Nyt loppui vapaaehtoistoiminta! Yhdet osallistuu ja toiset vapaamatkustaa.
Kyseessä on tietysti urheiluseura, ja siellä juniorijoukkue. Tämän kevään loppuun osallistun ja se oli sitten siinä. Olen paikannut valmentajia treeneissä, ollut kuljettamassa junnuja peleihin, keitellyt kahvia, hakenut tavaraa buffaan, kysellyt sponsoreita, pyytänyt vaatetarjouksia, myynyt ja tilannut myytävää joukkueelle. Tämän monen vuoden avuliaisuuden jälkeen kypsyttää parikin asiaa. 1. Vanhemmat, jotka valittavat kaikesta. Viimeisin valituksen aihe oli väärän kokoinen peliasu. Jos tulee joukkueeseen kauden alkamisen jälkeen, voisi itse olla edes sen verran aktiivinen, että vaivautuu pyytämään joltakin lainaksi peliasun, että tietää tilata oikean koon. En minä kenenkään kokoa päätä. Edellinen valituksen aihe oli se, ettei joku saanut kyytiä peliin vieraspaikkakunnalle. Voi kun sekin vaatii vain vähän aktiivisuutta, että ajoissa alkaa kysellä, kenen autossa on tilaa! Eikä päivää ennen peliä.
2. Vanhemmat, jotka ei ilmoittaudu koskaan mihinkään. Ei ole aikaa tai "ei pysty" edes buffaa pitämään, toimitsijatehtävistä puhumattakaan. Joitain vanhempia ei näy pelipaikoillakaan. Kauden avauspalaverissa istuvat hiljaa nyökyttelemässä ja sen jälkeen kaikki hommat jätetään muille.
Kommentit (157)
No esim minä kielsin vanhempiani tulemasta katsomaan pelejä jne. Ei siis ollut mun isän vika ettei ollut toimitsemassa
Tässä on yksi syy sille, miksei meidän perheessä anneta lasten harrastaa tiettyjä urheilulajeja. Maksut olisi pilvissä ilman vanhempien ahkeraa talkootyötä, mutta meillä on ajalle parempaakin käyttöä eikä me myöskään haluta olla muiden siivellä harrastavia vapaamatkustajia.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei yksinkertaisesti ole aikaa panostaa seuratoimintaan. Lapsi kuitenkin haluaa harrastaa tiettyä urheilulajia.
Työpäiväni ovat niin pitkiä, että lähden kotoa klo 6.45 ja tulen takaisin klo 20.45. Viikonloppuisin töitä on vain toisena päivänä (la tai su), mutta sen vapaan päivän haluan oikeasti olla kotona ja tehdä kotitöitä. Miehen päivät ovat viikolla lyhyet, mutta viikonloppuisin hän taas tekee pitkiä vuoroja.
Lapsen kaverin perhe on auttanut meitä paljon kuljetuksissa ja muussakin urheiluharrastukseen liittyvässä. Me taas koitamme ostaa heille välillä esim. leffaliput koko perheelle, annamme bensarahaa ja otamme heidän lapsensa meille yökylään aina silloin tällöin.
Aina kun se on mahdollista, katsomme pelejä ja koitamme muutenkin kannustaa lasta harrastuksessaan. Töitä emme voi kuitenkaan lopettaa sen takia, emmekä tällä hetkellä vähentääkään. Sen verran vaativa ja hektinen on tämän hetken työelämä, jossa uusia ei palkata, vaan vanhat joutuvat tekemään kahden ihmisen työt.
No tuntuu olevan todellakin vaativa työelämä, jos lähtee klo 6.45 ja palaa 20.45 ja vielä on toinen päivä viikonlopustakin töitä. Onkohan tuo edes laillista? Vai hiukan liioiteltua? En itse uhraisi koko perhe-elämää työn takia. Meillä menee lapset nukkumaan jo klo 21, niin ehtisin olla niille äiti 15 minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tekee säännön, että jokainen kuljettaa oman poikansa/tyttönsä vieraspeleihin ja turnauksiin, eiköhän hetkessä lopu marina kyydeistä? Mitään puffettia ei oo pakko pitää. Se tarkoittaa sitten muutaman satasen enemmän vanhempien kukkarosta, mutta jos joukkueessa on vaikka 15 ? pelaajaa, ei siihen pariin kymppiin/nuppi normaalin ihmisen talous kaadu.
