Mitä tapahtuu jos kerron sossussa, että lasten isällä on alkoholi-ongelma?
Meillä on ollut aiemmin asiakkuus minun jaksamisongelmien takia. Nyt kaikki ok sen suhteen. Pojalla on käytösongelmia koulussa enkä keksi enää muuta syytä kuin isän juomisen, josta en ole uskaltanut puhua, vaikka muuten puhunkin avoimesti. Isä juo viikonloppuisin, välillä ei juo lasten nähden ollenkaan, koska olen kieltänyt mutta välillä lapsi on herännyt yöllä ja nähnyt isän oksentaneen tai peitellyt isää kun sammunut jonnekin. Ero ei ole vaihtoehto, koska lapset rakastavat isäänsä ja suhde ja elämä muuten tasapainoista. Haluaisin tietää miten sossu suhtautuu. Omista ongelmista on niin paljon helpompi puhua.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään. Ihmissethän saa juoda ja kun lapsilla on toinen vanhempi huoltamassa niin ok.
Ihmettelen miten jaksat juovaa miestä. Se raha ja miehen poissaolo on teiltä pois ja vanhemman humala ahdistaa ja pelottaa lasta.
Kyllä vastuu on nyt sinulla, jos lapsi isän juomisesta oireilee.
Rahat on erilliset muutenkin. Ollaan kerran erottu menneisyydessä. En pysty rikkomaan lasten elämää uudestaan, koska ovat olleet ahdistuneita ja itkuisia jos eron mahdollisuus on tullut ilmi. Yleensä siedän hiljaisena mutta pari kertaa mennyt hermot.
Lapset ei sitä saa päättää jatkuuko teidän liitto vai ei. Jos alkoholistipuoliso jo selvästi vaikuttaa haitallisesti lasten terveyteen, eikö sun tehtävä äitinä ole suojella niitä? Miten sä voit antaa juopon pilata lastenkin elämän? Saisit hävetä!
Sossuasiakkaissa SE olisi suuri yllätys jos mies EI joisi liikaa... Eli ihan linjassa menisi tarina muidenkin asiakkaiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ei sitä saa päättää jatkuuko teidän liitto vai ei. Jos alkoholistipuoliso jo selvästi vaikuttaa haitallisesti lasten terveyteen, eikö sun tehtävä äitinä ole suojella niitä? Miten sä voit antaa juopon pilata lastenkin elämän? Saisit hävetä!
Siksi että kun aikanaan erottiin niin lapset oireilivat valtavasti. Arki on hyvää. Normaalia. Viikonloput joskus siedettäviä. Ei haittaa jos ei juo lasten edessä tai ottaa kohtuudella. Kun teini-ikäiset pelkää uutta eroa on huomattavasti helpompi sietää ja koittaa elää perheenä. Siksi.
ja eiku lapsi huostaan ellei ole mökkiä, ulkomaankämppää, rahaa hotelliin pariksi viikoksi taikka muuta paikka minne mennä pakoon ku dokailee
Viikonloput joskus siedettäviä??? Ihan järkyttävää. Salailet ongelmia vaikka lapsesi oireilee. Ei ne lapset eroa oireile vaan kaikkea paskaa mitä aikuisten sekoiluun liittyy.
Tarvitsette apua koko perhe. Ole rehellinen.
Vierailija kirjoitti:
Viikonloput joskus siedettäviä??? Ihan järkyttävää. Salailet ongelmia vaikka lapsesi oireilee. Ei ne lapset eroa oireile vaan kaikkea paskaa mitä aikuisten sekoiluun liittyy.
Tarvitsette apua koko perhe. Ole rehellinen.
Tarkoitan sitä, että useimmiten mies juo kohtuudella, käy saunassa ja menee nukkumaan jolloin lapset ei näe, mutta minä kärsin. Olen alkoholistiperheen lapsi enkä siedä humalaisia ihmisiä. Minä ja lapset ollaan avun piirissä. Omasta jaksamisesta olen puhunut, mutta en koskaan miehen juomisesta. Pelkään seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Sossuasiakkaissa SE olisi suuri yllätys jos mies EI joisi liikaa... Eli ihan linjassa menisi tarina muidenkin asiakkaiden kanssa.
Onhan siinä miehessä nyt jotain vikaa oltava, jos perhe hakee rahat sossusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sossuasiakkaissa SE olisi suuri yllätys jos mies EI joisi liikaa... Eli ihan linjassa menisi tarina muidenkin asiakkaiden kanssa.
Onhan siinä miehessä nyt jotain vikaa oltava, jos perhe hakee rahat sossusta.
Ei olla kyllä koskaan saatu senttiäkään sossusta. Lastensuojelun asiakkuus on, koska olen aiemmin hakenut apua.
Eipä oikein mitään. Asia kun ei sossulle kuulu. Jos oikeasti olet huolissasi lapsistasi, voit tietysti tehdä lastensuojeluilmoituksen omista lapsistasi sillä perusteella, jos he joutuvat elämään alkoholistivanhemman hoidossa tai ylipäätään samassa taloudessa hänen kanssaan. Mutta eipä tuostakaan mitään hyvää seuraa.
