Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vuoroviikkolapset, toinen vanhempi haluaa muuttaa viikkoja
20.01.2018 |
Eli jos on isällä ollut parittomat ja äidillä parilliset viikot, nyt toinen haluaa muuttaa niin että äidille tulee parittomat ja isälle parilliset, että lapset olisivat toisella vanhemmalla samaan aikaan kuin uuden kumppanin lapset. Miten suhtautuisitte, onko asiallista pyytää tällaista?
Kommentit (155)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullista
Ai mikä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on muuten varmasti rankkaa monille lapsille, että yhtäkkiä sinne omaan perheeseen tulee muita lapsia. Olisiko teille vanhemmillekin ihan ok, että teille yhtäkkiä muuttaisi ihmisiä, joiden kanssa nyt pitäisi vain tulla toimeen. Ja teiltähän ei kysyttäisi yhtään mitään. Ja kaikki illat, viikonloput ja lomat vietät siis näiden ihmisten kanssa.
Tuolla logiikalla myös pikkusisaruksen syntymä on paha asia.
Ei ole, sisarus on samaa lihaa ja verta, on yhteiset sukulaiset eikä sisaruksesta olla joka toinen viikko erossa.
Niin, mutta ei se esim 4-vuotias ajattele noin. Pikemminkin se on rasittava paketti, joka vie äidin ja isän ajan. Se samanikäinen sisarpuoli voi olla paljon mielenkiintoisempi.
Vasta vanhemmat lapset alkavat ajatella näitä lihaa ja verta juttuja.
Perheen hajotessa sisarukset kulkevat kuitenkin viikoittain yhdessä toisin kuin sisarpuolet. Sisarpuolet unohtuvat muutenkin nopeasti taas uusien sisarpuolien alta.
No nyt teet taas negatiivisia oletuksia, että uusperheet "aina" hajoavat.
Missä tehtiin mitään oletuksia? Samanlaista passiivirakennetta käytetään monessa muussakin tilanteessa, eikä se tarkoita ollenkaan sitä, että niin aina tapahtuu.
Sairastuessa tulee ottaa yhteys lääkäriin.
Työttömäksi jäädessä tulot pienenevät.
Hätätapauksen sattuessa paina nappia.
Missään ei oleteta, että kaikki aina sairastuvat tai jäävät työttömäksi tai että koko ajan sattuu hätätapauksia. Neutraaleja ilmaisuja ja oletukset ovat nyt vain omaa tulkintaasi.
"Sisarpuolet unohtuvat muutenkin nopeasti taas uusien sisarpuolien alta."
Tässäkö ei luoda perusoletusta, että uusperhe hajoaa ja kohta on uusperhe? Neutraalia tuo lause ei ole nähnytkään.
Ei luoda oletusta erosta, mutta siitä kyllä, että eron jälkeen muodostetaan jälleen uusioperhe. No, tuo oletus on kyllä vähän tökerö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli biologisella vanhemmalla ei olisi aikaa omalle lapselleen?
Minne se aika katoaa?
Ajattele, että sinulla on bestis, jonka kanssa olette tehneet asioita ja jutelleet luottamuksellisesti kaksin. Hänellä on muitakin kavereita, jotka sinänsä ovat ihan ok, ja porukalla ihan ok olla välillä. Mutta he eivät siis ole varsinaisesti sinun kavereita, vaan bestiksesi. Sinulla ei varsinaisesti ole heidän kanssa mitään yhteistä.
No ajattele sitten, että tilanne muuttuu, ja olette aina vain porukalla. Puheenaiheet on eri, heillä on ehkä omia sisäpiirin vitsejä. Ei enää niitä kahdenkeskisiä teidän omia hauskoja juttuja eikä luottamuksellisia keskusteluja.
Muista tyypeistä tulisi tuskin parhaita ystäviä silti. Mutta bestiksen kanssa luottamukselliset ja erityiset välit hiipuisi ja hiipuisi. Ja lopulta alkaisit keksiä muita menoja ja muuta tekemistä.Mikä uusperheessä tulee esteeksi esim. äidin ja tyttären kahdenkeskiselle ajalle, jos sille ei ennenkään ole ollut estettä?
Jos iltapala tehdään kuitenkin kaikille, ja pöydässä on neljä-viisi henkeä, on se ihan eri asia kuin jos ennen on istuttu iltapalalla kahden ja höpötelty rennosti kaikesta.
Yhteinen aika ei ole jotain, jota tehdään tunti viikossa kun käydään yhdessä ostamassa kynsilakka. Se on aamiaiset,iltapalat, jonkun yhteisen sarjan tai elokuvan katselu telkasta, vanhempi voi katsoa teinin lempisarjaa tämän kanssa iltaisin vaikka kolme jaksoa putkeen, vain jotta voi siinä samalla olla yhdessä ja höpötellä. Sitten kun on vaikka kolme muuta ihmistä jotka touhuavat ympärillä ja haluavat katsoa eri juttuja, ehkä pienempiä jotka tarvitsevat välillä ruokaa ja seuraa ja huomiota, ei se ole sama asia.
