Kuinka paljon muistatte lapsuudestanne?

Olen itsekin joskus miettinyt, miksi en muista juuri mitään alle kouluiän asioita lapsuudesta.

Kaikki alle 7 vuotiaan vuodet ovat yhtä mustaa aukkoa. Ja myös 1-2 luokan ajoilta aika hataria muistikuvia.

Mielestäni tämä voi johtus siitä, että lapsuuteni oli aika erikoinen , ankara kasvatus (-60 luvulla ) ja perheessämme 

kaikenlaista huolta ja kummallisuutta.

Ihmettelenkin sitä, miten jotkut tekevät jopa muistelmia ja kirjoja siitä mitä heille tapahtui alle kouluikäisenä, jotain 5 vuotiaana. Pidän tuota kummallisena muistamisena.Jos lapsi kokee traumaa, muisti useinkin pyyhkii asiat mielestä, miten

joillekin näy ei käykään...... ? Koska itse koin koko lapsuuteni yhtenä traumana, enkä muista varhaislapsuudestani muuta, kuin mitä toiset ovat kertoneet.

Oikeestaan vasta 10 vuotiaasta asti eteenpäin asiat ovat muistissa.

Ei kyllä kuullosta normaalilta ettet muista missä olet matkustanut! Oletko ollut ihan läsnä tuolla reissulla, vai oliko kaverisi ns. matkanjohtaja ja sinä menit perässä? Se voisi selittää, mutta itse olisik kyllä hieman huolestunut. Mitä ylipäätänsä muistat tuolta reissulta?

Entä jos yrität muistella vaikka 1. ja 2.luokan luokkatovereita, opettajia, luokkaretkiä, tuleeko mitään mieleen? Harrastitko tuolloin jotain?

Muisti suojaa pahoilta traumoilta. Se on kyllä helpottavaa siltä osin.

Vierailija kirjoitti:

Tässä jokin aika sitten asia tuli puheeksi, ja huomasin, että en muista mitään siltä ajalta, kun olin 1.-2. luokalla. Sitä aikaisempia tapahtumia ja sen jälkeisiä tapahtumia muistan, mutta en lähes mitään tuolta ajalta. Tiedän, tai olen kuullut, että olin tuolloin hyvin ulospäinsuuntaunut, tykkäsin esiintyä ym. mikä tuntuu nykyään todella hassulta, koska olen niin hiljainen ja introvertti kotihiiri kuin olla voi - luonteeni on siis muuttunut täysin vastakkaiseksi tuona aikana. Olen kotoisin kuitenkin suht hyvästä perheestä ja lapsuuteni on ollut ihan onnellinen. En vain muista tuosta ajasta mitään, eikä siitä ole paljon kuviakaan ym. ja kun äidille puhuin asiasta vastaus oli tasoa "aijaa".

Olen muutenkin huomannut että minulla on välillä vaikeuksia muistaa joitain asioita, jos vaikka joku kysyy mitä olen tehnyt vaikka kesällä tai muistellaan vaikka entisten koulukavereiden kanssa jotain asioita. Suuret linjat voin muistaa, mutta en ollenkaan niin tarkasti mitä muut. En tiedä, tuntuuko minusta vain tältä, vai onko se totta. Esimerkiksi kävin reppureissaamassa kaverini kanssa muutama vuosi sitten, ja minulle ottaa vaikeuksia muistaa missä maissa ja kaupungeissa kävimme, mitä teimme, missä yövyimme tai edes milloin tarkallleen kävimme siellä. Kyseessä oli kuitenkin aika ainutlaatuinen kokemus, joten tämä unohtelu tuntuu kummalliselta.

Pitäisikö tässä alkaa huolestua? Onko muilla samoja kokemuksia?

Kyllä se varmaan totta on, jos olet useamman kerran huomannut, että muistat jostain tapahtumasta ja ajanjaksosta vähemmän kuin muut siinä läsnäolleet.

Toisaalta sekin lienee mahdollista, että muistat eri asioita kuin muut. Minustakin tuntuu, että muistan lapsuudestani muita vähemmän, mutta viime vuosina olen huomannut, että muistan kuitenkin enemmän joitain tilanteita, havaintoja, jopa yksityiskohtia. Ilmeisesti olin ainoa, joka piti niitä niin merkityksellisinä, että ne tallentuivat pitkäaikaiseen muistiin.

