Lue keskustelun säännöt.
Liitolta tuli määräys
26.01.2018 |
Äsken kolahti tekstiviesti miten liiton jäsenet ensi viikon perjantaina poliittisessa lakossa. Omalta kohdaltani voin todeta että luojan kiitos olen silloin lomalla.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuulu liittoon ja kannatan aktiivimallia. Ensi perjantaina pidän etätyöpäivän, niin ei tarvitse miettiä mahdollisten lakkojen vaikutuksia kulkemiseeni tai muuhun tekemiseeni.
Miksi kannatat? Oletko sitä mieltä, että et saa maksaa tarpeeksi veroja? Vai eikö sinusta yhteisille rahoille todellakaan löydy parempaa käyttöä?
Siksi kannatan, että meillä ihan oikeasti on työttöminä ihmisiä, jotka pitävät itsestäänselvänä sitä, että raha tulee heille ikuisesti seinästä eikä mitään tarvitse tehdä. He osaavat tehdä täydellisiä hakemuksia ja ansioluetteloita eivätkä tarvitse työnhakukoulutuksia - jostain syystä ne hakemukset eivät kuitenkaan koskaan johda mihinkään. He haluaisivat työnantajille lisää velvoitteita ja rutisevat siitä, kun työkokeilusta ei työllisty - ilman pienintäkään käsitystä siitä, mihin se johtaa jos työnantajat laitetaan vielä nykyistäkin tiukemmalle. Ja niiden työnantajien pitäisi vieläpä hyvää hyvyyttään työllistää nimenomaan pitkäaikaistyöttömiä - siinäkään ei tunneta isoa kuvaa sen vertaa, että sen jälkeen se työnantaja todennäköisesti menettäisi keikkansa kilpailutuksissa, niissä kun työvoiman koulutus ja osaaminen on yksi kriteereistä.
mutta ei, mitään tällaista tietoa he eivät tarvitse koska he tietävät kaiken ja osaavat kaiken ja siksi on huutava vääryys vaatia, että he viitsisivät osallistua muutaman päivän koulutuksiin tai muihin toimenpiteisiin, missä oppisi edes nämä alkeellisimmat faktat työelämässä.
Siksi.
Meinaatko että pitkäaikaistyöttömät on ammattitaidottomia?
Mihin se osaaminen sen kahden vuoden aikana häviää (se on pitkäaikaistyöttömän määritelmä 2v työttömänä), kun onhan moni esim lasten kanssa kotona sen pari vuotta tai pidempäänkin, eikä heidän ammattiosaamistaan epäillä kun palaavat töihin.Työnantajien silmissä jo paljon lyhyemmän aikaakin kuin tuon 2 vuotta työttöminä olleet ovat roskaa jotka eivät enää kelpaa mihinkää. Jos haluaa uuden työpaikan kannattaa olla töissä sitä hakiessa. Aina muuten on heikommassa asemassa.
Jaa, mä olen saanut ainakin 3 työpaikkaa ollessani työtön.
Koska sinä olet saanut kolme työpaikkaa ollessasi työtön, niin se tutkimustieto kumoutuu, jonka mukaan muistaakseni 2/3 palkattavista on työpaikan vaihtajia? Ja varmaan oma kokemuksesi kumoaa senkin tutkimustiedon, jonka mukaan jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työllistyminen vaikeutuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kuulunut liittoon enkä lakkoillut.
Ja joku AKT alkaa olla jo rikollisjärjestö vaikka nykyään onkin siistiytynyt.
Minäkään en ole koskaan kuulunut liittoihin, enkä lakkoillut. Poliittisia lakkoja olen aina vastustanut täydestä sydämestäni.
Mutta kerta se on ensimmäinenkin. En olisi uskonut tätä päivää näkeväni. Mitä tältä palstalta ja someviesteistä olen lukenut, en ole edes ainoa laatuani. Tämä hallitus sai nyt sitten ainakin aikaan jotakin, mihin ei yksikään aiempi hallitus ole pystynyt.
