Lue keskustelun säännöt.
Mitä yleisesti nolona pidettyä asiaa et häpeä vaikka "pitäisi" ?
Onko se kenties nenän kaivaminen julkisella paikalla, kovaääninen nauru vai mikä?
Itse en osaa hävetä sitä, että kun vien hoitolapset pulkkamäkeen niin lasken itsekin mäkeä. Muut paikalla olevat aikuiset yleensä pyörittelevät silmiään mutta mitä sitten :D Ja ovat siis sen ikäisiä että osaisivat kyllä laskea yksinkin (5- ja 6v) mutta kun se laskeminen vaan on kivaa!
Kommentit (576)
Olen jo vanhus, mutta en ole koskaan lentänyt. Olen käynyt vain Ruotsissa ja Norjassa, siellä laivalla ja omalla autolla. Minulla ei ole edes passia. Inhoan pakkaamista ja pitkästyn helposti, minulla pitää olla koko ajan touhua, luulisin pitkästyväni ulkomailla , kun pitää olla koko viikko. Nytkin kyllästyn jo kauppajonossa odotteluun. Pitäiskö hävetä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En noudata kehotuksia tai kieltoja. Meillä yliopistolla on osa käytävistä kiellettyjä kulkea läpi, kun ne on potilaille yms. Ainakaaan kukaan kavereistani ei kehtaa kyseisiä reittejä käyttää. Kerran mulla ja ryhmäläisillä oli kiire, ja ite menin sitten sitä kiellettyä reittiä pitkin, kun se säästi ainakin minuutin verran. Kukaan muu ei halunnut tulla sitä reittiä ja lopulta määränpäässä pari tyyppiä katteli mua tosi vihasen näkösenä. Ilmeisesti mun käytös on noloa, mutt ei mua hävetä.
Niin, ja en oikeen tykkää auktoriteeteista. Jos opettaja käskee mua tekemään jotain tarpeetonta, tyyliin luepa seuraava kappale ääneen koko ryhmälle, niin en suostu, koska ääneen lukeminen oli ala-asteella ok mutta ei mielestäni yliopistossa. Kaverit häpeilee mun käytöstä, mutt mä en näe siihen syytä.[/
Minulla on tätä samaa, ja se on noloa aikuisella, esimiesasemassa olevalla ihmisellä. Jos konserteissa kehotetaan lyömään käsiä yhteen, kaikki mukaan! - ei. Jos tilaisuudessa on esim. taukojumppa tai toiminnallinen osuus - ei. Minä en nouse ylös ja ravistele käsiäni ilmassa. Pelkään, että kaupan kassalla minua pyydetään avaamaan kassini- en avaisi. Muuten olen lainkuuliainen ihminen, mutta jotkut kyykyttämis- tai pompottamisyritykset plus nämä Kaikki yhdessä! -jutut vain tökkii.
Noloa on vaikuttaa huomionhakuiselta, pikkumaiselta tai ilonpilaajalta. Mutta joskus vain -ei.
Sama. Jos on kyltti, että äläl tee sitä ja sitä tässä, kyllä tekee mieli tehdä, ihan uhallakin!
Olette lapsellisia. Aikuiset noudattaa yhteisiä sääntöjä.
Riippuu säännöstä. Onko sääntö järkevä ja tilanteeseen sopiva.
Esimerkiksi rikon mielelläni lakia ja kävelen punaisia valoja päin suojatiellä, jos tiellä ei ole lainkaan autoja sillä hetkellä ja näkyvyyttä on niin pitkälle, että auto ei varmasti ennättäisi tulla tien ylittämisen aikana. Mutta en tietenkään hypi autojen eteen, jos tiellä on liikennettä.
Sama juttu. Rikon hyvällä omallatunnolla sääntöjä, jos ne tuntuvat järjettömiltä. Todellakin menen punaisia päin kävellen ja pyörällä, jos tiellä ei näy muuta liikennettä. Jätän myös autolla vilkuttamatta, jos ei muita näy liikenteessä.
Minun uskoni lakien noudattamiseen on rapautunut sen myötä, kun tänne on lappanut laittomasti maassa olevaa porukkaa ja heitä paapotaan. Samaan aikaan suomalaisia kuritetaan kaikessa mahdollisessa. Päättäjät ja poliitikot rötöstelevät ja kuppaavat veronmaksajien rahoja. Varmasti tekisin myös harmaita töitä, jos siihen tarjoutuisi tilaisuus. Vituttaa niin paljon Suomen nykytila.
Ja tapoja rapauttamalla ne asiat paranee?
Ei ainakaan sillä parane, että nöyrinä lampaina alistutaan kaikkiin typeriin eliitin keksimiin sääntöihin.
Ei myöskään lyömällä hanskat tiskiin ja menemällä tyhmyyksiin mukaan. Typerintä on työntää omavastuu "eliitin", ent."herrojen" niskoille.