Buffetti on palvelua yleisöllle. Kiva hörpätä kahvit kun käy vieraspelissä.
Itse olin ihan mielelläni noissa vapaaehtoistehtävissä. Sen sijaan petyin siihen että lastenkin joukkuessaa jotku valmentajat ovat liian tosissaan ja "kaikki pelaa" on vain juhlapuhetta, joka ei toteudu käytännössä.
Ihan sama se pikku grilli on siihen joukkueen maksamilla makkaroilla ja hiilillä laittaa.
Joskus jää joku euro voittoakin. Jos ei, niin aikuiset syö makkarat pois ja pojat loput.
Mieluummin melkein siinä grillin lämmössä peliä kattoo ja pikusen puuhastelee ku kuitenki seisois siinä muutaman metrin päässä pelkästään peliä kattomassa. aikakin menee nopeemmin.
Nämä on näitä miesten lonkeroita, joilla he saavat aina hyväksikäytettyä naisia. Aina. Urheiluseurojen vetäjinä on yleensä miehiä ja nämä seurojen hyväksi toimivat pullan myyjät ovat yleensä naisia. Tätä tapahtuu vain urheiluseuroissa. Jos lapsi harrastaa esim. musiikkia, ei vastaavaa hyväksikäyttökulttuuria ole. Siellä on ihan samalla tavalla konsertteja ja kustannuksia, mutta ne hoidetaan muuten kuin vanhempien ilmaistyövoimalla. Miksi ette vanhemmat yhdessä pistä kampoihin niille urheiluseuroille? Suostutte tuottaisiin aivan älyttömiin juttuihin. Harrastaminen maksaa jo itsessään paljon. Sitten vanhemmat vielä keräävät rahaa seuroille, ei niissä toimiville ihmisille myymällä pullaa ja kauppaamalla sukkia. Joku roti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne kouluilla. Osa leipoo, kauppaa tuotteita, osallistuu myyjäisiin jne. - ja osa kuppaa kylmästi muiden työtä ja oma lapsi pääsee ilmaiseksi joka paikkaan.
Joillain meillä on moraali kunnossa, mutta osa on huijareita.
Järkevintä on, että lintsarivanhemmat maksavat omien lastensa osuuden.
Talkoot ja vapaaehtoistoiminta on nimensä mukaisesti vapaaehtoisia eikä niihin voi ketään pakottaa. Jos ei halua että kulut maksetaan suoraan vanhempien pussista,on turha valittaa etteivät kaikki osallistu vapaaehtoistoimintaan. Sillä ei ole moraalin kanssa mitään tekemistä. Maksan mielelläni oman lapseni osuuden, mutta en tule todellakaan mihinkään myyjäisiin kuluttamaan vähäistä vapaa-aikaani.
Meillä taas on PAKKO osallistua. Valmentaja on omassa leipätyössään vuorotyössä, joten on poissa kuukaudessa noin 4-6 treenit. Joskus on poissa peleistäkin. Jojo on sanonut suoraan, ettei ole lajituntemusta lainkaan, eikä pysty vetämään treenejä. Osa vanhemmista joutuu auttamaan valmennuksessa. Jos ei ketään löydy, treenit perutaan. Pelien peruminen ei ole ihan niin helppoa, koska siellä on liiton rahalliset sanktiot ukaasina. Hätätilassa on saatu seuran junioripäällikkö valmentajaksi peliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne kouluilla. Osa leipoo, kauppaa tuotteita, osallistuu myyjäisiin jne. - ja osa kuppaa kylmästi muiden työtä ja oma lapsi pääsee ilmaiseksi joka paikkaan.
Joillain meillä on moraali kunnossa, mutta osa on huijareita.
Järkevintä on, että lintsarivanhemmat maksavat omien lastensa osuuden.
Joskus on myös näin että innokkaimmat leipojat ovat retkien suunnittelijoita. Kaikki oppilaat eivät halua viikon luokkaretkiä, kaikki vanhemmat eivät ehdi lähes viikoittain mukaan johonkin kötinään. Sellainen retki olisi riittävä, että nuoret saisi itse kerättyä rahat siihen.
Meillä on ainakin näin. Osa luokan vanhemmista tahtoo luokalle ikimuistoisia maksullisia aktiviteetteja ties kuinka kaukana, joita varten täytyy kerätä rahaa ahkeralla talkoilulla. Osalle riittäisi hyvin luokkaretki lähimetsään, kaupungin virkistysalueelle tms. Miksi me ilmaisten/halpojen vaihtoehtojen kannattajat jouduttaisiin leipomaan, pakkomyymään vessapapereita yms. tai maksamaan retkestä josta ei haluta maksaa?
