Rahoituksen professori Vesa Puttonen: On aika unohtaa koulutusta vastaamaton työ

Voi Puttonen sentään. Kuvitteleekohan hän, että jos lähtisi sillä omalla tutkintotodistuksellaan hakemaan mitä vaan koulutustaan vastaamatonta työtä, hänet valittaisiin? Varmaan omasta mielestään niin pitäisi tapahtua (ja ehkä olisi hyväkin jos tapahtuisi), mutta todellisuudessa olen 120-prosenttisen varma, että työpaikka menisi jollekulle muulle. Kun niitä työpaikkoja, joihin ei todellisuudessa tarvitse hirveästi erikoisosaamista, on hyvin vähän, ja hakijoita satoja.

Ei ole kuin muutama vuosi kun samainen Vesa Puttonen totesi, että korkeasti koulutetuille on aina tarjolla vaikka millä mitalla työpaikkoja, niin paljon kuin vain jaksaa töitä tehdä. Ymmärsin silloin että hän tarkoitti nimenomaan korkeaa koulutusta vastaavia työpaikkoja.

Suomessa on maailman korkeimmin koulutetut työttömät.

Itse ihmettelen sitä, että suomalainen ysiluokkalainen osaa jo kaikki sellaiset perustaidot, joilla suurinta osaa töistä tehdään. Maailmalla töitä tehdään paljon vähäisemmälläkin osaamistasolla, ja niinpä se vaan näyttää onnistuvan. Suomessakin oppisopimusoppinen on ok joillakin aloilla, toisilla ei. Olisi kiva joskus kuulla joku järkevä mielipide esim. siitä, miksi tarjoilijoille järjestetään useamman vuoden koulutusta verorahoilla.

Professorin kannattaisi ottaa huomioon sellainen nyky hömpötys kuin palkka. Kukaan ei opiskele pitkään päästäkseen myöhään heikolla palkalla tiennaamaan huonoa eläketä ja sitten vielä leimaantua huonommaksi asiantuntijaksi. Professori voisi itse ilmoittaa meriiteikseen siivoja ja roskien kerääjä sekä pikaruokalan kassa. Voisi olla mielenkiintoista hakea jatkossa koulutusta vstaavaa työtä. Asiallahan ei olisi merkitystä jos myös tästä tarpeellisemmata käytännön työstä maksettaisiin riittävästi, että se riittäisi eläkkeeseen ja pärjäämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Koulussa läksyjen tekeminen on jokaisen omalla vastuulla eikö niin?

Valmistumisen jälkeen työpaikan löytäminen on myös jokaisen omalla vastuulla.

Ja työpaikkojen tarjoaminen palkan kanssa on työnantajien vastuulla sekä koulutuspolitiikan suuntaaminen järkevästi eduskunnan vastuulla, eikö niin?

No ei todellakaan.

Aivan samoin kuin pullakahveiden tarjoaminen sinulle ei ole minun vastuulla niin myöskään työpaikan tarjoaminen ei ole työnantajan vastuulla.

Et kai itsekään usko, että koulutuspaikkojen suuntaaminen olisi eduskunnan vastuulla. Jos näin olisi ja eduskunta olisi tehtäviensä tasalla, puolet humanistisista huuhaa-opiskelupaikoista lopetettaisiin. Jokainen on itse vastuussa omasta elämästään ja siihen kuuluu myös opintojen valinta siten, että se tukee loppuelämää.

Annan vielä ilmaisen neuvon: Opiskele kiinan kieli, työllistyt varmasti.

Ihanko varmasti?  Kannattaa kyllä muutakin osata kuin sitä. Kiinan kielen taitajia on maailmassa melko paljon.

Puttoska ja "huippuyliopisto Aalto" toistaa EK:n mantraa. Mene Aallon kauppikseen, jot et ole oikeistolainen niin sielä susta tehdään sellainen. Taloushistoriaa ja kansantaloustiedettä sielä ei hirveästi opeteta. Suuret linjoja oppilaat eivät hahmota.

t been there seen that

Mä teen tällä hetkellä koulutustani vastaamatonta työtä, mutta en valita. Olen hyvilläni että saan tehdä edes jotain työtä. 

Osa saattaa myös kouluttautua jollekin alalle ja huomata, että tämä ei ollutkaan se juttu. Tiedän yhden kieltenopettajan, joka on nykyään markkinointipäällikkö. Kävi toki ennen työllistymistään jonkun markkinoinnin lyhyen koulutuksen, mutta kielitaitonsa ansiosta pääsi tuohon. 

