Miksi lähes kaikilla naisilla Tinderissä on korkeakoulututkinto?

Vierailija kirjoitti:

Nääh, ei ilmeisesti enää jatku tämä keskustelu. En siis vieläkään saanut tietää, miksi olen tekopyhä kaksinaismoralisti ja epätasa-arvoinen snobi. 

Vitsihän on juuri siinä, että olet herkkähipiäinen snobi, joka kimpaantuu helposti kun sillä hieman provoilee, joten sitä kannattaa jatkaa. Ihme juttu ettet älykkönä tätä huomaa.

Onpa melkoista keskustelua täällä. Sattumalta osui tämä otsikko silmiini, koska olen itse Tinderissä oleva viiskymppinen kahdella yliopistotutkinnolla varustettu nainen. Jo nyt hymyilyttää se, minkä reaktion saan aikaan, koska sellainen täällä näyttää tulevan aina, sanoit sitten mitä tahansa tai olit millainen tahansa.

Suurelta osinhan tämä keskustelu on kiistelyä makuasioista. Mietipä itse tahollasi, että mitkä ovat (tai mitkä olivat) perusteet, kun valitset itsellesi kumppania? Jos tähän täällä kaikki vastaisivat, niin veikkaanpa, että vastauksia olisi suunnilleen yhtä monta erilaista kuin vastaajiakin. Ja onneksi niin. Jokainen saa painottaa koulutusta tai sen puutetta makunsa mukaan, siinä kuin mitä vain muitakin valintakriteereitä.

Aivan toinen kysymys on sitten tuo alkuperäinen kysymys eli se miksi juuri Tinderiin osuu niin suuri määrä korkeakoulutettuja? Tämäkin tosin on vain ap:n olettama, tuskin siitä hänellä tuoretta tutkimustieto löytyy, tai jos löytyykin, niin ehkä siellä on annettu jokin selitys asialle. Ilman tutkimustietoa voimmekin vain täällä yhdessä spekuloida asiaa. Sulassa sovussa tai kinastellen, ihan miten vaan :)

Ettäsellaista kirjoitti:

Onpa melkoista keskustelua täällä. Sattumalta osui tämä otsikko silmiini, koska olen itse Tinderissä oleva viiskymppinen kahdella yliopistotutkinnolla varustettu nainen. Jo nyt hymyilyttää se, minkä reaktion saan aikaan, koska sellainen täällä näyttää tulevan aina, sanoit sitten mitä tahansa tai olit millainen tahansa.

Suurelta osinhan tämä keskustelu on kiistelyä makuasioista. Mietipä itse tahollasi, että mitkä ovat (tai mitkä olivat) perusteet, kun valitset itsellesi kumppania? Jos tähän täällä kaikki vastaisivat, niin veikkaanpa, että vastauksia olisi suunnilleen yhtä monta erilaista kuin vastaajiakin. Ja onneksi niin. Jokainen saa painottaa koulutusta tai sen puutetta makunsa mukaan, siinä kuin mitä vain muitakin valintakriteereitä.

Aivan toinen kysymys on sitten tuo alkuperäinen kysymys eli se miksi juuri Tinderiin osuu niin suuri määrä korkeakoulutettuja? Tämäkin tosin on vain ap:n olettama, tuskin siitä hänellä tuoretta tutkimustieto löytyy, tai jos löytyykin, niin ehkä siellä on annettu jokin selitys asialle. Ilman tutkimustietoa voimmekin vain täällä yhdessä spekuloida asiaa. Sulassa sovussa tai kinastellen, ihan miten vaan :)

Tässä on sellainen ajatteluvääristymä, että ei ymmärretä, että naiset eivät mene nettitreffijuttuihin miellyttääkseen mahdollisimman montaa miestä vaan löytääkseen sieltä sen yhden, jonka kanssa voivat parisuhteen perustaa. Tästä syystä naiset pyrkivät määrittelemään toivomansa tyypin mahdollisimman tarkkaan, koska joka tapauksessa jokainen nainen saa nettitreffipalveluissa moninkertaisesti vastauksia halusi tai ei. Nainen pyrkii ainoastaan perkaamaan aivan täysin ei-toivotut pois, jotta säästyisi sekä naisen, että näiden väärien miesten aikaa. Ilmeisesti joillekin miehille riittää, että saa yhden naisen kiinnostumaan, ei niinkään väliä millaisen. Kaikki tuntemani akateemiset miehetkin ovat kuitenkin melko valikoivia. Eivät he valita siitä, että eivät kelpaa vaikkapa parturikampaajille.

Miksei naisilla saisi olla lainkaan kriteerejä? Eikö ole parempi valikoida mies tarkasti eikä ottaa ensimmäistä ehdottelijaa sen pelossa, että toista ei tule? Koulutetut naiset pariutuvat koulutettuja miehiä useammin alaspäin jo nyt, mutta pitäisikö kuvion mennä tästä vielä pidemmälle ja pakottaa koulutetut naiset ottamaan kouluttamaton mies vastoin tahtoaan?

Ihmeellistä huorittelua ja mustamaalamista sekä akateemisiin kohdistuvaa vihaa täällä. Tulee ihan mieleen eräs duunari, jonka kanssa treffailin vuosia sitten - hänen piti päästä sivaltamaan joka tilanteessa minua korkeammasta koulutuksestani ja hän suorastaan rakasti häpäistä minut junttikavereidensa edessä. Siinä syy, miksi sen jälkeen etsin ensisijaisesti juuri koulutettua miestä, onneksi sellaisen myös löysin myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Amiksilla riittää vientiä. Miehet tykkäävät tyhmistä naisista. Sairaanhoitajat unelma.

