Kysymyksiä ateisteille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta kaikki ymmärtäisivät kuinka epätodennäköinen elämälle sopiva universumi on, esitän hieman lukuja.

Jos esim. gravitaatiovakiota G = 6.673 × 10^(-11) Nm2/kg2 muutettaisiin 10^60 kokoisella asteikolla yksikin pykälä suuntaan tai toiseen, planeettoja ja tähtiä ei olisi voinut syntyä ja elämä olisi mahdotonta tässä universumissa. Myös muita vakioita on, joiden arvoja ei saa muuttaa vähääkään, tai elämä tulee heti mahdottomaksi. Kuinka hyvä selitys sattuma siis on universumin synnylle?

Se että todennäköisyys on pieni, ei tee siitä mahdotonta. On totta että elämä on hiuskarvan varassa. Mutta sattuma on silti ainut peruste jolle on mitään tieteellistä näyttöä.

Ok, mutta yhtä asiaa kysyn. Kuvitellaan, että joku tyyppi voittaa lotossa 5 kertaa peräkkäin. Sanoisit silloin heti, että tyyppi on huijari, koska on äärimmäisen epätodennäköistä voittaa lotossa 5 kertaa. Et siis hyväksyisi sattumaa selitykseksi, vaikka sinulla ei olisi yhtään todisteita tyypin huijauksesta. Miksi sinulla siis näyttää olevan aivan eri standardit Jumalan ja tavallisen ihmisen kohdalla? Onko siis niin, että vaikka tapahtuisi jotain tähtitieteellisen epätodennäköistä, et hyväksyisi sitä todisteeksi Jumalasta?

Maailmankaikkeus on niin laaja ja niin vanha, että jotta tuo lottovoittajavertaus olisi pätevä, niin sen reunaehtoja pitää muuttaa: kuvitellaan, että on loton pelaaja, joka pelaa tuhansia rivejä joka viikko miljoonan vuoden ajan. Tällöin on hyvin epätodennäköistä, että hän ei olisi saanut vähintään viittä täysosumaa...

Tällöin sinun pitäisi uskoa universumigeneraattoriin, joka koko ajan tuo olemassaoloon erilaisilla luonnonvakioilla varustettuja universumeja.

Eli multiversumiin. Joka onkin se yksi parhaimmista tämänhetkisistä selityksistä.

Multiversumin olemassaolosta ei ole kuitenkaan mitään todisteita. Lisäksi se on paljon Jumalaa monimutkaisempi selitys. On paljon helpompi selittää epätodennäköiset tapahtumat yhdellä älykkäällä toimijalla kuin miljardeilla sattumilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä perustelut vahvistavat selkeästi sen, ettei tyhjästä voi tulla mitään.

Siinä tapauksessa Jumalaakaan ei voi tulla tyhjästä, eli kuka Jumalan on luonut?

Jumala on ajaton eli ollut olemassa aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta kaikki ymmärtäisivät kuinka epätodennäköinen elämälle sopiva universumi on, esitän hieman lukuja.

Jos esim. gravitaatiovakiota G = 6.673 × 10^(-11) Nm2/kg2 muutettaisiin 10^60 kokoisella asteikolla yksikin pykälä suuntaan tai toiseen, planeettoja ja tähtiä ei olisi voinut syntyä ja elämä olisi mahdotonta tässä universumissa. Myös muita vakioita on, joiden arvoja ei saa muuttaa vähääkään, tai elämä tulee heti mahdottomaksi. Kuinka hyvä selitys sattuma siis on universumin synnylle?

Se että todennäköisyys on pieni, ei tee siitä mahdotonta. On totta että elämä on hiuskarvan varassa. Mutta sattuma on silti ainut peruste jolle on mitään tieteellistä näyttöä.

Ok, mutta yhtä asiaa kysyn. Kuvitellaan, että joku tyyppi voittaa lotossa 5 kertaa peräkkäin. Sanoisit silloin heti, että tyyppi on huijari, koska on äärimmäisen epätodennäköistä voittaa lotossa 5 kertaa. Et siis hyväksyisi sattumaa selitykseksi, vaikka sinulla ei olisi yhtään todisteita tyypin huijauksesta. Miksi sinulla siis näyttää olevan aivan eri standardit Jumalan ja tavallisen ihmisen kohdalla? Onko siis niin, että vaikka tapahtuisi jotain tähtitieteellisen epätodennäköistä, et hyväksyisi sitä todisteeksi Jumalasta?

