en jaksa tätä kaaoskämppää!
Valtavasti tavaraa ja vaatetta sekä paperisälää. En jaksa.
Voimia ei ole kuin äärimmäisen harvoin raivaamiseen.
Miten selvitä?
Kommentit (653)
Vierailija kirjoitti:
Ninnipuuz kirjoitti:
Tuli kyllä paha mieli kirjoittaa tänne tai lähinnä herätti ihmetystä. Minulla on sivulla 20 2 kommenttia jossa kehotan vapautua kaikesta roskasta. Miksi noin monta alapeukutusta?
Asiallimen ja normaali teksti!
Kiitos aivan ihanasta vastauksesta sinulle joka vastasi tähän.
Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun tänne kirjoitan ja jaan toimivat ratkaisut. Jos ei osata keskustella eikä perusteella mitä tein väärin. Jotenkin sain fiiliksen että täällä liikkuu aika ongelmallista ja yksinkertaista porukka.
Millä oikeudella kutsut toisten tavaroita roskaksi? Mitäs tykkäisit, jos tulisin kotiisi, avaisin vaatekaappisi, ja pyytäisin sinua heittämään puolet vaatteista pois, koska ne ovat minun mielestäni roskaa?
Loppujen lopuksi, ihminen käyttää pääsääntöisesti tiettyjä vaatteita. Loput ovat enemmän tai vähemmän säännöllisellä käytöllä. Tiukan paikan tullen ainakin itse pystyisin heittämään puolet vaatteistani pois. Mutta itselläni ei sitä tiukkaa paikkaa tällä hetkellä ole, koska on runsaasti säilytystilaa. Pari kertaa vuodessa kyllä siivoan vaatekaappini ja heitän kuluneet vaatteet pois. Välillä kyllä tulee mukavia yllätyksiäkin, kun en ole jotain vaatetta muistanut olevankaan. Ja toisaalta on ihan mukavaa, kun ei aina tarvitse lähteä vaatekaupoille, jos tulee esim. jotkut juhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään on taas vähän eteisessä siivottu joskaan ei löydetty mitään poistettavaa jollei nyt tavallisten roskien vientiä lueta. Nyt on ollut ruokatauko ja lähden roskien vientiin ja siivoan vähän lisää, kunhan käyn ensin koiran kanssa ulkona ja kuumaa kahvia ;)
Saisinpa niin paljon pikaisempaa siivousta tarvitsevia aikaan, jotta pääsisin järjestämään vaatehuonetta. Siellä ei ole pääasia löytää mitään nakattavaa vaan saada järjestys aikaan. Mutta sitä ennen pääasia on ensin saada pölytasoa hallintaan jotta voi jotenkin hengittää vinkumatta.
Illalla ajattelin mapittaa pitkään mapittamatta jääneitä papereita mutta tiedättekö, sen sijaan minä otan ja katson jonkin elokuvan tai luen jotain musat korvilla. Kaikkea ei tarvitse kerralla. Tärkeämpää olisi tehdä joka päivä jotain eikä yrittää repäistä kerralla. Sellaisen jälkeen sitten ei jaksakaan edetä seuraavana päivänä. Kun ei revittele, jaksaa seuraavanakin.
Ja ruoka- ja kaffebreikit auttavat, ja välillä istuminen.
Mietteliäs
Mapittamisesta - onko se tarpeen?
Minäkin olin kysymässä, että mitä mapitettavaa vielä nykypäivänä löytyy? Lähes kaiken voi säilyttää sähköisessä muodossa, jos ylipäätään tarvitsee säilyttää.
olen tosiaan aikamoinen hamsteri ja mm. vaatteita on kertynyt satoja kappaleita. Nyt olen ajatellut pitää pian totaalisen ostoboikotin vaatteille, etten osta enää mitään vuosiin. Koska vähän on pakko, koska ne eivät mahdu päälle. Niitäkin tullut ostetuksi alennuksista. Muistan vielä kun joskus 2005 tuli työkkärin kurssiuhka ja totesin, ettei minulla ollut edes päälle mahtuvia housuja kurssille mennäkseni. Ehkä sitä on sitten arvioinut kokonsa väärin vaatteita hankkiessaan . Ja pidän kyllä kovasti vaatteista.. nyt on tuloja enemmän ja suurinpiirtein eniten kuluttanut vaatteisiin.
Muita suosikkikohteita ovat kosmetiikka, hajuvedet (joita kymmeniä) ja sisustustarvikkeet. Ja koruja tietysti on niin paljon, etteivät mahdu mihinkään. Niidenkin suhteen olen päättänyt, etten enää osta mitään.