Meillä on uusperhe, molemmilla on omia lapsia. Minulla pari teiniä, miehellä kaksi pienempää.
Minun lapseni asuvat meillä ja miehen lapset joka toinen vkl. Emme siis ole mikään perhe, mutta meillä ylläolevat esimerkit menevät näin:
- minä teen ruoan klo 17-18, ja minä usein syön lasteni kanssa, jos miehellä pitkä päivä. Rennosti höpötellen.
- vkl teen ruoan klo 15-16, jolloin mies on lapsinern hoplopissa tms, ja minä syön ensin lasteni kanssa, rennosti.
- jokainen herää eri aikaan. Mies herää lastensa kanssa. Minä nukun.
- meillä on kaksi telkkaria. (Neljäkin jos tarvitaan). Mies katsoo lapsineen lastenohjelmia, ja minä toisaalla ihan muuta.
- mies hoitaa lapsensa. Heidän elämä ei mitenkään liity minun lasteni elämään, elleivät nämä itse sitä tahdo.
Nämä vain esimerkkejä sen takia, koska yleinen harhaluulo on, ettei uusperheessä kellään ole enää yksityisyyttä.
Saako se uusi kumppani panna sua peräreikään? Vai onko se edelleen no-go-zone?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miksi Jotkut haluavat molempien lapset samaan aikaan aina. Luulisi että olisi helpompaa jos olisi vain toisen lapset eli vähemmän lapsia talossa kerrallaan.
Saa sen lapsettoman viikon kuherrella kahdestaan ;)
Ei, vaan saa nämä lapset tutustua kunnolla toisiinsa ja on seuraa, tekemistä.
Aika monet vuoroviikkovamhemmat menevät lasten hyvinvointi edellä.
Eikä ”lapsettomina” viikkoina ehdi kuherrella, vaan tehdään töihin sisään tunteja, että saisi olla lasten kanssa enemmän.
Lapsella täytyy olla yksi koti ja jommankumman luona käydään viikonloppuna onko se sitten joka toinen tai joka vl.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapset ovat aina eri aikaan, voihan olla, että tulee vähän mustasukkaisuutta siitä omasta äidistä/isästä, joka nyt viettää aikaa vieraiden lasten kanssa. Ja ei siinä varmaan oikein läheisiä suhteita niihin uusvanhemman lapsiin synny, jos ei koskaan olla samaan aikaan paikalla.
Mutta pitäisi sitä uusperheessäkin voida viettää aikaa ihan vain niiden omienkin lasten kanssa. Eli ehkäpä joku osittainen päällekkäisyys lasten läsnäoloajoissa voisi olla paras? Tyyliin toiset tulee perjantaina ja lähtee torstaina, ja toiset ovat maanantaista sunnuntaihin.
Meillä ei tätä "ongelmaa" ole, kun on vain miehen lapset ja meidän yhteiset. Eli aina on kaikki lapset samaan aikaan paikalla. Mutta yritetään silti aina etäviikonloppuisin järjestää myös isä-aikaa, viimeistään kun nuoremmat menevät nukkumaan.
Veljeni uusioperheessä yksi syy lapsiviikkojen synkronoinnille on se, että veljeni ja uusi puolisonsa ovat yrittäjiä. Lapsettomilla viikoilla painavat todella pitkiä päiviä töitä, järjestävät asiakastilaisuuksia jne. Lapsiviikoilla pystyy tarvittaessa lyhentämään työviikkoa ja touhuamaan enemmän yhdessä koko porukalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni asiaa pitää kysyä myös lapsilta. Haluavatko he aina olla toisen vanhemman luona, kun siellä on mahdollisesti uusi puoliso ja hänen lapsensa. Ei se keinotekoinen sisarussuhde vahvistu, jos lapset pakotetaan järjestelyyn kuuntelematta heitä.
Lapset ansaitsevat aikaa pelkästään isänsä ja äitinsä kanssa.
Itse olen sillä kannalla, että kaksi erillistä kotia niinkauan kunnes lapset ovat tottuneet puolisoon. En muuteta yhteen alkuihastuksen aikana eli sen ensimmäisen vuoden aikana vaan huomioidaan lasten tunteet.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asiaa pitää kysyä myös lapsilta. Haluavatko he aina olla toisen vanhemman luona, kun siellä on mahdollisesti uusi puoliso ja hänen lapsensa. Ei se keinotekoinen sisarussuhde vahvistu, jos lapset pakotetaan järjestelyyn kuuntelematta heitä.
Lapset ansaitsevat aikaa pelkästään isänsä ja äitinsä kanssa.
