Tuleva ero
MIten saan vaimoni rakastumaan uudelleen.
Ilmoitti että muuttaa pois omaan asuntoon.
Ei kuulemma tunne enään niin kuin pitäisi, hetki sitten vielä sanoi toisin.
Meillä on ollut vaikeita ja ihania aikoja.
Ihanat lapset mutta ruuhkavuodet jättäneet jälkensä, käytännössä ei yhtään kahdenkeskistä laatuaikaa.
Ei tukiverkostoja ym lapsien vahdiksi.
Tuska vain kasvaa ja en jaksa tätä surua.
Nyt kun hän lähtee miten saan hänet joskus takaisin, miten saan ne tunteet herätettyä.
En haluaisi painostaakkaan jottein hän etäänny enempää.
Kommentit (140)
Surullinen isä kirjoitti:
MIten saan vaimoni rakastumaan uudelleen.
Ilmoitti että muuttaa pois omaan asuntoon.
Ei kuulemma tunne enään niin kuin pitäisi, hetki sitten vielä sanoi toisin.
Meillä on ollut vaikeita ja ihania aikoja.
Ihanat lapset mutta ruuhkavuodet jättäneet jälkensä, käytännössä ei yhtään kahdenkeskistä laatuaikaa.
Ei tukiverkostoja ym lapsien vahdiksi.
Tuska vain kasvaa ja en jaksa tätä surua.
Nyt kun hän lähtee miten saan hänet joskus takaisin, miten saan ne tunteet herätettyä.
En haluaisi painostaakkaan jottein hän etäänny enempää.
Eikö vaimo suostu terapiaan?
Oletko varma ettei ole löytänyt uutta kumppania? Jos on niin vaimon voittaminen takaisin hankalampaa.
Jos ero tulee yhtäkkiä, ja tunteet kuolleet syynä tms niin ihan varmasti kumppanilla on uusi. Ei vaan uskalla kertoa sulle totuutta. Nimim. Kokemusta on
Turhaa miettiä, miten saat hänet takaisin. Vaikka saisit, hän vain kerää lisää höyryä pönttöönsä ja lähtee uudelleen. Sitten kun hän oikeasti haluaa takaisin, sinä et enää halua häntä. Älä anna hänen irtiottojensa, vihansa tai syyllisyytensä sekoittaa omaa mieltäsi. Kun erosta on kerran päätetty, sinä teet omat päätöksesi ja hän elää omaa elämäänsä, eikä kumpikaan ole tilivelvollinen toiselle. Suojele itseäsi.
Keskity lapsiin. Luo lapsille vakaat olosuhteet ja luottamusta siihen, että aina selvitään. Lasten hyvin voinnille on tärkeää, että heillä on edes yksi luotettava vanhempi. Et voi vaikuttaa toisen vanhemman temppuihin, mutta voit suojella lapsia olemalla itse lasten järkähtämätön tukipilari. Elä kaada eromurheita lasten päälle eikä pakota lapsia valitsemaan vanhempien välillä, vaan suojaa lapsia sellaisilta paineilta.
Nimim. onneksi jo kaukana takana
Vierailija kirjoitti:
Surullinen isä kirjoitti:
MIten saan vaimoni rakastumaan uudelleen.
Ilmoitti että muuttaa pois omaan asuntoon.
Ei kuulemma tunne enään niin kuin pitäisi, hetki sitten vielä sanoi toisin.
Meillä on ollut vaikeita ja ihania aikoja.
Ihanat lapset mutta ruuhkavuodet jättäneet jälkensä, käytännössä ei yhtään kahdenkeskistä laatuaikaa.
Ei tukiverkostoja ym lapsien vahdiksi.
Tuska vain kasvaa ja en jaksa tätä surua.
Nyt kun hän lähtee miten saan hänet joskus takaisin, miten saan ne tunteet herätettyä.
En haluaisi painostaakkaan jottein hän etäänny enempää.Eikö vaimo suostu terapiaan?
Oletko varma ettei ole löytänyt uutta kumppania? Jos on niin vaimon voittaminen takaisin hankalampaa.