Ei mitään. Eiköhän sossun asiakkaista melkein kaikilla ole joko alkiholi-, huume- tai mielenterveysongelma. Monilla useampikin ongelma samaan aikaan. Ei siis mitään uutta sossulle.
He laittavat miehen käymään A-klinikalla jossa mies saa kertoa, miksi juo.
Selvittävät miehen ongelmat.
Kannattaa kertoa.
Ai lapset oireilevat valtavasti, jos eroatte? Sä käytät lapsia tekosyynä olla eroamatta. Myönnä rehellisesti, ettet uskalla erota. Miksi? Pelkäätkö, ettet pärjää yksin?
Omat vanhempani joivat molemmat koko lapsuuteni, nuoruuteni ja varhaisaikuisuuteni. Vihasin sitä. Toivoin jatkuvasti, että pääsisin asumaan jonnekin muualle. Enpä kyllä paljon kotona viihtynyt vaan olin paljon isovanhemmillani ja tädilläni. Naimisiin menin miehen kanssa, joka juo 2x vuodessa kavereidensa kanssa, ei koskaan kotona. En ole nähnyt miestäni humalassa 15 vuoteen. Elämä on ihanaa kun ei tarvitse katsoa toisen juomista.
Älä pilaa lastesi lapsuutta alkoholisti-isän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ai lapset oireilevat valtavasti, jos eroatte? Sä käytät lapsia tekosyynä olla eroamatta. Myönnä rehellisesti, ettet uskalla erota. Miksi? Pelkäätkö, ettet pärjää yksin?
Omat vanhempani joivat molemmat koko lapsuuteni, nuoruuteni ja varhaisaikuisuuteni. Vihasin sitä. Toivoin jatkuvasti, että pääsisin asumaan jonnekin muualle. Enpä kyllä paljon kotona viihtynyt vaan olin paljon isovanhemmillani ja tädilläni. Naimisiin menin miehen kanssa, joka juo 2x vuodessa kavereidensa kanssa, ei koskaan kotona. En ole nähnyt miestäni humalassa 15 vuoteen. Elämä on ihanaa kun ei tarvitse katsoa toisen juomista.
Älä pilaa lastesi lapsuutta alkoholisti-isän kanssa.
En pelkää eroa omalle kohdalleni. Olemme eronneet kerran. Rakastan miestäni ja tämä on ainoa "vika". Iso vika toki onkin. Kun olimme erossa, lapset olivat todella surullisia ja kantoivat silmin nähden huolta. Oli mielialaongelmia, syrjäytymistä jne. Kun palasimme yhteen tilanne muuttui. Olisin itsekin toivonut että omat vanhempani olisivat eronneet, mutta meidän tilanne ei ole onneksi sellainen kaaos. Lapset ovat itkeneet ja olleet hysteerisiä, kun erosta puhuttu. Kertoneet peloista myös muille. Ei tämä niin yksinkertainen tilanne ole. Minähän siitä erosta saan vielä lasten vihat niskaani.
Kannattaisi miehen kuitenkin hakea apua alkoholismiin. Tiedätkö miksi juo? Vai onko vain tapa. Jos juo vain viikonloppuna, niin on helppoa vielä vaikka raitistua kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi miehen kuitenkin hakea apua alkoholismiin. Tiedätkö miksi juo? Vai onko vain tapa. Jos juo vain viikonloppuna, niin on helppoa vielä vaikka raitistua kokonaan.
Kun tietäisin. Hän ei kuulemma tekosyitä tarvitse, joten ei edes yritä selitellä. Olen yrittänyt jutella, tukea, ehdottaa pariterapiaa ja mitä milloinkin. Toki hän varmasti kantaa sisällään esimerkiksi sitä, että minä olen voinut huonosti. Mutta olen hakenut aina apua, koska se on minun velvollisuus äitinä. Toista en voi pakottaa. Mutta jos kerron tästä eteenpäin niin ehkä miehellä on pakko avautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi miehen kuitenkin hakea apua alkoholismiin. Tiedätkö miksi juo? Vai onko vain tapa. Jos juo vain viikonloppuna, niin on helppoa vielä vaikka raitistua kokonaan.
Kun tietäisin. Hän ei kuulemma tekosyitä tarvitse, joten ei edes yritä selitellä. Olen yrittänyt jutella, tukea, ehdottaa pariterapiaa ja mitä milloinkin. Toki hän varmasti kantaa sisällään esimerkiksi sitä, että minä olen voinut huonosti. Mutta olen hakenut aina apua, koska se on minun velvollisuus äitinä. Toista en voi pakottaa. Mutta jos kerron tästä eteenpäin niin ehkä miehellä on pakko avautua.
Syyt on yleensä syvemmällä eikä niistä voi avautua vaimolle.
Mun ex-mies joi koska sillä oli morkkis vieraissa käymisestä. Eron jälkeen raitistui kokonaan.
Kerro, oikeesti, muutoin asia vain pahenee. Tyhmintä on piilotella ongelmaa.
