Presidenttiehdokkaan gradu on plagiaatti
Kommentit (122)
Gradu on hyväksytty vuonna 2003 eli se on ajalta jolloin tekstin alkuperää ei pystytty jäljittämään tietokoneella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän ole. Viittaukset on APA-tyyliin just oikein tehty, eli piste sulun sisälle kertoo koko edellisen kappaleen olevan lainaus lähteestä. Ainoa virhe voi olla se, että hän on viitannut jonkun toisen graduun, josta on edelleen viittaus toiseen lähteeseen, mutta ei se sitä plagiaatiksi tee.
Njet. Tuossa on esimerkeissä Lauran gradusta kokonaisia lauseita ja kappaleita tekstiä, jotka ovat sanasta sanaan lainauksia. Ne on kirjoitettu ilman lainausmerkkejä, kuin omaksi tekstiksi huolimatta siitä, että lähdeviite on lisätty loppuun. Ne ovat siis suoria lainauksia eli sitaatteja jonkun muun tekstistä.
Näin sanotaan Kielijelpissä asiasta:
Suorille lainauksille on tekstissä tarvetta siis varsin harvoin; ne saattavat antaa kuvan, että kirjoittaja on epäitsenäinen tai puhuu “suulla suuremmalla”. Jos sitaatteja käyttää, on syytä noudattaa seuraavia ohjeita: Sitaatin on oltava lyhyt. Sitaatin on oltava sanatarkka. Sitaatin alkuperä osoitetaan lähdeviitteellä. Siinä on mainittava myös sivunumero. Sitaatti erotetaan muusta tekstistä lainausmerkeillä. --- Jos taas − erityisen painavasta syystä − käyttää monta riviä pitkää sitaattia, se sisennetään ja rivinvälit tihennetään.
(kun ei tässä voi sisentää eikä muokata riviväliä, laitoin koko lainauksen Kielijelpistä kursiiviin, että erottuu sitaatiksi.)
Ideahan olisi kirjoittaa toisen tekstistä referoiden ja tuoden oman näkemyksensä esiin. Huhtasaari ei ole edes ymmärtänyt kuinka tieteellistä tekstiä tuotetaan – tai sitten on tarkoituksella mennyt ali siitä mistä aita on matalin, "puhuu suulla suuremmalla".
Mutta ei kuitenkaan voi sanoa plagiaatiksi.
Olisi mielenkiintoista tarkistaa jollain tehokkaalla sovelluksella kaikki tähän hetkeen tehdyt gradut. Mahtaisikohan moni kärähtää?
Kyllä on plagiaatti!
Helsingin yliopiston ohjeiden mukaan plagiaatiksi katsotaan mm. "sanatarkat lainaukset, joissa lähde on ilmoitettu mutta joista ei ilmene, että kyseessä on lainaus eikä pelkkä viittaus (ns. copy paste –menetelmä)."
Nykyisin on näin, mutta oliko silloin kun Huhtasaari gradunsa tarkastutti?
Kyllä. Tuossa nimittäin ei ole kyse mistään teknisestä muotoseikasta vaan tavasta kuinka tieteellistä tekstiä kirjoitetaan. Jos lainaat suoraan joka sanan toiselta etkä merkitse sitä selvästi lainaukseksi, niin oletetaan että se on sinun tekstiäsi, jossa keskustelet lähteessä mainitusta asioista omin sanoin ja omin ajatuksin.
Plagiaatti ei ole siis vain toisen tekstin varastamista vaan myös ajatuksen. Ja tutkijahan omistaa ne omat ajatuksensa, ne ovat hänen työnsä tulos, siksi koko lähdeviitejärjestelmä on kehitetty aikoinaan.
Opinnäytetyössä tuo on plagiaattina huijaus, koska graduntekijän ajatuksista annetaan se arvosana - mutta jos esität muiden ajatuksia ominasi, saat arvosanan myös väärin perustein.