Torilla nähdään!
lol? et ilmeisesti ole ollut sekuntiakaan työttömänä kun on mennyt kokonaan ohi tällaiset aiemmin järkätyt jutut kuin:
- karenssia jokaisesta oma-aloitteisuuden vihjauksestakin työttömälle
- pakkoilmaisharjoittelukoulutukset (eli 2vk koulutusta, 6kk työtä ilman palkkaa)
- pakolliset pupukurssit tjsp eli totaalisen turhaa asennekasvatusta jonka tarkoitus on lähinnä vituttaa
- nollasopimukset (vuositolkulla ei kiinnostanut ay:tä pätkääkään)
- koeajan käyttö laittomana määräaikaisen sopimuksen korvikkeena (ei kiinnosta edelleenkään ay:tä)
- vuokratyön käyttö poistamaan duunarilta käytännössä kaikki irtisanomis, loma, sairausajan etc. edut, eikä tämäkään kiinnosta ay:tä pätkääkään
- pohjapalkattomien provisiotöiden yleistyminen, ei kiinnosta ay:tä pätkääkään.
- kahden tason työmarkkinat jossa alatasolla tarjolla on joko nollasopimuksia, provikkatyötä ilman pohjapalkkaa tai ilmaisharjoittelua työttömyysjaksojen välillä, ylemmällä tasolla vaihdellaan työstä toiseen ja menee kivasti hyvinvointisuomessa (eikä tämäkään eriarvoisuus kiinnosta ay:tä pätkääkään)
- Firmojen myynti ja töiden siirto ulkomaille siten että suomalaiset konsernin osat lakkautetaan, osittain jopa ay:n omasta toiminnasta johtuen, ei kiinnosta ay:tä pätkääkään
jne. siinä sitä duunarin edunvalvontaa viimeiseltä 25 vuodelta
Käsitin että ko kommetoija on tietoinen noista ja siksi sanoi "Torilla nähdään!" nyt on täyttynyt hänenkin mittansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
että liitto päättää lakosta ja käskee porukan mielenilmaukseen, sitten vedotaan että kattokaa miten paljon väkeä paikalla, kyllä kansa vastustaa....
huoh, ihmiset on järkyttävän helposti vedätettävissä
Niin, tuo on käsittämättömintä ja naurettavinta, että "liitolta tuli käsky" ja sitten totellaan kuin lampaat. Kyllä sitä nyt ainakin omilla aivoilla pitäisi ajatella.
Joo, voi olla että aktiivimallia ei nyt olla ihan kunnolla mietitty, mutta ensinnäkin, onhan se nyt selvää että jotain tässä tilanteessa pitää tehdä; ja toiseksi, olisi sitä nyt tosi paljon älykkäämpiä ja toimivampia tapoja olla eri mieltä kuin mennä seisomaan jonnekin torille vain koska joku liitto käskee.
Itse en koskaan tekisi mitään vain sen takia, että joku liitto lähettää jonkun käskyn. Voisiko typerämpää, lammasmaisempaa ja laumasieluisempaa tapaa toimia kuvitellakaan?
Esimerkiksi jossakin tehtaassa työhön paluu on kohtuu vaikeata edelleen tänä päivänäkin jos yrittää rikkuriksi heittäytyä. Ensin liiton suunnalta tulleet rankaisutoimet ja sitten työyhteisön. Olen sivusta nähnyt miten joitakin vuosia sitten erästä lakkoa rikkonutta kohdeltiin ja myönnän olevani niin lammas ettei minusta olisi samaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy varmaan yhtä hienosti ku fazerin leipälakko.. hyllyt täytty muiden valmistajien leivistä joista kuluttajat tykkäs ja kun rupesivat valmistamaan leipiä taas tilaukset oli puolet vanhoista tilauskannoista.
2/3 lakkoilijoista sai fudut.Hupsis.
Juuri näin. Ja mitä vaikeammaksi työllistäminen tehdään, sitä enemmän ostetaan alihankintana kotimaasta tai ulkomailta. Ja oman työvoiman sijaan hankitaan vuokratyövoimaa.
Että ihan omiin muroihin näillä lakoilla taas kustaan, mutta minä nauran. Nauran lähes yhtä paljon kuin niille työttömille prsuille, jotka äänestivät tämän nykyisen hallituksen.
"Että ihan omiin muroihin näillä lakoilla taas kustaan, mutta minä nauran." - Alku on oikein, mutta vaikka itse olen täysin ulkopuolinen koko juttuun, niin en silti naura.
