Jos gradu osoittautuu myöhemmin plagioiduksi, niin voidaanko tutkinto peruuttaa takautuvasti?
..ja jos voidaan, niin pitäisikö tutkinnolla ansaitut rahat tällöin palauttaa maksajalle? Jos työntekijä on valmistunut vilpillisesti, onko hän ollut pätevä hoitamaan työtehtävää, jossa vaaditaan suoritettua tutkintoa?
Kommentit (277)
Tuttavani on lekuri. Paljasti vasta minulle että oli luntannut lääkiksen pääsykokeessa. Ilman lunttausta tuskin olisi päässyt sisään.
Silti hän on menestynyt lekuri. Ollut töissä jo toistakymmentä vuotta.
Ei lunttaus hänestä huonoa lääkäriä tee.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani on lekuri. Paljasti vasta minulle että oli luntannut lääkiksen pääsykokeessa. Ilman lunttausta tuskin olisi päässyt sisään.
Silti hän on menestynyt lekuri. Ollut töissä jo toistakymmentä vuotta.
Ei lunttaus hänestä huonoa lääkäriä tee.
mielenvikaista läppändeerusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tutkinnon mitätöinti vaatii erittäin räikeää plagiointia kuten käytännössä koko tutkielman sanasta sanaan kirjoittamista toisesta lähteestä.
Varmaan 80 % graduista on osittain plagioituja, sanamuotoja on väännelty vaan yms.
No huh. Vuosien "opiskelut" pohjalla ja opintojen sisäistäminen osoitetaan kopipeistaamalla muiden tekstiä. En ihmettele, että Suomi on tässä jamassa.
Tämä nyt tuskin on pelkästään Suomen ongelma. Tutkimusta on ylipäätään nykyään niin paljon, että jollakin graduntekijällä on käytännössä olemattomat mahdollisuudet keksiä aidosti uutta. Vanhoja juttuja yhdistellään ja pohdiskellaan.
Näinköhän sulta gradua löytyy? Ei siinä ole tarkoituskaan keksiä uutta vaan osoittaa hallitsevansa alan tieteellisen kirjoittamisen käytännöt ja metodiikka. Käytännöistä esimerkkinä mainittakoon LÄHDEVIITTAUKSET.
Parhaissa graduissa voidaan tehdä uutta tiedettä. Mutta niitä montaa Suomessa vuodessa valmistu. Yleensä niissä vertaillaan muiden tekemiä tutkimuksia jollain valitulla metodilla.
Puhunette humanismin alan graduista. Meillä luonnontieteellisessä miltei kaikki tekevät uutta tiedettä.
Äläpä kerro missä yliopistossa. Tieteeseen kuuluu vertaisarviointi. En ole kuullut että graduja missään vertaisarvioitaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse valmistuin yliopistosta 90-luvun lopussa ja gradussani oli paljon härskisti kopsattua matskua. Täyttä paskaa joku gradun vääntö, aivan turha homma.
Kertoisitko lisää. Missä opiskelit? Mikä oli gradusi aihe?
En kerro, mutta aivan turha homma. Ihan vitutuksen takia plagioin, että sai tarvittavan määrän sivuja. Mitään tieteellistä tarkoitusta gradullani ei tietenkään ollut. Vain se, että valmistuin. Myös lopputentissä lunttasin.
Huomaa, ettei täällä ole yhtään koulunsa käynyttä juristia paikalla. Korkein hallinto-oikeus on linjannut, ettei jo myönnettyä tutkintoa voi perua edes plagioinnin vuoksi, koska tähän ei ole nimenomaista toimivaltasäännöstä; googlatkaa vaikka.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani on lekuri. Paljasti vasta minulle että oli luntannut lääkiksen pääsykokeessa. Ilman lunttausta tuskin olisi päässyt sisään.
Silti hän on menestynyt lekuri. Ollut töissä jo toistakymmentä vuotta.
Ei lunttaus hänestä huonoa lääkäriä tee.
Höpö höpö. Erittäin vaikea uskoa. Paitsi jos olisi saanut kokeen aiemmin joltain käsiinsä ja laskenut laskut etukäteen ja lukenut kysymyksiin liittyvät aihealueet ja muistanut kokeessa vielä kaikki asiat. Ja siltikään ei olisi varmuutta sisäänpääsystä koska lääkiksen kokeessa pitää yleensä osata soveltaa tietoa monilta luonnontieteiden osa-alueilta, joten vaikka olisi kysymykset etukäteen tiedossa, ei kaikki osaisi kuitenkaan vastata siten, että pärjäisi ylivertaisesti paremmille hakijoille. Ei, ei mene läpi tämä väite. Oletko koskaan edes vilkaissut lääkiksen pääsykokeita, ja jos niin miltä vuosikymmeniltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse valmistuin yliopistosta 90-luvun lopussa ja gradussani oli paljon härskisti kopsattua matskua. Täyttä paskaa joku gradun vääntö, aivan turha homma.