Vierailija kirjoitti:

Mä teen tällä hetkellä koulutustani vastaamatonta työtä, mutta en valita. Olen hyvilläni että saan tehdä edes jotain työtä. 

Osa saattaa myös kouluttautua jollekin alalle ja huomata, että tämä ei ollutkaan se juttu. Tiedän yhden kieltenopettajan, joka on nykyään markkinointipäällikkö. Kävi toki ennen työllistymistään jonkun markkinoinnin lyhyen koulutuksen, mutta kielitaitonsa ansiosta pääsi tuohon. 

Tässä onkin harvinainen esimerkki järkevästä rekrystä. Toki se vaatii, että rekrytoija on tajunnut kielitaidon tärkeyden markkinoinnissa. Uskallan sanoa, että suurimmassa osassa suomalaisia organisaatioita ei oikein tajuta miten olennaista on, että markkinointi ulkomaille on tehtävä sujuvasti viestien. Tätä sujuvuutta ei mitenkään automaattisesti edes korkeakoulussa opi. Pitää olla kiinnostunut, hauska, innostunut ja osata PUHUA. 

Usein suomalaiset koulutukset ovat täysin itsetarkoituksellista ajanhaaskuuta. Saahan niistä toki todistuksen, jolla sitten voi hakea työpaikkoja. Ihmisiä pidetään oppilaitoksissa säilytyksessä vuosikausia, jotta työllisyystilanne näyttäisi paremmalta.

Aika hauska ajatus, että joku yhden alan fakki-idiootti, eli tohtori, hakisi jonkun ihan muun alan hommia. Miten Puttosen mielestä vaikkapa taloustieteen tohtori selviäisi fysioterapeutin tai pikaruokalan töistä? Voisi olla rankka yllätys, että töitä joutuu oikeasti tekemään muiden ehdoilla ja asiakkaat saattavat jopa vaatia jotain.

Puttonen argumentoi virheellisesti, että "jos talouskasvu ei pysyvästi kiihdy, hyvinvointivaltion karsiminen on ainoa keino".

Tämä ei tietenkään ole totta, talous ja hyvinvointi eivät voi koko ajan kiihtyvästi kasvaa eikä ole tarvettakaan. En ymmärrä miksi tällainen argumentointi nykyään niin yleisesti hyväksytään, eikä kukaan sano näille vastaan??? Esimerkiksi luonnon (maapallon) kantokyvylle jo nykytasoinen länsimainen hyvinvointi on liikaa. Kaikkea on tarpeeksi ja liikaa jo nykyisellä tuottavuustasolla, kyse on vain siitä miten reilusti tai epäreilusti työ ja työn hedelmät jaetaan.

Rikkaille ei mikään riitä, köyhät ärsyttävät heitä liikaa silmissään. Tunnen irl paljon hyvinvoivia kansalaisia, joille pari Dubain-reissua per vuosi, omakotitalo, pari autoa, kesämökki ja vene eivät riitä. Nämä kansalaiset kokevat maksavansa liikaa veroja ja heistä n. 500€/kk perusturva on liian korkea syrjäytetyille/sairaille kanssaihmisille. 

Sydämen sivistystä eikä viisautta mikään tukku rahaa eikä minkään kokoinen osakesalkku takaa. Vahvemmat lahtaavat heikompiaan, ja tekopyhinä silti ovat usein ns. uskossa.  

On jotenkin todella sääli, että Suomi markkinoi itseään korkeakoulutettujen maana, Pisa-tuloksilla ylpeillään sekä ilmaisella koulutuksella. Sitten kun nämä korkeasti koulutetut jäävät ilman työtä, ei valtiota enää kiinnostakaan. Miksi ihmeessä korkeasta koulutuksessa on tullut tässä maassa pakkomielle? Harva maisteri oikeasti haluaa kaupan kassalle tai siivoamaan. Ehkä jossain sysimustassa Afrikassa koulutus on avain pois köyhyydestä, mutta ei enää Suomessa. 

Muutenkin Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on useampi toisen asteen tutkinto, koska eivät ole löytäneet työtä. Kuinka moni tietää merkonomin, joka on myös kokki ja ehkäpä putkimiehen koulutus siinä samalla. Ei muissa maissa ihmisillä ole useita tutkintoja ja monia pätevyyksiä. 