Minua harmittaa, että Suomen talouden kilpailukykyä heikennetään silkalla tyhmyydellä, koska siitä kärsivät lähes kaikki - ja kaikkein eniten ne heikoimmat, jotka niitä verovaroja eniten tarvitsevat. Ilman toimivaa taloutta ei ole varaa sellaisiin juttuihin kuin kunnon vanhustenhoito, terveydenhuolto, lastensuojelu yms. Sellaiset ihan oikeasti tärkeät jutut.
No, ei tällä hölmöilyllä tietysti mitään vaikutusta ole. Sekin jo, että siitä puhutaan jossain tällaisella palstallla, todistaa miten naurettava ja mitätön juttu on. Ihan naurettavaksi ja mitättömäksi pannukakuksihan tuo jää, tuskin sitä edes kukaan noteeraa.
On vain harmi huomata, miten uskomattoman tyhmiä iso osa ihmisistä on, että ovat niin helposti kiihotettavissa typeryyksiin joilla on potentiaalia haitata ei vain heitä itseään vaan yhteiskuntaa laajemmin.
Ehkä tosiaan nuorempien kannattaisi joskus kysyä vaikka noilta metsä- ja paperiteollisuuden lakkoilijoilta, jotka aikaansaivat koko alan alasajon Suomessa noin kymmenen vuotta sitten, että kannattiko? Lindström on muuten yksi tuon tapahtumasarjan takia työttömiksi jääneistä ja suurin osa tuttavapiiristä varmaan juuri niitä samoja loppuelämäkseen työttömiksi jääneitä tuon lakkoilun vuoksi. Olisikohan hänen suhtautumisensa työttömyyspolitiikkaan melkoisesti muuttunut juuri siitä, että on tuosta traagisesta ammattiliittojen tyhmyydestä viisastunut, jonka seurauksena juuri ne työläiset rankimmin kärsivät.
Koska ihan tosissaan Kymenlaakson seutua, eli historiallista metsäteollisuuden keskusta, tuntevana voin vain sanoa, että kyllä tuo metsäteollisuuden alasajo lakkojen takia oli valtava tragedia tuhansille ihmisille siellä. Ja ne olivat juuri niitä ahkeria, tunnollisia kunnon ihmisiä, jotka eivät halua olla työttömiä vaan kärsivät siitä valtavasti. Kun ihmiset ovat olleet tehtaassa töissä 14-vuotiaasta lähtien, ei kyllä laiskaksi voi kutsua.
Sitten liitot keksivät, että on törkeää, että osa työntekijöistä joutuu välillä tekemään työvuoroja jouluna ja juhannuksena. Joo, varmasti ei ollut kivaa, mutta kun todellisuus oli se, että paperikoneen alasajo, jotta tehtaan pystyi kokonaan sulkemaan parin päivän lomapyhien ajaksi, maksoi satoja tuhansia euroja, joten firmat eivät todellakaan halunneet sitä - niiden jo ihan lakisääteinen velvollisuus on pyrkiä tuottamaan mahdollisimman hyvin voittoa.
Liitot eivät sitten antaneet millään periksi vaatimuksistaan. Seurauksena oli se, että metsäteollisuuden firmat totesivat, että tuotannon pyörittäminen Suomessa on liian kallista, vaikeaa ja riskialtista, ja siirsivät toiminnot muualle maailmaan, varsinkin Etelä-Amerikkaan.
Nyt sitten ennen niin kukoistava ja vauras Kymenlaakso kärsii suurtyöttömyydestä, on kärsinyt jo yli vuosikymmenen. Ne 14-vuotiaasta ahkerasti töitä tehneet ihmiset ovat masentuneita, onnettomia ja köyhiä. Tapahtumat olivat tragedia koko seudulle.
Joten kannattiko lakkoilla? Edistivätkö liitot millään tavalla työllisten tai työttömien asemaa? No eivät todellakaan, vaan aikaansaivat valtavan pitkäaikaistyöttömyyden ja köyhyyden, kaikkien paitsi liittopomojen kärsimykseksi.
Aktiivimallissa on varmasti paljon vikaa ja asioita, joita pitäisi tehdä toisin. Mutta torilla huutamalla mitään järkevää ei ainakaan tapahdu ja ammattiliittojen johdolla ei varmasti ole kenenkään muun edut kiinnostuksen kohteena kuin vain tasan omansa.
Oletko miettinyt mitä ammattiliitot ovat saaneet aikaanmihin tulokseen päädymme.