Niin ja lisään vielä että kyllä. Vaikka tapahtuisi kuinka kummallisia asioita , en pitäisi sitä merkkinä Jumalasta. Luonnonlakien valossa todennäköisyys sille että Jumala on olemassa on 0%. Koska mitään merkkejä siihen suuntaan ei ole.

Mikä todennäköisyys on muuten sille että Harry Potter pelastaa maailman maailmanlopulta? Itse asiassa tälle varmasti olisi todennäköisyys koska Harry Potter nimisiä henkilöitä on oikeasti olemassa. En silti usko sen tapahtuvan. Ja Jumalan olemassaolo on huomattavasti sitä epätodennäköisempää.

arkkipiispaMike kirjoitti:

Realisti kirjoitti:

Raamatun jumalaa ei ole olemassa. Ukko ylijumala on ollut olemassa satoja miljardeja vuosia.

Hän on pannut  kaiken liikkeelle luonnonlakeja noudattaen. Pallot pyörivät ja Ukon ei tarvitse enää

eväänsäkään liikuttaa. Jos rakastava Raamatun  anteeksiantava jumala olisi olemassa hän olisi

pysäyttänyt tsunamiaallon  ja pelastanut sadat tuhannet tsunamin tappamat VIATTOMAT

ihmiset. Jossain Raamatun kertomuksessa jumala lupasi pelastaa tuholta jonkun paikan jos sieltä 

löytyisi YKSIKIN ihminen joka olisi hänen mielestään pelastamisen arvoinen.

Raamattu sinänsä on muistiinkirjoitettua historiaa joka ei ole kaikilta osiltaan kovin tarkkaa.

Toisaalta se on uskovien henkilöiden kirjoittamia omia uskomuksia ja ennustuksia.

Rva Gustavson Helsingin Töölössä oli aikanaan hyvä ennustaja. Hänenkin ennustuksiaan 

moni kertoi uskovansa. Jotkut ennustukset toteutuivat, toiset eivät. Uskokoon ken haluaa.

 Uskon voima on ihmeellinen, Sitä todistava uskovien  islamistien teot. Usko vie läpi harmaan kiven, sanoo sananlasku. Ne uskovaiset jotka uskovat pääsevänsä kuolemansa jälkeen jonnekin ( oli uskonto sitten mikä tahansa ) pettyvät pahasti. Mutta he kuolevat uskossaan onnellisina. Se heille

suotakoon. Mutta että muiden pitäisi uskoa heidän laillaan. Ei kiitos.

lapsellista vötkyilyä tuollainen "Jumala ei olisi tuhonnut jne", tuskin siellä Aasiassakaan yhtän viatonta ihmistä oli

lopultahana Jumala tuhoaa koko planeetan ja syntyy uusi planeetta ja taivas tai on jo ehkä rakennettu, en tiedä tuleeko se olemaan tämä sama uudestiluotuna

Kyllä se on kuule ihan ihmiset jotka itse tuhoavat tämän planeetan 😀

Kaikkiin kysymyksiin vastaan että en tiedä. Eikä juurikaan kiinnosta. Mutta vastaus ei silti ole Jumala. Ainakaan siten miten kristinusko sen määrittää. Tai ainakaan minä en usko siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiseksi jos tyhjästä voisi tulla jotain ilman syytä, miksi emme näe niin tapahtuvan koko ajan?

Mistä olet löytänyt tuota "tyhjää" jonka ominaisuuksista tunnut noin paljon tietävän?

Tiedän, mitä tyhjä on juuri siksi, ettei tyhjällä ole mitään ominaisuuksia. Tyhjyys eli olemattomuus on sitä, mistä kivet unelmoivat.

Ja olet tullut johtopäätökseen että tila ennen maailmankaikkeutemme alkua oli keksimäsi kaltaista, koska...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä perustelut vahvistavat selkeästi sen, ettei tyhjästä voi tulla mitään.

Siinä tapauksessa Jumalaakaan ei voi tulla tyhjästä, eli kuka Jumalan on luonut?

Jumala on ajaton eli ollut olemassa aina.

Universumi/multiversumi on ajaton eli ollut olemassa aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta kaikki ymmärtäisivät kuinka epätodennäköinen elämälle sopiva universumi on, esitän hieman lukuja.

Jos esim. gravitaatiovakiota G = 6.673 × 10^(-11) Nm2/kg2 muutettaisiin 10^60 kokoisella asteikolla yksikin pykälä suuntaan tai toiseen, planeettoja ja tähtiä ei olisi voinut syntyä ja elämä olisi mahdotonta tässä universumissa. Myös muita vakioita on, joiden arvoja ei saa muuttaa vähääkään, tai elämä tulee heti mahdottomaksi. Kuinka hyvä selitys sattuma siis on universumin synnylle?