Eikös APA-viittauksessa juurikin vedetä yhteen sulkujen sisällä olevalla pisteellä sitä, mitä lähteessä on kirjoitettu, lyhentäen omin sanoin, mutta oma pohdinta (= uudet löydökset) tulevat olla omanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän ole. Viittaukset on APA-tyyliin just oikein tehty, eli piste sulun sisälle kertoo koko edellisen kappaleen olevan lainaus lähteestä. Ainoa virhe voi olla se, että hän on viitannut jonkun toisen graduun, josta on edelleen viittaus toiseen lähteeseen, mutta ei se sitä plagiaatiksi tee.
Njet. Tuossa on esimerkeissä Lauran gradusta kokonaisia lauseita ja kappaleita tekstiä, jotka ovat sanasta sanaan lainauksia. Ne on kirjoitettu ilman lainausmerkkejä, kuin omaksi tekstiksi huolimatta siitä, että lähdeviite on lisätty loppuun. Ne ovat siis suoria lainauksia eli sitaatteja jonkun muun tekstistä.
Näin sanotaan Kielijelpissä asiasta:
Suorille lainauksille on tekstissä tarvetta siis varsin harvoin; ne saattavat antaa kuvan, että kirjoittaja on epäitsenäinen tai puhuu “suulla suuremmalla”. Jos sitaatteja käyttää, on syytä noudattaa seuraavia ohjeita: Sitaatin on oltava lyhyt. Sitaatin on oltava sanatarkka. Sitaatin alkuperä osoitetaan lähdeviitteellä. Siinä on mainittava myös sivunumero. Sitaatti erotetaan muusta tekstistä lainausmerkeillä. --- Jos taas − erityisen painavasta syystä − käyttää monta riviä pitkää sitaattia, se sisennetään ja rivinvälit tihennetään.
(kun ei tässä voi sisentää eikä muokata riviväliä, laitoin koko lainauksen Kielijelpistä kursiiviin, että erottuu sitaatiksi.)
Ideahan olisi kirjoittaa toisen tekstistä referoiden ja tuoden oman näkemyksensä esiin. Huhtasaari ei ole edes ymmärtänyt kuinka tieteellistä tekstiä tuotetaan – tai sitten on tarkoituksella mennyt ali siitä mistä aita on matalin, "puhuu suulla suuremmalla".
Mutta ei kuitenkaan voi sanoa plagiaatiksi.
Olisi mielenkiintoista tarkistaa jollain tehokkaalla sovelluksella kaikki tähän hetkeen tehdyt gradut. Mahtaisikohan moni kärähtää?
Kyllä on plagiaatti!
Helsingin yliopiston ohjeiden mukaan plagiaatiksi katsotaan mm. "sanatarkat lainaukset, joissa lähde on ilmoitettu mutta joista ei ilmene, että kyseessä on lainaus eikä pelkkä viittaus (ns. copy paste –menetelmä)."
Nykyisin on näin, mutta oliko silloin kun Huhtasaari gradunsa tarkastutti?
Kyllä. Tuossa nimittäin ei ole kyse mistään teknisestä muotoseikasta vaan tavasta kuinka tieteellistä tekstiä kirjoitetaan. Jos lainaat suoraan joka sanan toiselta etkä merkitse sitä selvästi lainaukseksi, niin oletetaan että se on sinun tekstiäsi, jossa keskustelet lähteessä mainitusta asioista omin sanoin ja omin ajatuksin.
Plagiaatti ei ole siis vain toisen tekstin varastamista vaan myös ajatuksen. Ja tutkijahan omistaa ne omat ajatuksensa, ne ovat hänen työnsä tulos, siksi koko lähdeviitejärjestelmä on kehitetty aikoinaan.
Opinnäytetyössä tuo on plagiaattina huijaus, koska graduntekijän ajatuksista annetaan se arvosana - mutta jos esität muiden ajatuksia ominasi, saat arvosanan myös väärin perustein.
Eikös APA-viittauksessa juurikin vedetä yhteen sulkujen sisällä olevalla pisteellä sitä, mitä lähteessä on kirjoitettu, lyhentäen omin sanoin, mutta oma pohdinta (= uudet löydökset) tulevat olla omanaan.