Yliopistoon voi päästä älyllisesti keskiverrotkin, kovalla ja uutteralla työllä voi kompensoida älykkyyden puutetta yllätävänkin paljon. Yliopistokoulutus ei ole mikään synonyymi älykkyydelle eikä yliopistotason koulutus nykyään edes takaa työllistymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä ei sitten nykyään enää mitenkään näy? Nyt kun naisillakin on yhtä hyvät mahdollisuudet opiskella, naiset valtaa yliopistot ja pikkuhiljaa kaikki vaativat ammatit? Ja koulussa aina ne heikoimmat yksilöt on poikia.  Epäilen, että suurinosa naisista on älykkäämpiä, kuin  suurinosa miehistä. Miehissä on vain jokunen superälykäs ja laumoittain sitten niitä, joilla ei järki päätä pakota.

Ei koulussa menestyminen mittaa älykkyyttä. Koulussa pärjää lukemalla, eikä pojilla riitä siihen mielenkiinto. Pojat eivät ole auktoriteettiuskovaisia, joten heitä ei paljon paina se jos joku käskee heidän opiskella. Pojat eivät halua miellyttää opettajaa tai vanhempiaan hyvillä arvosanoilla. Pojat eivät nosta arvoaan omissa silmissään saamalla hyviä arvosanoja. Itse asiassa liian hyvien arvosanojen saaminen on pojille jopa vähän noloa.

Jos koulu olisi käytännönläheisempää ja ratkottaisiin todellisen maailman ongelmia ja kehitettäisiin uutta, niin työt häviäisivät pojille aivan täysin jos pojat panostaisivat siihen mitä ovat tekemässä. Tytöille ja naisille on aina ollut ongelmallista soveltaa oppimaansa käytäntöön. Siinä vaiheessa kun tarvitaan usein älyä.

Naisten määrä yliopistoissa ja korkeissa viroissa on lisääntynyt, mutta alan parhaat ovat edelleen miehiä ja tulee aina olemaan. Naisilla ei yksinkertaisesti ole samanlaista potentiaalia kuin miehillä on. Tiettyyn pisteeseen asti naiset voivat näitä puutteita kompensoida tunnollisuudella, mutta ei koskaan huipulle asti pois lukien ehkä jotkut täysin poikkeavat yksilöt.

Jos Suomi haluttaan saada nousuun, niin pitäisi saada käyttöön poikien ja miesten potentiaali, koska siellä potentiaalia on huomattavasti enemmän kuin naisissa. Hyvä kuitenkin, että naisetkin ovat alkaneet nyt tekemään jotain. Ahkeria he kyllä ovat, sitä ei käy kieltäminen. 

Semmoiset mutuilut ja stereotypiot tunnollisista tytöistä ja väärinymmärretyistä neroista eli pojista taas kerran. Eikö tuon hokeminen hävetä? Tuosta ei ole mitään tieteellistä näyttöä, mutta siitä taas on, että miehet mielellään arvioivat itsensä yläkanttiin, ja naiset taas aliarvioivat itseään. Sama kuvio koko ketjussa: miehet arvioivat itsensä korkeammalle kuin tavoittelemansa akateemiset naiset ja pyrkivät mustamaalaamaan nämä naiset -miesten mielestä siis primadonnat - ties miksi teeskenteleviksi instapissiksi, koska eivät lämmenneet jonkun huonosti käyttäytyvän ja heikosti koulutetun huorittelijan lähestymisyrityksille. Ts. miehet yrittävät tasoaan parempia naisia ja suuttuvat, jos eivät näille kelpaa. Mitä tämä mielestäsi kertoo miehistä?

Miten niin ei ole tieteellistä näyttöä? On aivan selvää, että poikien on hankalampi keskittyä koulussa. On myös tutkittu, että pojat oppivat paremmin jos heillä on miespuolinen opettaja. Jatkuvasti suurempi määrä opettajista on naisia. Koulumenestyksessä mitataan juuri niitä ominaisuuksia, jotka ovat vahvat naisilla ja hyvin vähän niitä, joissa pojat ovat hyviä. 

Vaikka sinua harmittaakin, niin turha tulla sitä purkamaan muihin. Vaikka naiset eivät olekaan yhtä lahjakkaita kuin miehet, niin yksilöt voivat kuitenkin aika lahjakkaita. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä on sellainen ajatteluvääristymä, että ei ymmärretä, että naiset eivät mene nettitreffijuttuihin miellyttääkseen mahdollisimman montaa miestä vaan löytääkseen sieltä sen yhden, jonka kanssa voivat parisuhteen perustaa. Tästä syystä naiset pyrkivät määrittelemään toivomansa tyypin mahdollisimman tarkkaan, koska joka tapauksessa jokainen nainen saa nettitreffipalveluissa moninkertaisesti vastauksia halusi tai ei. Nainen pyrkii ainoastaan perkaamaan aivan täysin ei-toivotut pois, jotta säästyisi sekä naisen, että näiden väärien miesten aikaa. Ilmeisesti joillekin miehille riittää, että saa yhden naisen kiinnostumaan, ei niinkään väliä millaisen. Kaikki tuntemani akateemiset miehetkin ovat kuitenkin melko valikoivia. Eivät he valita siitä, että eivät kelpaa vaikkapa parturikampaajille.

Näinkin asia varmaa usein on. Ja edelleen tästäkin näkökulmasta jään kaipaamaan sitä (tutkimus)tietoa syistä miksi naiset menevät "nettitreffijuttuihin" jos mobiilisovelluksetkin siihen luetaan. Aivan varmasti osa haluaa löytää "sen yhden" ja perustaa parisuhteen. Mutta on myös naisia, jotka eivät hae Tinderistä parisuhdetta, vaan ihan puhtaasti seksiä tai muita lyhytaikaisempia suhteita. Ja siinäkin tapauksessa jokaisella on omat mieltymyksensä ja kriteerinsä kenen kanssa sitä haluavat eli sama pätee jälleen. Mielestäni voidaan antaa kaikille oikeus valita kuten haluavat. Tai jos jonkun mielestä se ei ole sallittavaa, niin olisi mukava kuulla miksi näin ei saisi toimia?

