Miten ihmeessä ratkaisu Suomen työttömyyteen on muutto ulkomaille?

Vierailija kirjoitti:

Monet Suomalaiset varmaan yrittävätkin Ruotsiin... Onko se syynä siihen, että monessa ruotsalaisen työpaikan hakulomakkeessa on pakollisena kohtana ruotsalainen sotu?

Ullatus! Ruosissa on jo 500 000 joilla ei ole ruotsalanen sotu.

Vierailija kirjoitti:

Monet Suomalaiset varmaan yrittävätkin Ruotsiin... Onko se syynä siihen, että monessa ruotsalaisen työpaikan hakulomakkeessa on pakollisena kohtana ruotsalainen sotu?

Todennäköisesti ei. Jos työpaikka kiinnostaa, kannattaa varmaan laittaa sähköpostia ja kysyä mitä tuohon kohtaan laitetaan. Se on siellä vain siksi että voidaan saman tien tsekata ruotsalaisen hakijan rikosrekisteri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet Suomalaiset varmaan yrittävätkin Ruotsiin... Onko se syynä siihen, että monessa ruotsalaisen työpaikan hakulomakkeessa on pakollisena kohtana ruotsalainen sotu?

Ullatus! Ruosissa on jo 500 000 joilla ei ole ruotsalanen sotu.

No nämä ei yleensä kilpaile suomalaisten kanssa samoista työpaikoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet Suomalaiset varmaan yrittävätkin Ruotsiin... Onko se syynä siihen, että monessa ruotsalaisen työpaikan hakulomakkeessa on pakollisena kohtana ruotsalainen sotu?

Todennäköisesti ei. Jos työpaikka kiinnostaa, kannattaa varmaan laittaa sähköpostia ja kysyä mitä tuohon kohtaan laitetaan. Se on siellä vain siksi että voidaan saman tien tsekata ruotsalaisen hakijan rikosrekisteri.

Ei kai normaalit yritykset voi kenenkään rikosrekisteriä tarkistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet Suomalaiset varmaan yrittävätkin Ruotsiin... Onko se syynä siihen, että monessa ruotsalaisen työpaikan hakulomakkeessa on pakollisena kohtana ruotsalainen sotu?

Todennäköisesti ei. Jos työpaikka kiinnostaa, kannattaa varmaan laittaa sähköpostia ja kysyä mitä tuohon kohtaan laitetaan. Se on siellä vain siksi että voidaan saman tien tsekata ruotsalaisen hakijan rikosrekisteri.

Ei kai normaalit yritykset voi kenenkään rikosrekisteriä tarkistaa.

Kyllä Ruotsissa tarkistetaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen syö kirjoitti:

Työttömät ovat samalla lailla palvelujen kuluttajia kuin työllisetkin. Palvelujen tarve vähenee jokaisen lähtijän myötä, ellei tilalle tule uusia kuluttajia.

Ihan yksinkertaisesti: myös työttömät ostavat ruokaa sinun kaupastasi. Mietipä hetki, miten käy yrityksellesi, jos asiakkaita alkaa olla vähemmän. Olet pian työtön.

Työtön vähentää kulutuksen minimiin. Ei uusia vaatteita, ei ravintoloita, ei laadukkaita elintarvikkeita, ei autoja, takseja, julkisten käyttö minimiin, ei lomamatloja, ei lääkäreitä, ei harrastuksia, leffoja, lätkämatseja. Oma kulutus oli työttömänä kymmenesosa.

Työttömän kulutus ei todellisuudessa ole hurjasti vähäisempi kuin työllisen, ainakaan keskimäärin. Valtaosa kulutuksesta on kuitenkin asumista, ruokaa, lämmitystä, sähköä, vettä, jne. joita jokainen tekee jotakuinkin yhtä suurella osuudella oli työtön taikka ei. Tuskin puhutaan yli kaksinkertaisesta kulutuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää, että se olisi ratkaisu?