Persu copypastasi gradunsa sanasta sanaan toisesta gradusta, eikä merkinnyt toista gradua edes lähteeksi. Se on varastamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän ole. Viittaukset on APA-tyyliin just oikein tehty, eli piste sulun sisälle kertoo koko edellisen kappaleen olevan lainaus lähteestä. Ainoa virhe voi olla se, että hän on viitannut jonkun toisen graduun, josta on edelleen viittaus toiseen lähteeseen, mutta ei se sitä plagiaatiksi tee.
Njet. Tuossa on esimerkeissä Lauran gradusta kokonaisia lauseita ja kappaleita tekstiä, jotka ovat sanasta sanaan lainauksia. Ne on kirjoitettu ilman lainausmerkkejä, kuin omaksi tekstiksi huolimatta siitä, että lähdeviite on lisätty loppuun. Ne ovat siis suoria lainauksia eli sitaatteja jonkun muun tekstistä.
Näin sanotaan Kielijelpissä asiasta:
Suorille lainauksille on tekstissä tarvetta siis varsin harvoin; ne saattavat antaa kuvan, että kirjoittaja on epäitsenäinen tai puhuu “suulla suuremmalla”. Jos sitaatteja käyttää, on syytä noudattaa seuraavia ohjeita: Sitaatin on oltava lyhyt. Sitaatin on oltava sanatarkka. Sitaatin alkuperä osoitetaan lähdeviitteellä. Siinä on mainittava myös sivunumero. Sitaatti erotetaan muusta tekstistä lainausmerkeillä. --- Jos taas − erityisen painavasta syystä − käyttää monta riviä pitkää sitaattia, se sisennetään ja rivinvälit tihennetään.
(kun ei tässä voi sisentää eikä muokata riviväliä, laitoin koko lainauksen Kielijelpistä kursiiviin, että erottuu sitaatiksi.)
Ideahan olisi kirjoittaa toisen tekstistä referoiden ja tuoden oman näkemyksensä esiin. Huhtasaari ei ole edes ymmärtänyt kuinka tieteellistä tekstiä tuotetaan – tai sitten on tarkoituksella mennyt ali siitä mistä aita on matalin, "puhuu suulla suuremmalla".
Mutta ei kuitenkaan voi sanoa plagiaatiksi.
Olisi mielenkiintoista tarkistaa jollain tehokkaalla sovelluksella kaikki tähän hetkeen tehdyt gradut. Mahtaisikohan moni kärähtää?
Kyllä on plagiaatti!
Helsingin yliopiston ohjeiden mukaan plagiaatiksi katsotaan mm. "sanatarkat lainaukset, joissa lähde on ilmoitettu mutta joista ei ilmene, että kyseessä on lainaus eikä pelkkä viittaus (ns. copy paste –menetelmä)."
Nykyisin on näin, mutta oliko silloin kun Huhtasaari gradunsa tarkastutti?
Kyllä. Tuossa nimittäin ei ole kyse mistään teknisestä muotoseikasta vaan tavasta kuinka tieteellistä tekstiä kirjoitetaan. Jos lainaat suoraan joka sanan toiselta etkä merkitse sitä selvästi lainaukseksi, niin oletetaan että se on sinun tekstiäsi, jossa keskustelet lähteessä mainitusta asioista omin sanoin ja omin ajatuksin.
Plagiaatti ei ole siis vain toisen tekstin varastamista vaan myös ajatuksen. Ja tutkijahan omistaa ne omat ajatuksensa, ne ovat hänen työnsä tulos, siksi koko lähdeviitejärjestelmä on kehitetty aikoinaan.
Opinnäytetyössä tuo on plagiaattina huijaus, koska graduntekijän ajatuksista annetaan se arvosana - mutta jos esität muiden ajatuksia ominasi, saat arvosanan myös väärin perustein.
Eikös APA-viittauksessa juurikin vedetä yhteen sulkujen sisällä olevalla pisteellä sitä, mitä lähteessä on kirjoitettu, lyhentäen omin sanoin, mutta oma pohdinta (= uudet löydökset) tulevat olla omanaan.