Jos ero tulee yhtäkkiä, ja tunteet kuolleet syynä tms niin ihan varmasti kumppanilla on uusi. Ei vaan uskalla kertoa sulle totuutta. Nimim. Kokemusta on
Terapiassa on oltu jo aikasemmin ja päästiin eteenpäin tuntuu että tämä päätös tuli äkkipikaistuneena kun kaikki haavet ei toteuneet napsauttamalla. Siihen uuten en jaksa uskoa toivon tuntevani hänet niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Turhaa miettiä, miten saat hänet takaisin. Vaikka saisit, hän vain kerää lisää höyryä pönttöönsä ja lähtee uudelleen. Sitten kun hän oikeasti haluaa takaisin, sinä et enää halua häntä. Älä anna hänen irtiottojensa, vihansa tai syyllisyytensä sekoittaa omaa mieltäsi. Kun erosta on kerran päätetty, sinä teet omat päätöksesi ja hän elää omaa elämäänsä, eikä kumpikaan ole tilivelvollinen toiselle. Suojele itseäsi.
Keskity lapsiin. Luo lapsille vakaat olosuhteet ja luottamusta siihen, että aina selvitään. Lasten hyvin voinnille on tärkeää, että heillä on edes yksi luotettava vanhempi. Et voi vaikuttaa toisen vanhemman temppuihin, mutta voit suojella lapsia olemalla itse lasten järkähtämätön tukipilari. Elä kaada eromurheita lasten päälle eikä pakota lapsia valitsemaan vanhempien välillä, vaan suojaa lapsia sellaisilta paineilta.
Nimim. onneksi jo kaukana takana
Näinhän se varmaan on fiksusti sanottu. Mutta sydän on erimieltä
Vierailija kirjoitti:
Ap, meillä oli noin kun lapset pieniä.
Mies suostutteli minut jäämään siksi aikaa että järjestetään asioita. Hän oli sitkeästi kiltti ja huolehtiva minulle, vaikka olin ihan varma että hellän ei enää rakasta minua.
Minulle oli siis siinä vauva-ajan kurjuudessa tullut se vakaa käsitys että hän ei enää rakasta minua. Selvintähän oli siis erota.
Oikeasti olimme molemmat hukassa ja puhuimme toistemme ohi ja ymmärsimme väärin ja oletimme väärin.
Mieheni taivutteli minut perheneuvolaan ja parisihdeterapeutille. Suostuin kun ajattelin että sitten voi erota. Meidän pitkinkin kertoa kaikki mikä ottaa päähän. Huomasin että olin luullut asioita väärin. Meidän piti tehdä lista asioista joita arvostamme toisessa. Huomasin että mieheni puhui minusta tosi kauniisti ja arvostavasti.Tähän kannustan teitäkin. Vaikka sitten eroaisittekin, niin asiat on käyty läpi. Se auttaa sopeutumista ja elämää jatkossa. Ja lapsia ajatellen sopimaan pelisäännöistä, jotteivat joudu riitakapuloiksi. Hyvää, yhteistä jatkoa toivottaen!
Olen ihminen jonka on vaikea puhua, vaikka kohdata konfliktia, helpommin pakenen. Mieheni täytyi huijata minut tilanteeseen vieraan ihmisen kanssa jossa en kokenut olevani nurkassa eikä tullut pakoreaktio ja puolustautuminen vaan puhuin suuni puhtaaksi.
Siitä se paraneminen lähti ja rakastuimme uuselleen. Mies haki uuden työn ja muutimme helpompaan asuntoon lähemmäs tukiverkkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, meillä oli noin kun lapset pieniä.
Mies suostutteli minut jäämään siksi aikaa että järjestetään asioita. Hän oli sitkeästi kiltti ja huolehtiva minulle, vaikka olin ihan varma että hellän ei enää rakasta minua.
Minulle oli siis siinä vauva-ajan kurjuudessa tullut se vakaa käsitys että hän ei enää rakasta minua. Selvintähän oli siis erota.
Oikeasti olimme molemmat hukassa ja puhuimme toistemme ohi ja ymmärsimme väärin ja oletimme väärin.
