ADD/ADHD Pystyttekö opiskelemaan AMK:ssa tai jopa YLIOPISTOSSA

huonosti.

Nuorempana ei hirveellä menestyksellä tullut kouluja käytyä, piirtelyksi meni, joko edettiin liian hitaasti tai sitten ei keskittyminen tunnilla pysynyt päällä, tippui kärryiltä ja turhautui. Vanhempana pari ammattitutkintoa opiskellut etänä. Nyt vasta opiskelen korkeakouluopintoja kun pystyy etänä opiskelemaan, tunneilla istuminen ei tulisi kuuloonkaan. Kotona voi puuhastella kaikkea ylimääräistä samalla mikä pitää keskittymisen yllä, telkkarikin taustalla. Lääkitys on (Concerta) mutta sitä käytän vai esimerkiksi jos pitää pidempi essee tehdä tai koko päivä opiskella. Aina kotona ei saa aikaiseksi, sitten meneen kahvilaan istumaan, kirjastossa liian hiljaista.

Huonosti. Tutkinto yliopistosta. Opintomenestys... aika heikko. T. Add

Vierailija kirjoitti:

Millaisilla keinoilla ehkäiset jumitusta?

Aikatauluilla.

Up

Vanha ketju, mutta itselleni ajankohtainen. Olen insinööriopiskelija AMK:ssa, toinen vuosi menossa. ADHD:na  (diagnosoitu) opiskelu on todella haastavaa AMK:ssa. Tukitoimia ei ole tarpeeksi ja hyvin harvalla opettajalla on aikaa katsoa opiskelijoiden perään. Ensimmäisen vuoden kurssit pääsin osan rimaa hipoen läpi ja tein jonkin verran korvaavia tehtäviä, parista työläästä ja hieman epäkiinnostavasta kurssista tuli hylsy. AMK työmäärä on valtava ja insinööriopinnot eivät ole niitä helpoimpia. ADHD:n toiminnanohjauksella (sen puutteella) on vaikeaa suorittaa korkeakouluopintoja, oli se AMK tai yliopisto. Riippunee toki alasta, ainakin tekniikan alan opiskelu on erityisen haastavaa. Olen matemaattisesti lahjakas ja peruskoulussa keskiarvoni oli lähelle 10, samoin aikuislukiossa saamani arvosanat olivat kiitettäviä. Mutta erona on, että peruskoulussa ei tarvitse osata opiskella, ja lukiossakin pärjää kohtuullisen hyvin ilman opiskelutaitoja, ainakin jos käy vain muutamaa kurssia kerrallaan. Korkeakoulussa opiskelutaidot, ajan hallinta ja itsekuri ovat avainasemassa, pelkällä älyllä ei pärjää pitkälle.

Minulla ei ole tällä hetkellä lääkitystä, koska ei ole löytynyt sopivaa. Olen vieläkin ensimmäisen vuoden suorittamisen jälkeen väsynyt ja tämä toinen vuosi on alkanut todella huonosti. ADHD joutuu tekemään moninkertaisen työn neuronormaaleihin verrattuna. En jaksa mitään, koska olen niin uupunut, ja tästä on seurannut masennus ja elämänhallinnan menetys. Minun on pakko hakea sairaslomaa, että saan levätä ja toipua. Peukut pystyyn, että saan sopivan lääkityksen, että saan kahlattua insinööriopinnot loppuun jossain hamassa tulevaisuudessa...

Adhd-oireiset voivat olla muita luovempia, tehokkaampia ja joustavampia – "Positiiviset piirteet usein unohdetaan, varsinkin nykypäivän koulumaailmassa"

https://yle.fi/uutiset/3-10437254

Olen pystynyt opiskelemaan, mutta tutkinto on kesken edelleen. Töissä olen kohtalaisen hyvä, mutta sielläkin alisuoritan, sillä keskittymiskykyni on niin ailahteleva. Sinänsä olen ylittänyt Mensan rajan ja aivan uusissa tilanteissa pystyn loistamaan, mutta toisteinen työ tuntuu ahdistavalta useinkin.

