Yhteishuoltajuudessa toinen määrää tapaamisrytmin eikä suostu kompromisseihin!

Ota yhteys lastenvalvojaan koska teillä on varmaankin tehtynä tapaamissopimus.

Olette varmasti sen lapsen kanssa jutelleet mm tästä nukkumisesta? Miten nukkuminen eroaa kahden kodin tavoissa?

Lastenvalvojalla tehty tapaamissopimus on varmaankin vielä sitä vanhaa, tasapuolista mallia. Sikäli siihen voisi vedota, koska se on virallisesti sovittu, mutta puolisoni ei haluasi alkaa riidellä asiasta...

Lapsen kanssa on keskusteltu asiasta paljon, periaatteessa ymmärtää itsekin eron kun on väsynyt tai kun on nukkunut meillä hyvin. Ilmeisesti toisessa kodissa on niin paljon enemmän virikkeitä, että ei vaan malta mennä nukkumaan ja/tai käy kierroksilla. Olemme koittaneet keskustella myös kotien välillä mm. nukkumisrytmistä, mutta epäilemme puheiden totuudenmukaisuutta. Lapsi kuulemma nukkuu riittävästi sielläkin, eli sana sanaa vastaan? Ihmetyttää vaan miksi hän on meille tullessaan aina niin loppu. Vastapuoli ei kykene keskusteluun ilman, että otetaan nokkiinsa tai mennään henkilökohtaisuuksiin.

Keskittykää hoitamaan parisuhdettanne muilla tavoin, kuin exää vainoamalla.

Kuinka paljon nukkuu teillä?

Nää on näitä subjektiivisia näkemyksiä eronneiden vanhempien välillä.

Lapsi ei kohta halua käydä teillä htään, kun arvostelet toisen kodin touhuja.

Jos koulu sujuu ja terveys ok, anna asian olla.

Vierailija kirjoitti:

Nää on näitä subjektiivisia näkemyksiä eronneiden vanhempien välillä.

Lapsi ei kohta halua käydä teillä htään, kun arvostelet toisen kodin touhuja.

Jos koulu sujuu ja terveys ok, anna asian olla.

Kouluhan voi kyllä sujua huonostikin, vaikka nukkuisi riittävästi yms. Eli mikäli heikennystä koulun suhteen tulee, sitten olisin vasta huolissani, josko se johtuu unen määrästä.

Myös lapsen toisessa kodissa voi ihmetyttää miksi lapsi on tullessaan aina niin loppu. Yrittäkää edes asettua sen lapsen asemaan. Jo yksiksään siirtyminen kahden kodin välillä voi olla henkisesti raskasta lapselle. Taas joutuu ottaamaan jonkun rooli, että toimii odotusten mukaisesti.

Oletteko siis konkreettisesti kysyneet lapselta mihin aikaan menee nukkumaan toisessa kodissa ja mihin aikaan herää? Osaahan tuon ikäinen jo sen itsekin kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Myös lapsen toisessa kodissa voi ihmetyttää miksi lapsi on tullessaan aina niin loppu. Yrittäkää edes asettua sen lapsen asemaan. Jo yksiksään siirtyminen kahden kodin välillä voi olla henkisesti raskasta lapselle. Taas joutuu ottaamaan jonkun rooli, että toimii odotusten mukaisesti.

Äkkiä lapsi oppii salaamaan väsymystään yrittäessään mielyttää.

Niinkin voi olla, että lapsi vaikuttaa väsyneeltä koska on ns. haluton. Jos ei ole tekemistä, tai tekeminen ei ole mielekästä, tai on muuten tylsää,  voi vaikuttaa väsyneeltä, "koska tylsää".

Ja jos toisessa kodissa on sääntönä, että pitää mennä nukkumaan vaikka klo 20 koska sisaruspuolet menevät, ei uni välttämättä tuon ikäisellä tule heti vaan jäädään pyörimään pitkäksi aikaa sänkyyn eikä saada unta. Sitten saattaa aamullakin väsyttää jos on nukahtanut myöhään vaikka on ns. mennyt tosi ajoissa nukkumaan. 

Meillä lapsi on myös sanonut, että haluaa mieluummin aamulla makoilla sängyssä, vaikkei nukukaan, jos vaihtoehto on leikkiä pienempien kanssa. Eli kaipaa aikaa yksin.

Näin meillä, lapsi samaa ikäluokkaa ja osaa hyvin sanoittaa näitä asioita. 

Tässähän nimenomaan koitetaan pitää koko ajan lapsi keskiössä ja varmistaa, että hänellä on asiat hyvin. Meillä saattaa ensimmäisinä öinä nukkua jopa 12-13h, joka tasoittuu loppuviikkoa kohden (en usko että nukahtaisi seitsemän jälkeen jos ei oikeasti olisi väsynyt). Meillä mennään normaalisti 20-20.30 nukkumaan, kuten kuulemma sielläkin, mutta silti lapselta tulee monesti toisesta kotoa teksitiviestejä iltaisin klo 22-23 milloin mistäkin asiasta, ei ole saanut unta tms. Siellä ei kuitenkaan vanhempien mukaan ole ongelmaa eikä lapsi ole väsynyt kun menee meiltä sinne, on koitettu kysyä. Siksi asialle ei myöskään tarvitse tehdä mitään koska heillä ei ole ongelmaa. Lapsi koittaa miellyttää molempia eikä aina puhu totta, siitä syystä en luottaisi täysin hänen näkemykseensä kellosta. Koulukaan kun ei oikein suju ja hän on myös usein flunssassa tai muussa taudissa, huolestuttaa senkin puolesta.