Ensin listataan suurimmat ammattiliittojen saavutukset,
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
ym. ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
että liitto päättää lakosta ja käskee porukan mielenilmaukseen, sitten vedotaan että kattokaa miten paljon väkeä paikalla, kyllä kansa vastustaa....
huoh, ihmiset on järkyttävän helposti vedätettävissä
Niin, tuo on käsittämättömintä ja naurettavinta, että "liitolta tuli käsky" ja sitten totellaan kuin lampaat. Kyllä sitä nyt ainakin omilla aivoilla pitäisi ajatella.
Joo, voi olla että aktiivimallia ei nyt olla ihan kunnolla mietitty, mutta ensinnäkin, onhan se nyt selvää että jotain tässä tilanteessa pitää tehdä; ja toiseksi, olisi sitä nyt tosi paljon älykkäämpiä ja toimivampia tapoja olla eri mieltä kuin mennä seisomaan jonnekin torille vain koska joku liitto käskee.
Itse en koskaan tekisi mitään vain sen takia, että joku liitto lähettää jonkun käskyn. Voisiko typerämpää, lammasmaisempaa ja laumasieluisempaa tapaa toimia kuvitellakaan?
Esimerkiksi jossakin tehtaassa työhön paluu on kohtuu vaikeata edelleen tänä päivänäkin jos yrittää rikkuriksi heittäytyä. Ensin liiton suunnalta tulleet rankaisutoimet ja sitten työyhteisön. Olen sivusta nähnyt miten joitakin vuosia sitten erästä lakkoa rikkonutta kohdeltiin ja myönnän olevani niin lammas ettei minusta olisi samaan.
Aika rankkaa. Mutta eipä tosiaan anna hyvää kuvaa liitoista. Mutta kiitos viestistäsi, jos asia oikeasti on noin. Antaa vähän enemmän ymmärrystä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt mitä ammattiliitot ovat saaneet aikaanmihin tulokseen päädymme.
Ensin listataan suurimmat ammattiliittojen saavutukset,
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.ym. ym.
Joo ihan kiva lista.
Mutta palataan realismiin, koko em. lista on seurausta siitä, että kansalla on tiettyjä oikeuksia, ja kansa osaa käyttää niitä oikeuksia myös hyödykseen.
Sen sijaan JÄRJESTÖT eivät voi ohittaa em. kansalaisten oikeuksia.
Ymmärtänet varmaan tässä tietynlaisen pointin, eli meillä on yhtällä kansa ja kansalaiset, ja sitten on järjestöjä. Ne ovat eri asioita ja niillä on erilaisia oikeuksia ja vastuita.
Olisihan se aika hullunkurinen Suomi jos perustuslakikin alkaisi puolustamaan järjestöjä ohitse kansalaisten etujen, ymmärtänet varmaan miksi tässä mentäisiin pieleen aika rankasti?
Järjestöt ei ole mikään herra valtias tässä maassa, vaan ne on ainoastaan jonkinlaisia työvälineitä joita ainakin tietty osa kansasta käyttää ajaakseen etujaan. Mutta koko kansa on paljon laajempi porukka, kuin mikään järjestöjen toimintaan sitoutunut kansanosa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ison yrityksen omistaja, ja mietin juuri laajennanko toimintaa Suomessa vai siirränkö kaiken Kiinaan. Olin päätymässä Suomen kannalle, mutta kun kuulin lakkointoilusta niin taidankin kallistua Kiinaan päin. Siellä on vähemmän poliittisia riskejä.
Niin Kiinassahan ei työväki ja köyhät ole koskaan ryhtyneet vallankumoukseen... eikun HUPS! MIkähän se oli se Kiinan kommunisitinen vallankumous vajaa 100 vuotta sitten!!!
Nyt äkkiä koulunpenkille takaisin, jos tieto on noin heikolla pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt mitä ammattiliitot ovat saaneet aikaanmihin tulokseen päädymme.
Ensin listataan suurimmat ammattiliittojen saavutukset,
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.ym. ym.
Kyllä, kaikki nuo ovat arvokkaita ja tärkeitä, mutta ne ovat tulleet neuvottelemalla ja yhteistyöllä. Eivät huutamalla ja mellastamalla.