Se että todennäköisyys on pieni, ei tee siitä mahdotonta. On totta että elämä on hiuskarvan varassa. Mutta sattuma on silti ainut peruste jolle on mitään tieteellistä näyttöä.

Ok, mutta yhtä asiaa kysyn. Kuvitellaan, että joku tyyppi voittaa lotossa 5 kertaa peräkkäin. Sanoisit silloin heti, että tyyppi on huijari, koska on äärimmäisen epätodennäköistä voittaa lotossa 5 kertaa. Et siis hyväksyisi sattumaa selitykseksi, vaikka sinulla ei olisi yhtään todisteita tyypin huijauksesta. Miksi sinulla siis näyttää olevan aivan eri standardit Jumalan ja tavallisen ihmisen kohdalla? Onko siis niin, että vaikka tapahtuisi jotain tähtitieteellisen epätodennäköistä, et hyväksyisi sitä todisteeksi Jumalasta?

Maailmankaikkeus on niin laaja ja niin vanha, että jotta tuo lottovoittajavertaus olisi pätevä, niin sen reunaehtoja pitää muuttaa: kuvitellaan, että on loton pelaaja, joka pelaa tuhansia rivejä joka viikko miljoonan vuoden ajan. Tällöin on hyvin epätodennäköistä, että hän ei olisi saanut vähintään viittä täysosumaa...

Tällöin sinun pitäisi uskoa universumigeneraattoriin, joka koko ajan tuo olemassaoloon erilaisilla luonnonvakioilla varustettuja universumeja.

Eli multiversumiin. Joka onkin se yksi parhaimmista tämänhetkisistä selityksistä.

Multiversumin olemassaolosta ei ole kuitenkaan mitään todisteita. Lisäksi se on paljon Jumalaa monimutkaisempi selitys. On paljon helpompi selittää epätodennäköiset tapahtumat yhdellä älykkäällä toimijalla kuin miljardeilla sattumilla.

Mistä jumala sen maailmankaikkeuden pieraisi jos ei kerran tyhjästä mitään voi tulla?

Kabbalistisen iisac lyrian mukaan Jumala emanaatui luomisrssa niin että valoa tuli aina alemman tason astioihin jotka hajosivat pirstaleiksi...viimeinen taso on sitten tämä fyysineb maaailma....jännä teoria että luominen olidikin jumalan emanaatiota eli jumala olisi ikäänkuin itse se big bang

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiseksi jos tyhjästä voisi tulla jotain ilman syytä, miksi emme näe niin tapahtuvan koko ajan?

Mistä olet löytänyt tuota "tyhjää" jonka ominaisuuksista tunnut noin paljon tietävän?

Tiedän, mitä tyhjä on juuri siksi, ettei tyhjällä ole mitään ominaisuuksia. Tyhjyys eli olemattomuus on sitä, mistä kivet unelmoivat.

Haluatko vähän avata tuota metodiikkaa millä olet kivien unelmointia tutkinut? Kuulostaa potentiaalisesti hyvinkin mielenkiintoiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta kaikki ymmärtäisivät kuinka epätodennäköinen elämälle sopiva universumi on, esitän hieman lukuja.

Jos esim. gravitaatiovakiota G = 6.673 × 10^(-11) Nm2/kg2 muutettaisiin 10^60 kokoisella asteikolla yksikin pykälä suuntaan tai toiseen, planeettoja ja tähtiä ei olisi voinut syntyä ja elämä olisi mahdotonta tässä universumissa. Myös muita vakioita on, joiden arvoja ei saa muuttaa vähääkään, tai elämä tulee heti mahdottomaksi. Kuinka hyvä selitys sattuma siis on universumin synnylle?

Se että todennäköisyys on pieni, ei tee siitä mahdotonta. On totta että elämä on hiuskarvan varassa. Mutta sattuma on silti ainut peruste jolle on mitään tieteellistä näyttöä.