Johtuu siitä että yliopistoissa 65-70% opiskelijoista on naisia ja eivät löydä sieltä opistolta sitä miestä koska vain 30% on miehiä ja heistä ehkä 5% kelpaavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos sanon, että käsilläseisonta on minulle vaikeaa, tarkoittaako se sitä, että valitan ja että olen jotenkin katkera? Ei. Se on vain omaan kokemukseen perustuva toteamus. Ihan samanlainen oli se ensimmäinen kommenttini. Se katkeruus ja valitus on nyt ihan omaa tulkintaanne. 

Ei. Mut jos alat pokkana väittämään miten vaikea on löytää ystävä, joka ei tee muuta kuin seiso päällä ja puhu madariinikiinaa, niin kyllä mulla epäilyt herää...

No siinä tapauksessa et ole ilmeisesti treffaillut kovin monia amismiehiä, jos et tosiaan ole huomannut, että he tosiaan puhuvat aika paljon esim autoista. Tai sitten minun kokemuspiirini on todella vinoutunut. Jos ilmiö on tosiaan kaikille muille näin vieras, voin kyllä myöntää, että minulla on ollut todella omituisen huono tuuri.  

En ole treffaillut koskaan yhtään ketään. Olen ollut samassa parisuhteessa koko aikuiselämäni ja tunnen todella paljon eri koulutustaustaisia ihmisiä, suku on iso ja ystäväpiiri hyvin laaja. En todellakaan voi tehdä silti mitään niin karkeita yleistyksiä ja luokitteluja ihmisistä, toisin kuin muut akateemiset täällä hyvin ahkerasti näyttävät tekevän. (Sivistys, viisaus, älykkyys, arvomaailma voi olla myös hyvin teemasidonnaista) Olen myös hämmentynyt tästä, sillä eikös akateemisten pitänyt olla kaikella ylpeydellä "niitä suvaitsevaisia" ja yksilöllisyyteen keskittyviä.. hmm...

Etkö nyt vieläkään ymmärrä, että suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että viihtyisin parisuhteessa ihan kenen kanssa tahansa? Minäkin tunnen aika paljon eri koulutustaustaisia ihmisiä ja suurin osa on nimenomaan duunareita. Ja kuten jo tuolla aiemmin mainitsin, olen ollut parisuhteessa mm autonasentajan kanssa. Silti kokemus on omalla kohdallani osoittanut, että vaikeaa on löytää miestä (huom! puolisoksi), jolla on samanlainen kiinnostus samanlaisiin asioihin kuin minulla. Vaikka tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja pidän heistä, en silti ihan kenen tahansa kanssa halua parisuhteeseen, vaan silloin pitää olla sellainen erityinen tyyppi, jota todellakin jaksan katsoa ja kuunnella 24/7. 

Minä ymmärrän sen nyt, ja kymmeniä viestejä aiemminkin ymmärsin, että suvaitsevaisuus ei edellytä sua valitsemaan ketä tahansa. Tämä on edelleen vain ja ainoastaan sinun oma, ilmeisen sitkeä, päähänpinttymäsi.

Sen sijaan nuo sinun streotypiat naurattavat. Maailma on monimuotoisempi!

Mitkä stereotypiat? Minä olen koko ajan puhunut omista kokemuksista. Olen muutamaankin otteeseen sanonut, että olen treffaillut myös amistason miehiä. Mutta minkä minä sille voin, että heistä jokainen on ollut tuota autot/huutokauppakeisari-genreä. Niin se nyt vain on.

Kerro lisää tästä genrestä! Eli nyt on tullut jo selväksi, että oikeasti hekin osasivat puhua muustakin kuin autoista.... Mitkä kaikki tekijät yhdistivät ja millainen otanta? Ja miten realisitisena pidät, että kaikki amis-taustaiset edustavat samaa "genreä". Olet hieman kyseenalaistaen suhtautunut siihen, että muunlaisia miehiä olisi..

Mitkä tekijät yhdistivät: ei arvosta koulutusta, eikä ei-duunaritason töitä, ei ymmärrä mitään esimerkiksi maailmantaloudesta ja politiikasta, vastustaa kaikenlaista maahanmuuttoa, ei ota asioista selvää, puhuvat ihmisistä rumasti ja ennakkoluuloisesti, nauravat homoille, ei puhettakaan matkailu- tai kulttuuriharrastuksista, telkkarista katsotaan realityjä eikä esimerkiksi ajankohtaisohjelmat, dokkarit kiinnosta, lempipuheenaiheet esim: jääkiekko, autot, toimintaelokuvat. 

Ja edelleen korostan, että nämä ovat omia kokemuksiani. Olen koko ajan sanonut, että haluan toisenlaisen miehen, mutta toisenlaisia en ole jostain syystä löytänyt. Ja tähän ei liity oikeastaan koulutustaso millään tavalla. Tottakai kelpuutan myös amistasoisen miehen, jos hän ei tähän genreen kuulu. Kaikki tähän asti treffaamani amismiehet ovat kuuluneet. Miksi kuvittelet, että edes olisin treffaillut ketään amismiestä, jos minulla olisi tällainen parjaamasi stereotypia-ajattelu ollut aina taustalla? Edelleen olen valmis menemään treffeille amismiehen kanssa. 

En ole se kenen kanssa kinastelet, mutta aika paha stereotypia sulla kyllä on. Lisäksi aika älyttömän huono ihmistuntemus. Ehdotan että kehität tässä itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Johtuu siitä että yliopistoissa 65-70% opiskelijoista on naisia ja eivät löydä sieltä opistolta sitä miestä koska vain 30% on miehiä ja heistä ehkä 5% kelpaavat. 

