Lue keskustelun säännöt.
Kissa lemmikkinä - plussat ja miinukset!
20.01.2018 |
Olen jo pitkään harkinnut oman kissakaverin hankkimista, mutta haluaisin vielä kuulla ihmisten plussia ja miinuksia mitä tulee kissan omistamiseen. :)
Kommentit (47)
-valvottaa öisin
- karvaa joka paikassa, vaikka kuinka imuroit
-menee paljon rahaa laadukkaaseen ruokaan, kissanhiekkaan ja elänlääkärikuluihin
-teroittavat kynsiä sohvaan, sänkyyn, mattoon; ne menee pilalle
- pitää miettiä sisustus uusiksi, koska kissat hyppivät pöydillä, repivät paperia, huonekasveja
- et voi tehdä pitkiä reissuja ilman hoitajaa, mikä myös maksaa
+ seurallisia ja ihania kehrääjiä
+ ehdottomasti kaksi kissaa, mikäli joutuu olemaan hetkeäkään yksin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikissa kissakodeissa haisee vessat tai se huone, missä hiekkalaatikko.
Omistajat tätä eivät ikinä itse haista :/
Helppous kuitenkin se, että voi olla pitkänkin päivän yksin.
Tarviiko plussia mainitakaan. Kissat on vaan ihania. Mutta sitten miinukset:
-hiekkalaatikon jokapäiväinen tyhjennys. Hajut. Hiekan kulkeutuminen pitkin asuntoa. Hiekan raahaaminen kaupasta. Hiekka ei kallista ole mutta kuluerä kuitenkin
-ruokakupin ja lattian siivous ruokailun jäljiltä. Ruuan hinta. Märkäruuan haju. Lihan ja sisäelinten paloittelu on ällöä
-eläinlääkärikulut
-jos kissa raapii huonekaluja, tiputtaa ja rikkoo tavaroita ja vaatteita
-vaatteiden ja sisustustekstiilien karvastuminen
-jos kissa möykkää ja herättää yöllä
-ei saa rauhassa tehdä mitään kun kissa tulee häiritsemään tai ”auttamaan”
-pitää muistaa aina jokapäivä vaihtaa vesi, jostain syystä unohtuu helposti
-ei saa sisustaa miten tykkää kun mahdollisesti täytyy huomioida kissan karvastaminen ja raapiminen
-ei saa olla kokonaista vuorokauttakaan poissa tai kissalle tarvitsee hankkia hoitaja
-mahdollisten oksennusten siivous, ja kissat oksentaa aina matolle jos mahdollista
-kakkatahrojen siivous jos kakkaa on jäänyt tassuun tai peppuun ja on sotkenut vielä lattiankin
Mulla ei ole kissaa enää enkä helpolla hankikaan kun tuota listaa muistelee. Mutta ihastelen aina kun näen kissoja. Ovat kivoja, kunhan ei ole omia...
Vierailija kirjoitti:
Olen tosiaan katsellut ainakin nyt alustavasti kodittomia kissoja, mutta siinä ehkä hieman arveluttaa jos tuleekin otettua kisu joka tuleekin sairasteleemaan paljon tai jää tosi araksi. Voisi olla ekaksi kissaksi vähän liikaa... Mutta toisaalta ottaisin mielelläni jo ihan aikuisen kisun kotiini kaveriksi. :)
Kissaroduissakin on aika paljon eroa... itse katoin juuri maatiaiskissaa tai brittiläistä. Vaikuttaa sopivan luontoisilta rauhallisilta kavereilta. :)
Joo totuus on se, että kissasta et saa "kaveria" Kissa on kuningas/kuningatar, joka haluaa itselleen palvelijan. Jos onnistut palvelijan tehtävässä, voit saada joskus vähän suosiotakin :)
Valvottaa ja passauttaa öisin. Herättää aamulla liian aikaisin. Madottaa pitää ja silti joskus on oksentanut matoja tai olen nähnyt niitä pyllyssä. Oksentaa karvapalloja. Yksi kissoistani pyyhki pyllyn silloin tällöin mattoon. Tuo punkkeja sisään turkissaan. Sitä ei välttämättä kiinnosta olla halittavana tai silitettävänä. Huonekalut ja peitot ovat karvoissa. Raapii seiniä. Kuluttaa rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tosiaan katsellut ainakin nyt alustavasti kodittomia kissoja, mutta siinä ehkä hieman arveluttaa jos tuleekin otettua kisu joka tuleekin sairasteleemaan paljon tai jää tosi araksi. Voisi olla ekaksi kissaksi vähän liikaa... Mutta toisaalta ottaisin mielelläni jo ihan aikuisen kisun kotiini kaveriksi. :)
Kissaroduissakin on aika paljon eroa... itse katoin juuri maatiaiskissaa tai brittiläistä. Vaikuttaa sopivan luontoisilta rauhallisilta kavereilta. :)
Yhtä mahdollista, että rotukissakin tuleekin sairastelemaan paljon. Uskoisin, että useimmat löytöeläintalot tuntevat kissansa ja osaavat kertoa niiden luonteesta.