Ei sekään olisi oikein, että me jätettäisiin lapsemme pois koko kouluvuoden kohokohdasta. Luokkaretken on tarkoitus olla koko luokan yhteinen juttu, ja jos osa vanhemmista tahtoo lapsilleen kalliita aktiviteetteja, asian voi järjestää sotkematta koulua mukaan kuvioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä turhaan ota murheita AP. Jo omassa otsikossa taikasana, VAPAAEHTOISTOIMINTA. Jotkut vanhemmat ymmärtänyt sanan merkityksen, kokeile sinäkin.
Tämä on juuri se mikä aiheuttaa ongelmia, sillä vapaaehtoisuuteen ei perustu jos seura on sopinut yhteiset suunnitelmat taloudenpitoon ym eli aina osa vanhemmista jättää tekemättä ne omat hommansa vaikka jokaisen pelaajan vanhemmat on velvoitettu tekemään oma talkoohommansa.
Ne ketkä ei tee nauttivat samat edut kuin ne jotka joutuvat tekemään tuplasti asioita syystä ettei toiset tee.
Paljon on orpopoikia urheiluseuroissa tai ainakin näyttää ettei vanhempia ole olemassakaan.
Ei aiheuttaisi mitään ongelmia, jos palattaisiin urheiluseurojen alkuperäiseen toiminta-ajatukseen ja jätettäisiin tämä sirkus pois ja varainhankinta kohdistettiin ainoastaan lapsiin, nythän siitä nauttivat monet aikuiset.
Ja mitä tulee "orpolapsiin", niin ei vielä 70-80-luvulla muita ollut, eikä siellä juuri lasten vanhempia nähty.
Nykyään urheiluseurat ovat vallanneet urheiluhullut vanhemmat, jotka yrittävät tehdä lapsistaan Teemu Selänteitä, siinä liikunnan ilo on hyvin kaukana ja leikki.
Mikä pakko se lapsi on ängetä mihinkään seuraan? Kyllähän todella monet osaa harrastaa liikuntaa ihan ilman seuraakin. Ja vaikka kuinka olisi seurassa, se ei tarkoita sitä, että siitä lapsesta tulisi koskaan lahjakasta pelaajaa, suurimmasta osasta ei tulekaan. Joten hukkaan menee aika ja raha. Onhan se tietty vanhemmille hienoa kehua, että se meidän poika kun pelaa siinä ja siinä seurassa, ja taas on harkat ja taas on pelit ja voi miten on kiire. Meidän lapset on aina harrastanu liikuntaa ihan ilman seuroja: hiihtoa, luistelua, lenkkeilyä, pyöräilyä. Laskettelu ja kuntosali ainoat maksulliset harrastukset, ja niissäkin pystyy käymään silloin kun haluaa, ei ole pakko mennä jos on muuta tai esim. kokeisiin lukua. Koulu on kuitenkin se ykkönen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne kouluilla. Osa leipoo, kauppaa tuotteita, osallistuu myyjäisiin jne. - ja osa kuppaa kylmästi muiden työtä ja oma lapsi pääsee ilmaiseksi joka paikkaan.
Joillain meillä on moraali kunnossa, mutta osa on huijareita.
Järkevintä on, että lintsarivanhemmat maksavat omien lastensa osuuden.
Talkoot ja vapaaehtoistoiminta on nimensä mukaisesti vapaaehtoisia eikä niihin voi ketään pakottaa. Jos ei halua että kulut maksetaan suoraan vanhempien pussista,on turha valittaa etteivät kaikki osallistu vapaaehtoistoimintaan. Sillä ei ole moraalin kanssa mitään tekemistä. Maksan mielelläni oman lapseni osuuden, mutta en tule todellakaan mihinkään myyjäisiin kuluttamaan vähäistä vapaa-aikaani.
Meillä taas on PAKKO osallistua. Valmentaja on omassa leipätyössään vuorotyössä, joten on poissa kuukaudessa noin 4-6 treenit. Joskus on poissa peleistäkin. Jojo on sanonut suoraan, ettei ole lajituntemusta lainkaan, eikä pysty vetämään treenejä. Osa vanhemmista joutuu auttamaan valmennuksessa. Jos ei ketään löydy, treenit perutaan. Pelien peruminen ei ole ihan niin helppoa, koska siellä on liiton rahalliset sanktiot ukaasina. Hätätilassa on saatu seuran junioripäällikkö valmentajaksi peliin.
