ADD/ADHD Pystyttekö opiskelemaan AMK:ssa tai jopa YLIOPISTOSSA
Mitä apuvälineitä/-järjestelyjä käytätte?
Millaiseen tahtiin pystytte toisiin nähden?
Mitä opiskelette?
Kommentit (78)
No on tää yliopisto-opiskelu melkoisen haastavaa ADHD. n kanssa. Jos olisin tiennyt millainen soppa tästä syntyy niin olisin varmaan jättänyt suosiolla välistä, 18-vuotiaana vain olin niin kunnianhimoinen että oli "pakko" päästä yliopistoon. 4 vuotta takana, 160 opintopistettä..
Välissö 2 vakavaa masennuskautta milloin ollut täysin toimintakyvytön.
Paniikkihäiriö iski päälle ja masennus kokoajan läsnä.
Opiskelu vaatii hyvin paljon aikaa ja organisointia. Lisäksi sosiaalisia ongelmia ilmeni yliopistossa, vaikka kuvittelin sen olevan aikuisten "klikkivapaa" - paikka, mutta ei tosiaan.
Nyt koitan kulkea yliopistossa mahdollisimman paljon yksin kurssilta kurssille.
Adhd123 kirjoitti:
No on tää yliopisto-opiskelu melkoisen haastavaa ADHD. n kanssa. Jos olisin tiennyt millainen soppa tästä syntyy niin olisin varmaan jättänyt suosiolla välistä, 18-vuotiaana vain olin niin kunnianhimoinen että oli "pakko" päästä yliopistoon. 4 vuotta takana, 160 opintopistettä..
Välissö 2 vakavaa masennuskautta milloin ollut täysin toimintakyvytön.
Paniikkihäiriö iski päälle ja masennus kokoajan läsnä.
Opiskelu vaatii hyvin paljon aikaa ja organisointia. Lisäksi sosiaalisia ongelmia ilmeni yliopistossa, vaikka kuvittelin sen olevan aikuisten "klikkivapaa" - paikka, mutta ei tosiaan.
Nyt koitan kulkea yliopistossa mahdollisimman paljon yksin kurssilta kurssille.
Ei todella ole XD
En ole edes uskaltanut yrittää. Muutan koko ajan mieltäni sen suhteen mitä hakisin opiskelemaan. Ajatus hakemisesta väsyttää jo.
Mielenkiintoinen ja silmiä avaava ketju, näin äidin näkökulmasta, kiitos teille vastanneille ja ap:lle, tärkeää asiaa. Pojallani on diagnosoitu add ja nyt lukion 2. vuoden aikana hän on alkanut ahdistua kursseihin liittyvistä tehtävistä, jotka kasaantuvat, kun poika ei pysty suunnittelemaan ja aikatauluttamaan. Toivottavasti poika ehtii saada tarvitsemaansa ammatillista tukea ja ohjausta ennen kuin seuraava porras opinnoissa on edessä. Lääkitystä ei (vielä) ole.
Kyseessä on älykäs ja fiksu tyyppi, joka jo nyt miettii, olisiko vaan parempi jättää lukio kesken eikä tehdä yhtään mitään, kun kaikki tuntuu niin vaikealta ja mikään ei kiinnosta. "Miksi opiskella, kun kaikki on näin hankalaa? Sitten valmistun joskus ehkä ammattiin ja sitten pitäisi päästä töihin..."
Mistä saa tutkimukset ja haettua adhd tai add diagnoosin aikuinen?
Kyllä se ADHD on muotidiagnoosi, saa lääkityksen ja parempia arvosanoja...
Minä ja mun ystävät kellä on ADHD on hädin tuskin päästetty peruskoulusta eikä palkkatyöstä tietoakaan...
Tosi väärin että ADHD sta annetaan nykyään niin helppo kuva, kun oikeasti se rajoittaa elämää todella silloin kun sellainen oikeasti on.
siitä vaan yrittään jos tuntuu olevan muotia , terveyskeskukseen soitto ekaksi ,sieltä tutkimukset lähtee rullaan jos tarvis. Hyvin monella ei ole tarvetta.
