Lue keskustelun säännöt.
Rahoituksen professori Vesa Puttonen: On aika unohtaa koulutusta vastaamaton työ
19.01.2018 |
Koulutetun työttömän on otettava vastaan mitä tahansa työtä ja valmis muuttamaan minne tahansa työn perässä.
YHTEISKUNNAN rahoilla kouluttautuneen tohtorin tehtävä on etsiä työtä. Jos omaan koulutukseen perustuvaa työtä ei ole tarjolla, tohtorin pitää mennä muihin töihin ja alkaa pikkuhiljaa maksaa yhteiskunnalle takaisin koulutuksensa aiheuttamia kuluja.
No, Puttonen istuu pallillaan veronmaksajien tukemana. Joku voisi sanoa, että tuollainen virka on turha, sen voi hoitaa joku muu, jossain muussa yliopistossa. Lähtisikö Puttonen vaikka metallifirmaan koneistajaksi vaikka Kainuuseen? Niin, koskeeko tämä työttömien vihapuhe aina niitä muita työttömiä, ei omaa viitekehystä? Kyllä. Samalla tavalla kuon terveyserojen kasvu ei ole koskaan ongelma hyvätuloiselle, joka ostaa terveyspalvelut yksityisiltä. Jos köyhällä ei ole varaa hoitoon, niin voi voi. Yhteiskunta ei voi pestä käsiään. Se päätäää koulutusaloihin suunnatusta rahamäärästä. Jos koukutetaan väärille aloille, jotka ei ät työllistä, se on yhteiskunnan vika, koska heillä on aikaa ja virkamiehiä, jotka suunnittelevat koulutuspolitiikkaa päivittäin!!
Kommentit (56)
Puttonen puhuu nyt puppua. On itse valmistunut tohtoriksi joskus viime vuosituhannen puolella. Sen jälkeen näköjään useinkin viihtinyt juuri julkisen sektorin hommissa yliopistoissa - hänenkin työpaikkansa on siis osittain riippuvainen siitä että löytyy tohtoriopiskelijoita joita hän ohjaa. Kumma lähtökohta hyökätä tohtoreita kohtaan, itsehän hän on ollut osa tohtorien koulutusjärjestelmää.
Hullua on Suomessa tässä tilanteessa puhua työttömistä ja valita hyökkäyksen kohteeksi tohtorit. Nimittäin tilastojen mukaan (Akava/Heikki Taulu, 2017) tutkijakoulutuksen saanet ovat ehdottomasti pienin ryhmä kaikista työttömistä, heitä on 0,52% kaikista työttömistä!
Lisäksi Puttosen kuvitelmat, että tohtoreita kouluttaa "yhteiskunta" ovat tavallaan harhaanjohtava. Ehkäpä maisteriksi asti on saanut opintotukea, mutta vain opintoraha + asumuslisä/tuki on tullut valtiolta. Tämän Puttonen jättää täysin huomioimatta. Jokainen opiskelija on joko ollut töissä tai ottanut opintolainaa, jonka joutuu itse maksamaan takaisin rahoittakseen opintonsa. Puttonen on joko saanut itse opiskellessaan Papalta ja Mammalta fyrkkaa tai sitten on unohtanut onnellisesti realiteetit.
Ja sitten Puttonen rahamiehenä unohta tärkeän seikan: kun opiskelija valmistuu maisteriksi, saa yliopisto 20 000 euroa ja kun tohtoriksi, saa yliopisto 100 000 euroa. Tohtori-opiskelija on siis aikamoinen rahasampo yliopistoille.
Mutta mitäpä saa sadan tonnin arvoinen jatko-opiskelija yliopistolta (siis yhteiskunnalta)?
Ja jos puhutaan jatko-opiskelijoista niin eihän valtaosa saa opintotukea ollenkaan. Maksettuja tohtorikoulutuspaikkoja on todella vähän yliopistoilla, Puttosenkinkin laitoksella taisi aikoinaan olla että maksimissaan kaksi vuotta maksettiin, muissa yliopistoissa noita paikkoja on muutama per vuosi. (Tohtorikoulutettavan paikka yleensä tarkoittaa, että olet velvollinen ottamaan myös työtehtäviä laitoksella, eli et voi vain tehdä väitöskirjaasi). Niinpä suurin osa jatko-opiskelijoista on töissä, käyttää omaa lainaa/säästöjä opintoihinsa ellei ole saanut apurahaa yksityisiltä säätiöiltä. Minimaalinen panos yhteiskunnalta.