Miehen kanssa tätä ollaan vertailtu. Mies ei muista juuri mitään ajalta jolloin oli alle 10 v. Minä muistan paljon yksityiskohtaisia tapahtumia jo 3-vuotiasta lähtien, yksi muistikuva on todennäkösiesti jo kesältä jolloin olin 2 v. Ekasta koulupäivästä muistan paljon, sen mitä äiti puhui pihalla muiden aikuisten kanssa mitä itse juttelin vierustoverini kanssa, ekan koululäksyn, sen kenellä kaikilla oli samanlaiset penaalit yms.

Toisaalta mulla on aina ollut tapana muistella kaikkea tapahtumia jälkikäteen, mies taas on enemmän nykyhetkessä elävä. Johtunee siitäkin.

Onko nuo ajat joista et muista, olleet jännittäviä tai pelottavia? Koulun aloituksesta en niin ihmettelisi jos et muista. Mietin tuota matkaasi kaverin kanssa ja ettet muista siitä noin isoja asioita kuin maita joissa kävitte. Kerrot että suuria linjoja voit muistaa, mutta maat unohtuu. Olisiko tunnepuolella jotain, joka estää tiedon mieleen painamista? Oliko muita isoja, huomiota vaativia asioita mielessä silloin?

Itsellä sama, en edes halua tietää mitä kaikkea on tapahtunut, tiedetään että perheessämme on ollut mm. alkoholismia.

Lapsuuteni oli iloinen ja onnellinen. Tasapainoiset, iloluontoiset ja raittiit vanhemmat. Hieman boheemitkin. Paljon yhteisiä tekemisiä, maalla asuttiin eläinten parissa.

Olen syntynyt v.1960 ja silloin oli niin erilainen maailma kuin nykyisin.

Mul on ainaki suht huono muisti monissa asioissa, välillä just esim eilistä päivääkää ei tyylii muista. xD

Joissain pikkuasioissa sitte taas tosi hyvä muisti. :D Riippuu ihan asiasta jne. Esim lapsuudesta en muista oikeestaa varmaan mtn, ainoostaan jotain mitä on kattonu valokuvia ja kuullu juttuja, muuten ei oo mtn semmosta konkreettista muistoa.. :D

Ei luoja.... Siis itekki oon käyny reilaamassa, ja siis mitä ihmettä... E ikaikki oo noin vakavaa.. Jos vaikka on joku yksi maa, mikä ei oo ollut silleen iso juttu, jos on vaikka käynyt tyyliin hyvässä ruokapaikassa,a niin se on saattanu jäädä enemmän mieleen kun joku sen maan nimi. Itelläni ainaki noin. :D Mul on varmaa valikoiva muisti. Ei se oo mitäään että joo kamalat traumat ja hirveitä asioita käynyt jos ei muista jtn...

Monet kysyivät tuosta reppureissaamisestani... Minulle ottaa vaikeuksia muistaa kaupunkeja tai maita missä kävin, mutta muistan/tiedän kyllä että kävin joissain Itä-Euroopan maissa ja muistan sen maan, mistä aloitimme, mutta en tarkemmin. Olin myös todella innoissani tuosta reissusta, ja meillä oli oikein hauskaa, vaikka sitä näin itse en enää oikein tarkalleen muistakaan.

Stressiä mulla on ollut kyllä aika paljon opintojen ja töiden takia, en tiedä vaikuttaisiko se sitten. Mutta tälläisiä ongelmia muistin kanssa mulla on ollut paljon ennenkin kuin aloin opiskelemaan. Voisiko tätä sitten laittaa minkään luonteenpiirteen tai hajamielisyyden syyksi?

Kouluajoistani 1.2-luokalta tiedän kyllä kuka opettajani oli ja ketkä olivat luokallani, koska ne olivat lähes koko ala-asteen samat. Samat asiat harrastuksen kanssa, aloitin musiikkiharrastuksen jo nelivuotiaana ja muistan sen hyvin, mutta en muista mitään tuolta tietyltä ajalta, en mitään esiintymisiä ym. mitä siihen kyllä kuului. Oikeastaan kaikki, mitä ajasta tiedän on sellaista, minkä olen kuullut muilta. Muistan, että joskus myöhemmin vanha koulukaverini ihmetteli, miksi en enää esiintynyt ym. niin paljon kuin aikaisemmin 1.2-luokkalaisena ja olin aivan ihmeissäni, että olin tuollaista koskaan tehnytkään. Minulla on muistoja peruskoulusta tuon jälkeen ja myös lapsuudestani ennen 1.-2.luokkaa, vain tuo aika on ikään kuin musta aukko. En tiedä että minulle mitään traumoja olisi sattunut, olen ollut ihan onnellinen lapsi eikä kukaan ole koskaan maininnut mitään sellaista.

ap