Persu copypastasi gradunsa sanasta sanaan toisesta gradusta, eikä merkinnyt toista gradua edes lähteeksi. Se on varastamista.
No se kyllä on jos pitää paikkansa. Pieni miinus kokonaisuudelle. Kokonaisuuden kannalta aika merkityksetöntä, paitsi tietysti mielensäpahoittajien mielestä, joille itikan pieru on maailman loppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän ole. Viittaukset on APA-tyyliin just oikein tehty, eli piste sulun sisälle kertoo koko edellisen kappaleen olevan lainaus lähteestä. Ainoa virhe voi olla se, että hän on viitannut jonkun toisen graduun, josta on edelleen viittaus toiseen lähteeseen, mutta ei se sitä plagiaatiksi tee.
Njet. Tuossa on esimerkeissä Lauran gradusta kokonaisia lauseita ja kappaleita tekstiä, jotka ovat sanasta sanaan lainauksia. Ne on kirjoitettu ilman lainausmerkkejä, kuin omaksi tekstiksi huolimatta siitä, että lähdeviite on lisätty loppuun. Ne ovat siis suoria lainauksia eli sitaatteja jonkun muun tekstistä.
Näin sanotaan Kielijelpissä asiasta:
Suorille lainauksille on tekstissä tarvetta siis varsin harvoin; ne saattavat antaa kuvan, että kirjoittaja on epäitsenäinen tai puhuu “suulla suuremmalla”. Jos sitaatteja käyttää, on syytä noudattaa seuraavia ohjeita: Sitaatin on oltava lyhyt. Sitaatin on oltava sanatarkka. Sitaatin alkuperä osoitetaan lähdeviitteellä. Siinä on mainittava myös sivunumero. Sitaatti erotetaan muusta tekstistä lainausmerkeillä. --- Jos taas − erityisen painavasta syystä − käyttää monta riviä pitkää sitaattia, se sisennetään ja rivinvälit tihennetään.
(kun ei tässä voi sisentää eikä muokata riviväliä, laitoin koko lainauksen Kielijelpistä kursiiviin, että erottuu sitaatiksi.)
Ideahan olisi kirjoittaa toisen tekstistä referoiden ja tuoden oman näkemyksensä esiin. Huhtasaari ei ole edes ymmärtänyt kuinka tieteellistä tekstiä tuotetaan – tai sitten on tarkoituksella mennyt ali siitä mistä aita on matalin, "puhuu suulla suuremmalla".
Mutta ei kuitenkaan voi sanoa plagiaatiksi.
Olisi mielenkiintoista tarkistaa jollain tehokkaalla sovelluksella kaikki tähän hetkeen tehdyt gradut. Mahtaisikohan moni kärähtää?
Kyllä on plagiaatti!
Helsingin yliopiston ohjeiden mukaan plagiaatiksi katsotaan mm. "sanatarkat lainaukset, joissa lähde on ilmoitettu mutta joista ei ilmene, että kyseessä on lainaus eikä pelkkä viittaus (ns. copy paste –menetelmä)."
Nykyisin on näin, mutta oliko silloin kun Huhtasaari gradunsa tarkastutti?
Kyllä. Tuossa nimittäin ei ole kyse mistään teknisestä muotoseikasta vaan tavasta kuinka tieteellistä tekstiä kirjoitetaan. Jos lainaat suoraan joka sanan toiselta etkä merkitse sitä selvästi lainaukseksi, niin oletetaan että se on sinun tekstiäsi, jossa keskustelet lähteessä mainitusta asioista omin sanoin ja omin ajatuksin.
Plagiaatti ei ole siis vain toisen tekstin varastamista vaan myös ajatuksen. Ja tutkijahan omistaa ne omat ajatuksensa, ne ovat hänen työnsä tulos, siksi koko lähdeviitejärjestelmä on kehitetty aikoinaan.
Opinnäytetyössä tuo on plagiaattina huijaus, koska graduntekijän ajatuksista annetaan se arvosana - mutta jos esität muiden ajatuksia ominasi, saat arvosanan myös väärin perustein.