Monet jatko-opiskelijat hankkivat ja tarvittaessa maksavat itse oman työhuoneensa, yliopistolla kun tilaa ei ole antaa. Opetusta tällä tasolla on enää vähän, ainoa jonka yliopisto tarjoaa on tutkijaseminaari ja ohjaaja. Ohjaajilla voi olla useita ohjattavia, eivätkä he ehdi keskittyä kovinkaan paljon yhteen ainoaan. Ja sitten voi olla että hallitusten leikkausten takia, ohjaaja irtisanotaan.
Käytännössä jatko-opiskelija ei todellakaan kuluta mitään merkittäviä resursseja yliopistolla vaikka onkin sadan tonnin arvoinen.
Siksikin todella harhaanjohtavaa ja jopa törkeää puhua tohtoreista kuin jostain valtion eläteistä ja työttömien laumasta.
Puttosen kirjoitus on siis joka tasolla käsittämätöntä oikeistolaista propagandaa, jolla ei ole mitään tekemistä faktojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten työttöminä on peruskoulun käyneitä ja ammattikoulun suorittaneita. Miksi on olevinaan ongelma, jos tohtori tai maisteri ei mene tiskaamaan? Eikö ongelma ole se, että matalasti koulutetulle työvoimalle ei kelpaa työ?
Vierailija kirjoitti:
On aika mahdotonta jokaisen pätkähomman välissä käydä hankkimassa taas uusi tutkinto seuraavaa pätkähommaa varten.
Ei ole.
t. Hallitus
ps. Alennamme tukiasi jatkossa mielipiteittesi perusteella
Todella harvassa on ne työt, joiden takia kenenkään pitäisi Suomessa muuttaa satojen kilometrien päähän. Siis esim. helsinkiläisen Rovaniemelle tai päin vastoin. Työttömiä löytyy suurimpaan osaan kunnollisista työpaikoista paljon lähempääkin.
Vierailija kirjoitti:
Koulutetun työttömän on otettava vastaan mitä tahansa työtä ja valmis muuttamaan minne tahansa työn perässä.
Niin. Tokihan tämä olisi helppoa yksinäiselle vuokra-asujalle, mutta entäs jos on "vaivoinaan" puoliso ja omakotitalo, ja puolisolla vielä vakituinen työpaikka. Otetaanko avioero, vai asutaanko eri paikkakunnilla ja eletään viikonloppusuhdetta? Pannaanko talo myyntiin? Entä jos ei mene kaupaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lindströmillä on jo mielitekona murtaa työehtosopimusten yleisitovuus. Millä sen turvan saisi tukittua?
Työministeri Lindström: Edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta
Tulossa on vielä vaikeampia työllisyyspoliittisia päätöksiä kuin aktiivimalli, sanoo työministeri Jari Lindström. Jos halutaan nostaa työllisyysaste muiden Pohjoismaiden tasolle, nykyisillä rakenteilla se ei onnistu. Mustread.fi
”Uskon, että palkan ja sosiaaliturvan yhdistelmä on rantautumassa myös Suomeen. Vaikka en periaatteessa pidä siitä, en sano enää heti ei.”
”Yleissitovuuttakin joudutaan pohtimaan. Jos sitä lähdetään purkamaan, pitää myös kertoa, mitä sitten tulisi tilalle pienen ihmisen minimiturvaksi”, Lindström pohtii.
HS.fi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on totta ja myös turha koulutus saisi jäädä väliin. Kaupan kassoiksi on koulutettu liikaa tradenomeja.
Koulutettujen työtyömyys on ollut aina kaikista alhaisinta mutta nykyään ongelmana on se, ettei työtä haluta tarjota ja maksaa siitä palkkaa!! Säästöpolitiikka vie Suomen alikehittyneeksi itäblokin maaksi. 44
No ei tarvitse maksaa palkkaa kun on työkokeilijoita, työharjoittelijoita ja vuokrafirmojen työntekijöitä jne. Toisaalta keskiluokkaiset ammatit häviää pikkuhiljaa.