Isoin miinus: se ei ole koira.
Riippuu millaista lemmikkiä haet. Sinulla on aiemmin ollut koiria, kissa ei tule olemaan samanlainen. Kissat ovat kauniita, söpöjä, ylväitä, helppohoitoisia lemmikkejä. Ne ovat myös itsenäisiä ja loppupeleissä eivät juurikaan sinusta välitä (ihan sama mitä joku kissanomistaja omasta pallerostaan väittää, kissoilta ei vain voi odottaa mitään suurta lojaaliutta ihmistä kohtaan, se ei vain kuulu lajin luonteeseen). Kissoille oma itse on tärkein, ne eivät tiukan paikan tullen ikinä uhrautuisi vuoksesi, vaikka olisit pitänyt niistä huolta 10 vuotta joka päivä. Tuon luonteen vuoksi en itse enää pysty motivoitumaan tarpeeksi ottaakseni kissan huolehdittavakseni. Henkilökohtaisesti en saa kissan hoitamisesti tarpeeksi palkkiota, kissa-omistajasuhteessa ei ole tarpeeksi vastavuoroisuutta. Ja sanon tämän kokemuksella sekä kissojen että koirien omistamisesta.
Mutta niinkuin sanoin, riippuu siitä mitä haet lemmikistä. Jos haet kaunista katseltavaa ja jotain elämää kotiin, niin kissa. Jos taas uskollista ystävää, joka antaa kaiken rakkautesi moninkertaisesti takaisin, niin silloin koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota kaksi kissaa kerralla. Yksinäisestä kissasta tulee herkästi passiivinen otus joka vain nukkuu ja syö.
Juuri näin. Ota kaksi kissaa kerralla, mieluummin samasta pentueesta. (Samaa sukupuolta toki...)
Kissatkin tarvitsee seuraa samankaltaisistaan.
Huonolla onnella kuten meillä toinen pissaa mattoon, sohvaan, koiran petiin, rottinki koriin ja petiinsä. Vain aika ajoittaista mutta todella rasittavaa olla "varpaillaan" koko ajan. Syynä ei ole likainen vessa tai madot vaan taitaa vaan päässä viirata. Harmi kun tämä kisu on kuitenkin niin ihanan sosiaalinen ja mukava lastenkin kanssa. Onneksi sitä voi pitää kuitenkin maalla ulkona.
Tyttärensä joka on kyllä todella hyvin sosiaalistettu vauvasta asti haluaa karttaa vieraita. Oman perheen kesken tämäkin on aivan ihana ja lasten kanssa luotettava. Tällä ei sisäsiisteysongelmaa yhtään.
Koiraan verrattuna kissa ei ole niin seurallinen.
Kissoja on oltava kaksi jos niiden on oltava vankina sisällä koko elämänsä. Virikkeitä on oltava myös tällöin paljon.
Meillä käyvät pihalla hiirestämässä joten muuta virkettä eivät tarvitsekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isoin miinus: se ei ole koira.