Eikös APA-viittauksessa juurikin vedetä yhteen sulkujen sisällä olevalla pisteellä sitä, mitä lähteessä on kirjoitettu, lyhentäen omin sanoin, mutta oma pohdinta (= uudet löydökset) tulevat olla omanaan.
Persu copypastasi gradunsa sanasta sanaan toisesta gradusta, eikä merkinnyt toista gradua edes lähteeksi. Se on varastamista.
No se kyllä on jos pitää paikkansa. Pieni miinus kokonaisuudelle. Kokonaisuuden kannalta aika merkityksetöntä, paitsi tietysti mielensäpahoittajien mielestä, joille itikan pieru on maailman loppu.
Suomalaisilta varastaminen on siis persulle ok?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huvittavaa oli lukea gradun lopun liite haastattelusta. Se on täynnä kielioppivirheitä ja ja kökkäjä lauseita. Kysymykset ovat myös aika ohjailevia.
En ole kyllä yllättynyt.
Vertaappas huvikseen Niinistön graduun, joka on lähinnä huono essee :)
Tutkintovaatimukset olivat 1970-luvulla erilaiset kuin 2003. Niinistön aikaan ei tehty pro graduja nykyisessä merkityksessään, vaan suppeampia lopputyötutkielmia.
2003 ei ollut plagiointityökaluja käytössä.
Niinkö? 2001 nuorena tutkijana sain korjata opiskelijoiden esseitä ja ne todellakin ajettiin läpi plagiointityökalusta.
Vierailija kirjoitti:
Gradu on hyväksytty vuonna 2003 eli se on ajalta jolloin tekstin alkuperää ei pystytty jäljittämään tietokoneella.
Höpsis. Todellakin 2003 on ollut työkalut tähän.
Kovaa peliä
16.1.2018 13:35 Laura Huhtasaari
Puhuin tänään puhelimessa henkilön kanssa, joka on ohjannut useita pro gradu -tutkielmia. Hän sanoi minulle, että plagiointisyytteellä ei ole mitään pohjaa. Rikoksesta syyttäminen sen sijaan on vakava asia.
https://www.suomenuutiset.fi/huhtasaaren-gradun-plagiointisyytos-ankka/
http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249227-kovaa-pelia
Vierailija kirjoitti:
Olisin toivonut, että kyse on pelkästä gradusta ja huolimattomasta sitaattien käytöstä :(
Tuomas Tiainen, blogi 16.1.2017, US Puheenvuoro: "Julkaisin vuosi sitten blogikirjoituksen siitä, kuinka Laura Huhtasaari oli plagioinut blogiinsa lauseita suoraan uutisista ja muiden blogeista. Tutkin silloin automaattisella järjestelmällä jokaisen Huhtasaaren blogin lauseen ja tulin siihen johtopäätökseen, että Huhtasaarella on selvästi vaikeuksia tuottaa tekstiä itse ja hän turvautuu usein suoraan kopiointiin muilta.
Ajattelin vuosi sitten, että 15 vuotta vanhan gradun tilaaminen menisi ajojahdin puolelle, mutta tilanne on muuttunut koska Huhtasaaresta on sittemmin tullut perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja presidenttiehdokas. Tilasin siis Jyväskylän yliopiston Kokkolan sivutoimipisteestä Huhtasaaren vuonna 2003 valmistuneen gradun ja ryhdyin tutkimaan sitä.
Huhtasaaren tapa kopioida suoraan muiden tuotoksia ei rajoitu pelkästään kirjoituksiin. Huhtasaaren Perussuomalaisten puoluekokouksessa vuonna 2011 pitämää puhetta on epäilty kopioiduksi. Lisäksi Huhtasaaren presidentinvaalikampanjan graafinen ilme on suoraan kopioitu Suomi 100 -hankkeelta.