Kertoisitko lisää. Missä opiskelit? Mikä oli gradusi aihe?
En kerro, mutta aivan turha homma. Ihan vitutuksen takia plagioin, että sai tarvittavan määrän sivuja. Mitään tieteellistä tarkoitusta gradullani ei tietenkään ollut. Vain se, että valmistuin. Myös lopputentissä lunttasin.
Oletko työelämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse valmistuin yliopistosta 90-luvun lopussa ja gradussani oli paljon härskisti kopsattua matskua. Täyttä paskaa joku gradun vääntö, aivan turha homma.
Kertoisitko lisää. Missä opiskelit? Mikä oli gradusi aihe?
En kerro, mutta aivan turha homma. Ihan vitutuksen takia plagioin, että sai tarvittavan määrän sivuja. Mitään tieteellistä tarkoitusta gradullani ei tietenkään ollut. Vain se, että valmistuin. Myös lopputentissä lunttasin.
Onneksi sinun ja Laura Huhtasaaren kaltaisia on vain häviävän pieni osa opiskelijoista.
Reva levällään telkkarissa, ja te kirjoitatte siitä, joka istui jalat ristissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse valmistuin yliopistosta 90-luvun lopussa ja gradussani oli paljon härskisti kopsattua matskua. Täyttä paskaa joku gradun vääntö, aivan turha homma.
Kertoisitko lisää. Missä opiskelit? Mikä oli gradusi aihe?
En kerro, mutta aivan turha homma. Ihan vitutuksen takia plagioin, että sai tarvittavan määrän sivuja. Mitään tieteellistä tarkoitusta gradullani ei tietenkään ollut. Vain se, että valmistuin. Myös lopputentissä lunttasin.
Oletko työelämässä?
Kyllä olen. Tämä tekoni auttoi työelämään pääsyä. En elä yhteiskunnan varoilla ja veroja maksan. Winwin-tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, ettei täällä ole yhtään koulunsa käynyttä juristia paikalla. Korkein hallinto-oikeus on linjannut, ettei jo myönnettyä tutkintoa voi perua edes plagioinnin vuoksi, koska tähän ei ole nimenomaista toimivaltasäännöstä; googlatkaa vaikka.
Jos näin on, niin laki on perseestä
Vierailija kirjoitti:
Itse valmistuin yliopistosta 90-luvun lopussa ja gradussani oli paljon härskisti kopsattua matskua. Täyttä paskaa joku gradun vääntö, aivan turha homma.
Asenteesi kertoo kaiken suomalaisista yliopisto-opiskelijoista ja näköjään myös nykypolitiikoista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidaanko Pekka Haavisto palauttaa keppikerjäläiseksi, se kun teki itsestään professorin,
pelkästään CV:n kirjoittamalla ja käyntikortin painattamalla.
Mitä tekemistä Pekka Haavistolla on sen kanssa että Laura Huhtasaari kopioi osia toisten graduista ja esitte tekstin omanaan? Pakottiko Pekka Lauran huijaamaan?
Osoittaa vaan miten h*mot saa tehdä mitä vaan, eikä mitenkään rangaista.
Oletko homofoobikko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tutkinnon mitätöinti vaatii erittäin räikeää plagiointia kuten käytännössä koko tutkielman sanasta sanaan kirjoittamista toisesta lähteestä.
Varmaan 80 % graduista on osittain plagioituja, sanamuotoja on väännelty vaan yms.
No huh. Vuosien "opiskelut" pohjalla ja opintojen sisäistäminen osoitetaan kopipeistaamalla muiden tekstiä. En ihmettele, että Suomi on tässä jamassa.
Tämä nyt tuskin on pelkästään Suomen ongelma. Tutkimusta on ylipäätään nykyään niin paljon, että jollakin graduntekijällä on käytännössä olemattomat mahdollisuudet keksiä aidosti uutta. Vanhoja juttuja yhdistellään ja pohdiskellaan.
Näinköhän sulta gradua löytyy? Ei siinä ole tarkoituskaan keksiä uutta vaan osoittaa hallitsevansa alan tieteellisen kirjoittamisen käytännöt ja metodiikka. Käytännöistä esimerkkinä mainittakoon LÄHDEVIITTAUKSET.
Parhaissa graduissa voidaan tehdä uutta tiedettä. Mutta niitä montaa Suomessa vuodessa valmistu. Yleensä niissä vertaillaan muiden tekemiä tutkimuksia jollain valitulla metodilla.