Riippuu millaista lemmikkiä haet. Sinulla on aiemmin ollut koiria, kissa ei tule olemaan samanlainen. Kissat ovat kauniita, söpöjä, ylväitä, helppohoitoisia lemmikkejä. Ne ovat myös itsenäisiä ja loppupeleissä eivät juurikaan sinusta välitä (ihan sama mitä joku kissanomistaja omasta pallerostaan väittää, kissoilta ei vain voi odottaa mitään suurta lojaaliutta ihmistä kohtaan, se ei vain kuulu lajin luonteeseen). Kissoille oma itse on tärkein, ne eivät tiukan paikan tullen ikinä uhrautuisi vuoksesi, vaikka olisit pitänyt niistä huolta 10 vuotta joka päivä. Tuon luonteen vuoksi en itse enää pysty motivoitumaan tarpeeksi ottaakseni kissan huolehdittavakseni. Henkilökohtaisesti en saa kissan hoitamisesti tarpeeksi palkkiota, kissa-omistajasuhteessa ei ole tarpeeksi vastavuoroisuutta. Ja sanon tämän kokemuksella sekä kissojen että koirien omistamisesta.
Mutta niinkuin sanoin, riippuu siitä mitä haet lemmikistä. Jos haet kaunista katseltavaa ja jotain elämää kotiin, niin kissa. Jos taas uskollista ystävää, joka antaa kaiken rakkautesi moninkertaisesti takaisin, niin silloin koira.
Ei se ole miinus, että se ei ole koira. Kissa ja koira on erilaisia lemmikkejä. Yhdellä lauseella sanottuna: koiralla on isäntä ja kissalla on palvelija.
Mulla on kaksi kissaa, ja vaikka leikkivät keskenään käyttävät silti hyväkseen joka hetken nukkua mun päällä/hieroa/tuoda leluja/hakea huomiota. Aina vastassa ovella ja juoksevat sekä keittiöön että vessaan. On tosi itsenäisiä elukoita joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koiraan verrattuna kissa ei ole niin seurallinen.
Kissoja on oltava kaksi jos niiden on oltava vankina sisällä koko elämänsä. Virikkeitä on oltava myös tällöin paljon.
Tässä on ohje numero 1 kaikille kissaa lemmikiksi harkitseville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoin miinus: se ei ole koira.
Riippuu millaista lemmikkiä haet. Sinulla on aiemmin ollut koiria, kissa ei tule olemaan samanlainen. Kissat ovat kauniita, söpöjä, ylväitä, helppohoitoisia lemmikkejä. Ne ovat myös itsenäisiä ja loppupeleissä eivät juurikaan sinusta välitä (ihan sama mitä joku kissanomistaja omasta pallerostaan väittää, kissoilta ei vain voi odottaa mitään suurta lojaaliutta ihmistä kohtaan, se ei vain kuulu lajin luonteeseen). Kissoille oma itse on tärkein, ne eivät tiukan paikan tullen ikinä uhrautuisi vuoksesi, vaikka olisit pitänyt niistä huolta 10 vuotta joka päivä. Tuon luonteen vuoksi en itse enää pysty motivoitumaan tarpeeksi ottaakseni kissan huolehdittavakseni. Henkilökohtaisesti en saa kissan hoitamisesti tarpeeksi palkkiota, kissa-omistajasuhteessa ei ole tarpeeksi vastavuoroisuutta. Ja sanon tämän kokemuksella sekä kissojen että koirien omistamisesta.
Mutta niinkuin sanoin, riippuu siitä mitä haet lemmikistä. Jos haet kaunista katseltavaa ja jotain elämää kotiin, niin kissa. Jos taas uskollista ystävää, joka antaa kaiken rakkautesi moninkertaisesti takaisin, niin silloin koira.
Ei se ole miinus, että se ei ole koira. Kissa ja koira on erilaisia lemmikkejä. Yhdellä lauseella sanottuna: koiralla on isäntä ja kissalla on palvelija.
Näinhän se on. Ehkä huonosti ilmaistu. Tarkoitin sitä, että minulle suurin miinus kissassa lemmikkinä on se, että se ei ole luonteeltaan lojaali ja uskollinen ystävä (kuten koira on). Oioin vähän mutkia. :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isoin miinus: se ei ole koira..
En ole nyt ihan sun kanssa samaa mieltä. Jos haluaisin koiran, hankkisin koiran. Kissassa ei ole miinusta se ettei ole koira. En halua tässä elämänvaiheessa koiraa.
ap
Hmm... olen kanssa miettinyt mahdollisuutta hankkia kaksi kissaa. Mutta toisaalta kynnys hankkia heti kaksinverroin lemmikkejä on aika iso. Mutta saisivat tosiaan kyllä kivaa seuraa toisistaan.