Ei koulutuksella ole mitään väliä tässä suossa missä nyt ollaan. Suomessa on aina ollut tosi nihkeä ja vastahakoinen tunnelma melkein missä vaan työpaikassa. Ollaan ihan jämähtäneitä. Yritykset ja organisaatiot eivät viitsi rekrytoida kun siitä olisi vaivaa. Mieluummin nyhjätään samalla mahdollisimman homogeenisella porukalla omissa tutuissa rutiineissa. Joissain muissa maissa on dynaaminen fiilis, ihmisten ei tarvitse olla samanlaisia pystyäkseen tekemään samaa työtä, eikä toisten jelppiminen ja opastaminen näytä olevan mikään vaiva tai kärsimys niin kuin Suomessa.

Puttonenhan voisi seuraavaksi tutkia työnantajien valmiutta palkata ihmisiä, joilla on jokin muu koulutus kuin täsmäkoulutus tehtävään, johon työntekijää haetaan. Odotan tuloksia innolla.

Ja sitten kun suomalaiset työnantajat alkavat palkata pärstäkertoimen perusteella sen sijaan, että palkattaisiin tehtävään koulutuksen saanut hakija: Heipparallaa vaan kaikki viimeisetkin laatuvaatimukset, kun kirvesmies on parturina, kokki putkimiehenä ja kirjastonhoitaja lähärinä!

Saman tien voitais sitten lopettaa kaikki peruskoulun jälkeiset koulutukset kokonaan. Mitä niillä tekee jos kaikki voi tehdä mitä vaan työtä?

Puttosella on pointti, mutta ei hän taida ymmärtää mikä se on. Koulutus on Suomessa pyhä lehmä ja vie aivan valtavasti yhteiskunnan resursseja. Vaatimuksia olisi kevennettävä monellakin alalla, mutta eihän siitä mitään tule. Ja olisihan se epäreilua kaikkia niitä ikiopiskelijoita kohtaan, joilla on monta eri loppututkintoa eikä silti töitä, että yhtäkkiä alettaisiinkin palkata ketä hyvänsä suoraan lukiosta samoihin hommiin, joita nämä hakevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko Suomen koulutus ihan peruskoulusta alkaen suunnitellaan erittäin tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Elinkeinoelämän rooli on ns. asiantuntijan rooli, eli he kertovat, minkälaista ja miten koulutettua työvoimaa he tulevat tarvitsemaan.

Nyt elinkeinoelämä valittelee, että eivät saa sellaista työvoimaa, mitä tarvitsevat. Olisiko peiliinkatsomisen paikka?

Opetussuunnitelmia peruskoulussa lastivat ainakin opetusneuvokset ja tutkijat, joiden käytännön koukutyöstä ei ole tietoakaan ja paperilla kaikki näyttää hyvältä, ei siellä elinkeinoelämältä kysytä. Yliopistojen sisäsiittoisuus on samaa tasoa. Koulutusasioista päättävät hyvätuloiset virkamiehet ja ns.asiantuntijat, joita on muutama kourallinen ja he ovat ilmeisesti erehtymättömiä. Kentän ääni EI merkitse mitään eikä sitä kuunnella. Näiden ns.asiantuntijoiden mukaan ministerit tekevät päätökset, jotka koskevat koko kansaa. Virkamiehiä ei valita demokraattisesti eikä heidän päätöksistään voi valittaa.

Elinkeinoelämän rooli koulutussuunnittelussa on erittäin merkittävä. Se on tosiasia. Kokonaan toinen juttu ovat sitten nämä todellisuudesta vieraantuneet opetushallituksen ihmiset.

Johtuu varmaan osittain siitä, että yhteiskunnassa on eri tahoilla erilaisia intressejä ja kukaan ei pysy kaikkien yhdenmukaistamisessa mukana; oppilaitokset haluavat rahaa opiskelijoiden muodossa, opettajat ja henkilökunta perustelevat tarpeellisuuttaan ja laittavat adresseja nettiin siitä, miten Takapurjolan opiston taidekoulu on pakko säilyttää jne. ja samalla joku muu on vähentämässä kulttuurin rahoitusta.

Tavallinen ihminen ei pysy noissa mukana, vaan toivoisi selkeyttä ja ohjausta.