Ja ne kelpaavat akateemiset miehet ovat likimain kaikkien mielestä samoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos sanon, että käsilläseisonta on minulle vaikeaa, tarkoittaako se sitä, että valitan ja että olen jotenkin katkera? Ei. Se on vain omaan kokemukseen perustuva toteamus. Ihan samanlainen oli se ensimmäinen kommenttini. Se katkeruus ja valitus on nyt ihan omaa tulkintaanne. 

Ei. Mut jos alat pokkana väittämään miten vaikea on löytää ystävä, joka ei tee muuta kuin seiso päällä ja puhu madariinikiinaa, niin kyllä mulla epäilyt herää...

No siinä tapauksessa et ole ilmeisesti treffaillut kovin monia amismiehiä, jos et tosiaan ole huomannut, että he tosiaan puhuvat aika paljon esim autoista. Tai sitten minun kokemuspiirini on todella vinoutunut. Jos ilmiö on tosiaan kaikille muille näin vieras, voin kyllä myöntää, että minulla on ollut todella omituisen huono tuuri.  

En ole treffaillut koskaan yhtään ketään. Olen ollut samassa parisuhteessa koko aikuiselämäni ja tunnen todella paljon eri koulutustaustaisia ihmisiä, suku on iso ja ystäväpiiri hyvin laaja. En todellakaan voi tehdä silti mitään niin karkeita yleistyksiä ja luokitteluja ihmisistä, toisin kuin muut akateemiset täällä hyvin ahkerasti näyttävät tekevän. (Sivistys, viisaus, älykkyys, arvomaailma voi olla myös hyvin teemasidonnaista) Olen myös hämmentynyt tästä, sillä eikös akateemisten pitänyt olla kaikella ylpeydellä "niitä suvaitsevaisia" ja yksilöllisyyteen keskittyviä.. hmm...

Etkö nyt vieläkään ymmärrä, että suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että viihtyisin parisuhteessa ihan kenen kanssa tahansa? Minäkin tunnen aika paljon eri koulutustaustaisia ihmisiä ja suurin osa on nimenomaan duunareita. Ja kuten jo tuolla aiemmin mainitsin, olen ollut parisuhteessa mm autonasentajan kanssa. Silti kokemus on omalla kohdallani osoittanut, että vaikeaa on löytää miestä (huom! puolisoksi), jolla on samanlainen kiinnostus samanlaisiin asioihin kuin minulla. Vaikka tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja pidän heistä, en silti ihan kenen tahansa kanssa halua parisuhteeseen, vaan silloin pitää olla sellainen erityinen tyyppi, jota todellakin jaksan katsoa ja kuunnella 24/7. 

Minä ymmärrän sen nyt, ja kymmeniä viestejä aiemminkin ymmärsin, että suvaitsevaisuus ei edellytä sua valitsemaan ketä tahansa. Tämä on edelleen vain ja ainoastaan sinun oma, ilmeisen sitkeä, päähänpinttymäsi.

Sen sijaan nuo sinun streotypiat naurattavat. Maailma on monimuotoisempi!

Mitkä stereotypiat? Minä olen koko ajan puhunut omista kokemuksista. Olen muutamaankin otteeseen sanonut, että olen treffaillut myös amistason miehiä. Mutta minkä minä sille voin, että heistä jokainen on ollut tuota autot/huutokauppakeisari-genreä. Niin se nyt vain on.

Kerro lisää tästä genrestä! Eli nyt on tullut jo selväksi, että oikeasti hekin osasivat puhua muustakin kuin autoista.... Mitkä kaikki tekijät yhdistivät ja millainen otanta? Ja miten realisitisena pidät, että kaikki amis-taustaiset edustavat samaa "genreä". Olet hieman kyseenalaistaen suhtautunut siihen, että muunlaisia miehiä olisi..

Mitkä tekijät yhdistivät: ei arvosta koulutusta, eikä ei-duunaritason töitä, ei ymmärrä mitään esimerkiksi maailmantaloudesta ja politiikasta, vastustaa kaikenlaista maahanmuuttoa, ei ota asioista selvää, puhuvat ihmisistä rumasti ja ennakkoluuloisesti, nauravat homoille, ei puhettakaan matkailu- tai kulttuuriharrastuksista, telkkarista katsotaan realityjä eikä esimerkiksi ajankohtaisohjelmat, dokkarit kiinnosta, lempipuheenaiheet esim: jääkiekko, autot, toimintaelokuvat. 

Ja edelleen korostan, että nämä ovat omia kokemuksiani. Olen koko ajan sanonut, että haluan toisenlaisen miehen, mutta toisenlaisia en ole jostain syystä löytänyt. Ja tähän ei liity oikeastaan koulutustaso millään tavalla. Tottakai kelpuutan myös amistasoisen miehen, jos hän ei tähän genreen kuulu. Kaikki tähän asti treffaamani amismiehet ovat kuuluneet. Miksi kuvittelet, että edes olisin treffaillut ketään amismiestä, jos minulla olisi tällainen parjaamasi stereotypia-ajattelu ollut aina taustalla? Edelleen olen valmis menemään treffeille amismiehen kanssa. 

En ole se kenen kanssa kinastelet, mutta aika paha stereotypia sulla kyllä on. Lisäksi aika älyttömän huono ihmistuntemus. Ehdotan että kehität tässä itseäsi.

Et sitten jaksanut lukea viestiäni loppuun ja edellistä viestiä, jossa olisit nähnyt, mihin kysymykseen vastasin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amiksilla riittää vientiä. Miehet tykkäävät tyhmistä naisista. Sairaanhoitajat unelma.

Yliopistoon voi päästä älyllisesti keskiverrotkin, kovalla ja uutteralla työllä voi kompensoida älykkyyden puutetta yllätävänkin paljon. Yliopistokoulutus ei ole mikään synonyymi älykkyydelle eikä yliopistotason koulutus nykyään edes takaa työllistymistä.