Puhunette humanismin alan graduista. Meillä luonnontieteellisessä miltei kaikki tekevät uutta tiedettä.
Äläpä kerro missä yliopistossa. Tieteeseen kuuluu vertaisarviointi. En ole kuullut että graduja missään vertaisarvioitaisiin.
Älä viitsi yrittää päteä, kun et tunne toisen tieteenalan kenttää. Luonnontieteelisellä puolella opiskelija alkaa usein ja kandivaiheessa osallistua tutkimusryhmän toimintaan ja tuottaa siinä omaa tutkimusta pienen palan, josta sitten tekee gradun. Viime vuosina laudaturin arvoisia graduja on jaeltu todella paljon juuri luonnontieteissä ja matemaattisilla aloilla, koska jos opiskelija on kyvykäs, se usein näkyy jo siinä ekassa elo gradututkimuksessa ja hän tuottaa paljon omaa kontribuutiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tutkinnon mitätöinti vaatii erittäin räikeää plagiointia kuten käytännössä koko tutkielman sanasta sanaan kirjoittamista toisesta lähteestä.
Varmaan 80 % graduista on osittain plagioituja, sanamuotoja on väännelty vaan yms.
No huh. Vuosien "opiskelut" pohjalla ja opintojen sisäistäminen osoitetaan kopipeistaamalla muiden tekstiä. En ihmettele, että Suomi on tässä jamassa.
Tämä nyt tuskin on pelkästään Suomen ongelma. Tutkimusta on ylipäätään nykyään niin paljon, että jollakin graduntekijällä on käytännössä olemattomat mahdollisuudet keksiä aidosti uutta. Vanhoja juttuja yhdistellään ja pohdiskellaan.
Näinköhän sulta gradua löytyy? Ei siinä ole tarkoituskaan keksiä uutta vaan osoittaa hallitsevansa alan tieteellisen kirjoittamisen käytännöt ja metodiikka. Käytännöistä esimerkkinä mainittakoon LÄHDEVIITTAUKSET.
Parhaissa graduissa voidaan tehdä uutta tiedettä. Mutta niitä montaa Suomessa vuodessa valmistu. Yleensä niissä vertaillaan muiden tekemiä tutkimuksia jollain valitulla metodilla.
Puhunette humanismin alan graduista. Meillä luonnontieteellisessä miltei kaikki tekevät uutta tiedettä.
Äläpä kerro missä yliopistossa. Tieteeseen kuuluu vertaisarviointi. En ole kuullut että graduja missään vertaisarvioitaisiin.
Älä viitsi yrittää päteä, kun et tunne toisen tieteenalan kenttää. Luonnontieteelisellä puolella opiskelija alkaa usein ja kandivaiheessa osallistua tutkimusryhmän toimintaan ja tuottaa siinä omaa tutkimusta pienen palan, josta sitten tekee gradun. Viime vuosina laudaturin arvoisia graduja on jaeltu todella paljon juuri luonnontieteissä ja matemaattisilla aloilla, koska jos opiskelija on kyvykäs, se usein näkyy jo siinä ekassa elo gradututkimuksessa ja hän tuottaa paljon omaa kontribuutiota.
Jaaha, joku "uni"-versity varmaan koska oikeissa teknisissä yliopistoissa suurin osa porukasta tekee lopputyönsä teollisuudelle tai yrityksille, jotkut toki tutkimusryhmissä mutta aika harvat.
Teollisuudelle ratkotaan se ongelma minkä yritys haluaa ratkottavan, joskus siinä on uutta mutta enimmäkseen se on vanhan soveltamista jollain uudella tavalla tai sitten selvitystyötä jossa vaan tutkitaan mitä tietoa on olemassa jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt meni kyllä oma gradu ja ehkä aihekin täysin uusiksi, jos suora lainaaminen on aina plagiointia. Tarvitsen aika paljon lakitekstiä ja siinä nimenomaan ne sanamuodot ovat tärkeitä.
Et kommentin perusteella näytä ymmärtävän viittauskäytäntöä ollenkaan, joten varmaan on syytä ottaa pieni aikalisä siihen graduntekoon ja tehdä asia itselle selväksi.
Jos lainaaminen tehdään asianmukaisesti lainattava kohta osoittamalla ja lainattava lähde kertomalla niin eihän siinä ole mitään ongelmaa. Se on lainaus, sitaatti. Mikä on täysin eri asia kuin lainaaamisen esittämättä jättäminen ja lainatun kohdan omana tekstinään esittäminen. - Ei kai sinullakaan ole tarkoitus luoda vaikutelmaa, että sitteraamasi lalkiteksti on sinun kirjoittamaasi, vaan aiot sen nimenomaan lakitekstina, asianmukaisen pykälä kertoen esittää?
