Miksi ravintola-alan työhaastattelu on ihan kuin työ olisi superhaastavaa?

Olin 17-vuotiaana kesätöissä eräässä hotellin ravintolassa. Järkytyin, millainen työilmapiiri kyseisessä paikassa oli. Siellä oli yksi kokki, joka huusi kaikille, tarjoilijoille ja muille kokeille. Tarjoilijoista vanhimmat äksyilivät nuoremmille ja tuntuivat käyttävän kaiken oman työaikansa näiden tekemisten kyttäämiseen ja kaikesta huomautteluun, ilkeään sävyyn tietysti. Järkyttävintä oli, miten kaikki työntekijät tuntui olevan sinut sen asian kanssa, että toiset kohteli heitä tosi huonosti.

Itse en ole tottunut siihen, että antaisin kenenkään kohdella itseäni huonosti. Siksi aloin vastustaa tätä meininkiä. Jos joku huusi minulle, huomautin, ettei minulle tarvitse huutaa. Jos joku nälvi ikävästi, kysyin miksi hän teki niin.

Se muuten auttoi.

Ravintola-alalla on kyllä oma osuutensa maineeseensa. Varmaan millään muulla alalla ei hyväksytä sellaisia työehtoja tai työntekijöiden kohtelua, tai työntekijät varsinkaan itse hyväksy näitä.

Vierailija kirjoitti:

Ravintola-alalla on kyllä oma osuutensa maineeseensa. Varmaan millään muulla alalla ei hyväksytä sellaisia työehtoja tai työntekijöiden kohtelua, tai työntekijät varsinkaan itse hyväksy näitä.

Näinpä. Itse olen ollut nyt 10 vuotta ja aivan kypsä kaikkeen tuohon. Tulisi pitkä tarina jos kaikki epäkohdat kertoisin, mutta tuossa ne on kiteytetysti.

Fyysisestihän se voi myös olla melkoisen raskasta, siihen kun yhdistetään sitten tuo kohtelu, työehdot, työajat ja pieni palkka, niin ei sitä jaksa montaa vuotta ainakaan kokoaikaisena. Itse olisin varmaan jo haudassa, jos olisin nuo 10v tehnyt ihan kokoaikaisesti ja jatkuvasti.

Opiskelumotivaatiota oon ainakin noista hommista saanut, pois on päästävä. Viime kuussa tuli lopullinen kyllästyminen. Yhteishakua odotellessa.

Entinen pikkupomo kirjoitti:

Jotkut, etenkin hr-ammattilaiset, eivät aina ymmärrä, mihin ovat ihmisiä palkkaamassa. On ihan turhaa kysellä suorittavan tason työhön hakevalta strategioista ja visioista.

Saattaa jopa käydä niin, että moisissa kysymyksissä loistanut lähtee jo koeajalla parempiin hommiin.

Onneksi tämän olen huomannut jo itse nuorena töitä hakiessa. Ihan turha kertoa firman hienouksia ja tulevaisuuden suunnitelmia 10 vuoden päähän, kuten jotkut yritykset jaksavat tehdä. 

Ei se minuakaan ensimmäisiin työpaikkoihin hakiessa voinut vähemmän kiinnostaa, kun tarkoitus oli saada palkkaa ja olla joskus paremmissa töissä. Ei paljoa heilauta onko se sama pulju pystyssä vielä 100 vuoden päästä, kun sitä nuoruuden työtä en haluaisi kuitenkaan tehdä 100 vuotiaaksi.

Nyt itse rekrytessä ymmärtää jättää suorittavan työn tekijöitä hakiessa kaikki krumeluurit pois ilmoituksista.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, ja enää ei riitä edes yksi suosittelija! Soittivat perään, että olisiko vielä toista antaa 😂

Ensimmäinenkin hommaaminen aiheutti jo harmaita hiuksia..