Paljon mietin sitä että kapeat käytävät ja tavaraa kerroksissa joka puolella. Mutta koen itseni ihan hillittömäksi tavaran suhteen.
Olisiko vinkkejä ostohimon hillitsemiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään on taas vähän eteisessä siivottu joskaan ei löydetty mitään poistettavaa jollei nyt tavallisten roskien vientiä lueta. Nyt on ollut ruokatauko ja lähden roskien vientiin ja siivoan vähän lisää, kunhan käyn ensin koiran kanssa ulkona ja kuumaa kahvia ;)
Saisinpa niin paljon pikaisempaa siivousta tarvitsevia aikaan, jotta pääsisin järjestämään vaatehuonetta. Siellä ei ole pääasia löytää mitään nakattavaa vaan saada järjestys aikaan. Mutta sitä ennen pääasia on ensin saada pölytasoa hallintaan jotta voi jotenkin hengittää vinkumatta.
Illalla ajattelin mapittaa pitkään mapittamatta jääneitä papereita mutta tiedättekö, sen sijaan minä otan ja katson jonkin elokuvan tai luen jotain musat korvilla. Kaikkea ei tarvitse kerralla. Tärkeämpää olisi tehdä joka päivä jotain eikä yrittää repäistä kerralla. Sellaisen jälkeen sitten ei jaksakaan edetä seuraavana päivänä. Kun ei revittele, jaksaa seuraavanakin.
Ja ruoka- ja kaffebreikit auttavat, ja välillä istuminen.
Mietteliäs
Mapittamisesta - onko se tarpeen?
Minäkin olin kysymässä, että mitä mapitettavaa vielä nykypäivänä löytyy? Lähes kaiken voi säilyttää sähköisessä muodossa, jos ylipäätään tarvitsee säilyttää.
Tulee mieleen 70-luku ja mappihyllyt😊
Tänään ei sitten ollut uupumusta. Sain tiskattua ja lakastua keittiön lattiaa.
Jaksan vielä pestä lattiaa.
Kävin kävelyretkellä metsässä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään on taas vähän eteisessä siivottu joskaan ei löydetty mitään poistettavaa jollei nyt tavallisten roskien vientiä lueta. Nyt on ollut ruokatauko ja lähden roskien vientiin ja siivoan vähän lisää, kunhan käyn ensin koiran kanssa ulkona ja kuumaa kahvia ;)
Saisinpa niin paljon pikaisempaa siivousta tarvitsevia aikaan, jotta pääsisin järjestämään vaatehuonetta. Siellä ei ole pääasia löytää mitään nakattavaa vaan saada järjestys aikaan. Mutta sitä ennen pääasia on ensin saada pölytasoa hallintaan jotta voi jotenkin hengittää vinkumatta.
Illalla ajattelin mapittaa pitkään mapittamatta jääneitä papereita mutta tiedättekö, sen sijaan minä otan ja katson jonkin elokuvan tai luen jotain musat korvilla. Kaikkea ei tarvitse kerralla. Tärkeämpää olisi tehdä joka päivä jotain eikä yrittää repäistä kerralla. Sellaisen jälkeen sitten ei jaksakaan edetä seuraavana päivänä. Kun ei revittele, jaksaa seuraavanakin.
Ja ruoka- ja kaffebreikit auttavat, ja välillä istuminen.
Mietteliäs
Mapittamisesta - onko se tarpeen?
Minäkin olin kysymässä, että mitä mapitettavaa vielä nykypäivänä löytyy? Lähes kaiken voi säilyttää sähköisessä muodossa, jos ylipäätään tarvitsee säilyttää.
Koittakaa jo ymmärtää, että kaikki eivät kaikkea halua sähköiseen muotoon. Meillä on kaapissa yksi mappi, jossa on verokortti, vanhat todistukset, työsoppari ja mitä muuta vastaavaa meillä onkaan. Se ei siellä kaapissa tilaa vie miltään muulta hyödylliseltä.