Vanha ketju.. mutta miksi ihmeessä itseänsä kiusata. Amk ja yliopisto in ihan tarkoitettu hyvin haastaviksi kouluiksi ilman ADHD tms diagnoosia. Jos koittaa eikä onnistu, niin kannattaisi etsiä onni muualta kuin mennä itseään kiusaamaan korkeakouluihin. Ja jioo, osa tännekin kirjoittaneista on pystynyt akateemisesti suoriutumaan paremmin kuin hyvin, niin toivoisin, et kukin tietää rajansa ja ei se onni ja autuus sillä amk-tutkinnolla tule, työelämässä on seuraavat haasteet ja jos amk-tutkinnolla haet töitä ja heti vaadit erityiskohtelua, kun on ADHD, niin mitenköhän käy.
Kannattaisiko vain etsiä itseä kiinnostava ala ja käydä erityisammattioppilaitoksen kautta ammatti ja sitten jaksamisen mukaan puuhastelemaan töihin.
Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Kaverin lasta seuranneena, miten kummassa olette selvinneet edes peruskoulusta. Tuo kaverin lapsi pystyy lääkityksen avulla käymään koulua, mutta selviää rimaa hipoen.
Älykäs ADD/ADHD selviää peruskoulusta helposti hyvillä arvosanoilla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ADHD on muotidiagnoosi, saa lääkityksen ja parempia arvosanoja...
Minä ja mun ystävät kellä on ADHD on hädin tuskin päästetty peruskoulusta eikä palkkatyöstä tietoakaan...
Tosi väärin että ADHD sta annetaan nykyään niin helppo kuva, kun oikeasti se rajoittaa elämää todella silloin kun sellainen oikeasti on.
ADHD ei vaikuta ihmisen älykkyyteen.
Onnistui suorittamaan lukion, koska kurssit tehtiin ns. "non-stoppina", eli kurssit sai suorittaa omassa aikataulussa. Keskiarvo oli hyvä. AMK vaatii enemmän sitoutumista koulun aikatauluun, siksi se epäilyttää. Koko tutkinto on aika raskas paketti, 4 vuotta! Kokeilen ensin suorittaa yksittäisiä kursseja, enkä edes haaveile ryhtyväni kokopäiväopiskelijaksi.
Olen suorittanuttä sekä perusopinnot, lukion, amk opinnot ja yliopiston.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin lasta seuranneena, miten kummassa olette selvinneet edes peruskoulusta. Tuo kaverin lapsi pystyy lääkityksen avulla käymään koulua, mutta selviää rimaa hipoen.
Päättötodistuksen keskiarvo 9,8 ilman lääkitystä. Peruskoulu on älykkäälle äärettömän helppo.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ja silmiä avaava ketju, näin äidin näkökulmasta, kiitos teille vastanneille ja ap:lle, tärkeää asiaa. Pojallani on diagnosoitu add ja nyt lukion 2. vuoden aikana hän on alkanut ahdistua kursseihin liittyvistä tehtävistä, jotka kasaantuvat, kun poika ei pysty suunnittelemaan ja aikatauluttamaan. Toivottavasti poika ehtii saada tarvitsemaansa ammatillista tukea ja ohjausta ennen kuin seuraava porras opinnoissa on edessä. Lääkitystä ei (vielä) ole.
Kyseessä on älykäs ja fiksu tyyppi, joka jo nyt miettii, olisiko vaan parempi jättää lukio kesken eikä tehdä yhtään mitään, kun kaikki tuntuu niin vaikealta ja mikään ei kiinnosta. "Miksi opiskella, kun kaikki on näin hankalaa? Sitten valmistun joskus ehkä ammattiin ja sitten pitäisi päästä töihin..."
Lääkitykseen liittyy erityyppisiä sivuvaikutuksia mm. ahdistuneisuutta. Kannattaa seurailla tilannetta, kun lääkitystä testataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin lasta seuranneena, miten kummassa olette selvinneet edes peruskoulusta. Tuo kaverin lapsi pystyy lääkityksen avulla käymään koulua, mutta selviää rimaa hipoen.
Älykäs ADD/ADHD selviää peruskoulusta helposti hyvillä arvosanoilla.
Ja silloin ongelmaksi voi tulla terveydenhoitaja, jonka kautta ei pääsekään koulupsykologille, joka tekee pikadiagnoosin. " Ei tällaisella keskiarvolla voi olla ADHD:ta.".
No voi valitettavasti todellakin olla ja diagnoosin kautta saatava apu viivästyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin lasta seuranneena, miten kummassa olette selvinneet edes peruskoulusta. Tuo kaverin lapsi pystyy lääkityksen avulla käymään koulua, mutta selviää rimaa hipoen.