Ok, mutta yhtä asiaa kysyn. Kuvitellaan, että joku tyyppi voittaa lotossa 5 kertaa peräkkäin. Sanoisit silloin heti, että tyyppi on huijari, koska on äärimmäisen epätodennäköistä voittaa lotossa 5 kertaa. Et siis hyväksyisi sattumaa selitykseksi, vaikka sinulla ei olisi yhtään todisteita tyypin huijauksesta. Miksi sinulla siis näyttää olevan aivan eri standardit Jumalan ja tavallisen ihmisen kohdalla? Onko siis niin, että vaikka tapahtuisi jotain tähtitieteellisen epätodennäköistä, et hyväksyisi sitä todisteeksi Jumalasta?

Maailmankaikkeus on niin laaja ja niin vanha, että jotta tuo lottovoittajavertaus olisi pätevä, niin sen reunaehtoja pitää muuttaa: kuvitellaan, että on loton pelaaja, joka pelaa tuhansia rivejä joka viikko miljoonan vuoden ajan. Tällöin on hyvin epätodennäköistä, että hän ei olisi saanut vähintään viittä täysosumaa...

Tällöin sinun pitäisi uskoa universumigeneraattoriin, joka koko ajan tuo olemassaoloon erilaisilla luonnonvakioilla varustettuja universumeja.

Eli multiversumiin. Joka onkin se yksi parhaimmista tämänhetkisistä selityksistä.

Multiversumin olemassaolosta ei ole kuitenkaan mitään todisteita.

Mitä nyt se, että me elämme ja olemme osana sitä.

Uskon ettei ole jumalia. Kaikki eläväksi syntynyt kuolee mutta materia kiertää ikuisesti. Aurinkokuntia syntyy ja tuhoutuu, näin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Avaruus on loputon, jos lähdet kulkemaan sama mihin suuntaan niin aina tulee vastaan uusia planeettoja ja muita taivaankappaleita. Välimatkat ja aika mikä kuluu johonkin tapahtumaan avaruudessa ovat vaan niin pitkiä että ihmisen on sitä vaikeaa käsitellä ja käsittää. Ihmeenä pidän kuitenkin sitä että joskus tapahtuu asioita aivan kuin niin olisi tarkoitettu tapahtuvan. Vai onko sekin vain sattumaa kuten sekin että jollekin planeetalle kerääntyy kaikki ainekset elämän synnylle. 

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuulla ateisteilta perusteluja maailmankatsomukselleen ja muutenkin keskustella aiheesta. Kysymyksiin saa vastata erikseen, sillä keskustelen mieluiten yksi asia kerrallaan.

Mikä synnytti maailmankaikkeuden?

Mikä selittää maailmankaikkeuden hienosäädön elämää varten?

Miksi maailmankaikkeus on järjestynyt?

Mistä maailmankaikkeuteen tulee "minuja" eli kokijoita?

Miksi logiikan ja matematiikan lait ovat olemassa?

1. Universumi oli pieni pakkautunut piste, joka räjähti ja laajeni. Ei tiedetä vielä mistä piste sai alkunsa.

2. Maailma on järjestynyt fysiikan lakien mukaisesti. Vain tosi pienessä osassa universumia on elämää. Sattumalta mm. maapallolla on elämälle suotuisa ympäristö.

3. Fysiikan lait

4. Sattumalta tänne on kehittynyt ihmisiä.

5. Ne nyt vain ovat osa tätä todellista maailmaa. Ei maailma voisi toimia ilman niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, mutta yhtä asiaa kysyn. Kuvitellaan, että joku tyyppi voittaa lotossa 5 kertaa peräkkäin. Sanoisit silloin heti, että tyyppi on huijari, koska on äärimmäisen epätodennäköistä voittaa lotossa 5 kertaa. Et siis hyväksyisi sattumaa selitykseksi, vaikka sinulla ei olisi yhtään todisteita tyypin huijauksesta. Miksi sinulla siis näyttää olevan aivan eri standardit Jumalan ja tavallisen ihmisen kohdalla? Onko siis niin, että vaikka tapahtuisi jotain tähtitieteellisen epätodennäköistä, et hyväksyisi sitä todisteeksi Jumalasta?

Maailmankaikkeus on niin laaja ja niin vanha, että jotta tuo lottovoittajavertaus olisi pätevä, niin sen reunaehtoja pitää muuttaa: kuvitellaan, että on loton pelaaja, joka pelaa tuhansia rivejä joka viikko miljoonan vuoden ajan. Tällöin on hyvin epätodennäköistä, että hän ei olisi saanut vähintään viittä täysosumaa...

Tällöin sinun pitäisi uskoa universumigeneraattoriin, joka koko ajan tuo olemassaoloon erilaisilla luonnonvakioilla varustettuja universumeja.

Eli multiversumiin. Joka onkin se yksi parhaimmista tämänhetkisistä selityksistä.

