Parisuhteessa (suht.) onnelliset: Mikä ärsyttää kumppanissa eniten ja kuinka pystytte elämään asian kanssa?
Erityisesti kiinnostaa, jos toivoisitte puolisollanne olevan jokin ominaisuus, joka häneltä puuttuu. Muutkin tarinat toki.
Kommentit (28)
Olen pikkutarkka, mies ei ole.
Vaikka hän välillä näyttelee tarkkaa mutta oikeasti sotkee, sählää ja tuhlaa.
Ärsyttää, kun itse olen tarkka esim kierrätyksen suhteen, pahvit paperit, muovi ja metalli erikseen. Mies tietää sen ja minua ärsyttääkseen heittelee niitä minne sattuu.
Pari kertaa olen sanonut, että maitopurkki tulee huuhtoa ennen laittoa keräysastiaan. Sen jälkeen on tahalllaan aina jättänyt maidot sinne. Saunaa ei sammuta koskaan, vaan minun pitää se tehdä ihan aina. Ei myöskään lastaa kylppärin lattiaa, huolehdi tuuletuksesta tai koskeuden poistosta.
Mies ei koskaan laita autoa lämitykseen, vaikka olisi kuinka kylmä,
Patalaiska.
Meluaminen. Tavarat paiskotaan, ovet ja laatikot pitää sulkea pamauttamalla. Huutaminen, kun vähemmälläkin kuulisi.
Vierailija kirjoitti:
Meluaminen. Tavarat paiskotaan, ovet ja laatikot pitää sulkea pamauttamalla. Huutaminen, kun vähemmälläkin kuulisi.
Piti vielä kertoa, että tulen toimeen asian kanssa nielemällä ärsytyksen ja toisinaan laitan korvatulpat.
Riippuu ihan päivästä, tilanteesta. Ulkomaailmassa ehkäpä tyhmien puhuminen, möläyttely. Kotioloissa tietty aikaansaamattomuus. Vaikkapa nyt nämä tänään.
Se ettei mies pysty nukkumaan omalla puolellaan sänkyä. Tulee unissaan kylkeen kiinni ja kun otan rakoa ja herään seuraavan kerran, mies on taas iholla. Usein on niin vähän tilaa, että on pakko aamuyöstä vaihtaa miehen puolelle ettei putoa sängystä.
Eniten ärsyttää, kun kiperissä tilanteissa hänestä on niin vähän henkistä tukea. Sanallista lohdutusta kaipaisin, jos on joku tosi, tosi kova paikka. Pikkumurheet selvittelen kyllä itsekseni.
Ylipaino. Yritetty nätisti vihjata niin lihoi yli 15kg lisää koska asia ei minulle kuuluu.
Rakastan, seksiä silloin kun panettaa, mutta ulkonäkö ällöttää. Laiska liikunnan suhteen, harrastaa suklaan syömistä ja nukkumista. Hyvä vaimo ja äiti kyllä muuten.
Jatkuva valittaminen. Esim lomailu on tosi kivaa, kun kaikki on huonosti toisen mielestä.
Mies syö kovaäänisesti. Ei siis syö suu auki, mutta silti kuuluu mässytys. Olen muutenkin yliherkkä syömisäänille, niin hetkittäin tekee tiukkaa. Onneksi mies tietää ja koittaa ymmärtää, minä koitan siedättää itseäni tai jos ihan mahdottomaksi menee, niin siirryn hetkeksi muualle.
Onneksi suhteen alkuaikoina oli ne ruusunpunaiset lasit, en silloin huomannut noita syomisääniä ollenkaan. Jos olisin huomannut, olisi juttu voinut kariutui sen takia, ja olisin menettänyt älyttömän ihanan miehen.
Jatkuva tekeminen... jos ei ole mitään järkevää tekemistä (okt:ssa onneksi usein on), niin lajittelee vaikka ruuveja laatikosta toiseen kuin makaisi sohvalla oluen kanssa :)
Ei tuo minua loppujen lopuksi niin paljoa häiritse ettenkö pysty asian kanssa elämään.
Puolisoni on erittäin ahkera, mikä on ominaisuus jota ihailen suuresti mutta joka myös ärsyttää arjessa toisinaan. Työpäivät venähtävät kellon ympäri meneviksi ja töiden teko saattaa jatkua kotonakin, koko ajan täytyisi tehdä jotain "hyödyllistä". Välillä marmatus siitä miten "elokuvan katsominen on hirveää ajantuhlausta kun voisi katsoa jotain omaan alaan liittyvää opettavaista dokumenttia" on todella rasittavaa. Toisinaan puoliso sortuu myös syyllistämään minua ajan tuhlaamisesta jos katson jotain hömppää, luen lehteä, selaan nettiä tms. aivot narikkaan-hommaa. Kaiken pitäisi olla jotenkin tuotteliasta ja kehittävää.
On toki myös ihanaa kun puoliso osallistuu kotitöihin, mutta meillä se kiiruhtaa tekemään kaiken ennenkuin itse ehdin ajatellakaan ja sitten välillä valittaa miten minä en koskaan siivoa. Saatetaan esimerkiksi aamulla sopia, että tänään minä vien roskat ja imuroin. Voin todeta, että hoidan hommat kunhan töiden jälkeen on syöty ja hetki hengahdetty. Sitten mies töihin lähtiessään sieppaa roskapussin mukaansa ja heti töistä tullessaan imuroi ja toteaa "No kun sä et tehnyt niitä ni mun piti".
Mies vähättelee itseään ja päivästä riippuen saattaa olla suuri itseinho meneillään. Toisaalta sen ymmärrän kun suhteemme alussa mies oli masentunut ja kärsi vahvasta ahdistuksesta. Joskus vaan tuntuu pahalta kun niin mahtava ihminen ei voi olla sujut itsensä kanssa..