Älä nyt riko akateemisten naisten kuplaa siitä, että AMK ja yliopisto on pomminvarma merkki älykkyydestä ja sivistyneisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos sanon, että käsilläseisonta on minulle vaikeaa, tarkoittaako se sitä, että valitan ja että olen jotenkin katkera? Ei. Se on vain omaan kokemukseen perustuva toteamus. Ihan samanlainen oli se ensimmäinen kommenttini. Se katkeruus ja valitus on nyt ihan omaa tulkintaanne. 

Ei. Mut jos alat pokkana väittämään miten vaikea on löytää ystävä, joka ei tee muuta kuin seiso päällä ja puhu madariinikiinaa, niin kyllä mulla epäilyt herää...

No siinä tapauksessa et ole ilmeisesti treffaillut kovin monia amismiehiä, jos et tosiaan ole huomannut, että he tosiaan puhuvat aika paljon esim autoista. Tai sitten minun kokemuspiirini on todella vinoutunut. Jos ilmiö on tosiaan kaikille muille näin vieras, voin kyllä myöntää, että minulla on ollut todella omituisen huono tuuri.  

En ole treffaillut koskaan yhtään ketään. Olen ollut samassa parisuhteessa koko aikuiselämäni ja tunnen todella paljon eri koulutustaustaisia ihmisiä, suku on iso ja ystäväpiiri hyvin laaja. En todellakaan voi tehdä silti mitään niin karkeita yleistyksiä ja luokitteluja ihmisistä, toisin kuin muut akateemiset täällä hyvin ahkerasti näyttävät tekevän. (Sivistys, viisaus, älykkyys, arvomaailma voi olla myös hyvin teemasidonnaista) Olen myös hämmentynyt tästä, sillä eikös akateemisten pitänyt olla kaikella ylpeydellä "niitä suvaitsevaisia" ja yksilöllisyyteen keskittyviä.. hmm...

Etkö nyt vieläkään ymmärrä, että suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että viihtyisin parisuhteessa ihan kenen kanssa tahansa? Minäkin tunnen aika paljon eri koulutustaustaisia ihmisiä ja suurin osa on nimenomaan duunareita. Ja kuten jo tuolla aiemmin mainitsin, olen ollut parisuhteessa mm autonasentajan kanssa. Silti kokemus on omalla kohdallani osoittanut, että vaikeaa on löytää miestä (huom! puolisoksi), jolla on samanlainen kiinnostus samanlaisiin asioihin kuin minulla. Vaikka tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja pidän heistä, en silti ihan kenen tahansa kanssa halua parisuhteeseen, vaan silloin pitää olla sellainen erityinen tyyppi, jota todellakin jaksan katsoa ja kuunnella 24/7. 

Minä ymmärrän sen nyt, ja kymmeniä viestejä aiemminkin ymmärsin, että suvaitsevaisuus ei edellytä sua valitsemaan ketä tahansa. Tämä on edelleen vain ja ainoastaan sinun oma, ilmeisen sitkeä, päähänpinttymäsi.

Sen sijaan nuo sinun streotypiat naurattavat. Maailma on monimuotoisempi!

Mitkä stereotypiat? Minä olen koko ajan puhunut omista kokemuksista. Olen muutamaankin otteeseen sanonut, että olen treffaillut myös amistason miehiä. Mutta minkä minä sille voin, että heistä jokainen on ollut tuota autot/huutokauppakeisari-genreä. Niin se nyt vain on.

Kerro lisää tästä genrestä! Eli nyt on tullut jo selväksi, että oikeasti hekin osasivat puhua muustakin kuin autoista.... Mitkä kaikki tekijät yhdistivät ja millainen otanta? Ja miten realisitisena pidät, että kaikki amis-taustaiset edustavat samaa "genreä". Olet hieman kyseenalaistaen suhtautunut siihen, että muunlaisia miehiä olisi..

Mitkä tekijät yhdistivät: ei arvosta koulutusta, eikä ei-duunaritason töitä, ei ymmärrä mitään esimerkiksi maailmantaloudesta ja politiikasta, vastustaa kaikenlaista maahanmuuttoa, ei ota asioista selvää, puhuvat ihmisistä rumasti ja ennakkoluuloisesti, nauravat homoille, ei puhettakaan matkailu- tai kulttuuriharrastuksista, telkkarista katsotaan realityjä eikä esimerkiksi ajankohtaisohjelmat, dokkarit kiinnosta, lempipuheenaiheet esim: jääkiekko, autot, toimintaelokuvat. 

Ja edelleen korostan, että nämä ovat omia kokemuksiani. Olen koko ajan sanonut, että haluan toisenlaisen miehen, mutta toisenlaisia en ole jostain syystä löytänyt. Ja tähän ei liity oikeastaan koulutustaso millään tavalla. Tottakai kelpuutan myös amistasoisen miehen, jos hän ei tähän genreen kuulu. Kaikki tähän asti treffaamani amismiehet ovat kuuluneet. Miksi kuvittelet, että edes olisin treffaillut ketään amismiestä, jos minulla olisi tällainen parjaamasi stereotypia-ajattelu ollut aina taustalla? Edelleen olen valmis menemään treffeille amismiehen kanssa. 

En ole se kenen kanssa kinastelet, mutta aika paha stereotypia sulla kyllä on. Lisäksi aika älyttömän huono ihmistuntemus. Ehdotan että kehität tässä itseäsi.

Et sitten jaksanut lukea viestiäni loppuun ja edellistä viestiä, jossa olisit nähnyt, mihin kysymykseen vastasin.

En tosiaan ymmärrä sun kommunikointia, vaikutat aika vaikealta 😂

Syf kirjoitti:

Näytti tässä ketjussa olevan viisastelijoita, joilla on hieman yleissivistys jäänyt retuperälle. AMK on korkeakoulu siinä missä yliopistokin.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa maisterin tutkintoa.