Mieheni taivutteli minut perheneuvolaan ja parisihdeterapeutille. Suostuin kun ajattelin että sitten voi erota. Meidän pitkinkin kertoa kaikki mikä ottaa päähän. Huomasin että olin luullut asioita väärin. Meidän piti tehdä lista asioista joita arvostamme toisessa. Huomasin että mieheni puhui minusta tosi kauniisti ja arvostavasti.Tähän kannustan teitäkin. Vaikka sitten eroaisittekin, niin asiat on käyty läpi. Se auttaa sopeutumista ja elämää jatkossa. Ja lapsia ajatellen sopimaan pelisäännöistä, jotteivat joudu riitakapuloiksi. Hyvää, yhteistä jatkoa toivottaen!
Olen ihminen jonka on vaikea puhua, vaikka kohdata konfliktia, helpommin pakenen. Mieheni täytyi huijata minut tilanteeseen vieraan ihmisen kanssa jossa en kokenut olevani nurkassa eikä tullut pakoreaktio ja puolustautuminen vaan puhuin suuni puhtaaksi.
Siitä se paraneminen lähti ja rakastuimme uuselleen. Mies haki uuden työn ja muutimme helpompaan asuntoon lähemmäs tukiverkkoja.
Ehkä aika korjaa tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Tässähän on selvästi kysymys siitä, että vaimo ei vaan enää halua elää lapsiperhearkea. Hän haluaa nykytrendin mukaan mennä elämässä eteenpäin ja jättää ukon ja mukulat taakseen. Ilmeisesti häveliäisyyssyistä ei kuitenkaan kehtaa jättää lapsia kokonaan miehen kontolle, vaan vaatii viikko-viikko-systeemiä lasten hoidon suhteen. Näin saa aina joka toisen viikon olla yksin ja mennä oman mielensä mukaan. Tosi kätevää!
Älä jää itkemään moisen ihmisen takia! Mene sinäkin elämässä eteenpäin ja nauti vapaudestasi!
Jep. Mun kaveri teki just noin. Mies kyllästytti. Tylsä mies, kun hoiti lapset ja kodin ja olisi toivonut, että vaimokin olisi välillä viihtynyt kotona. Vaimo halusi mennä ja juhlia. Nyt eron jälkeen joka toinen viikko vapaa juhlimiseen. Joka toinen viikko lapset hoidossa mummolassa tai muualla ainakin osan viikonloppua, että saa juhlia. Jos toista kyllästyttää ja haluaa mennä ja tuntee, että perhe-elämä kahlitsee, niin ei sille oikein mitään voi.
Miksi sinä rakastat vaimoasi? Miksi sinä haluat olla hänen kanssaan naimisissa? Mitä lisäarvoa suhde sinulle tuo? Kerroit, että hoidat kodin ja lapset. Että vaimo saa mennä. Ja nyt haluaa mennä kokonaan. Miksi et anna mennä, et näytä kovin paljoa suhteelta saavan.
Hyvä suhde on tasa-arvoinen. Molemmat näkevät vaivaa. Molemmat huomioivat toista. Molemmat haluavat toisilleen vain hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä rakastat vaimoasi? Miksi sinä haluat olla hänen kanssaan naimisissa? Mitä lisäarvoa suhde sinulle tuo? Kerroit, että hoidat kodin ja lapset. Että vaimo saa mennä. Ja nyt haluaa mennä kokonaan. Miksi et anna mennä, et näytä kovin paljoa suhteelta saavan.
Hyvä suhde on tasa-arvoinen. Molemmat näkevät vaivaa. Molemmat huomioivat toista. Molemmat haluavat toisilleen vain hyvää.
Olen yrittänyt antaa hänelle omaa aikaa koska oli terapiassa sitä mieltä että ei sitä saa.
Rakastan jokaista milliä hänessä ään hymyä kaikkea.
surullinen isä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä rakastat vaimoasi? Miksi sinä haluat olla hänen kanssaan naimisissa? Mitä lisäarvoa suhde sinulle tuo? Kerroit, että hoidat kodin ja lapset. Että vaimo saa mennä. Ja nyt haluaa mennä kokonaan. Miksi et anna mennä, et näytä kovin paljoa suhteelta saavan.
Hyvä suhde on tasa-arvoinen. Molemmat näkevät vaivaa. Molemmat huomioivat toista. Molemmat haluavat toisilleen vain hyvää.