Ei siis yllätä, että samoin kuin blogikirjoituksista, myös Huhtasaaren gradusta paljastuu täsmälleen samanlaista suoraa lauseiden kopiointia. Huhtasaaren tyyli on helppo tunnistaa: monimutkaisemmat lauserakenteet ovat tyypillisesti suoraan muualta kopioituja, mutta välissä olevat tönkkölauseet lienevät syntyneet Huhtasaaren omasta kynästä. Plagiointia on tapahtunut erityisesti saman alan aikaisemmin julkaistuista opinnäytteistä."
Törkeää!
Ketä kiinnostaa jotkut gradut ??
Taas sai viherpiiperöt pataan. Uutinen oli ankka, jonka melkein diplomi insinööri laittoi alulle.
Vierailija kirjoitti:
Gradu on hyväksytty vuonna 2003 eli se on ajalta jolloin tekstin alkuperää ei pystytty jäljittämään tietokoneella.
Luuletko ettei 2003 ollut tietokoneita ja hakukoneita? Ja ettei yliopistoilla ja tiedepiireissä ollut hakuja, minne voi ladata dokumentin?
Voih, nyt ei puhuta mistään kasarista.
Huhtasaari we love you ....huomenna alkaa ääniä ropisee :)
Ei se uutinen ollut ankka. Persut yritti vaan pelastaa tilanteen. Täällä perustellaan miten niin Laura Huhtasaari ihan oikeasti plagioi: https://www.youtube.com/watch?v=TOnT9LQeFVY (Pölli pätkät suomalaisista graduista, laittoi lähteeksi englanninkieliset kirjat eikä niitä suomalaisia graduja.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gradu on hyväksytty vuonna 2003 eli se on ajalta jolloin tekstin alkuperää ei pystytty jäljittämään tietokoneella.
Höpsis. Todellakin 2003 on ollut työkalut tähän.
Ohis, höpsis itsellesi. Plagiaatintunnistusjärjestlmät ovat olleet Suomessa yleisessä käytössä vasta tämän vuosikymmenen puolella, viime vuosikymmenellä niitä ei ollut kuin muutamalla suomalaisella yliopistolla. JY:llä on ollut 2012 lähtien Urkund.
Faktaa, olen itse JY:llä töissä, tunnen hyvin sen projektin vetäneen ja kuinka pitkään sitä hierottiin enne kun se tuli käyttöön.
kannattaa palgioida sellaista gradua jota ei ole laitettu Urkund-paljastusohjelmaan
niin itse tein, tosin plagioin vaan omaa gradua noin 90 prosenttia, 10 prosenttia oli jotain uutta. tehty 1998 ja uudestaan 2016
no eipä se mitään työttömänä ollaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gradu on hyväksytty vuonna 2003 eli se on ajalta jolloin tekstin alkuperää ei pystytty jäljittämään tietokoneella.
Höpsis. Todellakin 2003 on ollut työkalut tähän.
Ohis, höpsis itsellesi. Plagiaatintunnistusjärjestlmät ovat olleet Suomessa yleisessä käytössä vasta tämän vuosikymmenen puolella, viime vuosikymmenellä niitä ei ollut kuin muutamalla suomalaisella yliopistolla. JY:llä on ollut 2012 lähtien Urkund.
Faktaa, olen itse JY:llä töissä, tunnen hyvin sen projektin vetäneen ja kuinka pitkään sitä hierottiin enne kun se tuli käyttöön.
No yleisestä käytöstä en tiedä, mutta itse tosiaan TKK:lla (nykyinen Aalto) olen sellaista käyttänyt jo 2001. Toki ne ovat kehittyneet valtavasti matkan varrella, mutta olemassa ovat olleet jo kauan. Että faktaa vaan itsellesi.
Hitsi mitä kakaroita nuo persut ovat. Ihan jotain alakoululaisen meininkiä tuollainen kopiointi.
Graduhan on sinänsä mielenkiintoinen. Huhtasaari on haastatellut maahanmuuttajalasten opettajia selvittääkseen mitä opettajilta vaaditaan tässä työssä.
Lähdeviitteiden käyttö ja unohtaminen on tuikitavallista. 131
Tietää, kuinka tehdään homma vasemmalla kädellä mutta ollaan kuitenkin suuna päänä pätemässä?