Kandin tutkinto taaseen vastaa alempaa ammattikorkean tutkintoa. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkeakoulu

Vastaa ja vastaa.  Jokainen, jolla on kokemusta kummastakin tutkinnosta ja niiden teosta, allekirjoittanee kanssani väitteen, ettei voi samana päivänä edes puhua. Joku sosionomin tutkinto on ihan höpölöpöä verrattuna esim.  Valtsikan tentteihin ja tutkintoon. Voihan sitä omassa kuplassaan ajatella toisin, mutta näin se vaan on. AMK:ssa pääsee kaikesta läpi ihan paskanjauhannalla, mutta yliopiston tenteistä ei todellakaan pääse.

Vastaus alkuperäiseen koska he eivät ole tarpeeksi hyvännäköisiä ja mukavia/huumorintajuisia. Jos nuo ominaisuudet löytyvät, niin miestarjontakin on laaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos sanon, että käsilläseisonta on minulle vaikeaa, tarkoittaako se sitä, että valitan ja että olen jotenkin katkera? Ei. Se on vain omaan kokemukseen perustuva toteamus. Ihan samanlainen oli se ensimmäinen kommenttini. Se katkeruus ja valitus on nyt ihan omaa tulkintaanne. 

Ei. Mut jos alat pokkana väittämään miten vaikea on löytää ystävä, joka ei tee muuta kuin seiso päällä ja puhu madariinikiinaa, niin kyllä mulla epäilyt herää...

No siinä tapauksessa et ole ilmeisesti treffaillut kovin monia amismiehiä, jos et tosiaan ole huomannut, että he tosiaan puhuvat aika paljon esim autoista. Tai sitten minun kokemuspiirini on todella vinoutunut. Jos ilmiö on tosiaan kaikille muille näin vieras, voin kyllä myöntää, että minulla on ollut todella omituisen huono tuuri.  

En ole treffaillut koskaan yhtään ketään. Olen ollut samassa parisuhteessa koko aikuiselämäni ja tunnen todella paljon eri koulutustaustaisia ihmisiä, suku on iso ja ystäväpiiri hyvin laaja. En todellakaan voi tehdä silti mitään niin karkeita yleistyksiä ja luokitteluja ihmisistä, toisin kuin muut akateemiset täällä hyvin ahkerasti näyttävät tekevän. (Sivistys, viisaus, älykkyys, arvomaailma voi olla myös hyvin teemasidonnaista) Olen myös hämmentynyt tästä, sillä eikös akateemisten pitänyt olla kaikella ylpeydellä "niitä suvaitsevaisia" ja yksilöllisyyteen keskittyviä.. hmm...

Etkö nyt vieläkään ymmärrä, että suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että viihtyisin parisuhteessa ihan kenen kanssa tahansa? Minäkin tunnen aika paljon eri koulutustaustaisia ihmisiä ja suurin osa on nimenomaan duunareita. Ja kuten jo tuolla aiemmin mainitsin, olen ollut parisuhteessa mm autonasentajan kanssa. Silti kokemus on omalla kohdallani osoittanut, että vaikeaa on löytää miestä (huom! puolisoksi), jolla on samanlainen kiinnostus samanlaisiin asioihin kuin minulla. Vaikka tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja pidän heistä, en silti ihan kenen tahansa kanssa halua parisuhteeseen, vaan silloin pitää olla sellainen erityinen tyyppi, jota todellakin jaksan katsoa ja kuunnella 24/7. 

Minä ymmärrän sen nyt, ja kymmeniä viestejä aiemminkin ymmärsin, että suvaitsevaisuus ei edellytä sua valitsemaan ketä tahansa. Tämä on edelleen vain ja ainoastaan sinun oma, ilmeisen sitkeä, päähänpinttymäsi.

Sen sijaan nuo sinun streotypiat naurattavat. Maailma on monimuotoisempi!

Mitkä stereotypiat? Minä olen koko ajan puhunut omista kokemuksista. Olen muutamaankin otteeseen sanonut, että olen treffaillut myös amistason miehiä. Mutta minkä minä sille voin, että heistä jokainen on ollut tuota autot/huutokauppakeisari-genreä. Niin se nyt vain on.

Kerro lisää tästä genrestä! Eli nyt on tullut jo selväksi, että oikeasti hekin osasivat puhua muustakin kuin autoista.... Mitkä kaikki tekijät yhdistivät ja millainen otanta? Ja miten realisitisena pidät, että kaikki amis-taustaiset edustavat samaa "genreä". Olet hieman kyseenalaistaen suhtautunut siihen, että muunlaisia miehiä olisi..

Mitkä tekijät yhdistivät: ei arvosta koulutusta, eikä ei-duunaritason töitä, ei ymmärrä mitään esimerkiksi maailmantaloudesta ja politiikasta, vastustaa kaikenlaista maahanmuuttoa, ei ota asioista selvää, puhuvat ihmisistä rumasti ja ennakkoluuloisesti, nauravat homoille, ei puhettakaan matkailu- tai kulttuuriharrastuksista, telkkarista katsotaan realityjä eikä esimerkiksi ajankohtaisohjelmat, dokkarit kiinnosta, lempipuheenaiheet esim: jääkiekko, autot, toimintaelokuvat. 

Ja edelleen korostan, että nämä ovat omia kokemuksiani. Olen koko ajan sanonut, että haluan toisenlaisen miehen, mutta toisenlaisia en ole jostain syystä löytänyt. Ja tähän ei liity oikeastaan koulutustaso millään tavalla. Tottakai kelpuutan myös amistasoisen miehen, jos hän ei tähän genreen kuulu. Kaikki tähän asti treffaamani amismiehet ovat kuuluneet. Miksi kuvittelet, että edes olisin treffaillut ketään amismiestä, jos minulla olisi tällainen parjaamasi stereotypia-ajattelu ollut aina taustalla? Edelleen olen valmis menemään treffeille amismiehen kanssa. 