Ylen aamu-tv:n haastattelussa oli nainen, joka puhui tähän tyyliin: "Onhan Suomesta aiemminkin lähdetty töihin ulkomaille".

Saadaan tilaa maahan tulijoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen syö kirjoitti:

Työttömät ovat samalla lailla palvelujen kuluttajia kuin työllisetkin. Palvelujen tarve vähenee jokaisen lähtijän myötä, ellei tilalle tule uusia kuluttajia.

Ihan yksinkertaisesti: myös työttömät ostavat ruokaa sinun kaupastasi. Mietipä hetki, miten käy yrityksellesi, jos asiakkaita alkaa olla vähemmän. Olet pian työtön.

Työtön vähentää kulutuksen minimiin. Ei uusia vaatteita, ei ravintoloita, ei laadukkaita elintarvikkeita, ei autoja, takseja, julkisten käyttö minimiin, ei lomamatloja, ei lääkäreitä, ei harrastuksia, leffoja, lätkämatseja. Oma kulutus oli työttömänä kymmenesosa.

Työttömän kulutus ei todellisuudessa ole hurjasti vähäisempi kuin työllisen, ainakaan keskimäärin. Valtaosa kulutuksesta on kuitenkin asumista, ruokaa, lämmitystä, sähköä, vettä, jne. joita jokainen tekee jotakuinkin yhtä suurella osuudella oli työtön taikka ei. Tuskin puhutaan yli kaksinkertaisesta kulutuksesta.

Kuinka monta peruspäivärahalla elävää työtöntä tunnet? Siis niin hyvin, että tiedät, miten he elävät ja mihin käyttävät rahansa? Toki he joutuvat maksamaan asumisestaan, mutta siihen suurin osa heidän tuloistaan uppoaakin. Lahjoituksina ja leipäjonoista haetaan ruokaa ja kaupasta ostettava on halvinta, mitä sieltä saa. Kaupungin ilmaisissakaan tapahtumissa ei käydä, koska ei ole varaa bussilippuun. Kahviloissa tai ravintoloissa ei käydä koskaan. Ei myöskään kampaajalla, kuntosaleilla tms paikoissa. Vaatteet ostetaan kirpputorilta tai haetaan lahjoituksina. Monesti jätetään lääkärin määräämät lääkkeetkin ostamatta, koska ei ole rahaa. Näin työssäkäyvänä, mutta useammankin työttömän tuntevana, en nyt oikein jaa näkemystäsi, että työttömät kuluttaisivat lähellekään yhtä paljon kuin työssäkäyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen syö kirjoitti:

Työttömät ovat samalla lailla palvelujen kuluttajia kuin työllisetkin. Palvelujen tarve vähenee jokaisen lähtijän myötä, ellei tilalle tule uusia kuluttajia.

Ihan yksinkertaisesti: myös työttömät ostavat ruokaa sinun kaupastasi. Mietipä hetki, miten käy yrityksellesi, jos asiakkaita alkaa olla vähemmän. Olet pian työtön.

Työtön vähentää kulutuksen minimiin. Ei uusia vaatteita, ei ravintoloita, ei laadukkaita elintarvikkeita, ei autoja, takseja, julkisten käyttö minimiin, ei lomamatloja, ei lääkäreitä, ei harrastuksia, leffoja, lätkämatseja. Oma kulutus oli työttömänä kymmenesosa.

Työttömän kulutus ei todellisuudessa ole hurjasti vähäisempi kuin työllisen, ainakaan keskimäärin. Valtaosa kulutuksesta on kuitenkin asumista, ruokaa, lämmitystä, sähköä, vettä, jne. joita jokainen tekee jotakuinkin yhtä suurella osuudella oli työtön taikka ei. Tuskin puhutaan yli kaksinkertaisesta kulutuksesta.

