Lue keskustelun säännöt.
Kaikkia menestyneitä suomenruotsalaisia yhdistää se, että he puhuvat käytännössä täydellistä suomea - Suomen kieli on siis portti menestykseen
Kommentit (37)
Tuo pätee pääkaupunkiseudun menestyneisiin suomenruotsalaisiin. Lounaassa ja lännessä on eri tilanne. Ja menestykseen ei johda suomen taito vaan laaja kielitaito, joka monella heistä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vai noiden molempien kielten osaaminen? Miksi muuten kaikki suomenkieliset ei olisi menestyneitä? Prosentuaalisesti taitaa olla vähemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä parhaiten tienaavien joukossa jos se on menestyksen mittari. Myös mielenterveys ongelmia on ruotsinkielisissä selkeästi vähemmän, johtuisiko yhteisöllisemmästä elämäntavasta vai mistä.
No johtuisikohan ehkä historiasta, kun Ruotsin vallan jäänteenä kaikki omaisuus jäi aikanaan ruotsinkieliselle eliitille? Sieltähän tämä ruotsinkielisten säätiöiden huima omaisuus on peräisin. Ei se ole millään tavalla ruotsinkielisten omaa ansiota.
Vierailija kirjoitti:
Myös mielenterveys ongelmia on ruotsinkielisissä selkeästi vähemmän, johtuisiko yhteisöllisemmästä elämäntavasta vai mistä.
Johtuisiko siitä, että ruotsinkieliset pääsevät alemmilla pisterajoilla yliopistoihin ja saavat haluamansa kiintiövirat äidinkielensä avulla? Saavat rahoitusta mihin tahansa ruotsinkielisistä säätiöistä äidinkielensä perusteella jne jne jne. Kun elämä on helppoa, ei mielenterveysongelmatkaan taida niin herkästi vaivata.
Vierailija kirjoitti:
Vai noiden molempien kielten osaaminen?
Suomessa on ollut ruotsia osaamattomia pääministereitä (esim. Katainen, Vanhanen) ja suurin osa yritysjohtajista ei osaa ruotsia.
Montako suomea osaamatonta ruotsinkielistä on vastaavissa asemissa Suomessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös mielenterveys ongelmia on ruotsinkielisissä selkeästi vähemmän, johtuisiko yhteisöllisemmästä elämäntavasta vai mistä.
Johtuisiko siitä, että ruotsinkieliset pääsevät alemmilla pisterajoilla yliopistoihin ja saavat haluamansa kiintiövirat äidinkielensä avulla? Saavat rahoitusta mihin tahansa ruotsinkielisistä säätiöistä äidinkielensä perusteella jne jne jne. Kun elämä on helppoa, ei mielenterveysongelmatkaan taida niin herkästi vaivata.
Toi terveysero on myös maaseudulla maanviljelijöiden, kalastajien jne parissa, ei siis selity yliopistolla tai viroilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai noiden molempien kielten osaaminen? Miksi muuten kaikki suomenkieliset ei olisi menestyneitä? Prosentuaalisesti taitaa olla vähemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä parhaiten tienaavien joukossa jos se on menestyksen mittari. Myös mielenterveys ongelmia on ruotsinkielisissä selkeästi vähemmän, johtuisiko yhteisöllisemmästä elämäntavasta vai mistä.
No johtuisikohan ehkä historiasta, kun Ruotsin vallan jäänteenä kaikki omaisuus jäi aikanaan ruotsinkieliselle eliitille? Sieltähän tämä ruotsinkielisten säätiöiden huima omaisuus on peräisin. Ei se ole millään tavalla ruotsinkielisten omaa ansiota.
Ehkä ei mutta ei se ainakaan siitä suomenkielen taidosta ole riippuvaista .
Eikö se ole selvää, että ruotsinkielisen on menestyäkseen osattava suomea, mutta suomenkielisen ei ruotsia. Ruotsi on vähemmistökieli, olkoonkin virallinen kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai noiden molempien kielten osaaminen? Miksi muuten kaikki suomenkieliset ei olisi menestyneitä? Prosentuaalisesti taitaa olla vähemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä parhaiten tienaavien joukossa jos se on menestyksen mittari. Myös mielenterveys ongelmia on ruotsinkielisissä selkeästi vähemmän, johtuisiko yhteisöllisemmästä elämäntavasta vai mistä.