Olen yrittänyt antaa hänelle omaa aikaa koska oli terapiassa sitä mieltä että ei sitä saa.
Rakastan jokaista milliä hänessä ään hymyä kaikkea.
Eli et oikeasti osaa edes kertoa, miksi haluat olla vaimosi kanssa. Ei löydy syitä?
Vierailija kirjoitti:
surullinen isä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä rakastat vaimoasi? Miksi sinä haluat olla hänen kanssaan naimisissa? Mitä lisäarvoa suhde sinulle tuo? Kerroit, että hoidat kodin ja lapset. Että vaimo saa mennä. Ja nyt haluaa mennä kokonaan. Miksi et anna mennä, et näytä kovin paljoa suhteelta saavan.
Hyvä suhde on tasa-arvoinen. Molemmat näkevät vaivaa. Molemmat huomioivat toista. Molemmat haluavat toisilleen vain hyvää.
Olen yrittänyt antaa hänelle omaa aikaa koska oli terapiassa sitä mieltä että ei sitä saa.
Rakastan jokaista milliä hänessä ään hymyä kaikkea.Eli et oikeasti osaa edes kertoa, miksi haluat olla vaimosi kanssa. Ei löydy syitä?
Kaikki ne yhteiset asiat perhe, kaikki koetut kokematta jääneet . Kaikki, yhteinen elämämme. Kaikki ne isot ja pienet asiat jota siihen on kuulunut.
surullinen isä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
surullinen isä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä rakastat vaimoasi? Miksi sinä haluat olla hänen kanssaan naimisissa? Mitä lisäarvoa suhde sinulle tuo? Kerroit, että hoidat kodin ja lapset. Että vaimo saa mennä. Ja nyt haluaa mennä kokonaan. Miksi et anna mennä, et näytä kovin paljoa suhteelta saavan.
Hyvä suhde on tasa-arvoinen. Molemmat näkevät vaivaa. Molemmat huomioivat toista. Molemmat haluavat toisilleen vain hyvää.
Olen yrittänyt antaa hänelle omaa aikaa koska oli terapiassa sitä mieltä että ei sitä saa.
Rakastan jokaista milliä hänessä ään hymyä kaikkea.Eli et oikeasti osaa edes kertoa, miksi haluat olla vaimosi kanssa. Ei löydy syitä?
Kaikki ne yhteiset asiat perhe, kaikki koetut kokematta jääneet . Kaikki, yhteinen elämämme. Kaikki ne isot ja pienet asiat jota siihen on kuulunut.
Hänelle olen ne asiat kertonut moneen kertaan miksi rakastan ja mihin rakastuin.
En ala niitä tänne luettelemaan.
Poitti ja kysymys oli se että miten saisin palautettua ne tunteet hänelle kun jotain tunteita vielä on.
Voisit hyvin olla mieheni, joka on nyt viimeiset puoli vuotta ollut isä lapsille. Sitä ennen, hän oli vuosia vain töissäkäyvä "perheenisä", jonka tarvitsi jaksaa töissä, ja joka jatkuvasti pakeni ongelmia töihin ja jätti minut henkisesti ja fyysisesti täysin yksin parisuhteessa. Tällä hetkellä tilanne on se, että minä luovutin ja mies heräsi.
Vierailija kirjoitti:
Voisit hyvin olla mieheni, joka on nyt viimeiset puoli vuotta ollut isä lapsille. Sitä ennen, hän oli vuosia vain töissäkäyvä "perheenisä", jonka tarvitsi jaksaa töissä, ja joka jatkuvasti pakeni ongelmia töihin ja jätti minut henkisesti ja fyysisesti täysin yksin parisuhteessa. Tällä hetkellä tilanne on se, että minä luovutin ja mies heräsi.
Voi noinkin käydä meillä puuttui turva verkosto mistä saada apua. Juuri kun ruuhkavuosien paine rupee helpottamaan käy näin.
Päivät vaan loppui aina kesken arjen keskellä nukututtamisten ja muiden kanssa jonka jälkeen fyysinen läheisyys jäi aika harvinaiseksi. Kumpikin oli yleensä jo siinä vaiheessa kun lapset nukkui aivan poikki.