Mulla ADHD diagnoosi, ei ollut vielä opiskeluaikana (pidin itseäni vain saamattomana ja velttona luonteena). Maisteriksi opiskelin ihan normaali ajassa,. Alkoholi oli mulle se apukeino jolla selvisin, mulla jostain syystä alko on aina auttanut mielen levottomuuteen ja keskittymiskyvyttömyyteen. Joten kun piti paneutua vaikka laskuharjoitusten tekoon tai tenttiin lukemiseen, tissuttelin kaljaa pään rauhoittamiseksi samalla. 

Nykyään olen palannut vähän samaan. Söin lääkkeitä jonkin aikaa mutta en halua syödä jatkuvasti mitään lääkettä. Joten en enää syö. Normaalitilanteessa pärjään hyvin, mutta jos vaikka töissä tulee jotain tosi vaativaa, teen sen illalla kotona kaljaa tissutellen.

Vierailija kirjoitti:

Olen pystynyt opiskelemaan, mutta tutkinto on kesken edelleen. Töissä olen kohtalaisen hyvä, mutta sielläkin alisuoritan, sillä keskittymiskykyni on niin ailahteleva. Sinänsä olen ylittänyt Mensan rajan ja aivan uusissa tilanteissa pystyn loistamaan, mutta toisteinen työ tuntuu ahdistavalta useinkin.

Vau! Lääkkeillä vai luomuna?

Yllättävää kyllä. Ei se että ole älykäs. Mutta se että pystyit keskittymään siihen.

Pystyin. ADD-Asperger-kombo ja sekä AMK- että yliopistotutkinto.

Haluaisin kovasti, mutta edes pääsykokeisiin lukeminen ei onnistu. Lukion kävin räpiköiden kuudessa vuodessa. Sen jälkeen tehnyt vaihtelevasti töitä. En ole saanut diagnoosia, sillä ala-aste ja tarhat hävittäneet minua koskeneet paperit, ei ole siis mitään todisteita että olisi ollut jo lapsuudesta. En pääse siis tutkimuksiin. Yksityiselle ei osa-aikatyössä varaa. Kaikki muut oppimisvaikeudet ja mielenhäiriöt tukittu ja todettu ettei ole, joten pakko sen ADD olla syynä.

Vitsit että olen teille kateellinen :(

Vierailija kirjoitti:

Pystyin. ADD-Asperger-kombo ja sekä AMK- että yliopistotutkinto.

Luonnontieteellinen ala?

Oli mikä oli, kova suoritus noilla spekseillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pystynyt opiskelemaan, mutta tutkinto on kesken edelleen. Töissä olen kohtalaisen hyvä, mutta sielläkin alisuoritan, sillä keskittymiskykyni on niin ailahteleva. Sinänsä olen ylittänyt Mensan rajan ja aivan uusissa tilanteissa pystyn loistamaan, mutta toisteinen työ tuntuu ahdistavalta useinkin.

Vau! Lääkkeillä vai luomuna?

Yllättävää kyllä. Ei se että ole älykäs. Mutta se että pystyit keskittymään siihen.

Ei ole ollut lääkkeitä eikä terapiaakaan. Pystyn keskittymään hetkellisesti, jos on kokonaan uusi juttu, muuten unohdun ajatuksiin ja haaveilen (ADD) ja keskittymiskykyni on heikohkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pystyin. ADD-Asperger-kombo ja sekä AMK- että yliopistotutkinto.

Luonnontieteellinen ala?

Oli mikä oli, kova suoritus noilla spekseillä.

Täällä eri henkilö mutta sama diagnoosikombo. Maisterintutkinto tietojenkäsittelytieteestä ja koodaan työkseni. Mahdollisimman ADHD:lle sopimaton työ sinänsä, vaatii jatkuvaa keskittymistä. Pystyn siihen, mutta kyllä se minut ihan loppuun uuvuttaa niin että työpäivän jälkeen en pysty edes telkkaria katsomaan, pakko vaan istua täysin hiljaisessa ja pahassa tilanteessa pimeässä huoneessa, ettei vaan mitkään ärsykkeet häiritse uupunutta mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pystyin. ADD-Asperger-kombo ja sekä AMK- että yliopistotutkinto.