Mieheltä kysyttiin suosittelijoita osa-aikaisen (10-20h/vk) kassamyyjän paikkaan. Miehellä ei pitänyt pokka, kysyi vain suoraan, että "Ootko sä ihan tosissasi?" :D

Ei irronnut sitä paikkaa, mutta pitkään kyllä tuota ollaan naurettu :D Mies sai sitten töitä muualta.

Mä nään asian pöydän toiselta puolelta vähän erilailla. Kyse ei ole siitä, että siihen kassatyöhön tarvitsisi osaamista ja suosittelua, vaan miten on esiintynyt edellisissä työpaikoissa.

Onko tyyppi ns. luotettava. Onko se siellä kassalla aamu 9 kun sen pitääkin, vai tuleeko se töihin vasta puoli kymmeneltä.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Ravintolan keittiössä tarvitaan paineensietokykyä. Annas olla kun pölähtää bussilastillinen Hankasalmen marttoja kerralla. Kaikki tilaavat eri satsin ja osalle tietenkin laktoosittomana ja toisille gluteiinittomana jne.

Kannattaisi tehdä ihan automaattisesti laktoosittomia annoksia, kun se on yli 20% suomalaisista.

Eli jos pöydässä istuu 10 henkeä, niin todennäköisesti yli kahdella se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, ja enää ei riitä edes yksi suosittelija! Soittivat perään, että olisiko vielä toista antaa 😂

Ensimmäinenkin hommaaminen aiheutti jo harmaita hiuksia..

Mieheltä kysyttiin suosittelijoita osa-aikaisen (10-20h/vk) kassamyyjän paikkaan. Miehellä ei pitänyt pokka, kysyi vain suoraan, että "Ootko sä ihan tosissasi?" :D

Ei irronnut sitä paikkaa, mutta pitkään kyllä tuota ollaan naurettu :D Mies sai sitten töitä muualta.

Mä nään asian pöydän toiselta puolelta vähän erilailla. Kyse ei ole siitä, että siihen kassatyöhön tarvitsisi osaamista ja suosittelua, vaan miten on esiintynyt edellisissä työpaikoissa.

Onko tyyppi ns. luotettava. Onko se siellä kassalla aamu 9 kun sen pitääkin, vai tuleeko se töihin vasta puoli kymmeneltä.

Sinkkumies

Turha miinustaa. Jos on hoitanut asiansa kunniallisesti, niin mitään pelättäväähän ei ole? 

Eikö niin lusmut.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, ja enää ei riitä edes yksi suosittelija! Soittivat perään, että olisiko vielä toista antaa 😂

Ensimmäinenkin hommaaminen aiheutti jo harmaita hiuksia..

Mieheltä kysyttiin suosittelijoita osa-aikaisen (10-20h/vk) kassamyyjän paikkaan. Miehellä ei pitänyt pokka, kysyi vain suoraan, että "Ootko sä ihan tosissasi?" :D

Ei irronnut sitä paikkaa, mutta pitkään kyllä tuota ollaan naurettu :D Mies sai sitten töitä muualta.

Mä nään asian pöydän toiselta puolelta vähän erilailla. Kyse ei ole siitä, että siihen kassatyöhön tarvitsisi osaamista ja suosittelua, vaan miten on esiintynyt edellisissä työpaikoissa.

Onko tyyppi ns. luotettava. Onko se siellä kassalla aamu 9 kun sen pitääkin, vai tuleeko se töihin vasta puoli kymmeneltä.

Sinkkumies

Turha miinustaa. Jos on hoitanut asiansa kunniallisesti, niin mitään pelättäväähän ei ole? 

Eikö niin lusmut.

Sinkkumies

Eihän siinä pelosta olekaan kysymys, vaan siitä, että niitä suosittelijoita ei välttämättä ole. 

Koska ravintola-ala on raskasta.

Paineensietokykyä koetellaan joka päivä.

Tosin en tiedä mitä ap tarkoittaa kassatyöllä.

Erikoinen ravintola, jos palkataan pelkästään kassatyötä tekemään.

Kaikki naureskelijat voisi mennä pariksi kuukaudeksi kokeilemaan.

