2-vuotiaan puhe jäljessä? Vai?
Ymmärtää puhetta ihan hyvin. Mutta sanoo sanoista vain yhden tavun. Esim. pallo = pa. Osaa kaksisanaisia lauseita, mutta puhuu siis vain tavuilla, esim. äidin pallo = ti pa.
Hän on tasan 2v. Tuo ”lauseilla puhuminen” (jos tuota sellaiseksi voi sanoa) on uusi taito, alle kuukausi sitten oppi. Onko puhe jäljessä? Joo tiedän, että jotkut puhuvat sujuvasti tuossa iässä enkä sitä kysynytkään, vaan että onko lapsen puhe normaalin rajoissa vielä vai ei? Neuvolassa sanottiin vaan, että seuraillaan...
Kommentit (33)
Korvat tsekata, ettei ole liimakorva.
Ihan normaalin rajoissa vielä. Toki aina voi olla että on esimerkiksi jotain suun motoriikan haastetta, mutta sen näkee vasta lähempänä kolmea vuotta. Jos hän selvästi puhuu niin että ymmärrätte ja lauseilla (vaikkakin puolikkain sanoin), niin en olisi huolissani lainkaan. Jos taidot ja äly muuten tuntuvat kehittyvän ajallaan, niin unohda koko homma. Lukekaa, laulakaa ja lorutelkaa, tuossa iässä vaihtelu on hurjaa vielä. Vasta kolmen vuoden iässä näihin aletaan enemmän kiinnittämään huomiota, siihen asti puheen kehitys on hyvin yksilöllistä.
Lto
Jos 3-vuotisneuvolassa ei ole alkanut selkeytyä, niin silloin on aika jutella asiasta. Sitä ennen en sinuna olisi huolissani, älä tuhlaa energiaa sellaiseen murehtimiseen. Lue lapselle paljon ja juttele paljon. Laula paljon ja runoile. Kaikki sellainen kehittää kieltä. Tuon ikäiset kehittyvät omaan tahtiinsa.
3-vuotisneuvolassa tutkitaan, osaako lapsi puhua. Esikoisemme puhe oli tuolloin hyvin epäselvää, hänet ohjattiin puheterapeutille ja sai myöhemmin diagnoosin dysfasia.
Itsella 2 lasta,nyt jo 20 ja 25 v. Isompi ei sanonut 3 vuotiaaksi sanaakaan,mutta oli todella vilkas. Alkoi puhella kun taytti 3,sen jalkeen puhe selvisi todella nopeasti. Han oppi lukemaan jo 4 vuotiaana,koulussa oli aina muita edella oppimisessa(mutta aina villi kuin peikko).Nyt on valmistunut laakariksi vuotta ennen opiskelukavereitaan. Nuorempi taas oppi puhumaan todella aikaisin(ainakin veljeensa verrattuna)2 vuotiaana jo muodosti lauseita. Koulussa han on sensijaan ollut ehka jopa keskivertoa huonompi. Jos olisin sinun asemassa,en huolehtisi liikaa:ei lapset ole niinkuin lampaita,kaikki samaa laumaa..annetaan jokaisen kasvaa ja kehittya omaa tahtia ilman stressia!
Juuri eilen kävin oman 2-vuotiaan kanssa neuvolassa. Siellä sanottiin, ettei mitään hätää, kun on niin vilkas. Ymmärtää silti puhetta ja sanoo muutamia sanoja ja liittää niitä tiettyihin tilanteisiin, esim. kun kaatuu, sanoo oho ja nousee ylös.
Sanoivat neuvolassa myös, että jos meitä vanhempia huolestuttaa se ettei puhu, niin 2,5-vuotiaana voi sitten olla yhteydessä neuvolaan, mutta vasta 3-vuotiaana neuvolasta aletaan miettiä, että pitäisikö mennä vaikka puheterapiaan.
Tässäkin varmasti kuntakohtaisia eroja, mutta itse ainakin olen aina ajatellut, että jos 3-vuotiaana ei vielä puhu, vasta silloin huolestun, tai jos ei ymmärtäisi puhetta tämän ikäisenä. Ja varsinkin, jos lapsi on kauhean vilkas ja menevä.
Meidän poika sanoi aika tarkkaan 3-vuotiaana ensimmäisen kokonaisen lauseensa ja alkoi oikeasti puhua vasta 3,5-vuotiaana. Neuvolassa olisivat panneet sen puheterapiaan jo 2-vuotiaana mutta sanoin, että asia ei huolestuta minua yhtään.
Jos lapsen puhe kehittyy eli menee eteenpäin, vaikka kuinka hitaasti, se on ihan terve merkki. Siksi en koskaan kantanut oman lapseni puhumisesta mitään huolta. Ensin sieltä tuli niitä sanojen ensimmäisiä tavuja, sitten tuli kokonaisia sanoja ja sitten pikku hiljaa lauseitakin. Lapsi ymmärsi puhetta, luki kirjoja mielellään jne. Meillä ei ollut koskaan kotona vaikeuksia ymmärtää toisiamme ja meillä koko ajan tuettiin lapsen puheen kehitystä.
Sanoisin, että jos lapsen puhe ei selvästi edisty, hakisin lähetettä puheterapiaan. Ne on siellä kuitenkin päteviä arvioimaan asiaa (toisin kuin neuvolan terkkari tai hoitajat tarhassa).