Vierailija kirjoitti:
Minun on todella helppoa lähteä puhumaan vieraille ihmisille, olen kai helposti lähestyttävä, ja varsinkin saatan alkaa rupattelemaan näiden kanssa julkisilla paikoilla kuten linja-autossa. Ihmettelen tosin miksi ihmeessä Suomessa on noloa puhua vieraille tai tuntemattomille ja miksi ihmeessä muka on oarempi olla hiljaa kuin haastaa smalltolkkia vaikka hississä? Tykkään puhua ja jutella ihmisten kanssa, olivat nämä sitten vieraita tai eivät.
Minulla on sama "vika". Olenkin kuullut uskomattomia tarinoita, vaihtanut ajatuksia erilaisten ihmisten kanssa, rapsutellut koiria, ihastellut kissoja, jutellut lasten kanssa, saanut tärkeää hyötytietoa ym. juuri tämän vian ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Sanon asiat suoraan. Olen asperger.
TÄMÄ! OLEN MYÖS ASBERGER, POLITIIKKA KIINNOSTAA.
En ole ostanut 2 vuoteen yhtään Vaatekappaletta mistään. Enkä osta kunnes vanhat käyttänyt loppuun, tosin ne voivat riittä lppuelämäksenkin, jota on noin 20 v jäljellä.
Riittää kunhan pysyn lämpimänä ja ei perse loista maailmalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yläkoulussa ja käytän sellaista kaulaan ripustettavaa puhelinpussia. Joo, on nolo ja ruma, mutta käytännöllinen; ei tarvitse aina taskuja kaivella, innokkaana pyöräilijänä helpompi katsoa kelloa ajaessa kun puhelin on hollilla. Lisäksi vielä se, ettei puhelin ainakaan tipu -> mene rikki. Toinen asia oli se, että käytin vielä neljännelllä luokalla (2014-2015) näppäimistöpuhelinta. Miksipä en olisi sitä käyttänyt, melkein 5 vuoden käytön jälkeen se toimi ja akku kesti viitisen päivää. Siihen ei enää monella älypuhelimella päästä.
Tykkään suolaisesta ja rasvaisesta ruuasta. Kaikki hampaat irvessä- toisille näyttämis- urheilut ovat minulle täyttä kuraa. Rakastan suomen kieltä, enkä ymmärrä tätä kaiken vääntöä englanniksi. Viini on jees mutta kunnon olut on paras. No, tuo ehkä miehillä sama. Yön ja Apulannan biisit uppoavat kaiken muun ohella. Kai minussa elää jokin vanha, pieni punkkari:) Psykologiset kauhuleffat ja vanhat kunnon länkkärit vie toisinaan mennessään. En juurikaan seuraa muotia vaikka naiseksi luokittelen itseni. Siispä olen täysin punaniska- suomijuntti ja en jaksa hävetä:) Ja et varmasti tunnistaisi ulkonäön perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vanhus, mutta en ole koskaan lentänyt. Olen käynyt vain Ruotsissa ja Norjassa, siellä laivalla ja omalla autolla. Minulla ei ole edes passia. Inhoan pakkaamista ja pitkästyn helposti, minulla pitää olla koko ajan touhua, luulisin pitkästyväni ulkomailla , kun pitää olla koko viikko. Nytkin kyllästyn jo kauppajonossa odotteluun. Pitäiskö hävetä?
Kaikki tässä maailmassa on joskus tehty. Kaikki me olemme inhimillisiä omine vikoineen ja puutteineen. Häpeäminen on tarkoituksenmukaista silloin jos olet saattanut kanssaeläjäsi vaaraan, huonoon asemaan tai kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Yksin leffassa käyminen. Ei tullut mieleenkään tuntea noloutta siitä. Ihmettelin kun aloin kuulla, ettei jotkut ihmiset kehtaa mennä yksin leffaan. Sitten aloin leffassa itekin huomata, että oon ainoo yksin ja aloin miettiä, että jos on oletus, ettei kukaan mee sinne yksin, niin luuleekohan muut, että mulle on tehty oharit. (Asia josta kyllä tuntisin noloutta, vaikka muuten yksin olemisesta en.)
Mihin se yksin leffaan menemisen "nolous" perustuu? Ei kai vaan just tohon oharijuttuun?
En ole ikinä ajatellut, että siinä olisi jotain noloa. Voi valita juuri sen leffan mistä tykkää ja ei siellä kuitenkaan keskusteluseuraa kaipaa. Todellista laatuaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin leffassa käyminen. Ei tullut mieleenkään tuntea noloutta siitä. Ihmettelin kun aloin kuulla, ettei jotkut ihmiset kehtaa mennä yksin leffaan. Sitten aloin leffassa itekin huomata, että oon ainoo yksin ja aloin miettiä, että jos on oletus, ettei kukaan mee sinne yksin, niin luuleekohan muut, että mulle on tehty oharit. (Asia josta kyllä tuntisin noloutta, vaikka muuten yksin olemisesta en.)