Suomella on iso ongelma työttömyyden hoidossa ja siitä kärsivät monet. Syyllisiä tilanteeseen on kaikilla tahoilla, mukaanlukien esimerkiksi ikäsyrjintä, rekrytoijien hölmöt asenteet työttömiä (varsinkin pitkäaikaistyöttömiä) kohtaan, työnantajien haluttomuus uudelleenkouluttaa ihmisiä, yms.
Eli kyllä, eiköhän kaikki tiedosta että olemassa on ongelma, joka aiheuttaa kärsimystä ja haittoja. Ja että kyllä, ammattiyhdistysliike on saanut paljon hyvää aikaiseksi.
Kysymys on vain siinä, että mitkä ovat järkeviä ja toimivia tapoja ratkaista tämä. Ja ainakaan torilla huutaminen ei ole järkevää tai rakentavaa toimintaa joka millään tavalla auttaisi ratkaisemaan ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ison yrityksen omistaja, ja mietin juuri laajennanko toimintaa Suomessa vai siirränkö kaiken Kiinaan. Olin päätymässä Suomen kannalle, mutta kun kuulin lakkointoilusta niin taidankin kallistua Kiinaan päin. Siellä on vähemmän poliittisia riskejä.
Niin Kiinassahan ei työväki ja köyhät ole koskaan ryhtyneet vallankumoukseen... eikun HUPS! MIkähän se oli se Kiinan kommunisitinen vallankumous vajaa 100 vuotta sitten!!!
Nyt äkkiä koulunpenkille takaisin, jos tieto on noin heikolla pohjalla.
suomessa on satoja lakkoja vuodessa, kiinassa kapina 100v sitten (kuten muuten suomessakin...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kuulunut liittoon enkä lakkoillut.
Ja joku AKT alkaa olla jo rikollisjärjestö vaikka nykyään onkin siistiytynyt.
Minäkään en ole koskaan kuulunut liittoihin, enkä lakkoillut. Poliittisia lakkoja olen aina vastustanut täydestä sydämestäni.
Mutta kerta se on ensimmäinenkin. En olisi uskonut tätä päivää näkeväni. Mitä tältä palstalta ja someviesteistä olen lukenut, en ole edes ainoa laatuani. Tämä hallitus sai nyt sitten ainakin aikaan jotakin, mihin ei yksikään aiempi hallitus ole pystynyt.
Torilla nähdään!
"Tämä hallitus sai nyt sitten ainakin aikaan jotakin, mihin ei yksikään aiempi hallitus ole pystynyt." ---- Et sitten tunne historiaa sen vertaa, että tietäisit vuoden 1917 Suurlakosta, joka oli keskeinen kammottavan sisällissodan alkamisessa.
Joo, että ei tämä lakkoilu nyt kovin uutta ole, eivätkä seuraukset yleensä millään tavalla hyviä.
No, nyt noin 100 vuotta myöhemmin tulos on todennäköisesti sellainen 20 ääliötä seisoskelemassa tumput suorina, mutta fiksuksi tuota ei voi sanoa. Reilut 10 vuotta metsäteollisuuden liitot laittoivat kovat vaatimukset ja lakot päälle kun oli niin epistä joutua joskus tulemaan jouluna tai juhannuksena työvuoroon - no, tuloksena oli se, että suomalaiset metsäyhtiöt siirsivät tuotantolaitokset ulkomaille ja Suomeen jäi tuhansia ja taas tuhansia työttömiä.
Niin että joo, voitte olla naiviudessanne tosi ylpeitä siitä, että jatkatte perinnettä joka on johtanut mm. väkivaltaan ja suurtyöttömyyteen.
Täysin typerä analyysi, joka ei pidä kutiansa missään. Ensinäkin ensimmäinen yleislakko Suomessa 1905 yhdisti sekä työväen että porvarit sortoa vastaan.
Ja kun katsellaan koko itsenäisyyden ajan historiaa, eiköhän Suomen hyvinvointi ja tasa-arvo perustu juuri siihen että meidänkin isät ja äidit, sekä heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat uskaltaneet nousta puolustamaan oikeuksiaan työntekijöinä ja tarpeen vaatiessa myös lakkoilemalla!
Sekin että sullakin on edes äänioikeus, johtuu siitä että meidän esi-isät ovat lakkoilleet ja vaatineet oikeuksiaan. Ärsyttää kaltaisesi sivistymättömät ihmiset, jotka puhuvat typeryyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa kun kyse on laista, joka koskee työttömiä, niin mitä sillä oikeasti on liittojen kanssa tekemistä? Liitothan puolustavat vain niiden töissäolevien etuja.