No johtuisikohan ehkä historiasta, kun Ruotsin vallan jäänteenä kaikki omaisuus jäi aikanaan ruotsinkieliselle eliitille? Sieltähän tämä ruotsinkielisten säätiöiden huima omaisuus on peräisin. Ei se ole millään tavalla ruotsinkielisten omaa ansiota.
Aivan noin. Kun Suomi erkani Ruotsista ja liitettiin Venäjään niin silloin ruotsinkielinen eliitti kaappasi koko kansallisomaisuuden itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo pätee pääkaupunkiseudun menestyneisiin suomenruotsalaisiin. Lounaassa ja lännessä on eri tilanne. Ja menestykseen ei johda suomen taito vaan laaja kielitaito, joka monella heistä on.
Ei se tuosta johdu.
Suomenkielisten kärsimä syrjintä yksinkertaisesti lyhentää elinikää.
Seura
Mikael Vehkaoja
Juhlan pimeä puoli – Alistamista, syrjintää ja raakaa rasismia
Suomi on maailman ainoa maa, jossa juhlitaan ruotsalaisuuden päivää. Mitä oikeastaan juhlitaan?
Säätiösvenska
Ruotsinkielisten kulttuurisäätiöiden miljardiomaisuuksien pesämunat kerättiin 1800-luvulla. Nyt varallisuutta käytetään yhteiskunnallisen vaikuttamisen pelimerkkeinä.
Viime presidentinvaaleissa RKP:n ehdokas Eva Biaudet käytti kampanjaansa puoli miljoonaa euroa. Yli puolet summasta maksoi Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland. Säätiö ei kerro taloudenpidostaan. Mutta hyvä arvaus on, että kirstun pohjalta löytyy svekomaanien 1800-luvulla keräämää vanhaa rahaa.
Yhteiskuntaluokan ja kielen välinen yhteys näkyi myös vuoden 1918 sisällissodassa, missä ruotsinkielinen eliitti taisteli valkoisten puolella. Suuri osa valkoisen armeijan päällystöstä oli ruotsinkielisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole selvää, että ruotsinkielisen on menestyäkseen osattava suomea, mutta suomenkielisen ei ruotsia. Ruotsi on vähemmistökieli, olkoonkin virallinen kieli.
Joo varmaan näin. Jos siis tarkoitus on nimenomaan Suomessa menestyä. Muualla aivan samantekevää osaako suomea vai ei. Tai ruotsia. Kunhan on riittävät rahkeet muuten menestyäkseen. Tai sitten kielitaidolla ei ylipäätään ole täälläkään niin suurta merkitystä jos vaan muuten on asiat tarpeeksi hyvällä mallilla. Raha tulee rahan luokse...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai noiden molempien kielten osaaminen? Miksi muuten kaikki suomenkieliset ei olisi menestyneitä? Prosentuaalisesti taitaa olla vähemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä parhaiten tienaavien joukossa jos se on menestyksen mittari. Myös mielenterveys ongelmia on ruotsinkielisissä selkeästi vähemmän, johtuisiko yhteisöllisemmästä elämäntavasta vai mistä.
No johtuisikohan ehkä historiasta, kun Ruotsin vallan jäänteenä kaikki omaisuus jäi aikanaan ruotsinkieliselle eliitille? Sieltähän tämä ruotsinkielisten säätiöiden huima omaisuus on peräisin. Ei se ole millään tavalla ruotsinkielisten omaa ansiota.
Aivan noin. Kun Suomi erkani Ruotsista ja liitettiin Venäjään niin silloin ruotsinkielinen eliitti kaappasi koko kansallisomaisuuden itselleen.
Miten ne oli jo valmiiks "eliitti" jos ne silloin vasta kaappas rikkaudet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu
Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan. Persut ovat kyllä onnistuneet hieman lievittämään pakkoruotsia tulevan kokeilun muodossa.
Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.
Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.
Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai noiden molempien kielten osaaminen? Miksi muuten kaikki suomenkieliset ei olisi menestyneitä? Prosentuaalisesti taitaa olla vähemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä parhaiten tienaavien joukossa jos se on menestyksen mittari. Myös mielenterveys ongelmia on ruotsinkielisissä selkeästi vähemmän, johtuisiko yhteisöllisemmästä elämäntavasta vai mistä.
No johtuisikohan ehkä historiasta, kun Ruotsin vallan jäänteenä kaikki omaisuus jäi aikanaan ruotsinkieliselle eliitille? Sieltähän tämä ruotsinkielisten säätiöiden huima omaisuus on peräisin. Ei se ole millään tavalla ruotsinkielisten omaa ansiota.
Aivan noin. Kun Suomi erkani Ruotsista ja liitettiin Venäjään niin silloin ruotsinkielinen eliitti kaappasi koko kansallisomaisuuden itselleen.
Miten ne oli jo valmiiks "eliitti" jos ne silloin vasta kaappas rikkaudet?
Ruotsalaisuus on aina syrjinyt suomalaisuutta ihan missä tahansa se on ollut suomalaisten kanssa tekemisissä.
Ruotsin kielellä on etuoikeuksia vielä tänä päivänäkin Suomessa jotka kustannetaan suomalaisten oikeuksien kaventumisena. Sitä ei ole syytä juhlia. Epätasa-arvo ei ole juhlimisen aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai noiden molempien kielten osaaminen? Miksi muuten kaikki suomenkieliset ei olisi menestyneitä? Prosentuaalisesti taitaa olla vähemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä parhaiten tienaavien joukossa jos se on menestyksen mittari. Myös mielenterveys ongelmia on ruotsinkielisissä selkeästi vähemmän, johtuisiko yhteisöllisemmästä elämäntavasta vai mistä.
No johtuisikohan ehkä historiasta, kun Ruotsin vallan jäänteenä kaikki omaisuus jäi aikanaan ruotsinkieliselle eliitille? Sieltähän tämä ruotsinkielisten säätiöiden huima omaisuus on peräisin. Ei se ole millään tavalla ruotsinkielisten omaa ansiota.
Aivan noin. Kun Suomi erkani Ruotsista ja liitettiin Venäjään niin silloin ruotsinkielinen eliitti kaappasi koko kansallisomaisuuden itselleen.
Miten ne oli jo valmiiks "eliitti" jos ne silloin vasta kaappas rikkaudet?
Vain eliitti pystyy kaappaaman yhteisiä rikkauksia muut joutuvat ryöstämään ne.
Suomen kieli ei ole vaatimus menestymiselle edes Suomessa, mutta menestyminen itsessään korreloi yleensä laajojen suhdeverkostojen kanssa. Laajat suhdeverkostot Suomessa tarkoittaa käytännössä sitä että on tekemisissä sekä suomen- että ruotsinkielisten kanssa.
Suomea osaamaton suomenruotsalainen voi menestyä myös ulkomailla, esim. Riksbankenin pääjohtaja Stefan Ingves, joka on Pohjoismaiden vaikutusvaltaisimpia henkilöitä. Ahvenanmaalla taas taitaa olla eniten miljonäärejä per capita, jos vertaa mihin tahansa maakuntaan mantereella.
Väite ruotsinkielen tarpeellisuudesta ja rikkaudesta Suomessa, ei ole koskaan kestänyt tarkempaa tarkastelua.
Jos ruotsin kieli olisi hyödyllinen Suomessa, se kantaisi ja myös kustantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen hokeman ruotsin kielen hyödyllisyydestä Suomelle.
Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla hyödyllistä vaan se on rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi, eikä sen vaikutuksia saa aliarvioda.
On olemassa vain yksi matematiikka, yksi biologia ja yksi voimistelu ym. niitä ei voi korvata. Siksi niitä kaikkia opetetaan kaikissa maailman kouluissa. Kieliä on monia, eikä niitä kaikkia voi opiskella, siksi pitää tehdä oikeita valintoja, eikä valita ruotsia. Kun koetaan, että ruotsin kielestä ei ole hyötyä, sitä ei haluta opiskella, eikä sitä käytetä. Ruotsin kieli ei ole rikkaus Suomessa, se ei kustanna itseään ja siksi sitä pitää tekohengittää pakottamisen muodossa koko kansalle kaksikielisyyden, pakkoruotsin ja virkamiesruotsin muodossa.