En ole se kenen kanssa kinastelet, mutta aika paha stereotypia sulla kyllä on. Lisäksi aika älyttömän huono ihmistuntemus. Ehdotan että kehität tässä itseäsi.

Et sitten jaksanut lukea viestiäni loppuun ja edellistä viestiä, jossa olisit nähnyt, mihin kysymykseen vastasin.

En tosiaan ymmärrä sun kommunikointia, vaikutat aika vaikealta 😂

Rautalankaa: edellinen kysyjä kysyi, millaisia ovat nämä miehet, joiden kanssa ei ole natsannut ollenkaan ja minä luettelin muutaman ominaisuuden. Ne eivät siis kuvailleet amismiehiä tai miehiä yleensä, vaan sitä miestyyppiä, jota en missään tapauksessa halua parisuhteeseen.

AMK:ssa sai opintopisteitä kaikista ryhmätöistä, jumppatunneista  yms löpinästä. Vähän erilaista kun yliopiston metodikurssit tai 8 kirjan kirjatentit. Tentit on usein sellasia, ainakin kansantaloustieteessä yms, joissa pitää todella osata ne asiat ja läpipääsyynkin vaaditaan jo aika paljon osaamista.  Tuntuu aika hassulta, että AMK tutkinto on samanarvoinen, koska vaativuudella on eroa kuin yöllä ja päivällä. Kanditutkintoonkin tarvitaan jo aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko fine dining -paikoissa jotenkin vaikeampi syödä kuin Hesburgerissa?

Saako fine dining -paikoissa syödä käsin?

Eiköhän kirjoittaja tarkoittanut hänelle kelpaavan miehen olevan on sen verran varakas, että syö säännöllisesti hyvissä ravintoloissa. Olisi ikävä tinkiä shampanjaharrastuksesta miehen takia.

Eikö trollaus oikein lähde lentoon, kun pitää yrittää sohia useilla eri tavoilla?

En vastaa muiden trollauksista ja sohimisista. Täällä on sinun lisäksesi useita muita kirjoittajia. Ei heti edes valkene, mihin kaikista trollaajista viittaat.

Oliko sinulla siis mitään oikeaa sanottavaa? Tämä keskustelu nyt tuntui kuivuvan kasaan ja jäljelle jäi enää koulutettujen naisten haukkuminen ja tyhmäksi tekeytyminen. 

ohis

Selitän kun kerra kysyt. Halusin tuoda keskusteluun kaksi asiaa: 1. Fine dining -paikassa syöminen todella eroaa Hesburgerista. 2. Fine dining -käytöstapojen vaatiminen mieheltä on ensisijaisesti keino ajaa väärään sosiaaliluokkaan kuuluvat eli köyhät pois. Miksi näitä ei olisi saanut kirjoittaa? Olivat vastauksia eri kirjoittajille lainaamassani tekstissä.

Olen seurustellut ja ollut parisuhteessa vain akateemisten naisten kanssa, joten en edes yritä verrata sellaisia muihin. Sen sijaan herkkähipiäiset naiset, joilla on aina alemmuuskompleksi tutkinnoista huolimatta, ovat kovin vaikeita ymmärtää.

 

Käytöstavat ovat kaikkien ulottuvissa, jos ne vain yhtään kiinnostavat. Pointtihan on tuossa se, että löytyy sitä kiinnostusta eikä käytöstapoja ja erilaisia elämyksiä ja mieltymyksiä halveksita. Miksi aina pitää vetää joku tulotaso tähän? 

Fine dining -käytöstavat opitaan käymällä hyvissä ravintoloissa. Monilla ei ole sellaiseen varaa, asuvat kaukana hyvistä ravintoiloista eivätkä vanhemmatkaan olen pystyneet viemään lapsena gourmet-ravintoloihin. Samoin matkailemalla hankittu yleissivistys vaatii vuosittaisia kalliita matkoja kulttuurikohteisiin. Yhtä hyvin joku voi ilmoittaa, että green card ja purjehdustaito kuuluvat yleissivistykseen, eikä ihminen ilman niitä ole kiinnostava. Kaikki nämä ovat potentiaalisten tuttavien tai seurustelukumppanien rajaamista tietyyn sosiaaliryhmään, jolla on itsellään tai perhetaustansa takia mahdollisuudet elintasoharrastuksiin.

Näiden kulutuksen muotojen osaaminen miehen valintaperusteena on ensisijaisesti taloudellisin perustein rajaamista, vaikka naamioitu hienostuneeseen muotoon. Monet miehet muuten ajattelevat toisin ja näkevät samassa tilanteessa mahdollisuuden tarjota naiselle elämyksiä, joita tämä ei vielä ole kokenut. Onpa hyvä olla mies.

Vierailija kirjoitti:

AMK:ssa sai opintopisteitä kaikista ryhmätöistä, jumppatunneista  yms löpinästä. Vähän erilaista kun yliopiston metodikurssit tai 8 kirjan kirjatentit. Tentit on usein sellasia, ainakin kansantaloustieteessä yms, joissa pitää todella osata ne asiat ja läpipääsyynkin vaaditaan jo aika paljon osaamista.  Tuntuu aika hassulta, että AMK tutkinto on samanarvoinen, koska vaativuudella on eroa kuin yöllä ja päivällä. Kanditutkintoonkin tarvitaan jo aika paljon.

Ei AMK olekaan korkeakoulu ja vain amk:n käyneet tai siellä lusivat pitävät sitä korkeakouluna. Pelkkä ylempi amis se on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä ei sitten nykyään enää mitenkään näy? Nyt kun naisillakin on yhtä hyvät mahdollisuudet opiskella, naiset valtaa yliopistot ja pikkuhiljaa kaikki vaativat ammatit? Ja koulussa aina ne heikoimmat yksilöt on poikia.  Epäilen, että suurinosa naisista on älykkäämpiä, kuin  suurinosa miehistä. Miehissä on vain jokunen superälykäs ja laumoittain sitten niitä, joilla ei järki päätä pakota.