Miksi meillä nyt ollaan kaikkia työttömiä patistamassa kaupan kassalle no siksi että toisilta aloilta työt loppuu ja toisilla vielä on jonkun aikaa ei siksi että meillä olisi yhtäkkiä valtava työvoimapula.
Rakennusala tosin on ainoa työvoimapulasta kärsivä pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa koska rakennetaan valtavasti kun ne työttömät ja muut tarvitsee asuntoja kun kaupunkeihin tulevat pian muuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on totta ja myös turha koulutus saisi jäädä väliin. Kaupan kassoiksi on koulutettu liikaa tradenomeja.
Koulutettujen työtyömyys on ollut aina kaikista alhaisinta mutta nykyään ongelmana on se, ettei työtä haluta tarjota ja maksaa siitä palkkaa!! Säästöpolitiikka vie Suomen alikehittyneeksi itäblokin maaksi. 44
No ei tarvitse maksaa palkkaa kun on työkokeilijoita, työharjoittelijoita ja vuokrafirmojen työntekijöitä jne. Toisaalta keskiluokkaiset ammatit häviää pikkuhiljaa.
Miksi meillä nyt ollaan kaikkia työttömiä patistamassa kaupan kassalle no siksi että toisilta aloilta työt loppuu ja toisilla vielä on jonkun aikaa ei siksi että meillä olisi yhtäkkiä valtava työvoimapula.
Rakennusala tosin on ainoa työvoimapulasta kärsivä pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa koska rakennetaan valtavasti kun ne työttömät ja muut tarvitsee asuntoja kun kaupunkeihin tulevat pian muuttamaan.
Onneksi kaupatkin saadaan automatisoitua todennäköisesti aika pitkälle seuraavan vuosikymmenen aikana niin ei tarvitse enää ketään patistaa kassalle. Vain vähäistä koulutusta tai täysin ilman koulutusta suoritettaiven töiden määrä vähentyy koko ajan koska ne voidaan koravata automaatiolla sen kehittyessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos työtön alkaa opiskella metallialaa ja vaikkapa koneistajaksi, josta on jossain päin ollut pulaa ja hakee työpaikkoja, mutta ei saa työtä, kun ala on niiannut ja firmat myyty Kiinaan, niin onko tämäkin uudelleen työttömäksi joutuvan vika? Näihin toivoisi Puttoselta ja Lindströmiltä joskus pohdintoja ja vastauksia.
Siihen tämä koko globalisaatio tähtää. Suuryritysten alati kasvaviin voittoihin. Pienet ihmiset on vaan pelinappuloita kuviossa.
Tänään on taas uutisoitu kuinka pörssiyhtiöiden voitot on kasvanu ja taas jaetaan suuria voittoja. Tätä on jatkunu lähes 10 vuotta vaikka on ollut lama päällä. Firmat on pistäneet Suomesta työntekijöitä ulos kun siirretty työt halpamaihin. Uusin trendi näyttää nyt sitten olevan se, että Suomessakin työttömistä tehdään pelkkää ilmaistyövoimaa tai maksetaan niin pientä palkkaa kun kehdataan.
Tätä se tulee olemaan niillekin jotka vielä töissä ja haukkuvat työttömiä. Kyllä syyt on jossain ihan muualla miksi töitä ei ole.
Puttosen oma pesä ei ole puhdas ja nyt voisi ensimmäisenä hänen oma lafka ottaa käytännön, että koulutus on jukista tietoa. Julkisiksi tiedot, mikä koulutus on huippuyliopiston huipputittelivirkamiehillä. Siellä on projektipäälliköitä, joilla ei ole edes opistoa käytynä. Kts. Muut yksiköt. Koska hyväveli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai olisiko aika unohtaa työ? Tarvitaanko Suomessakin kaikki työikäiset pyörittämään tätä maata, vai miksei automaatio muka ole vielä siinä pisteessä? Miksemme kaikki hyöydy nykyajan tuottavuudesta ja yltäkylläisyydestä?