Luonnontieteellinen ala?

Oli mikä oli, kova suoritus noilla spekseillä.

Täällä eri henkilö mutta sama diagnoosikombo. Maisterintutkinto tietojenkäsittelytieteestä ja koodaan työkseni. Mahdollisimman ADHD:lle sopimaton työ sinänsä, vaatii jatkuvaa keskittymistä. Pystyn siihen, mutta kyllä se minut ihan loppuun uuvuttaa niin että työpäivän jälkeen en pysty edes telkkaria katsomaan, pakko vaan istua täysin hiljaisessa ja pahassa tilanteessa pimeässä huoneessa, ettei vaan mitkään ärsykkeet häiritse uupunutta mieltä.

Pystytkö ollenkaan olemaan parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Mitä apuvälineitä/-järjestelyjä käytätte?

Millaiseen tahtiin pystytte toisiin nähden?

Mitä opiskelette?

Kalenteri ja kaikkien projektien yms aikataulujen avaaminen ja ylös kirjoittaminen. Tiedän milloin olen tehokas ja miten, joten muina aikoina kannattaa keskittyä muihin asioihin, kuten omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, perheeseen, kotitöihin tms. 

Olin yleensä nopeiten valmis ja aina aikataulussa, valmistuin ainoana luokaltani tavoiteajassa. 

AMK, kulttuuriala.

Vierailija kirjoitti:

Lääkitys, säännölliset elämäntavat ja läpikäyty kolmen vuoden terapia.

Opiskelu sujuu lähes ongelmitta, mutta olen tehnyt todella paljon töitä opettaakseni itselleni uusia toimintatapoja ja löytääkseni sopivan opiskelutyylin. En myöskään yritä säännöllisin väliajoin selvitä ilman lääkitystä. Aikaisemmin pidin hyvän elämän sijaan lääkkettömyyttä tavoitteenani, ja aina kun olin saanut asiat kuntoon, lopetin lääkityksen ja yritin tsempata ilman. Eihän siitä mitään tullut, kun en ymmärtänyt että lääkityksellä on suuri merkitys siihen miten selviän päivittäisestä elämästäni.

Uudet tuttavat eivät varmaan uskoisi jos tietäisivät että minulla on ADD. Olen järjestelmällisempi ja aikaansaavampi kuin moni normaali, koska olen joutunut tavallaan opettelemaan koko elämän uudestaan alusta asti. Värikoodaan kaiken minkä voin ja kirjoitan kaiken muistettavan heti ylös kalenteriin tai muistilistaan. Kodissani on nimilapulla varustetut paikat kaikille tavaroille ja olen opetellut laittamaan tavarat heti oikeille paikoilleen, tai siihen ainoaan paikkaan johon annan itseni jättää sekalaisia tavaroita. Jumiutumisen estämiseksi ja katkaisemiseksi minulla on useita eri keinoja, joita käytän tarpeen mukaan. Harrastan kevyttä liikuntaa, nukun tarpeeksi ja syön terveellisesti.

Tämän systeemin opettelu kesti vuosikausia. Oli myös hvyin vaikea hyväksyä, että tarvitsen kurinalaisen systeemin selvitäkseni elämästä, mutta nyt kun kaikki toimii, on helppo huomata että näin on parempi. 

Saitko terapeutilta noita kikkoja vai mistä?

ADHD-diagnoosi löytyy ja yliopisto-opiskelu on yhtä taistelua. Lääkitys helpottaa, ilman sitä ei olisi mitään saumoja mtta senkään kanssa ei mitään mahdollisutta saada papereita ulos tavoiteajassa.