Mutta muuten kannattaa muistaa, että monet pojat varsinkin ovat vähän hitaita tässä suhteessa. Ja kannattaa tietenkin antaa lapselle mahdollisuus puhua eli antaa sille aikaa muodostaa niitä sanoja ja ilmaista itseään. Oletan, ettei päiväkodissa hirveästi hoitajat ehdi odottaa, että se vähän hitaampi lapsi saa lauseensa valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen puhui noin. Oppi kävelemäänkin vasta 1v8kk. Kolmivuotiaana diagnosoitiin NF1, joka vaikutti hällä myös aivoissa =(
Nyt 23v. työkyvyttömyyseläkkeellä.
En muista kuulleeni tästä, ja nyt kun luin enemmän niin meidän lapsellahan on ollut jo syntymässä kaksi ihan pikkuista kasvainta iholla, joille ei mitään tehty. Vauvana tuli yksi maitokahvilaikku, joka on kasvanut hiljalleen. Lisäksi liikunnallinen kömpelyys. Sattumaa?! Kävelemään oppi normaalin rajoissa 1v2kk. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen puhui noin. Oppi kävelemäänkin vasta 1v8kk. Kolmivuotiaana diagnosoitiin NF1, joka vaikutti hällä myös aivoissa =(
Nyt 23v. työkyvyttömyyseläkkeellä.
En muista kuulleeni tästä, ja nyt kun luin enemmän niin meidän lapsellahan on ollut jo syntymässä kaksi ihan pikkuista kasvainta iholla, joille ei mitään tehty. Vauvana tuli yksi maitokahvilaikku, joka on kasvanut hiljalleen. Lisäksi liikunnallinen kömpelyys. Sattumaa?! Kävelemään oppi normaalin rajoissa 1v2kk. Ap
Piti olla vähitään kuusi maitokahviläikkää ja pisamia nivusissa.
Puheterapeutti täällä paikalla. En huolestuisi, se seuraillaan on hyvä ohje. Luette, nimeätte yhdessä kuvia ja asioita, sellaista normaalia olemista. Kun lapsi sanoo pa, riittää että toistaa " niin. Se on pallo!"
On järkevää joskus ohjata lapsi "turhaan" puheterapeutille. On erittäin kurjaa jos apua ei sitten saakaan tarpeeksi ajoissa jos kehitys ei mene ajallaan. Ei siitä pidä vetä hernettä nenään vaan ollaan tyytyväisiä että tässä maassa lasten kehitystä tuetaan ajoissa. Turha huolestuminen on toki ikävää ja olen sitä myös omien lasten kohdalla joutunut kokemaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen puhui noin. Oppi kävelemäänkin vasta 1v8kk. Kolmivuotiaana diagnosoitiin NF1, joka vaikutti hällä myös aivoissa =(
Nyt 23v. työkyvyttömyyseläkkeellä.
Eli neurofibromatoosi. Alkoiko ihoon tulla kovastikin kasvaimi? Yksi oireista....
Meillä poika täytti viikko sitten 2v ja aika vähän noita täysin "oikeita" sanoja vielä on..koska minä olen pojan kanssa vielä kotona, niin tuntuu että se puhe ei kehity niin nopeasti, vaikka aina korjaankin heti perään. Esim.
Tomaatti on kompaatti
Tippu on pippu
Syömään on yymään
Herätys on heräri jne.
Muutama päivä isin kanssa selkeytti paljon puhetta, kun olin reissussa..mies kun ei ymmärtänyt näitä pojan omia sanoja😅
Kävelemään oppi 1v2vkon ikäisenä ja juoksemaan siitä n.viikon päästä. Nyt hyppii ja tasapainoilee paljon niin sisällä, kun ulkonakin.
Jäljessä on. Pitäisi viimeistään sitten 3-vuotiaana viimeistään osata jo puhua kunnolla. Jos ei osaa, puheterapiaan.
Tuppaa menemään niin, että ensin kehittyy vahvasti joko motorinen tai kielellinem kehitys. Eli sinun lapsellasi lienee motorinen kehitys ollut vauhdikkaampaa?
Meillä poika sanoi yksivuotiaana ääti ja ruoan jälkeen joskus "kits" kun oltuin harjoiteltu kiittämään ruoasta.
Mutta nuokin jäi pois kun poika otti ensiaskeleet. Siitä nimittäin vauhdilla poika oppi kävelemään ja 1,5 -vuotiaana juoksenteli jo varmoin askelin.
Vajaa parivuotiaana alkoi vähän kokeilla taas sanoja, kuvakirjoista näytti ja yritti sanoa, mitä kuvassa on.
Taisi olla juurikin niin, että sanoi ensin ensimmäisiä tavuja sanoista, sitten alkoivat pidentyä.
Nyt 2v 1kk iässä sanoo jo hyvin äiti, isä, ruokaa, nukkua, pöytään, yms. perussanoja, nyt alkanut yhdistellä sanoja lauseiksi (esim. omasta vauvakuvastaan: "kuka siinä nukkuu?" 😂 ).
Eli osalla ottaa oman aikansa, mutta sitten kun aika on kypsä, niin kehitys etenee aivan hurjaa vauhtia.