Ja kuka valitsi ko. koutsin..?
Vierailija kirjoitti:
Nämä on näitä miesten lonkeroita, joilla he saavat aina hyväksikäytettyä naisia. Aina. Urheiluseurojen vetäjinä on yleensä miehiä ja nämä seurojen hyväksi toimivat pullan myyjät ovat yleensä naisia. Tätä tapahtuu vain urheiluseuroissa. Jos lapsi harrastaa esim. musiikkia, ei vastaavaa hyväksikäyttökulttuuria ole. Siellä on ihan samalla tavalla konsertteja ja kustannuksia, mutta ne hoidetaan muuten kuin vanhempien ilmaistyövoimalla. Miksi ette vanhemmat yhdessä pistä kampoihin niille urheiluseuroille? Suostutte tuottaisiin aivan älyttömiin juttuihin. Harrastaminen maksaa jo itsessään paljon. Sitten vanhemmat vielä keräävät rahaa seuroille, ei niissä toimiville ihmisille myymällä pullaa ja kauppaamalla sukkia. Joku roti!
Ei ne rahat seuralle mene. Meillä ainakin pöytäkirjan ja kellon pitäminen on vanhempien vastuulla, koska muuten se on joukkueen maksettava. Mistä joukkue maksaisi, jos sillä ei ole tuloja. Pöytäkirjan pitäjä on sitä paitsi useimmiten jonkun isä. Meillä kerätään turnauksiin rahaa. Niitä ei missään lajissa taida seurat maksaa. Viimeksi turnaus maksoi 150€/poika ruokineen ja majoituksineen. Edellinen turnaus päiväreissuina vain 45€. Pari vuotta joukkue on saanut kerättyä niin paljon rahaa, että noin puolet tulee itse maksettavaa. Kaikki pojat ei käy turnauksissa, eikä heidän vanhemmiltaan silloin edellytetä osallistumista rahan hankintaan.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei yksinkertaisesti ole aikaa panostaa seuratoimintaan. Lapsi kuitenkin haluaa harrastaa tiettyä urheilulajia.
Työpäiväni ovat niin pitkiä, että lähden kotoa klo 6.45 ja tulen takaisin klo 20.45. Viikonloppuisin töitä on vain toisena päivänä (la tai su), mutta sen vapaan päivän haluan oikeasti olla kotona ja tehdä kotitöitä. Miehen päivät ovat viikolla lyhyet, mutta viikonloppuisin hän taas tekee pitkiä vuoroja.
Lapsen kaverin perhe on auttanut meitä paljon kuljetuksissa ja muussakin urheiluharrastukseen liittyvässä. Me taas koitamme ostaa heille välillä esim. leffaliput koko perheelle, annamme bensarahaa ja otamme heidän lapsensa meille yökylään aina silloin tällöin.
Aina kun se on mahdollista, katsomme pelejä ja koitamme muutenkin kannustaa lasta harrastuksessaan. Töitä emme voi kuitenkaan lopettaa sen takia, emmekä tällä hetkellä vähentääkään. Sen verran vaativa ja hektinen on tämän hetken työelämä, jossa uusia ei palkata, vaan vanhat joutuvat tekemään kahden ihmisen työt.
Tämä on mun mielestä erittäin Fair Play, ei mulla ainakaan olisi mitään valittamista tuona kaveriperheenä. Tosi huomaavaista itse asiassa. Bensarahakin olisi ok.
Mutta muistan kyllä ajan kun lapseni oli joukkuevoimistelussa: Tietyt vanhemmat tuuppasivat lapsensa kyytiin tyyliin Turusta Jyväskylään ja takaisin + tietenkin siitä lapsesta piti pitää huolta (itsestäänselvyys) sen reissun aikana. Koskaan ei tarjottu edes bensarahoja, vaikka siitä oli epävirallisesti sovittu. Plus järkkyä aina laskeskella niitä ja sitten ne kriittisimmät kitisivät siitäkin, että kuinka se voi olla noin paljon? Ei helvetti sentään. Kiitoksen sanaa ei koskaan, vaan niitä kiukkuisia meilejä kuinka "Pinja-Jasmiinalla ei VIELÄKÄÄN ole kyytiä Tampereelle silloin ja silloin, HALOO!! MIten Pinja-Anniina pääsee kisoihin???"