(Liikunta)harrastuksia on koitettu keksiä mutta niitäkin monesti jätetään väsymyksen takia väliin. Eikä kyse ole siitä, että meillä ei olisi mielekästä tekemistä, emme vaan halua ostaa lapsen huomiota esim. lupaamalla monta tuntia peliaikaa, sillä sitä hän voisi tehdä loputtomiin ja tätä keinoa siellä toisessa päässä käytetäänkin. Ovat myös myöntäneet että viikonloppuisin lapsi saattaa aamulla herätä aikasin vain siksi, että tietää saavansa pelata koko aamupäivän kun muut nukkuu.

Eikai tähän mitään yksiselitteistä ratkaisua ole... Meillä ei vaan voimat riitä ottaa asioita aina puheeksi kun siitä tulee aina kauhea riita vaikka koitetaan pitää lapsi keskiössä ja keskustella asioista asioina.

Tuu-tikki kirjoitti:

Tässähän nimenomaan koitetaan pitää koko ajan lapsi keskiössä ja varmistaa, että hänellä on asiat hyvin. Meillä saattaa ensimmäisinä öinä nukkua jopa 12-13h, joka tasoittuu loppuviikkoa kohden (en usko että nukahtaisi seitsemän jälkeen jos ei oikeasti olisi väsynyt). Meillä mennään normaalisti 20-20.30 nukkumaan, kuten kuulemma sielläkin, mutta silti lapselta tulee monesti toisesta kotoa teksitiviestejä iltaisin klo 22-23 milloin mistäkin asiasta, ei ole saanut unta tms. Siellä ei kuitenkaan vanhempien mukaan ole ongelmaa eikä lapsi ole väsynyt kun menee meiltä sinne, on koitettu kysyä. Siksi asialle ei myöskään tarvitse tehdä mitään koska heillä ei ole ongelmaa. Lapsi koittaa miellyttää molempia eikä aina puhu totta, siitä syystä en luottaisi täysin hänen näkemykseensä kellosta. Koulukaan kun ei oikein suju ja hän on myös usein flunssassa tai muussa taudissa, huolestuttaa senkin puolesta.

(Liikunta)harrastuksia on koitettu keksiä mutta niitäkin monesti jätetään väsymyksen takia väliin. Eikä kyse ole siitä, että meillä ei olisi mielekästä tekemistä, emme vaan halua ostaa lapsen huomiota esim. lupaamalla monta tuntia peliaikaa, sillä sitä hän voisi tehdä loputtomiin ja tätä keinoa siellä toisessa päässä käytetäänkin. Ovat myös myöntäneet että viikonloppuisin lapsi saattaa aamulla herätä aikasin vain siksi, että tietää saavansa pelata koko aamupäivän kun muut nukkuu.

Eikai tähän mitään yksiselitteistä ratkaisua ole... Meillä ei vaan voimat riitä ottaa asioita aina puheeksi kun siitä tulee aina kauhea riita vaikka koitetaan pitää lapsi keskiössä ja keskustella asioista asioina.

Yritättekö te nyt vähän liikaa tekemällä ylianalyysiä joka haukotuksesta ja peliminuutista?

Anna olla

Ei kai 9-v mene kahdeksalta nukkumaan?

Kuka on tämä "me" joiden mielestä tilanne on lapselle epäedullinen? Kuinka monta vanhempaa lapsella oikein on?

No mitä ne siellä perhenneuvolassa sanoivat?

Kyllä se siitä menee, lapsi kasvaa koko ajan. Tentatkaa vähemmän ja viettäkää leppoisaa aikaa.

Täydellisyyden tavoittelukaan ei ole tervettä. Ei kaikki jaksa olla 100% koko ajan niinkuin olisi hienoa ja upeeta. Et sinäkään ole nyt reippaalla kävelyllä vaan netissä roikut.

Perheneuvolassa sovittiin, että keskustellaan pelisäännöistä ja yhteisistä toimintatavoista, jotta kotien välillä ei olisi niin suuria käytännön eroja. Kuulosti fiksulta, aloitimme keskustelun, joka lopahti samantien kun todettiin, että toimintamallit ovat käytännössä samanlaiset.

Lapsi on lähes joka kerta pois koulusta jonkun päivän, pari kun on heillä ja läksyjä jää tekemättä jne. Ei näistä vaan voi sanoa, koska muuten puutumme heidän kasvatusmenetelmiin ja kykyyn hoitaa lasta. Täytyy juu luottaa siihen, että lapsi kasvaa ja kehittyy koko ajan ja alkaa enemmän ja enemmän ottaa vastuuta omasta jaksamisesta, koulusta jne. Olemme koittaneet keskittyä meillä omiin asioihin ja normaaleihin touhuihin, mutta tuntuu silti vähän pahalta kun on tunne, että kaikki ei ole hyvin.