Ap, nyt itseä niskasta kiinni ja muuta suhtautumistasi. Varsinkaan naista et enää tuossa vaiheessa millään miellyttämisellä ja jalkojen hieronnalla takaisin saa. Päinvastoin. Ota välinpitämätön, asiallinen linja ja näytä että myös sulla voi olla elämä eron jälkeen. Anna toisen mennä, jos niin haluaa. Ketään ei voi pitää väkisin ja jos joku on tuossa tilanteessa auttaakseen, se ei ole ainakaan mikään itkuvirsi.
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt itseä niskasta kiinni ja muuta suhtautumistasi. Varsinkaan naista et enää tuossa vaiheessa millään miellyttämisellä ja jalkojen hieronnalla takaisin saa. Päinvastoin. Ota välinpitämätön, asiallinen linja ja näytä että myös sulla voi olla elämä eron jälkeen. Anna toisen mennä, jos niin haluaa. Ketään ei voi pitää väkisin ja jos joku on tuossa tilanteessa auttaakseen, se ei ole ainakaan mikään itkuvirsi.
Itkuvirret on itketty, niin kauan kun on edes pieni toivo en heitä pois niitä vuosia jota on ollut.
Ei kysymys ole mistään mielyttämisistä tai muusta vaan siitä että mielestäni kumpikaan ei ole mitään semmoista koskaan tehnyt tai sanonut mistä ei voisi päästä yli kun tunteita on vielä...
En vain tiedä sydämmessäni kumpi on parempi antaa olla ja mennä olla väliinpitämätön.
Saa sen vapauden elämäänsä ettei tarvitse kysyä toisen mielipidettä milloin voi mennä ja mitä voi tehdä.
Onko se hyvä vai huono, ?... Vai annanko tunteiteni ja arvostukseni ja rakkauteni tätä naista kohtaan ilmi.
Anna mennä, ei se onni siellä ole kun huomaa olevansa yksin vastuussa lapsista ja ”jumissa” kun ei pääsekään harrastamaan niillä viikoilla.
Joskus toisen arvon huomaa kun on menettänyt. Sinä olet puhunut omat tunteesi ja tehnyt selväksi että haluat jatkaa.
Kyllä se voi routa porsaan kotiin ajaa.
Kuten joku ylempänä sanoi ole lasten tuki. Älä mollaa toista vanhempaa ole turva. Se kääntyy vielä hyvänä takaisin.
Surra saa ja itkeä sitenhän lapset oppii näkemään myös sen surusta selviytymisen.
Muuta AP hieman näkökulmaasi. Tuo on hieno uusi mahdollisuus löytää itselleen kumppani joka rakastaa ja välittää. Tuleva exäsi vieläpä tekee tämän sinulle helpoksi, sä et ole jatkossa se mul#ku joka lähti. Kunhan nyt pidät huolen että sovitte lapsien hoidot vuoroviikoittain, ja pääset sinäkin puuhaamaan lasten kanssa kaikkea kivaa, ilman että toinen on arvostelemassa ja viisastelemassa vieressä. Löydät varmasti paremman ja hyvä tuosta tulee.
Vierailija kirjoitti:
Anna mennä, ei se onni siellä ole kun huomaa olevansa yksin vastuussa lapsista ja ”jumissa” kun ei pääsekään harrastamaan niillä viikoilla.
Joskus toisen arvon huomaa kun on menettänyt. Sinä olet puhunut omat tunteesi ja tehnyt selväksi että haluat jatkaa.
Kyllä se voi routa porsaan kotiin ajaa.
Kuten joku ylempänä sanoi ole lasten tuki. Älä mollaa toista vanhempaa ole turva. Se kääntyy vielä hyvänä takaisin.
Surra saa ja itkeä sitenhän lapset oppii näkemään myös sen surusta selviytymisen.
Toivon niin tuntuu että meillä olisi niin paljon vielä annettavaa toisillemme, sekä lapsille.
lapsetkin rupee tajuamaan todellisuuden, sattuu katsoa kuinka heistäkin tuntuu.
No joo hyviä ideoita miten voisin sen maailman ihanimman sydämmen valloittaa taas.