Hyvässä asemassa oleva taas ajattelee, että se oma asema johtuu tietysti omasta erinomaisuudesta ja moraalisesti oikeista valinnoista.

Koulutuksen periytyminen ei vaikuta enään vain ns.henkisen pääoman ja sivistyksen väkittämisenä lapselleen ja koulutuksen arvostamisena. Entistä enemmän koulutus erityy jo peruskouluvaiheessa ja lukiossa, kun valitaan painotuslinjoja ja hakeudutaan lukioon, joka maksaa paljon. Lukio on taas väylä yliopistoihin. Suomessa ei käydä koukutuspoliittista keskustelua, koska nykyhallitusta se ei kiinnosta. Oppilaitokset taas haluavat pitää status quon, jotta saavat valtionapua ja opettajat saavat pitää työpaikkansa. Poliitikot kunnissa haluavat seudulleen oppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja. Jämähtäminen rakenteisiin ja keskustelun puute estää muutokset.

Työkkärissä ohjataan liian helposti korkeasti koulutetut hakemaan metallipajalle tai ammatilliseen koulutukseen. Vastaavasti kokki saa suorittaa itsenäistä työnhakua kuusikin vuotta, eikä työkkäri näe syytä puuttua "kun on koulutus".

Olen törmännyt tähän ajattelutapaan aika useinkin omissa ja tuttavien kokemuksissa. Te-toimistoissa ei ymmärretä korkeakoulutusta ja millaisiin töihin se voi pätevöittää, plus miten korkeakoulutettujen töihin pääsyä voisi edistää. Kun taas päinvastoin ajatellaan, että kokin vuosia kestänyt työttömyys johtuu työpaikkojen puutteesta. Asia on kuitenkin käytännössä usein juuri toisinpäin.

Mä ohmettelen kovasti tänä "kokemusasiantuntijoiden" aikana, miten vähän työtöntä kuunnellaan. Joku koko ikänsä työelämässä ollut professori tms on mukamas pätevämpi antamaan lausuntoja työttömyydestä ja työn hakemisesta, kun työtön. Ei työttömiltä kysytä, eikä työtön muutenkaan saa ääntään kuuluviin mitenkään. Tai työttömän mielipide on ainakin toisarvoinen tai vähäpätöisempi työssäolevaan verrattuna, vaikka ei olisi mikään ns elämäntapatyötön, vaan korkeasti koulutettu ja ollut aiemmin pitkäänkin työelämässä.

Aina jos tehdään lehteen juttu työttömästä, valitaan joku elämäntapatyötön, sairaseläkettä hakeva, moniongelmainen tai muu vastaava.

Missä on muitten työttömien haastattelut? Ihan tavallisten, koulutettujen (duunariammatti tai akateeminen) työtä hakevien ihmisten haastattelut, joilla ei ole mitään "sossun rahoilla aion pärjätä tästä eteenpäinkin, koska töihin en lähde"-agendaa?

Vierailija kirjoitti:

Mä ohmettelen kovasti tänä "kokemusasiantuntijoiden" aikana, miten vähän työtöntä kuunnellaan. Joku koko ikänsä työelämässä ollut professori tms on mukamas pätevämpi antamaan lausuntoja työttömyydestä ja työn hakemisesta, kun työtön. Ei työttömiltä kysytä, eikä työtön muutenkaan saa ääntään kuuluviin mitenkään. Tai työttömän mielipide on ainakin toisarvoinen tai vähäpätöisempi työssäolevaan verrattuna, vaikka ei olisi mikään ns elämäntapatyötön, vaan korkeasti koulutettu ja ollut aiemmin pitkäänkin työelämässä.

Aina jos tehdään lehteen juttu työttömästä, valitaan joku elämäntapatyötön, sairaseläkettä hakeva, moniongelmainen tai muu vastaava.

Missä on muitten työttömien haastattelut? Ihan tavallisten, koulutettujen (duunariammatti tai akateeminen) työtä hakevien ihmisten haastattelut, joilla ei ole mitään "sossun rahoilla aion pärjätä tästä eteenpäinkin, koska töihin en lähde"-agendaa?

Syy tähän on mediatalojen hallituksissa ja päätoimittajissa, jotka ajavat oikeistohallituksen asiaa ja jossa työtön nähdään yksinään syyllisenä tilaansa ja luuserina.  Tähän kuvaan ei käy ns. tavallinen, työtä hakeva työtön, joka hoitaa omat asiansa.