Myöskään meillä ei ole yhtään tarpeeksi toimivaa laitetta, jonka kautta saisimme otettua kuvat ja siirrettyä pilvipalveluun. Oma kännykkäni ei kuvia ota ja kone on sen verran romu jo, että sinne ei saa kuvia ladattua ilman, että jumittaa ja sammuu. Näillä kuitenkin pärjätään juuri se, mitä tarvitaankin. Ostetaan uusi kone kun vanha ei toimi enää lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään on taas vähän eteisessä siivottu joskaan ei löydetty mitään poistettavaa jollei nyt tavallisten roskien vientiä lueta. Nyt on ollut ruokatauko ja lähden roskien vientiin ja siivoan vähän lisää, kunhan käyn ensin koiran kanssa ulkona ja kuumaa kahvia ;)
Saisinpa niin paljon pikaisempaa siivousta tarvitsevia aikaan, jotta pääsisin järjestämään vaatehuonetta. Siellä ei ole pääasia löytää mitään nakattavaa vaan saada järjestys aikaan. Mutta sitä ennen pääasia on ensin saada pölytasoa hallintaan jotta voi jotenkin hengittää vinkumatta.
Illalla ajattelin mapittaa pitkään mapittamatta jääneitä papereita mutta tiedättekö, sen sijaan minä otan ja katson jonkin elokuvan tai luen jotain musat korvilla. Kaikkea ei tarvitse kerralla. Tärkeämpää olisi tehdä joka päivä jotain eikä yrittää repäistä kerralla. Sellaisen jälkeen sitten ei jaksakaan edetä seuraavana päivänä. Kun ei revittele, jaksaa seuraavanakin.
Ja ruoka- ja kaffebreikit auttavat, ja välillä istuminen.
Mietteliäs
Mapittamisesta - onko se tarpeen?
Minäkin olin kysymässä, että mitä mapitettavaa vielä nykypäivänä löytyy? Lähes kaiken voi säilyttää sähköisessä muodossa, jos ylipäätään tarvitsee säilyttää.
Koittakaa jo ymmärtää, että kaikki eivät kaikkea halua sähköiseen muotoon. Meillä on kaapissa yksi mappi, jossa on verokortti, vanhat todistukset, työsoppari ja mitä muuta vastaavaa meillä onkaan. Se ei siellä kaapissa tilaa vie miltään muulta hyödylliseltä.
Myöskään meillä ei ole yhtään tarpeeksi toimivaa laitetta, jonka kautta saisimme otettua kuvat ja siirrettyä pilvipalveluun. Oma kännykkäni ei kuvia ota ja kone on sen verran romu jo, että sinne ei saa kuvia ladattua ilman, että jumittaa ja sammuu. Näillä kuitenkin pärjätään juuri se, mitä tarvitaankin. Ostetaan uusi kone kun vanha ei toimi enää lainkaan.
Termi mapittaminen antaa kyllä sen käsityksen, että tavaraa on enemmän kuin yksi sopimus tai verokortti. Itsekin mapitan joskus jos skannaaminen tuntuu vaivalloisemmalta, ei sillä, mutta mulla ei olekaan hamstraus-/kaaosongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
olen tosiaan aikamoinen hamsteri ja mm. vaatteita on kertynyt satoja kappaleita. Nyt olen ajatellut pitää pian totaalisen ostoboikotin vaatteille, etten osta enää mitään vuosiin. Koska vähän on pakko, koska ne eivät mahdu päälle. Niitäkin tullut ostetuksi alennuksista. Muistan vielä kun joskus 2005 tuli työkkärin kurssiuhka ja totesin, ettei minulla ollut edes päälle mahtuvia housuja kurssille mennäkseni. Ehkä sitä on sitten arvioinut kokonsa väärin vaatteita hankkiessaan . Ja pidän kyllä kovasti vaatteista.. nyt on tuloja enemmän ja suurinpiirtein eniten kuluttanut vaatteisiin.
Muita suosikkikohteita ovat kosmetiikka, hajuvedet (joita kymmeniä) ja sisustustarvikkeet. Ja koruja tietysti on niin paljon, etteivät mahdu mihinkään. Niidenkin suhteen olen päättänyt, etten enää osta mitään.
Paljon mietin sitä että kapeat käytävät ja tavaraa kerroksissa joka puolella. Mutta koen itseni ihan hillittömäksi tavaran suhteen.
Olisiko vinkkejä ostohimon hillitsemiseksi?
Itse ajattelen vain niin, että minulla ei ole oikeutta ostaa enemmän vaatteita kuin tarpeellisuus edellyttää. Pohjaan tämän ajatuksen ekologisiin (ilmastonmuutos) ja eettisiin (vaatetehtaat köyhissä maissa) periaatteisiin. Yritän siirtää samaa ajattelutapaa lapsille.
Ostaminen yli välttämättömien tarpeiden on aina eräänlainen riippuvuus. Se vastaa johonkin tarpeeseen. Yritä selvittää, mikä se tarve on ja etene sen mukaan. Jos tarve lähtee tyhjyydestä, mieti miten muuten voisit täyttää tyhjyyden. Jos tarve lähtee turvattomuudesta, miten muuten voisit täyttää turvattomuudesta syntyviä tunteita ja tarpeita.