Koska Suomessa ei polittisin keinoin voida, eikä onnistuta lisäämään ruotsin kielen hyödyllisyyttä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteettiä tekohengittämällä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla. Tämä on aiheuttanut että opiskelupaikat ovat ensisijaisesti tarkoitettu ruotsinkielisille, ja jäljelle jäävät paikat voidaan jakaa suomenkielsille jotka opettelevat ruotsin kielen.
Pakkoruotsin "hyödyllisyys" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäisiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkisksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotisin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
Vain saduissa rikkaudet tulevat ilmaiseksi. Todellisuudessa me kuitenkin asumme rajallisessa maailmassa, jossa on 24 tuntia päivässä. Ihminen ei ole mikään kone, ruotsinopiskelu vie aikaa ja sitä kautta se on poissa jostain muusta tärkeämmästä aineesta. Ei kielitaito lisäänny jos osaa ruotsia jonkun toisen kielen kustannuksella.
Vain typerykset eivät ymmärrä, että suomalaiset haluavat oppia tarpeellisia kieliä, jotka oikeasti ovat hyödyksi. Ruotsin kieli on niin pieni kieli että siitä hyötyvät vain harvat. Ihmiset haluavat hyötyä opiskelemistaan kielistä ja siksi opiskella sivistyskieliä. Pakkoruotsi on ryöstökieli, koska se estää suomalaisia oppimasta oikeita sivistyskieliä.
ryöstöruotsi, ryöstökieli vrt. ryöstökalastus, ryöstöviljely
Äänestäjä!! Sinulla on vastuu minkälaisen identiteetin lapsesi saa. Sinun omaa identiteettiäsi ei valitettavasti voida enää korjata. Mutta päätä lapsesi eduksi. Saako lapsesi suomenkielisen, alistuvan identiteetin, joka aina tulee katsomaan vieraita kulttuureita alistuneena ylös, vai henkisesti vahvan identiteetin, joka ei sorru alkoholismiin, eikä itsemurhiin, kuten suomalainen on aina ennen sortunut.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kieli ei ole vaatimus menestymiselle edes Suomessa, mutta menestyminen itsessään korreloi yleensä laajojen suhdeverkostojen kanssa. Laajat suhdeverkostot Suomessa tarkoittaa käytännössä sitä että on tekemisissä sekä suomen- että ruotsinkielisten kanssa.
Suomea osaamaton suomenruotsalainen voi menestyä myös ulkomailla, esim. Riksbankenin pääjohtaja Stefan Ingves, joka on Pohjoismaiden vaikutusvaltaisimpia henkilöitä. Ahvenanmaalla taas taitaa olla eniten miljonäärejä per capita, jos vertaa mihin tahansa maakuntaan mantereella.
Ahvenanmaa on yksikielinen eikä siellä ole pakkosuomea. Osoitat hyvin että pakkoruotsi ja kaksikielisyys ovat tulleet kalliiksi meille suomalaisille.
Meillä tulee aina olemaan syviä suhdannekuoppia kun meidän vientimaamme suhdanteet laskevat. Jos olisimme kielitaitoisempia niin vienti ei olisi riippuvainen muutaman maan suhdanteista, vaan voisimme hyötyä oikeasti maailmanlaajuisista vientimarkkinoista.
Saksan, Venäjän ja Ruotsin talous yskähtää meidän vienti tippuu rajusti. Näin ei tapahtuisi jos osaisimme viedä espanjan ja ranskan kielisiin maihin tuotteitamme.
Pakkoruotsi on tullut kalliiksi ja sen vaikutus on lisännyt työttömyyttä 3% jo vuosikymmeniä.
Vai noiden molempien kielten osaaminen? Miksi muuten kaikki suomenkieliset ei olisi menestyneitä? Prosentuaalisesti taitaa olla vähemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä parhaiten tienaavien joukossa jos se on menestyksen mittari. Myös mielenterveys ongelmia on ruotsinkielisissä selkeästi vähemmän, johtuisiko yhteisöllisemmästä elämäntavasta vai mistä.