Ei koulussa menestyminen mittaa älykkyyttä. Koulussa pärjää lukemalla, eikä pojilla riitä siihen mielenkiinto. Pojat eivät ole auktoriteettiuskovaisia, joten heitä ei paljon paina se jos joku käskee heidän opiskella. Pojat eivät halua miellyttää opettajaa tai vanhempiaan hyvillä arvosanoilla. Pojat eivät nosta arvoaan omissa silmissään saamalla hyviä arvosanoja. Itse asiassa liian hyvien arvosanojen saaminen on pojille jopa vähän noloa.

Jos koulu olisi käytännönläheisempää ja ratkottaisiin todellisen maailman ongelmia ja kehitettäisiin uutta, niin työt häviäisivät pojille aivan täysin jos pojat panostaisivat siihen mitä ovat tekemässä. Tytöille ja naisille on aina ollut ongelmallista soveltaa oppimaansa käytäntöön. Siinä vaiheessa kun tarvitaan usein älyä.

Naisten määrä yliopistoissa ja korkeissa viroissa on lisääntynyt, mutta alan parhaat ovat edelleen miehiä ja tulee aina olemaan. Naisilla ei yksinkertaisesti ole samanlaista potentiaalia kuin miehillä on. Tiettyyn pisteeseen asti naiset voivat näitä puutteita kompensoida tunnollisuudella, mutta ei koskaan huipulle asti pois lukien ehkä jotkut täysin poikkeavat yksilöt.

Jos Suomi haluttaan saada nousuun, niin pitäisi saada käyttöön poikien ja miesten potentiaali, koska siellä potentiaalia on huomattavasti enemmän kuin naisissa. Hyvä kuitenkin, että naisetkin ovat alkaneet nyt tekemään jotain. Ahkeria he kyllä ovat, sitä ei käy kieltäminen. 

Semmoiset mutuilut ja stereotypiot tunnollisista tytöistä ja väärinymmärretyistä neroista eli pojista taas kerran. Eikö tuon hokeminen hävetä? Tuosta ei ole mitään tieteellistä näyttöä, mutta siitä taas on, että miehet mielellään arvioivat itsensä yläkanttiin, ja naiset taas aliarvioivat itseään. Sama kuvio koko ketjussa: miehet arvioivat itsensä korkeammalle kuin tavoittelemansa akateemiset naiset ja pyrkivät mustamaalaamaan nämä naiset -miesten mielestä siis primadonnat - ties miksi teeskenteleviksi instapissiksi, koska eivät lämmenneet jonkun huonosti käyttäytyvän ja heikosti koulutetun huorittelijan lähestymisyrityksille. Ts. miehet yrittävät tasoaan parempia naisia ja suuttuvat, jos eivät näille kelpaa. Mitä tämä mielestäsi kertoo miehistä?

Miten niin ei ole tieteellistä näyttöä? On aivan selvää, että poikien on hankalampi keskittyä koulussa. On myös tutkittu, että pojat oppivat paremmin jos heillä on miespuolinen opettaja. Jatkuvasti suurempi määrä opettajista on naisia. Koulumenestyksessä mitataan juuri niitä ominaisuuksia, jotka ovat vahvat naisilla ja hyvin vähän niitä, joissa pojat ovat hyviä. 

Vaikka sinua harmittaakin, niin turha tulla sitä purkamaan muihin. Vaikka naiset eivät olekaan yhtä lahjakkaita kuin miehet, niin yksilöt voivat kuitenkin aika lahjakkaita. 

Hohhoijaa, kouluahan on muovattu poikien ehdoilla jo iät ja ajat leppoisampaan suuntaan,  jossa tekemistä on painotettu teoriaa enemmän. Tulokset ovat olleet melko huonot: tyttöjen suoritukset ovat eri kokeilujen myötä parantuneet, mutta poikien eivät samassa suhteessa. Pojat pärjäsivät koulussa tyttöjä paremmin ilmeisesti vain silloin, kun tyttöjä ei sinne päästetty ja kuria valvottiin ruumiillisten rangaistusten avulla. Älykäs ihminen oppii nopeasti ja vaivatta enemmin kuin ottaa kepistä, jolla sirkuselukatkin koulutetaan.

Tuo miesten muka naisia suurempi lahjakkuus on miesten itsensä omaksuma myytti, josta ei ole mitään näyttöä. Sinä sensijaan annat taas lisänäyttöä siitä, miten eri tavoin lahjakkaaseen tyttöön ja lahjakkaaseen poikaan suhtaudutaan (tyttö typerä ulkolukija mutta ahkera, vain poika voi olla oikeasti lahjakas). Väitän, että juuri tuo myytti on ratkaisevassa osassa poikien huonoon koulumenestykseen: ahkeruus kuuluu tytöille tylsän puurtamisen kanssa, poika on nerokas syntymästään lähtien, eikä hänen tarvitse nähdä lainkaan vaivaa. Tästä syystä myös Good Will Hunting -tyyppiset elokuvat uppoavat alhaisen statuksen miehiin kuin häkä; leffassa renttumainen ja väärinymmärretty siivoaja, Will, pääsee näyttämään kykynsä ja lyö teknillisen yliopiston proffan matematiikassa, koska on huvikseen piirrellyt peiliin hieman laskelmia. Will ei ole saanut näyttää kynsiään, koska maailma on kohdellut häntä väärin --> tämä luo samastumispintaa niille itseään neroina pitäville pojille, joille koulu ei maistunut syystä x, y ja z, ja yleensä tämä on opettajien vika.