Ostaminen on niin helppo tapa tyydyttää hetkellisesti omaa olotilaa. Kai se on haaste, joka meidän hyvinvointivaltion kansalaisten on lähes kaikkien opeteltava ajattelemaan toisin ja toteutettava uudella tavalla.
Jokaisen, joka kokee ylitsepääsemätöntä vaikeutta selvittä kaaosta, kannattaa harkita ammattilaista ja/tai apua selviytyäkseen kaaoksesta.
Vaikka miten muotoilisin sen tähän kauniista, ei ole normaalia TAI hyödyllistä ripustautua materiaaliin niin, että siitä on vaikea luopua. Jotain tunnejuttua tai tarvetta materia silloin korvaa.
Mä tälläkin hetkellä naputtelen ilmoituksia fb.hen.
Olen tehnyt tätä yli 3 v, kerran viikossa.
Viikonloppuna käytiin lapsen vaatteet läpi. Nyt ne on myynnissä.
Konmari ryhmässä oli hyvä teksti : kun olet kerännyt tavaroita 20 v, ei tavarat voi lähteä viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen, joka kokee ylitsepääsemätöntä vaikeutta selvittä kaaosta, kannattaa harkita ammattilaista ja/tai apua selviytyäkseen kaaoksesta.
Vaikka miten muotoilisin sen tähän kauniista, ei ole normaalia TAI hyödyllistä ripustautua materiaaliin niin, että siitä on vaikea luopua. Jotain tunnejuttua tai tarvetta materia silloin korvaa.
Miksi otetaan hääkuvia jne? On ihan luonnollista ja normaalia, että tavaraan on tunneside. Silloin se muuttuu ongelmaksi,jos alkaa hamstrata (vrt sairaalloinen ylipaino) tai jos tunne on kieroutunut esim velvollisuudentunne säilöä jotain toisten vanhaa. Sekin vääristää tunneyhteyttä, jos joutuu aina tyytymään tavaraan, joka ei tyydytä aidosti.
Olen iloinen siitä, että olen voinut luopua minulle rakkaan ihmisen perinnöstä siinä tahdissa kuin olen itse valmis. En ole museoimassa mitään, mutta asunnon ei myöskään tarvinnut olla raivattu kuukaudessa.
Olen outo lintu tässä ketjussa.
Kotini on moderni ja tilava.Olohuoneessa iso vaalea sohva, videotykki ja lasipöytä..modernit pehmeät matot ja kaunis baarikeittiö.
Astioita on minimaaliseti, laitan astian aina käytön jälkeen suoraan tiskikoneeseen.
Ostan vaatteita kalliilla vain tarpeeseen. Heitän samalla kulahtaneet roskiin.
Omistan esim 4kpl housut, 5 kpl hame, 10 juhlamekkoa(rakastan upeita bileasuja)
En osta tavaraa joka kuukausi.
En osta koriste esineitä ja euron rihkamakoruja.
Leffat ja kirjat ostan nettiversiona ja katson läppärillä /ja videotykillä
Uskon että tämä on egolokisempaa kuin kierrätys
Vierailija kirjoitti:
olen tosiaan aikamoinen hamsteri ja mm. vaatteita on kertynyt satoja kappaleita. Nyt olen ajatellut pitää pian totaalisen ostoboikotin vaatteille, etten osta enää mitään vuosiin. Koska vähän on pakko, koska ne eivät mahdu päälle. Niitäkin tullut ostetuksi alennuksista. Muistan vielä kun joskus 2005 tuli työkkärin kurssiuhka ja totesin, ettei minulla ollut edes päälle mahtuvia housuja kurssille mennäkseni. Ehkä sitä on sitten arvioinut kokonsa väärin vaatteita hankkiessaan . Ja pidän kyllä kovasti vaatteista.. nyt on tuloja enemmän ja suurinpiirtein eniten kuluttanut vaatteisiin.
Muita suosikkikohteita ovat kosmetiikka, hajuvedet (joita kymmeniä) ja sisustustarvikkeet. Ja koruja tietysti on niin paljon, etteivät mahdu mihinkään. Niidenkin suhteen olen päättänyt, etten enää osta mitään.
Paljon mietin sitä että kapeat käytävät ja tavaraa kerroksissa joka puolella. Mutta koen itseni ihan hillittömäksi tavaran suhteen.
Olisiko vinkkejä ostohimon hillitsemiseksi?