Voi tulla itku aika helposti. Ja nyt en puhu mistään Rossoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintolan keittiössä tarvitaan paineensietokykyä. Annas olla kun pölähtää bussilastillinen Hankasalmen marttoja kerralla. Kaikki tilaavat eri satsin ja osalle tietenkin laktoosittomana ja toisille gluteiinittomana jne.

Useimmissa töissä tarvitaan ihan vastaavaa paineensietokykyä, ei se ole mikään erityistaito vaan lähinnä perusasia. 

=)

Ei mitään käsitystä ravintola-alasta... =) Ei voi kuin hymyillä ja sanoa, käyppä kokeilemassa =)

t. se kyppari

ps.16 vuotta riitti, nyt toisessa ammatissa, joka yleisten määritelmien mukaan on rankka, vuorotöineen, mutta minä se vaan viheltelen.. ei tunnu missään =)

Itse olen käynyt vuosien varrella useissa ravintola-alan haastatteluissa ja tehnyt näin ollen myös alan töitä rivihommissa. Siinä haastattelussa jo huomaa monesti, kannattaako paikkaa ottaa vastaan.

Tolkun paikoissa ovat tsekanneet ansioluettelon läpi etukäteen, kysyvät lähinnä: kerro vähän itsestäsi ja sen myötä vapaamuotoista keskustelua.

Lisäksi: milloin voin aloittaa, onko jotain esteitä jollekin ajankohdalle, haluanko tehdä mieluummin paljon vai vähemmän tunteja, onko passit ja pätevyydet kunnossa. Ehkä muutama kysymys siitä, minkä tyyppistä työtä ja missä asemassa olen aiemmissa paikoissa tehnyt. Sitten kierretään talo läpi ja tehdään soppari jos molemmat ovat tyytyväisiä. Jotkut soittavat vasta seuraavana päivänä päätöksensä.

Parissa paikassa on ollut rivitarjoilijan/saliapulaisen/blokkarin tehtävään nähden melko absurdi haastattelu. On kysytty missä näen itseni kymmenen vuoden päästä, miten haluan kehittyä ammattilaisena tehtävässäni, mitä uusia näkökulmia toisin mukanani taloon, pistokoe eri rypälelajeista, pitänyt jopa antaa käsialanäyte tai kirjoittaa pieni essee. Lisäksi on udeltu entisistä työpaikoista.

Kyllähän se pullan myynti kassalla tai likaisten astioiden kerääminen toki vaatii perusteellisen kartoituksen kymmenvuotissuunnitelmineen.

Varmaan siksi, että rekryfirman intoa puhkuva hyperaktiivinen konsultti saisi tuntea tekevänsä tärkeää työtä, kun valitsee huippuosaajia näköalapaikalle.

Ravintola-alaa mollataan, koska se on kurja ala, varsinkin pitemmän päälle.

Kannattaa käydä kokeilemassa, mutta ei missään nimessä jäädä. Opiskelijoille hyvä lisäansion lähde, keikkatyötä ja osa-aikaista riittää.

Ravintolatyö toimii myös oivallisena motivaattorina, jos esim. opinnot eivät maistu. Vuosi ravintolassa töissä ja et halua enää muuta kuin päästä inhimillisempiin hommiin nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintola-alalla on kyllä oma osuutensa maineeseensa. Varmaan millään muulla alalla ei hyväksytä sellaisia työehtoja tai työntekijöiden kohtelua, tai työntekijät varsinkaan itse hyväksy näitä.

Näinpä. Itse olen ollut nyt 10 vuotta ja aivan kypsä kaikkeen tuohon. Tulisi pitkä tarina jos kaikki epäkohdat kertoisin, mutta tuossa ne on kiteytetysti.

Fyysisestihän se voi myös olla melkoisen raskasta, siihen kun yhdistetään sitten tuo kohtelu, työehdot, työajat ja pieni palkka, niin ei sitä jaksa montaa vuotta ainakaan kokoaikaisena. Itse olisin varmaan jo haudassa, jos olisin nuo 10v tehnyt ihan kokoaikaisesti ja jatkuvasti.