Suosittelisin valitsemaan rotukissan, Huom! en ole kasvattaja, niissä on eroja kuten koiraroduissakin. Ominaisuudet ja luonteet paremmin tiedossa. Itse päädyin aikani pähkäiltyäni Ragdolliin. Vaihtoehtona oli lyhytkarvabritti ja Pyhä Birma. Rauhallisia hiljaisia ja oppivaisia.Ovat ns. matalalla viihtyviä, eivät kiipeile verhoissa tms. Aasialaiset, kuten Siamilaiset ovat vilkkaita ja äänekkäitä. Miinuksia on omani puolesta vaikeaa löytää. Tottakai yökyläreissuille on kuljetettava kissankopan lisäksi kissavessa+ tarvikkeet. Turkinhoito,kynnet jne... Ulkoilutus, mistä Pepe-poika ei tykkää! Ollut aina sisäkissa ( ostin sen 1,5 vuotiaana).Inhoaa valjaita ja pyrkii vimmatusti sisälle. Kannattaa tarkkaan harkita yleensäkkin lemmikin hankintaa.Miinuksia löytyy aina.Mutta jos pitää eläimistä, niin ne ei paljon paina vaakakupissa! Saat enenmän kuin annat!
Vierailija kirjoitti:
Hmm... olen kanssa miettinyt mahdollisuutta hankkia kaksi kissaa. Mutta toisaalta kynnys hankkia heti kaksinverroin lemmikkejä on aika iso. Mutta saisivat tosiaan kyllä kivaa seuraa toisistaan.
Muistathan, että lemmikeistä tulee huolehtia koko elämän ajan. Kesäkissoja on aivan liikaa tässä maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoin miinus: se ei ole koira.
Riippuu millaista lemmikkiä haet. Sinulla on aiemmin ollut koiria, kissa ei tule olemaan samanlainen. Kissat ovat kauniita, söpöjä, ylväitä, helppohoitoisia lemmikkejä. Ne ovat myös itsenäisiä ja loppupeleissä eivät juurikaan sinusta välitä (ihan sama mitä joku kissanomistaja omasta pallerostaan väittää, kissoilta ei vain voi odottaa mitään suurta lojaaliutta ihmistä kohtaan, se ei vain kuulu lajin luonteeseen). Kissoille oma itse on tärkein, ne eivät tiukan paikan tullen ikinä uhrautuisi vuoksesi, vaikka olisit pitänyt niistä huolta 10 vuotta joka päivä. Tuon luonteen vuoksi en itse enää pysty motivoitumaan tarpeeksi ottaakseni kissan huolehdittavakseni. Henkilökohtaisesti en saa kissan hoitamisesti tarpeeksi palkkiota, kissa-omistajasuhteessa ei ole tarpeeksi vastavuoroisuutta. Ja sanon tämän kokemuksella sekä kissojen että koirien omistamisesta.
Mutta niinkuin sanoin, riippuu siitä mitä haet lemmikistä. Jos haet kaunista katseltavaa ja jotain elämää kotiin, niin kissa. Jos taas uskollista ystävää, joka antaa kaiken rakkautesi moninkertaisesti takaisin, niin silloin koira.
Ei se ole miinus, että se ei ole koira. Kissa ja koira on erilaisia lemmikkejä. Yhdellä lauseella sanottuna: koiralla on isäntä ja kissalla on palvelija.
Näinhän se on. Ehkä huonosti ilmaistu. Tarkoitin sitä, että minulle suurin miinus kissassa lemmikkinä on se, että se ei ole luonteeltaan lojaali ja uskollinen ystävä (kuten koira on). Oioin vähän mutkia. :P
Joten sinulle sopii lemmikiksi koira, ei kissa. Olet ymmärtänyt näiden eron.
Ot, tuosta kissan vessan hajusta. Meillä ollut aina samassa huoneessa vessan kanssa jossain kupissa pieni tilkka etikkaa. Sitoo hajuja huoneilmasta, ei haise ne kissan tuotokset.
Meidän kisu on Superihana. Nytkin kehrää mun mahan päällä. Suloinen, seurallinen, söpö, suht'helppohoitoinen jne. mut mun kohdalla aika pitkänä miinuksena on se, että reissaaminen hankaloituu (jos kisu mukana) tai muuttuu mahdottomaksi (jos ei voi ottaa mukaan eikä saa hoitopaikkaa).