Itse olen sillä kannalla, että kaksi erillistä kotia niinkauan kunnes lapset ovat tottuneet puolisoon. En muuteta yhteen alkuihastuksen aikana eli sen ensimmäisen vuoden aikana vaan huomioidaan lasten tunteet.
.
Eikö ap sanonut, että kyseessä on seurusteleva erillään asuva pari? Eli molemmilla olisi lapset samaan aikaan omissa kodeissaan ja sitten lapsivapaa viikko samaan aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karmea ketju, lapsiparat. Lukekaa hyvät ihmiset tämä, ja miettikää kaksi kertaa jaksatteko tämmöistä säätöä :/
Vierailija kirjoitti:
Karmea ketju, lapsiparat. Lukekaa hyvät ihmiset tämä, ja miettikää kaksi kertaa jaksatteko tämmöistä säätöä :/
Mikä sitten olisi parempi? Jatkaa hampaat irvessä huonossa liitossa? Olla loppuikänsä yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli biologisella vanhemmalla ei olisi aikaa omalle lapselleen?
Minne se aika katoaa?
Ajattele, että sinulla on bestis, jonka kanssa olette tehneet asioita ja jutelleet luottamuksellisesti kaksin. Hänellä on muitakin kavereita, jotka sinänsä ovat ihan ok, ja porukalla ihan ok olla välillä. Mutta he eivät siis ole varsinaisesti sinun kavereita, vaan bestiksesi. Sinulla ei varsinaisesti ole heidän kanssa mitään yhteistä.
No ajattele sitten, että tilanne muuttuu, ja olette aina vain porukalla. Puheenaiheet on eri, heillä on ehkä omia sisäpiirin vitsejä. Ei enää niitä kahdenkeskisiä teidän omia hauskoja juttuja eikä luottamuksellisia keskusteluja.
Muista tyypeistä tulisi tuskin parhaita ystäviä silti. Mutta bestiksen kanssa luottamukselliset ja erityiset välit hiipuisi ja hiipuisi. Ja lopulta alkaisit keksiä muita menoja ja muuta tekemistä.Mikä uusperheessä tulee esteeksi esim. äidin ja tyttären kahdenkeskiselle ajalle, jos sille ei ennenkään ole ollut estettä?
Jos iltapala tehdään kuitenkin kaikille, ja pöydässä on neljä-viisi henkeä, on se ihan eri asia kuin jos ennen on istuttu iltapalalla kahden ja höpötelty rennosti kaikesta.
Yhteinen aika ei ole jotain, jota tehdään tunti viikossa kun käydään yhdessä ostamassa kynsilakka. Se on aamiaiset,iltapalat, jonkun yhteisen sarjan tai elokuvan katselu telkasta, vanhempi voi katsoa teinin lempisarjaa tämän kanssa iltaisin vaikka kolme jaksoa putkeen, vain jotta voi siinä samalla olla yhdessä ja höpötellä. Sitten kun on vaikka kolme muuta ihmistä jotka touhuavat ympärillä ja haluavat katsoa eri juttuja, ehkä pienempiä jotka tarvitsevat välillä ruokaa ja seuraa ja huomiota, ei se ole sama asia.Meillä on uusperhe, molemmilla on omia lapsia. Minulla pari teiniä, miehellä kaksi pienempää.
Minun lapseni asuvat meillä ja miehen lapset joka toinen vkl. Emme siis ole mikään perhe, mutta meillä ylläolevat esimerkit menevät näin:- minä teen ruoan klo 17-18, ja minä usein syön lasteni kanssa, jos miehellä pitkä päivä. Rennosti höpötellen.
- vkl teen ruoan klo 15-16, jolloin mies on lapsinern hoplopissa tms, ja minä syön ensin lasteni kanssa, rennosti.
- jokainen herää eri aikaan. Mies herää lastensa kanssa. Minä nukun.
- meillä on kaksi telkkaria. (Neljäkin jos tarvitaan). Mies katsoo lapsineen lastenohjelmia, ja minä toisaalla ihan muuta.
- mies hoitaa lapsensa. Heidän elämä ei mitenkään liity minun lasteni elämään, elleivät nämä itse sitä tahdo.Nämä vain esimerkkejä sen takia, koska yleinen harhaluulo on, ettei uusperheessä kellään ole enää yksityisyyttä.
Miehen lapset ovat luonanne JOKA TOINEN VKL - se on aivan eri asia kuin yhdistää kaksi perhettä lapsineen viikko-viikko systeemillä.
Alue: Aihe vapaa
Lapset ovat äidin luona äitienpäivänä ja isän luona isänpäivänä. Juhlat ovat eri asia kuin arki. Lapsen omat isovanhemmat eivät ole yhtään vähempää omia isovanhempia, vaikka heitä tavattaisiin vain lapsen toisen vanhemman kautta.