Opiskelumotivaatiota oon ainakin noista hommista saanut, pois on päästävä. Viime kuussa tuli lopullinen kyllästyminen. Yhteishakua odotellessa.

Mitä alaa olet ajatellut lähteä opiskelemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintolan keittiössä tarvitaan paineensietokykyä. Annas olla kun pölähtää bussilastillinen Hankasalmen marttoja kerralla. Kaikki tilaavat eri satsin ja osalle tietenkin laktoosittomana ja toisille gluteiinittomana jne.

Useimmissa töissä tarvitaan ihan vastaavaa paineensietokykyä, ei se ole mikään erityistaito vaan lähinnä perusasia. 

=)

Ei mitään käsitystä ravintola-alasta... =) Ei voi kuin hymyillä ja sanoa, käyppä kokeilemassa =)

t. se kyppari

ps.16 vuotta riitti, nyt toisessa ammatissa, joka yleisten määritelmien mukaan on rankka, vuorotöineen, mutta minä se vaan viheltelen.. ei tunnu missään =)

Ootko hoitaja nykyään? Mä olen sekä kokki, että hoitaja ja hoitotyö on yhtä juhlaa keittiötyön rinnalla. Tiedät monelta alkaa työt, tiedät monelta ne loppuu. Palkka on parempi. Ei tarvitse selkäranka ruvella raataa ja kuunnella valitusta ja vttuilua. Mä en siedä kusipäisiä asiakkaita ja se näkyy varmasti mun naamasta. Hoitotyössä mua ei ikinä ärsytä yksikään potilas/asiakas.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki naureskelijat voisi mennä pariksi kuukaudeksi kokeilemaan.

Voi tulla itku aika helposti. Ja nyt en puhu mistään Rossoista.

Kuulostaapa ihanalta työilmapiiriltä.

Itse kyllä mieluummin olen naureskelija, kun annan muiden olla ilkeitä ja veemäisiä ja kuuntelen sellaista töissä.

Olen suurtalouspuolella kunnalla. Tämä ei ole maailman haastavinta työtä, mutta kyllä tässä tarvitsee hyvät hermot ja paineensietokykyä. Pitää osata tehdä monta asiaa samaan aikaan ja osata ennakoida ja suunnitella. Kaikenlaista yllättävää voi sattua, esim. laitteet hajoavat, tavarantoimitus on myöhässä tai sähköt menee koko talosta. Varsinaiseen ravintolaan en haluaisi töihin. Täällä on sentään säännölliset työajat päiväsaikaan ja viikonloput vapaata. 

Keittiötyö on fyysisesti aika raskasta ja työolosuhteet ovat haastavat (kuumuus ja huono ilma). Meillä on kiire koko ajan ja henkilökuntaa on liian vähän. Kaikista pahinta on meteli. Minulla on kyllä hyvät hermot ja paineensietokykyä, mutta terveyteni ei enää kestä meteliä. Se aiheuttaa päänsärkyä ja migreeniä (jompikumpi vaiva on joka päivä) ja väsyttää todella paljon. Korvatulpat on käytössä. Olen kai pilannut kuuloni töissä, koska nykyään korviin sattuu normaalit äänetkin ja välillä korvissa soi ja humisee työpäivän jälkeen. Olen usein töiden jälkeen niin väsynyt, etten jaksa mitään.

Suunnittelen alan vaihtoa. Tavallaan kyllä tykkään tästä työstä ja tykkään fyysisestä työstä. Silti joskus käy mielessä, että voi kun olisi joku sisäsiisti istumatyö jossain hiljaisessa työhuoneessa. 

Mitähän ne ihmiset, joiden mielestä joku ruoan nostaminen pöydälliselle ihmisiä on vaativaa ja stressaavaa, luulee kirurgin työn olevan...

Ravintola-ala tekee itse alastaan hektistä ja mukatärkeää.