Kuinka monta peruspäivärahalla elävää työtöntä tunnet? Siis niin hyvin, että tiedät, miten he elävät ja mihin käyttävät rahansa? Toki he joutuvat maksamaan asumisestaan, mutta siihen suurin osa heidän tuloistaan uppoaakin. Lahjoituksina ja leipäjonoista haetaan ruokaa ja kaupasta ostettava on halvinta, mitä sieltä saa. Kaupungin ilmaisissakaan tapahtumissa ei käydä, koska ei ole varaa bussilippuun. Kahviloissa tai ravintoloissa ei käydä koskaan. Ei myöskään kampaajalla, kuntosaleilla tms paikoissa. Vaatteet ostetaan kirpputorilta tai haetaan lahjoituksina. Monesti jätetään lääkärin määräämät lääkkeetkin ostamatta, koska ei ole rahaa. Näin työssäkäyvänä, mutta useammankin työttömän tuntevana, en nyt oikein jaa näkemystäsi, että työttömät kuluttaisivat lähellekään yhtä paljon kuin työssäkäyvät.

Minä olen itse työmarkkinatuella elävä työtön. Ei se vaikuta asiaan mitenkään, kuinka monta työtöntä tunnen, koska mikään tuollainen pieni otanta (alle satoja tai tuhansia ihmisiä) ei olisi muutenkaan mikään kelpuutettava tiedonlähde. Numerot ovat kaikkien nähtävillä.

Keskimääräiselle palkansaajalle tuskin jää nettona käteen paljoakaan yli 2000 euroa, vaikka brutto pyöriikin kolmessa tonnissa. Työtön voi hyvin saada työmarkkinatukea ja asumistukea yli puolet tuosta summasta. Enemmänkin, jos on ansiosidannaisella. Työttömällä on joitakin merkityksellisiä kuluja myös vähemmän, kuten päivähoitomaksut. Joku työpaikkalounastaminenkin on varmasti useimmille iso kuluerä.

Se, että työttömän kulutus vaikuttaa supervähäiseltä, johtuu siitä, että se kulutus menee niihin pakollisiin asioihin, siinä missä työlliselle jää reilusti enemmän huvittelurahaa, vaikka käyttääkin merkittävän osan pakollisiin menoihinsa.

Hetkinen?? Meniköhän luonnontiede (matematiikka) multa nyt jotenkin ohi?? Eikö elävä työtön kuluta mitään?? Oletetaanpa, että hän tarvitsisi esim. ruokaa elossa pysymiseen. Kuka sen maksaa? Jos hän lähtee ulkomaille (siis pysyvästi töihin esim.), niin eikö ko. kulun loppuminen ole säästö jollekin??

Nyt ajan ratas takaisin esim. vuoteen 1966 ja kaikki tehtäisiin toisin: Ruotsin teollisuus jättää siivoamatta Suomen 200 000 työ- ja äänestysikäistä työtöntä pois kortistostamme ja sosiaaliturvastamme. Suomi alkaa maksamaan heille silloisen lain vaatimaa työttömyyskorvausta. Vuoden 1972 eduskuntavaaleissa heistä äänioikeuttaan käyttää 160 000 ja SDP-SKDL puolueille menee 140 000 ääntä, joiden paikkaluku nousee eduskunnassa 92:sta ainakin 110:een. Ja tämä yhdistettynä kylmän sodan ja "idänpaineen" syvimpiin vuosiin.

Suomalainen 30 vuotias tuskin ymmärtää, mikä olisi edelläkerrotun toteutuman merkitys nykysuomeen. Mutta sen voin kertoa, ettei Suomemme tänäpäivänäkään olisi se mikä se nyt on. Eikä tähän tarvita ennustajan lahjoja. Siihen riittää yksinkertainen matematiikka. Ja kukaan ei voi tätä skenaariota kyseenalaistaa. Kyllä se ulkomaille muutto on ollut onnemmekin.