Multiversumin olemassaolosta ei ole kuitenkaan mitään todisteita.

Mitä nyt se, että me elämme ja olemme osana sitä.

Mistä tiedät eläväsi osana multiversumia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuulla ateisteilta perusteluja maailmankatsomukselleen ja muutenkin keskustella aiheesta. Kysymyksiin saa vastata erikseen, sillä keskustelen mieluiten yksi asia kerrallaan.

Mikä synnytti maailmankaikkeuden?

Mikä selittää maailmankaikkeuden hienosäädön elämää varten?

Miksi maailmankaikkeus on järjestynyt?

Mistä maailmankaikkeuteen tulee "minuja" eli kokijoita?

Miksi logiikan ja matematiikan lait ovat olemassa?

1. Universumi oli pieni pakkautunut piste, joka räjähti ja laajeni. Ei tiedetä vielä mistä piste sai alkunsa.

2. Maailma on järjestynyt fysiikan lakien mukaisesti. Vain tosi pienessä osassa universumia on elämää. Sattumalta mm. maapallolla on elämälle suotuisa ympäristö.

3. Fysiikan lait

4. Sattumalta tänne on kehittynyt ihmisiä.

5. Ne nyt vain ovat osa tätä todellista maailmaa. Ei maailma voisi toimia ilman niitä.

1. Mikä on paras selityksesi, mistä piste sai alkunsa?

2. Vastauksesi ei vastaa siihen, miksi fysiikan lait ovat syntyneet sellaisiksi, että ne ovat juuri elämälle sopivia.

3. Miten fysiikan lait selittävät, miksi planeetat kiertävät tähtiä eivätkä ajaudu pois radaltaan?

4. Elämän syntyminen aineesta ei selitä, mistä "minut" tulevat.

5. Myönnät siis, että yliluonnolliset lait ovat osa tätä todellisuutta. Uskot siis yliluonnolliseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku uskoo, että maailmankaikkeus on syntynyt itsestään tyhjästä, niin perustelen, miksi tämä selitys ei ole hyvä.

Ensinnäkin jonkin syntyminen tyhjästä ilman syytä on järjenvastaista. Tyhjä tai olemattomuus ei ole mitään, joten siellä ei ole mitään, mikä voisi aiheuttaa jotain. Toiseksi jos tyhjästä voisi tulla jotain ilman syytä, miksi emme näe niin tapahtuvan koko ajan? Tyhjyyttä ei pitäisi pidätellä mikään.

Nämä perustelut vahvistavat selkeästi sen, ettei tyhjästä voi tulla mitään.

Me emme näe tyhjästä syntyvän mitään koska meillä ei tässä maailmankaikkeudessa ole missään mitään "tyhjää". Meillä on vain isot määrät "jotain".

Mikä estää tätä tyhjää synnyttämästä tänne olemassa olevan keskelle lisää ainetta? Jos tyhjyys kykeni synnyttämään universumin, miksi se ei enää kykenisi vaikuttamaan universumiin? Tämä on se kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta kaikki ymmärtäisivät kuinka epätodennäköinen elämälle sopiva universumi on, esitän hieman lukuja.

Jos esim. gravitaatiovakiota G = 6.673 × 10^(-11) Nm2/kg2 muutettaisiin 10^60 kokoisella asteikolla yksikin pykälä suuntaan tai toiseen, planeettoja ja tähtiä ei olisi voinut syntyä ja elämä olisi mahdotonta tässä universumissa. Myös muita vakioita on, joiden arvoja ei saa muuttaa vähääkään, tai elämä tulee heti mahdottomaksi. Kuinka hyvä selitys sattuma siis on universumin synnylle?

Se että todennäköisyys on pieni, ei tee siitä mahdotonta. On totta että elämä on hiuskarvan varassa. Mutta sattuma on silti ainut peruste jolle on mitään tieteellistä näyttöä.

Ok, mutta yhtä asiaa kysyn. Kuvitellaan, että joku tyyppi voittaa lotossa 5 kertaa peräkkäin. Sanoisit silloin heti, että tyyppi on huijari, koska on äärimmäisen epätodennäköistä voittaa lotossa 5 kertaa. Et siis hyväksyisi sattumaa selitykseksi, vaikka sinulla ei olisi yhtään todisteita tyypin huijauksesta. Miksi sinulla siis näyttää olevan aivan eri standardit Jumalan ja tavallisen ihmisen kohdalla? Onko siis niin, että vaikka tapahtuisi jotain tähtitieteellisen epätodennäköistä, et hyväksyisi sitä todisteeksi Jumalasta?