Tuolla joku sanoi, että kaikki suorat lainaukset ovat plagiointia siitä riippumatta, onko lähdeviittaukset kunnossa vai ei. Kaikki pitäisi hänen mukaansa kirjoittaa omin sanoin.
Eivät ole. On rajallinen määrä tapoja sanoa tietty asia mahdollisimman havainnollisesti ja varsinkin englannissa jossa on tarkka sanajärjestys, tulee usein lyhyitä lauseita, jotka vain ovat samoja kuin jossain jo aiemmin. Eli Urkundissa ym. tietty prosentti jää aina haaviin, vaikka olisikin ok. Lisäksi voi tietysti aina lainata lainausmerkeissä melkein miten paljon vain (mikä ei ole järkevää) tai aloittaa tietyn kappaleen viittaamalla tekijään sukunimellä ja sen jälkeen vaikka lainaisia suorasanaisesti niin nimi kertoo yhteyden (plus tarkka viite).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tutkinnon mitätöinti vaatii erittäin räikeää plagiointia kuten käytännössä koko tutkielman sanasta sanaan kirjoittamista toisesta lähteestä.
Varmaan 80 % graduista on osittain plagioituja, sanamuotoja on väännelty vaan yms.
No huh. Vuosien "opiskelut" pohjalla ja opintojen sisäistäminen osoitetaan kopipeistaamalla muiden tekstiä. En ihmettele, että Suomi on tässä jamassa.
Tämä nyt tuskin on pelkästään Suomen ongelma. Tutkimusta on ylipäätään nykyään niin paljon, että jollakin graduntekijällä on käytännössä olemattomat mahdollisuudet keksiä aidosti uutta. Vanhoja juttuja yhdistellään ja pohdiskellaan.
Näinköhän sulta gradua löytyy? Ei siinä ole tarkoituskaan keksiä uutta vaan osoittaa hallitsevansa alan tieteellisen kirjoittamisen käytännöt ja metodiikka. Käytännöistä esimerkkinä mainittakoon LÄHDEVIITTAUKSET.
Parhaissa graduissa voidaan tehdä uutta tiedettä. Mutta niitä montaa Suomessa vuodessa valmistu. Yleensä niissä vertaillaan muiden tekemiä tutkimuksia jollain valitulla metodilla.
Puhunette humanismin alan graduista. Meillä luonnontieteellisessä miltei kaikki tekevät uutta tiedettä.
Äläpä kerro missä yliopistossa. Tieteeseen kuuluu vertaisarviointi. En ole kuullut että graduja missään vertaisarvioitaisiin.
Älä viitsi yrittää päteä, kun et tunne toisen tieteenalan kenttää. Luonnontieteelisellä puolella opiskelija alkaa usein ja kandivaiheessa osallistua tutkimusryhmän toimintaan ja tuottaa siinä omaa tutkimusta pienen palan, josta sitten tekee gradun. Viime vuosina laudaturin arvoisia graduja on jaeltu todella paljon juuri luonnontieteissä ja matemaattisilla aloilla, koska jos opiskelija on kyvykäs, se usein näkyy jo siinä ekassa elo gradututkimuksessa ja hän tuottaa paljon omaa kontribuutiota.
Jaaha, joku "uni"-versity varmaan koska oikeissa teknisissä yliopistoissa suurin osa porukasta tekee lopputyönsä teollisuudelle tai yrityksille, jotkut toki tutkimusryhmissä mutta aika harvat.
Teollisuudelle ratkotaan se ongelma minkä yritys haluaa ratkottavan, joskus siinä on uutta mutta enimmäkseen se on vanhan soveltamista jollain uudella tavalla tai sitten selvitystyötä jossa vaan tutkitaan mitä tietoa on olemassa jo.
Termi jota haet on varmaankin teknillinen yliopisto. Itse puhuin "tavallisista" yliopistoista, esim. Hki, Turku, Oulu.
Vierailija kirjoitti:
Voidaanko Pekka Haavisto palauttaa keppikerjäläiseksi, se kun teki itsestään professorin,
pelkästään CV:n kirjoittamalla ja käyntikortin painattamalla.
Tässä näkyy kulttuuriero. Anglosaksisissa maissa professor on usein ihan vain luennoitsija, kun taas Suomessa ja Pohjoismaissa proffalla on aina ihan virka, jossa on pätevyysvaatimukset. Onhan se kyllä hieman venyttämistä Haaviston osalta kutsua itseään professoriksi, en tykkää.
up