Mies suuttuu ensin, mutta kiittää myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi miehen kuitenkin hakea apua alkoholismiin. Tiedätkö miksi juo? Vai onko vain tapa. Jos juo vain viikonloppuna, niin on helppoa vielä vaikka raitistua kokonaan.
Kun tietäisin. Hän ei kuulemma tekosyitä tarvitse, joten ei edes yritä selitellä. Olen yrittänyt jutella, tukea, ehdottaa pariterapiaa ja mitä milloinkin. Toki hän varmasti kantaa sisällään esimerkiksi sitä, että minä olen voinut huonosti. Mutta olen hakenut aina apua, koska se on minun velvollisuus äitinä. Toista en voi pakottaa. Mutta jos kerron tästä eteenpäin niin ehkä miehellä on pakko avautua.
Eihän se varmaan ole helppoa. Ehkä voit perustella miehellesi, että edes sen aikaa, kun lapsi on vielä kotona yrittäisi olla juomatta ainakaan pahaan humalaan asti.
Monet juopot ovat periaatteessa hyviä ja rakastavia isiä tai äitejä, addiktiot ovat vain vaikeita. Olisiko tällä palstalla sellaisia, jotka ovat jollain menetelmällä luopuneet alkoholista tai ainakin kohtuullistaneet sitä.
Toivon teille sydämestäni parempaa tulevaisuutta. En usko, että siitä haittaakaan on jos kerrot sossussa miehesi ongelmista. Saat ainkin itse tukea ja varmaan ammattineuvoja, mitä voisi olla tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi miehen kuitenkin hakea apua alkoholismiin. Tiedätkö miksi juo? Vai onko vain tapa. Jos juo vain viikonloppuna, niin on helppoa vielä vaikka raitistua kokonaan.
Kun tietäisin. Hän ei kuulemma tekosyitä tarvitse, joten ei edes yritä selitellä. Olen yrittänyt jutella, tukea, ehdottaa pariterapiaa ja mitä milloinkin. Toki hän varmasti kantaa sisällään esimerkiksi sitä, että minä olen voinut huonosti. Mutta olen hakenut aina apua, koska se on minun velvollisuus äitinä. Toista en voi pakottaa. Mutta jos kerron tästä eteenpäin niin ehkä miehellä on pakko avautua.
Eihän se varmaan ole helppoa. Ehkä voit perustella miehellesi, että edes sen aikaa, kun lapsi on vielä kotona yrittäisi olla juomatta ainakaan pahaan humalaan asti.
Monet juopot ovat periaatteessa hyviä ja rakastavia isiä tai äitejä, addiktiot ovat vain vaikeita. Olisiko tällä palstalla sellaisia, jotka ovat jollain menetelmällä luopuneet alkoholista tai ainakin kohtuullistaneet sitä.
Toivon teille sydämestäni parempaa tulevaisuutta. En usko, että siitä haittaakaan on jos kerrot sossussa miehesi ongelmista. Saat ainkin itse tukea ja varmaan ammattineuvoja, mitä voisi olla tehtävissä.
Kiitos sinulle. Tuli oikeasti kyyneleet silmiin. Ei ole kyse siitä, etten pärjäisi yksin tai voisi erota. Kun on rakkautta ja valtaosa ajasta hyvää niin tilanne on vaikea. Kun on "vaan" se alkoholi, joka on kuitenkin valtavan iso juttu. Oman taustan takia häviää myös se, että mikä on normaalia. Kun kuulee olevansa jatkuvasti nalkuttava akka ja miehen lapsettomat kaverit juovat usein niin välillä mietin, että ehkä olen vain tiukka. Pitäisi sietää ja olla tyytyväinen, kun kuitenkin käy töissä ja tekee kotitöitä, on läheisyyttä eikä lyö. Kesällä mietin vakavasti eroa. Lapset olivat aivan hysteerisiä että ei saa. He ovat siis yhden eron kokeneet. Kai tähän liittyy valtava pelko ja häpeä. Kun sanon asiasta niin kuulen usein omista huonoista puolistani. En minäkään tietenkään virheetön ole. Korotan kyllä lapsille ääntä, joka häiritsee lasten isää. Mutta en ole mitenkään huutajaäiti ja lapset ovat läheisiä. Ei kai ne kuitenkaan minulta voi lapsia viedä ja meidän sosiaalityöntekijä on kyllä ollut ymmärtäväinen ja tsemppaava. Tuntuu tosi turhauttavalta, että itse olen tehnyt valtavasti töitä ja nostanut itseni kuopasta. Toinen tekee sitten näin. Ja ei, meidän elämä ei ollut todellakaan tällaista kun lapset olivat pieniä.
Ei mitään. Ihmissethän saa juoda ja kun lapsilla on toinen vanhempi huoltamassa niin ok.
Ihmettelen miten jaksat juovaa miestä. Se raha ja miehen poissaolo on teiltä pois ja vanhemman humala ahdistaa ja pelottaa lasta.
Kyllä vastuu on nyt sinulla, jos lapsi isän juomisesta oireilee.