Mihin me tarvitsemme koulutusta jos jokainen voi tehdä töitä millä alalla tahansa koulutuksesta huolimatta? Tätä vois kysyä kaikenmaailman professoreilta jotka pätevät norsunluutornistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittämätön möläytys eikä yhtään yllätä, että kirjoittaja on kuusikymppinen mies julkissektorin eläkevirassa.
Samaan aikaan puuhataan opiskelijoille lukukausimaksuja. Että pitäis sitten maksaa monta kymmentä tuhatta tutkinnosta, jolla ei ole mitään käyttöä.
Eiköhän tohtorit, joiden työttömyysprosentti on 4 ja jotka sinnikkäästi hakevat uutta pätkää, välillä ulkomailla vieraillen, ole pienin ongelma tämän maan työllisyyspolitiikassa.
Voisin ilahduttaa prof. Puttosta kertomalla, että olisin useita kertoja mielihyvin ottanut vastaan muuta kuin oman alani työtä. Pari kertaa on käynyt jopa niin onnekkaasti, että myös työnantaja on uskaltautunut palkkaamaan työntekijän, jolla ei ole alan kokemusta eikä koulutusta. Toki kyse on ollut kesätöistä ennen valmistumista. Tiedä sitten, missä piileskelevät kaikki ne muut työnantajat, jotka olisivat valmiita ottamaan töihin korkeakoulutetun, jolla ei ole juuri kyseisen alan koulutusta eikä kokemusta...
Eräs jo eläkkeellä oleva ystäväni on muistellut, että kun hän valmistui maisteriksi, ei korkeakoulutettujen työmarkkinoilla ollut kovin olennaista, mistä pääaineesta tutkinto oli. Yliopistotutkinnon suorittanutta pidettiin joka tapauksessa ihmisenä, joka on osoittanut kykynsä omaksua suuria tietomääriä ja oppia uutta. Toisin on nykyään. Esimerkiksi eräs toinen ystäväni huomasi maisterinpaperit tavoiteajassa tehtyään, että hänen osaamistaan pidetään Suomessa turhana jo pelkän tutkintonimikkeen takia. Keski-Euroopasta töitä löytyi. Nuorena, velattomana ja lapsettomana ystäväni oli aika helppo vetää johtopäätöksensä ja muuttaa työn perässä. Ironista kyllä, hän on muutettuaan tehnyt ”turhalla” koulutuksellaan mm. töitä, joissa asiakkaana on Suomen valtio.
Akateeminen ura on luku sinänsä. Itse tohtorikoulutettavana tuotan vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta yksityisen säätiön rahoilla samalla, kun opetan ja teen tiedeviestintää, eli toisin sanoen toteutan jokaista yliopiston kolmesta tarkoituksesta ilman, että yliopisto maksaa siitä minulle pennin hyrrää. Sen sijaan yliopisto saa parin vuoden päästä tutkinnostani sen 100 000, kuten joku jo huomautti. On outoa väittää, että minä olen tässä se, joka tuhlaa yhteiskunnan rahoja, ottaen huomioon, etten tule siitä sadasta tonnista näkemään senttiäkään koskaan...
Sekä puolisolleni että minulle ilmoitettiin jo heti jatkotutkinnon alussa, että jos akateemiselle uralle aikoo, niin Suomesta on lähdettävä. Myöhemmät kokemukset ovat vahvistaneet näkemystä tehokkaasti. Toisin sanoen, muuttomotivaatiostamme ei Puttosten tarvitse huolehtia. Kunhan puolisoni saa tekniikan tohtorin paperit käteen, olemme aivan valmiita muuttamaan pois lapsuudenmaisemistamme pääkaupunkiseudulta töiden takia. Muuttosuunta ei tosin ole pohjoinen. Paluu on periaatteessa suunnitelmissa muutaman vuoden jälkeen, mutta toki se riippuu siitä, millainen työtilanne Suomessa silloin on...
Jos työtön alkaa opiskella metallialaa ja vaikkapa koneistajaksi, josta on jossain päin ollut pulaa ja hakee työpaikkoja, mutta ei saa työtä, kun ala on niiannut ja firmat myyty Kiinaan, niin onko tämäkin uudelleen työttömäksi joutuvan vika? Näihin toivoisi Puttoselta ja Lindströmiltä joskus pohdintoja ja vastauksia.