Älykäs ADD/ADHD selviää peruskoulusta helposti hyvillä arvosanoilla.
Ja silloin ongelmaksi voi tulla terveydenhoitaja, jonka kautta ei pääsekään koulupsykologille, joka tekee pikadiagnoosin. " Ei tällaisella keskiarvolla voi olla ADHD:ta.".
No voi valitettavasti todellakin olla ja diagnoosin kautta saatava apu viivästyy.
Toisaalta ADHD:n toteaminen edellyttää vähän älykkyyttä potilaalta itseltään, joten tilasto vääristyy myös niin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju, mutta itselleni ajankohtainen. Olen insinööriopiskelija AMK:ssa, toinen vuosi menossa. ADHD:na (diagnosoitu) opiskelu on todella haastavaa AMK:ssa. Tukitoimia ei ole tarpeeksi ja hyvin harvalla opettajalla on aikaa katsoa opiskelijoiden perään. Ensimmäisen vuoden kurssit pääsin osan rimaa hipoen läpi ja tein jonkin verran korvaavia tehtäviä, parista työläästä ja hieman epäkiinnostavasta kurssista tuli hylsy. AMK työmäärä on valtava ja insinööriopinnot eivät ole niitä helpoimpia. ADHD:n toiminnanohjauksella (sen puutteella) on vaikeaa suorittaa korkeakouluopintoja, oli se AMK tai yliopisto. Riippunee toki alasta, ainakin tekniikan alan opiskelu on erityisen haastavaa. Olen matemaattisesti lahjakas ja peruskoulussa keskiarvoni oli lähelle 10, samoin aikuislukiossa saamani arvosanat olivat kiitettäviä. Mutta erona on, että peruskoulussa ei tarvitse osata opiskella, ja lukiossakin pärjää kohtuullisen hyvin ilman opiskelutaitoja, ainakin jos käy vain muutamaa kurssia kerrallaan. Korkeakoulussa opiskelutaidot, ajan hallinta ja itsekuri ovat avainasemassa, pelkällä älyllä ei pärjää pitkälle.
Minulla ei ole tällä hetkellä lääkitystä, koska ei ole löytynyt sopivaa. Olen vieläkin ensimmäisen vuoden suorittamisen jälkeen väsynyt ja tämä toinen vuosi on alkanut todella huonosti. ADHD joutuu tekemään moninkertaisen työn neuronormaaleihin verrattuna. En jaksa mitään, koska olen niin uupunut, ja tästä on seurannut masennus ja elämänhallinnan menetys. Minun on pakko hakea sairaslomaa, että saan levätä ja toipua. Peukut pystyyn, että saan sopivan lääkityksen, että saan kahlattua insinööriopinnot loppuun jossain hamassa tulevaisuudessa...
Ikävää kuulla, että sinulla on opiskelut takkuillut AMK:ssa insinöörilinjalla. Itse olen ”vanhan polven” insinöörejä (DI) ja nyt vasta saanut AHDH:n. Tuolla vanhalla polvella tarkoitan sitä, että jouduimme ihan itse laskemaan kaikki mahdolliset laskut alkeellisilla laskimilla, koska ei ollut varaa esimerkiksi nykyisiin pirtäviin laskimiin ja allekainlaskuista lähtien laskin näytti kaiken yhdellä rivillä. Koin tämän silloin kaikista parhaimmaksi, koska joutui käsillä tekemään paljon samalla kun laski. Nykyisestä insinööriopiskelusta en pahemmin tiedä, mutta olen kuullut että laskuja tehdään jopa tietokoneilla ja laskimien käyttö on kuin exceliä pyörittelisi. Olen rakennuspuolelta ja konetekniikalta valmistunut, joten kaikista pahimpia laskuja meillä ei edes ole tullut.
Opiskelet kuitenkin korkeakoulussa joten eikö sinun pitäisi pystyä itsenäiseen työhön? Sitä ainakin meillä oli. Ja tuolloin ei meille naisille edes ADHD:a diagnosoitu kenellekään. Oma suositus on, että otat itseäsi niskasta kiinni ja siirrät opiskeluvastuun itsellesi. Et edes yritä ajatella, että koulun tulisi sinulle tarjota mitään muita mahdollisuuksia. Älykkyydeltäsi sinun pitäisi olla sitä luokkaa, että koulusta selviät.
Itse tällä hetkellä yliopistossa ja lääkityskin tauolla. Pärjään hyvin, lääkket toki helpotaisivat.