Oletko miettinyt miksi ostat liian pieniä vaatteita?Unohda verkkokaupat ja sovita. Suomessa on joka paikkakunnalla ison tytön kauppa
Vierailija kirjoitti:
Olen hukannut taas yhden laskun. Juuri sen joka on paljon myöhässä.
Tämmöstä tää on aina.
Lisäksi vintin avaimet ovat taas hukassa.
Ap
Soitat laskuttajalle, ja pyydät summan, tilinumeron ja viitenumeron. Asiat tuppaa järjestymään, kun järjestää. Yhteen kadonneeseen laskuun ei toinna kaikkea energiaansa upottaa.
Minulla auttoi muutto. Tavaraa oli yksinkertaisesti vaan kertynyt liikaa. Kankaita, askartelukrääsää, valaisimia, mattoja kellarissa, vaatteita, kodin tekstiilejä (osa avaamattomissa paketeissa), kosmetiikkaa. Elin huonossa parisuhteessa, henkistä väkivaltaa yms. ja masennuin, minulla oli tarve kerätä kaikkea ja sain siitä hetkellisesti hyvän olon. Lopulta uskaltauduin oravanpyörästä pois ja ero tuli lopullisesti. Tiesin että kun muutan joudun kuitenkin kaiken pakkaamaan, joten vein jokapäivä laatikollisen roskakatokseemme tavaraa että saa ottaa, kaikki tavarat puhtaita ja ehjiä tietty. Tuli valtavan hyvä olo kun huomasin kuinka joku koki tavarani tarpeellisiksi. Lopulta 18 jätesäkillistä tavaraa oli löytänyt uuden omistajan. Ne tavarat mitkä ei kelvannut vein sitten muualle kierrätykseen. Ensin meinasin myydä kirppiksellä mutta totesin että ei olis ollut aikaa/voimia siihen ja ei sillä olis ainakaan mitään tienannut. Nyt olen vuoden asunut uudessa asunnossani ja on niin ihana huomata kuinka paljon helpompi on ylläpitää kun ei ole tavaraa liikaa ja kaikella on oma paikka ja jokaista uutta tavaraa harkitsen pidempään tai päätän luopua jostain muusta. Ylläpidossa/siivouksessa on auttanut raksiruutuun systeemi näin mikään alue ei unohdu ja siirry kuukausikaupalla eteenpäin. esim. kylppärin siivous jne.
Toivon todellakin voimia aloittajalle helppoa ei varmastikkaan ole mutta tavaraa kannattaa karsia jos ne ei kertakaikkiaan mahdu olemaan niin että sais järjestykseen.
Itsellä (tai oik.meillä) on myös kaaoskämppä mutta ongelma on muissa perheenjäsenissä (2kpl) ja ongelma on se että perheenjäsen 1.on ominut yhden huoneen ja ainoan komeron itselleen eikä tingi niitten omistajuudesta 2. puolestaan on ''kyllä tuota vielä tarvitsee tai voi sen ainakin myydä''-tyyppi ja ainuttakaan tavaraa ei ole myyty mm.lastenvaatteet 80 luvulta on edelleen minä olen se joka epätoivoisesti yrittää pitää paikat järjestyksessä mutta aina iskee että ''miksi tehdä ei tää tavara vähene kummiskaa'' (itse asiassa se lisääntyy)ja kaiken kukkuraks 1 ja 2 on hyvin huonoja siivoamaan jälkiään mm.kahvitahrat ''no etkös sinä aina pyyhi ne?'' tai ''minä luulin sinun pyyhkivän ne'' tai ''ketä ne muka häiritsee?''
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hukannut taas yhden laskun. Juuri sen joka on paljon myöhässä.
Tämmöstä tää on aina.
Lisäksi vintin avaimet ovat taas hukassa.
ApSoitat laskuttajalle, ja pyydät summan, tilinumeron ja viitenumeron. Asiat tuppaa järjestymään, kun järjestää. Yhteen kadonneeseen laskuun ei toinna kaikkea energiaansa upottaa.
No löytyhän nämä ihan vahingossa.
Ap
Vaatekaapista voisit ronskisti vaan ottaa paksuimmat vaatteet henkareille ja viedä ulos tuulettumaan, tai parvekkeelle. Se on heti helpompi hyökätä tavaroiden kimppuun kun on vähän tilaa. Tai sitten kippaat kaikki keoksi lattialle ja siivoat kaapin katosta lattiaan putipuhtaaksi. Sitten ihailet sitä hetken. Ja sitten vasta alat viedä sinne tavaraa takaisin, yksi kerrallaan.
Mapittamisesta - onko se tarpeen?