Mihin se yksin leffaan menemisen "nolous" perustuu? Ei kai vaan just tohon oharijuttuun?
En ole ikinä ajatellut, että siinä olisi jotain noloa. Voi valita juuri sen leffan mistä tykkää ja ei siellä kuitenkaan keskusteluseuraa kaipaa. Todellista laatuaikaa.
Samaa mieltä. Siellä keskitytään elokuvaan, eikä ympärillä oleviin ihmisiin, joten on ihan sama ketä siinä vieressä istuu. Jos siellä keskustelisi, se häiritsisi muita elokuvaan keskittyviä katsojia.
Käytän vanhoja kännyköitä. Älypuhelin on kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen av palstalla julkisilla paikoilla
Sama.
Eräs kollegani röyhtäilee jatkuvasti. Kun olemme asiakaskäynnillä, hävettää suunnattomasti kun tämä oikein avaa suun ja antaa mennä "BÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRGH!" On asunut vuosia yksin ja ilmeisesti kuvittelee olevansa koko ajan yksin. Ei ota muita huomioon, koskaan. Olen ajatellut tehdä hänestä ilmoituksen esimiehelle (tiedostaa tämän, mutta koska tässä hyysäysyhteiskunnassa hyssytellään, ei ole tehnyt asialle mitään. Sama palkka kuitenkin maksetaan olet millainen olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei minäkin juttelen autolle! Vähintään tervehdin. Yleensä puhelen englanniksi, joskus hulluttelen ja tangertelen saksaa. Sen jälkeen on kyllä esitettävä pahoittelut saksalaiselle kulkineelleni - saksani on kovin heikko.
Lisäksi yksin ajellessani huudatan Rammsteinia ja huutolaulan mukana. Tätä täytyy myös pahoitella autolta, se varmasti kuullostaa melkoiselta kielenraiskaukselta.
Vapauttakaa itsenne kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keinun usein lasten kanssa puistossa. Kerran yksi poika osoitti minua ja sanoi ”Katsokaa tuo aikuinen keinuu!”. Siinä kohtaa tuli sellainen olo, että jaa onkos tässä jotain ihmeellistä ja pitäisikö hävetä.
Miksei aikuiset saisi keinua, mitä pahaa siinä on???
Itse keinun aikuisena oikein lujaa pihalla, enkä välitä mitä muut ajattelevat.
Ei kai siinä muuten mitään pahaa ole, mutta minä ajattelen, että ne keinut pitäisi olla lasten käytettävissä. Kyllähän nuorisoakin paheksutaan, jos he valtaavat jonkun lapsille tarkoitetun alueen siten, ettei lapset sinne pääse. Jos aikuinen keinuu, ei lapsi uskalla mennä välttämättä pyytämään vuoroa.
Vierailija kirjoitti:
Kovaäänistä piereskelyä.
teetkö samalla ranteella "mopon kaasuttelu" liikettä?
Käytän crocseja säässä kuin säässä, kun on niin helppo sujauttaa jalkaan.
Häpeän joitakin tunteita kuten esimerkiksi ylimielisyys. Sitä tuskin edes pidetään nolona kun katselee ympärilleen.
Vierailija kirjoitti:
Yksin leffassa käyminen. Ei tullut mieleenkään tuntea noloutta siitä. Ihmettelin kun aloin kuulla, ettei jotkut ihmiset kehtaa mennä yksin leffaan. Sitten aloin leffassa itekin huomata, että oon ainoo yksin ja aloin miettiä, että jos on oletus, ettei kukaan mee sinne yksin, niin luuleekohan muut, että mulle on tehty oharit. (Asia josta kyllä tuntisin noloutta, vaikka muuten yksin olemisesta en.)
Mihin se yksin leffaan menemisen "nolous" perustuu? Ei kai vaan just tohon oharijuttuun?
Juu samaa olen miettinyt. Etenkin jos menee yksin leffaan perjantai- tai lauantai-iltana, jolloin muut ovat treffeillä tai kaveriporukalla liikkeellä. Itselle leffassa käyminen on enemmänkin oma elämys, ei niinkään sosiaalinen tapahtuma. Toki välillä esim. Kaveriporukan illanviettoon yhdistetään alkuillan leffassa käynti, mutta harvemmin mennään "pelkästään" leffaan. Minusta on myös tylsää pakottaa miestä mukaan, jos haluan mennä katsomaan jotain mitä hän ei haluaisi.
Olen käyttänyt jo kolmet Kuomat puhki. Ekat oli mustat, sitten kirkkaanpunaiset ja nyt on taas mustat, yhdet on ketsäneet aina kyllä kauan, kymmenisen vuotta. Mutta kuinka moni kulkee Nokian isoissa kumisaappaissa? Mulla on ollut kahdet musta, ja nyt on punaiset pitkävartiset Nokian kumpparit! Parhaat ikinä! Ja ihan kauppareissuille laitan, jos sataa.