Onneksi ala on kiinnostava ja kurssien aiheet myös eikä minulla ole ongelmia asioiden ymmärtämisessä. Oppimiskyky on normaali, mutta keskittymishäiriö ja levottomuus todellisia ongelmia. Käytännössä lääkityksenkään kanssa en saa luennoista yhtään mitään irti, läsnäolopakollisetkin luennot joudun käymään uudelleen läpi kotona läppäriltä. Kotona opiskelu on ainoa minulla mahdollinen tapa ja silloinkin se on hidasta, koska joudun pitämään lyhyitä taukoja todella usein. En todellakaan voi vain istua alas ja lukea ajan X tai määrän Y.

Usean kurssin yhtäaikainen hallinta on ihan kamalaa. Minulle optimaalisinta olisi suorittaa kerrallaan yhtä tai kahta kurssia, jo kolmen kanssa kaikki menee sekaisin huolellisesta aikatauluttamisesta huolimatta. Ikävä kyllä tutkintoni ei mahdollista tällaista järjestelyä, joten kurssit on menneet läpi rimaa hipoen, uusin käytännössä kaikki tentit kerran tai kahdesti ennen läpäisyä. Harmittaa, koska monet kurssien sisällöt ovat oikeasti mielenkiintoisia ja haluaisin uppoutua niihin kunnolla ajan kanssa, mutta se ei onnistu kun koko ajan niskassa painaa deadlinet esseistä ja oppimistehtävistä tai ryhmätapaamisista jotka ovat yhtä helvettiä.

Töiden käyminen opiskelun ohessa ei onnistu, kuormitun liikaa jo nytkin tavallista hitaammalla tahdillani, joten joudun nostamaan täydet opintolainat selvitäkseni. Kesät olen ollut oman alani töissä ja nauttinut täysin rinnoin. Työn teko sujuu paljon paremmin kuin opiskelu ja työpätkistä saankin voimaa ja päättäväisyyttä raapia opinnot kasaan. Vaikka yliopistossa opiskelu on minunlaiselleni todella vaikeaa, niin alan töissä tiedän menestyväni.

Aloittajalle,

Se on vaan raskasta, kunhan ole kymmenenkin vuotta pakottanut itsesi tuohon 'normaalin' muottiin, tulee burn out romahdus jossakin vaiheessa että et enää jaksa taistella.

Olet kuin joku toinen ihminen, et oma itsesi.

Itse AS/ADHD:nä on pakko nyt vanhempana antaa periksi ja antaa itseni olla oma itseni pakottamatta toisen ihmisen muottiin. Olen onnellisempi kuin koskaan, luonnollisesti ole pitkäaikaistyötön, olin töissä niin kauan kuin pytyin esittämään ja näyttelemään toista ihmistä.

Että saahan siitä maksaa, onneksi laitoin säästöön kun tiesin että työelämä loppuu osaltani ennemmin tai myöhemmin.

Minulla on aika hyvä tutkinto, ja työhistoriaakin, mutta en vaan haastateluissa pääse läpi eikä CV:ni ole täysin aukoton niin kuin muilla kaikilla kilpailevilla työnhakijoilla on jotka pääsevät töihin.

Työsuhteet on joskus loppuneet siksi että en ole jaksanut lipittää ja mielistellä esimiehiä vuosikausia, joskus sanon miten asiat oikeasti todellisuudessa(en siedä työelämän kaksinaismoralismia ja näyttelemistä, mielistelyä ja kusettamista) ovat ja siitä saa leiman otsaansa ja seuraavissa YT:ssä potkut.

Mutta olen tuota työttömyyttä lukuunottamatta, onnellisempi ja vapautuneempi kuin koskaan.

Koeta hakeutua töihin sellaiseen paikkaan ettei tarvitsisi pillereitä syödä selviytyäkseen työpäivästä, vaan saisi olla oma itsensä, julkiselle joka tapauksessa niin et jokavuotisissa YT:ssä aina lennä pihalle, kun ei sillä puolen juuri sellaisia ole, kuten yksityisellä sektorilla on YT:tä YT:n perään.