Joten millä nuo liitot perustelivat tuon määräyksensä osallistua mielenosoitukseen? Kysymys siis teille jotka kyseisen ukaasin saitte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ison yrityksen omistaja, ja mietin juuri laajennanko toimintaa Suomessa vai siirränkö kaiken Kiinaan. Olin päätymässä Suomen kannalle, mutta kun kuulin lakkointoilusta niin taidankin kallistua Kiinaan päin. Siellä on vähemmän poliittisia riskejä.
Niin Kiinassahan ei työväki ja köyhät ole koskaan ryhtyneet vallankumoukseen... eikun HUPS! MIkähän se oli se Kiinan kommunisitinen vallankumous vajaa 100 vuotta sitten!!!
Nyt äkkiä koulunpenkille takaisin, jos tieto on noin heikolla pohjalla.
suomessa on satoja lakkoja vuodessa, kiinassa kapina 100v sitten (kuten muuten suomessakin...)
"Kapina"? Huoh. Sä et vaan tiedä etkä tajua mistään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa kun kyse on laista, joka koskee työttömiä, niin mitä sillä oikeasti on liittojen kanssa tekemistä? Liitothan puolustavat vain niiden töissäolevien etuja.
Joten millä nuo liitot perustelivat tuon määräyksensä osallistua mielenosoitukseen? Kysymys siis teille jotka kyseisen ukaasin saitte.
Öö niin.. Liittoon kuuluvahan ei voi joutua työttömäksi? +ihan samalla lailla aktiivimalli koskee myös lomautettuja. Tottakai liitot pyrkivät pitämään jäsentensä puolta.
Vierailija kirjoitti:
Eilisessä Hesarissa oli hyvä kuvaus Tanskan mallista.
Aktiivimalli olisi pitänyt olla tehokkaassa käytössä., jotta päästäisiin 4%:n työttömyyslukuihin.
Kyllä ihmetyttää tuo poliittinen vääntö.
Niin Ylessähän oli toimittajan Tanskassa aktiivimallista tekemä uusi juttu toissa päivänä ja siinä mm. kerrottiin että siellä työtön saa käteen 1800 euroa kuussa.
Ay-liike ei ole sama asia kuin Suomen kansa.
Suomen kansa on se, jolla on valta asioihin.
Maan hallitus voi huudella kolmikannassa mitä lystää, mutta Suomen kansan päätösvaltaa se ei voi ohittaa, koska kansa on se joka antaa valtion hallinnolle mandaatin, ja ihan samalla tavalla kansa ottaa valtion hallinnolta sen mandaatin myös pois.
Valtion hallinnolla on todennäköisesti syytesuojat ja kaikki, eli mitä tahansa tekevätkin, eivät joudu oikeuteen.
Mutta ne tahot, jotka alkaa toteuttamaan valtion hallinnon toiveita, ja rikkovat lakeja tehdessään niin, voivat päätyä toimistaan käräjäoikeuteen.
Eli, kuka tahansa joka hallinnon "näppien alla" toimiikin, kannattaa aina pitää mielessä se että hallitus ei vastaa millään lailla yhtään mistään, vaan virkavastuulla toimivat on se porukka joka sitten päätyy syytteeseen jos virheitä tapahtuu.
Poliitikoilla ei ole muuta kuin poliittinen vastuu, pitää kai olla melko iso rikos ennenkuin poliitikko voidaan laittaa vankilaan. Ja tästä syystä Suomi ja suomen kansa on jatkuvan oikeistohenkisen hyökkäyksen kohteena, koska kansan etujen vastaiset toimet eivät poliittiselta luonteeltaan ja syytesuojien johdosta ole rikoksia. Ei ole edes joukkokannetta eikä mitään.
On vain kansa jonka pitää osata äänestää oikein. Nykymallilla 4 vuoden väli eduskuntavaaleissa tuntuu aivan liian pitkältä, pitäisi ehkä muuttaa systeemiä niin että jatkuvan talouskriisin päällä ollessa eduskuntavaalit järjestettäisiin joka vuosi, eli eduskunta ja hallinto pitää saada jatkuvan tarkkailun alaiseksi, kun se tällä hetkellä toimii niin että tuosta 4 vuodesta 3 vuotta ne tekee mitä lystää, ja sitten 1 vuosi käytetään siihen että yritetään tehdä sitä mitä kansa haluaa.
