöä aikaiseksi. Kiitoksia keskustelusta!
Lähden nyt lounaalle melkein Michelin-tähden ravintolaan vaimon ja appivanhempien kanssa. Ehkäpä valitsemme viinilistalta melkein kalleimman vaihtoehdon melkein joka ruokalajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee ihmisissä juuri se, että se rooli ei ole päällä, vaan ollaan murjottavia jos siltä tuntuu, vaikken olisi henkilön läheinen. He eivät koskaan tule yläluokasta.
t.kristallikissaKiitos, ymmärrämme näkemyksesi. Älä enää lähetä samasta asiasta yhdettätoista viestiä, sekään ei ole yläluokan tapa.
Minä en elä yläluokan elämää, vaikka sitä onkin henkisessä perinnössäni.
t.kristallikissa
Puoluejako:
Yläluokka kok, rkp
Keskiluokka kesk vihr
Työväenluokka vas sdp
Köyhälistö ps
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee ihmisissä juuri se, että se rooli ei ole päällä, vaan ollaan murjottavia jos siltä tuntuu, vaikken olisi henkilön läheinen. He eivät koskaan tule yläluokasta.
t.kristallikissaOnko kivaa, että ihmiset hymyilevät sulle vain roolin takia, vaikka todellisuudessa inhoavat sinua? Onko kivaa, että et koskaan tiedä, kuka inhoaa ja kuka ei?
Mitä väliä sillä on inhoaako vai ei? Pääasia että ollaan kohteliaita puolin ja toisin ja tullaan toimeen keskenämme. Niin on miellyttävämpää kaikille.
Ymmärrän sen kyllä, että kaikki muutos voisi olla vain huonompaan päin, jos on siellä asteikon yläpäässä.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaluokista saa aina hyvää vääntöä aikaiseksi. Kiitoksia keskustelusta!
Lähden nyt lounaalle melkein Michelin-tähden ravintolaan vaimon ja appivanhempien kanssa. Ehkäpä valitsemme viinilistalta melkein kalleimman vaihtoehdon melkein joka ruokalajille.
Ei se sun lähin abc noutopöytä ole saanut edes nokian renkaita ja siellä ei tarjoilla edes kaljaa
Ja varmaan moni yläluokkainen elää niin kivaa elämää, etteä oma positiivisuus on lähellä sitä välillä roolimaista persoonaa, joka toimii vieraita kohtaan.
t.kristallikissa