Vierailija kirjoitti:
Se ettei mies pysty nukkumaan omalla puolellaan sänkyä. Tulee unissaan kylkeen kiinni ja kun otan rakoa ja herään seuraavan kerran, mies on taas iholla. Usein on niin vähän tilaa, että on pakko aamuyöstä vaihtaa miehen puolelle ettei putoa sängystä.
Tämä sama. Lisäksi mun mies heittää kätensä ja monesti vielä jalkansa mun yli. Mies tietää, että haluan nukkua vapaana, mutta silti yleensä herään litistettynä ihan oman puolen laidalle. Yleensä tiputtaa vielä oman peittonsa lattialle ja yrittää sitten unissaan nyysiä mun peiton. Kun tarpeeksi ärsyttää menen nukkumaan sohvalle.
Vierailija kirjoitti:
Olen pikkutarkka, mies ei ole.
Vaikka hän välillä näyttelee tarkkaa mutta oikeasti sotkee, sählää ja tuhlaa.
Ärsyttää, kun itse olen tarkka esim kierrätyksen suhteen, pahvit paperit, muovi ja metalli erikseen. Mies tietää sen ja minua ärsyttääkseen heittelee niitä minne sattuu.
Pari kertaa olen sanonut, että maitopurkki tulee huuhtoa ennen laittoa keräysastiaan. Sen jälkeen on tahalllaan aina jättänyt maidot sinne. Saunaa ei sammuta koskaan, vaan minun pitää se tehdä ihan aina. Ei myöskään lastaa kylppärin lattiaa, huolehdi tuuletuksesta tai koskeuden poistosta.
Mies ei koskaan laita autoa lämitykseen, vaikka olisi kuinka kylmä,
Patalaiska.
Asutte yhteisessä kodissa jossa miehelläkin tulee olla päätösvaltaa vähintäänkin omiin tekemisiin. Anna hänen hoitaa asiat niinkuin haluaa.
Mitä sitten jos mies ei lajittele? Pidä vain huoli että itse lajittele omat roskasi mutta ei tarvitse jäkättää toisten valinnoista.
Tykkään meillä lajitella lasit ja metallit mutta mies pääasiassa tuottaa säilykkeiden syönnillään kaiken metallin eikä lajittele niitä, joskus jättää tyhjät tölkit tiskipöydälle, josta lajittelen ne, mutta ei muuten. Ei ole mua haitannut.
Tyhmyys. Asioista otetaan selvää minimaalisen vähän, eikä olla kiinnostuneita pahemmin mistään muusta kuin siitä, mikä on sillä sekunnilla silmien edessä tai yleismaailmallisesta hömpästä (miten lapset pärjäävät). Naisella on kuitenkin korkeakoulututkinto!
Lihominen. Muutama lisäkilo ei minua haittaisi, en ole fitness-naisten perään, mutta +20 kg alun perin 50 kilon painoiselle taskuraketille on jo aika iso turn off. Tietää sen kyllä itsekin, mutta mitään ei näytä tapahtuvan. Itsekin olen lievästi ylipainoinen, MUTTA olin sitä jo seurustelun alussa, eli painoni on about samana pysynyt koko ajan (4 vuotta). Rupeaa tuntumaan siltä, että alkoiko tuo olemaan minun kanssa vain siksi, että saisi "luvan kanssa" läskistyä ja rupsahtaa...
Se että en saa häneltä sitä sielunkumppanuutta. Pärjään asian kanssa sillä, että kaikissa miehissäni on ollut jotain vikana. Edellinen "sielunkumppani" olikin sitten sielunkumppani monen muunkin kanssa, tai ainakin halusi olla. Nyt ei lyödä, juoda, hoidetaan hommat mitkä sovitaankin, niin hullu olisin jos lähtisin tavoittelemaan vielä jotain "enemmän". Enemmän on yleensä vähemmän, sen olen huomannut :D
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys. Asioista otetaan selvää minimaalisen vähän, eikä olla kiinnostuneita pahemmin mistään muusta kuin siitä, mikä on sillä sekunnilla silmien edessä tai yleismaailmallisesta hömpästä (miten lapset pärjäävät). Naisella on kuitenkin korkeakoulututkinto!
Mulla sama tilanne! Miten tämän kanssa voi elää? Mikä auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää, kun itse olen tarkka esim kierrätyksen suhteen, pahvit paperit, muovi ja metalli erikseen. Mies tietää sen ja minua ärsyttääkseen heittelee niitä minne sattuu.
Mun eksäni oli myös tuollainen, ärsytti se nipotus mutta en siitä viitsinyt alkaa mouhota. Ihana tunne kun ei tarvii murehtia menikö nyt jokainen pahvi, lasi, paperi, metalli, banaani jne. oikeaan laatikkoon. Jos siltä tuntuu, niin pistän kaikki sekäjätteeseen eikä harmita yhtään. Uusi kumppani on jopa minuakin "löyhempi" näissä asioissa :)
päivästä kiinni, jos itse olet ärtynyt, niin tietysti ärsyttää lähes kaikki mitä toinen tekee.
Oma mieheni on aika pikkutarkka ja itse olen hiukan häslääjä, näistä syistä tulee välillä erimielisyyksiä, kun yhdessä lähtee jotain tekemään esim. ruokaa, toinen mittaa kaiken ja lukee ohjeita, itse vaan summassa vähän sitä ja tätä kokkaa.
Liika yhdessäolo pilaa suhteen, eli jos sen puolison tavat alkaa käymään hermoille, niin ottakaa lomaa toisistanne.