Jos sama ihminen voittaisi viidesti lotossa , ajattelisin että hän on käyttänyt omaisuuden lottoriveihin ja näin parantanut mahdollisuuksiaan voittoon. On myös teoreettisesti mahdollista että lotto olisi korruptoitunut ja rahoja ohjattaisiin samoille ihmisille.

Älykkään olennon manipulaatio on siis mielestäsi paras selitys, kun on kyse lotossa voittamisesta viidesti, mutta älykkään olennon manipulaatio ei kelpaa sinulle selitykseksi, kun on puhe elämälle hienosäädetyn universumin syntymisestä, mikä on vielä peräkkäisiä lottovoittoja paljon epätodennäköisempää. Tässä toimit kaksilla standardeilla.

Jumala on. Hän ei katoa, vaikka häneen ei usko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotta kaikki ymmärtäisivät kuinka epätodennäköinen elämälle sopiva universumi on, esitän hieman lukuja.

Jos esim. gravitaatiovakiota G = 6.673 × 10^(-11) Nm2/kg2 muutettaisiin 10^60 kokoisella asteikolla yksikin pykälä suuntaan tai toiseen, planeettoja ja tähtiä ei olisi voinut syntyä ja elämä olisi mahdotonta tässä universumissa. Myös muita vakioita on, joiden arvoja ei saa muuttaa vähääkään, tai elämä tulee heti mahdottomaksi. Kuinka hyvä selitys sattuma siis on universumin synnylle?

Se että todennäköisyys on pieni, ei tee siitä mahdotonta. On totta että elämä on hiuskarvan varassa. Mutta sattuma on silti ainut peruste jolle on mitään tieteellistä näyttöä.

Ok, mutta yhtä asiaa kysyn. Kuvitellaan, että joku tyyppi voittaa lotossa 5 kertaa peräkkäin. Sanoisit silloin heti, että tyyppi on huijari, koska on äärimmäisen epätodennäköistä voittaa lotossa 5 kertaa. Et siis hyväksyisi sattumaa selitykseksi, vaikka sinulla ei olisi yhtään todisteita tyypin huijauksesta. Miksi sinulla siis näyttää olevan aivan eri standardit Jumalan ja tavallisen ihmisen kohdalla? Onko siis niin, että vaikka tapahtuisi jotain tähtitieteellisen epätodennäköistä, et hyväksyisi sitä todisteeksi Jumalasta?

En hyväksyisi sattumaa selitykseksi. Kun tämän tyypin lottovoittoa tutkittaisiin useita vuosia, kehitettäisiin uskottavia teoria sattumasta ja asia pystyttäisiin tieteellisen metodein perustelemaan, sitten uskoisin.

Mikä tahansa erittäin epätodennäköinen tapahtuma ei saisi minua uskomaan jumalaan. Jumalaan uskon sitten, kun näen hänet omin silmin, tai useammat tutkijat useiden tutkimusten jälkeen pystyvät sen todistamaan.

Ja tuota saat odottaa. Tieteen tehtävä kun ei ole tutkia sitä, onko jumalaa olemassa. Tieteen kannalta se on kovin epärelevanttia, koska jumalan olemassaolo tai olemattomuus eivät muuta esimerkiksi luonnonlakeja.

Ja miten sitä edes tutkisi? Ensin pitäisi määritellä mitä/mikä jumala on, että sitä pystyisi edes havainnoimaan.

Jumaluus on aina ollut selitys kaikelle, mitä ihminen ei ymmärrä. Joillekkin se, että vuorella asuu Jumalten ja puolijumalten perhe sotkemassa kuolevaisten asioita on ollut riittävä selitys kurjuuteen. Pidän uskovia yksinkertaisina. Lähinnä sellainen "valitse Jumalasi ja mene sillä" tyyppinen ratkaisu. Sillä ei ole lopputuloksen lannalta väliä, minkä Jumalista valistee. Jahve on tuoreimpia muoti-ilmiöitä ja sen kannattajat on todella aggressiivisia... Ja tyhmiä.

Itse pidän eniten erilaisista luomiskertomuksista, joissa ihmiskunnan syntyä on arvailtu. Silmarillionissa on hyvä, samoin muinaisilla mesopotamian asukeilla. Uskonto ja Jumalat ovat aina olleet, ja on ihan turha tulla väittämään, että joku niistä olisi "oikeampi" kuin toinen.