Täytyy saada hallinto ja eduskunta jatkuvan ja pysyvän tarkkailun kohteeksi, joka valvoo 24/7 jokaikistä päätöstä ja kannanottoa mitä siellä tehdään, samoin jonkinlainen pikapalautemalli kansalta eduskunnalle käyttöön, vähän kuin kansalaisaloite mutta vauhdikkaammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilisessä Hesarissa oli hyvä kuvaus Tanskan mallista.
Aktiivimalli olisi pitänyt olla tehokkaassa käytössä., jotta päästäisiin 4%:n työttömyyslukuihin.
Kyllä ihmetyttää tuo poliittinen vääntö.Niin Ylessähän oli toimittajan Tanskassa aktiivimallista tekemä uusi juttu toissa päivänä ja siinä mm. kerrottiin että siellä työtön saa käteen 1800 euroa kuussa.
Siinä se onkin ainoa plussa mitä Tanskan mallissa on. se raha tulee kuitenkin vain 3 kuukautta ja siihen mennessäkin pitää aktivoitua päiväkausia, mieli saada ne rahat. Viikottain pitää käydä neuvottelemassa työkkärin tädin kanssa siitä, miten työnhaku sujuu.
Samaten Ruotsissa on vastikkeelinen työttömyyspäiväraha. Katuja siellä lakaisevat pitkään työttömänä olleet.
Kannattaa työhaluttomien miettiä ennenkuin kurnuavat Tanskan tai Ruotsin mallia.
Vierailija kirjoitti:
Olen ison yrityksen omistaja, ja mietin juuri laajennanko toimintaa Suomessa vai siirränkö kaiken Kiinaan. Olin päätymässä Suomen kannalle, mutta kun kuulin lakkointoilusta niin taidankin kallistua Kiinaan päin. Siellä on vähemmän poliittisia riskejä.
Jos teen sulle maukkaat voileivät evääksi matkaan, niin lupaatko lähtee vetää Suomesta sinne Kiinaan jo heti huomenna?
Ei tänne tarvita sellasia firmoja jotka ei kykene toimimaan Suomessa suomalaisella kustannustasolla. Jokaikinen sellanen firma voi lähtee ihan vapaasti vetämään tästä maasta.
Firmojen tehtävä yrityksen omistajan näkökulmasta on aina tuottaa voittoa omistajalleen.
Valtiolle firmojen tehtävä on kuitenkin tuottaa sekä verotuloja että työllisyyttä palkanmaksuineen, ja jos firmat ei niitä saa aikaan, niin HYVÄÄ MATKAA ANTI HEITTÄÄ.
Vierailija kirjoitti:
Erosin juuri liitosta. En ymmärrä, miksi liitoilla on tarvetta vastustaa aktiivimallia.
Kas, siinäpä meillä harvinaisen valveutumaton palkansaaja. Jos seuraava irtisanominen osuu sinuun, olet sitten varmaan iloinen aktiivimallin harjoittaja.
Etsit kuumeisesti itsellesi sen työpaikan , joka tarjoaa sinulle ne minimitunnut ja samaan aikaan jätät hakematta sinulle parempiin , kokoaikaisiin paikkoihin. Tai menet pilipali-kursseille ja sama juttu.
Työttömyys on kokopäiväistä työtä, jos haluaa työllistyä. Itse tein aikoinani tuntikausia päivässä töitä tutkiessani yrityksiä, joihin voisin ja kannattaisi lähettää avoin hakemus. Sellaista ei tekaista tuosta noin vain, jos aikoo päästä haastatteluun. Se edellyttää yrityksen ja sen asiakaskunnan sekä toiminnan tutkimista, jotta hakemuksesta saisi riittävän kiinnostavan ja haastatteluun johtavan.
Lisäys: Useimmiten toki niin päin, ettei siellä kysytä kauanko on ollut kyseisessä firmassa töissä vaan edellytetään tietyn mittaista työkokemusta kyseisissä tehtävissä. Sen takia on itseltäkin jäänyt työpaikka saamatta, kun ei oma työkokemukseni riittänyt ja etsivät ihmistä, jolla riittää.