Jossain vaiheessa sovittiin yhteisesti kyytimaksu, joka oli vakio aina kun liikuttiin yli 100 km suuntaansa. Se oli vähän yläkanttiin verrattuna "bensarahoihin", mutta selkeytti käytäntöä. Lisäksi sovittiin eism. valmentajan ja tuomarin kuljettamisesta kukin vuorollaan ja ne jotka eivät koskaan kuljettaneet, maksoivat sen kyytimaksun.
Ymmärrän ihan hyvin ettei kaikilla ole a) aikaa eikä b) halua osallistua yhtään mihinkään. Se lähinnä ärsyttää, että nämä ovat aina kovimpia valittajia kaikista kustannuksista.
Toinen juttu on se, ettei niitä pelejä ja kisoja lapsille ole jos ei niitä vanhemmat ja muut vapaaehtoiset järkkää. Olisi aivan tajuttoman kallista ostaa palvelu kaupallisislta toimijoilta eikä sellaisia edes taida olla. Buffetit ja muut on tietty ekstraa, niitä pidetään jotta saadaan niitä kustannuksia kuriin. Usein lisäksi toimitsijoille ja tuomareille joudutaan kuitenkin tarjoamaan ruokaa/sämpylää tms. niin puffetit on syntyneet siinä samalla. Mutta ei missään nimessä välttämättömiä juttuja.
Tottakai vaihtoehto on vaan kerätä joku korttelijengi joka pelailee keskenään tai sille palkataan ohjaaja. Ei osallistuta turnauksiin jne. ja treenataan koulun pihalla yms. maksuttomilla paikoilla. Vaikka täälläkin aina näiden perään aina huudetaan ("miksei voi vaan pelata"), mutta jostain kumman syystä näitä ei kuitenkaan muodostu ja/tai ne eivät ole pitkäikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne kouluilla. Osa leipoo, kauppaa tuotteita, osallistuu myyjäisiin jne. - ja osa kuppaa kylmästi muiden työtä ja oma lapsi pääsee ilmaiseksi joka paikkaan.
Joillain meillä on moraali kunnossa, mutta osa on huijareita.
Järkevintä on, että lintsarivanhemmat maksavat omien lastensa osuuden.
Talkoot ja vapaaehtoistoiminta on nimensä mukaisesti vapaaehtoisia eikä niihin voi ketään pakottaa. Jos ei halua että kulut maksetaan suoraan vanhempien pussista,on turha valittaa etteivät kaikki osallistu vapaaehtoistoimintaan. Sillä ei ole moraalin kanssa mitään tekemistä. Maksan mielelläni oman lapseni osuuden, mutta en tule todellakaan mihinkään myyjäisiin kuluttamaan vähäistä vapaa-aikaani.
Meillä taas on PAKKO osallistua. Valmentaja on omassa leipätyössään vuorotyössä, joten on poissa kuukaudessa noin 4-6 treenit. Joskus on poissa peleistäkin. Jojo on sanonut suoraan, ettei ole lajituntemusta lainkaan, eikä pysty vetämään treenejä. Osa vanhemmista joutuu auttamaan valmennuksessa. Jos ei ketään löydy, treenit perutaan. Pelien peruminen ei ole ihan niin helppoa, koska siellä on liiton rahalliset sanktiot ukaasina. Hätätilassa on saatu seuran junioripäällikkö valmentajaksi peliin.
Ja kuka valitsi ko. koutsin..?
Ai valitsi? Varmaan kaikki koutsit otetaan, jotka on päteviä valmentamaan. Ymmärrät varmaan, että valmentajaksi ei ole tunkua. Meillä on seurassa suurin joukkue 45 pelaajaa. Sen saisi kevyesti jaettua kahteen joukkueeseen, jos löytyisi molemmille valmentajat ja saisi saliaikoja järkeviin kellonaikoihin. Futiksessa on vielä huonommin, siskonpojalla on treenit ke klo 20-21.30 ja sunnuntaina klo 9-10.30. Kyseessä 12 v. poika. Ja niilläkin joukkue on niin täynnä, että pelivuorot joudutaan jakamaan, mikä tarkoittaa noin neljää peliä kaudessa per nenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne kouluilla. Osa leipoo, kauppaa tuotteita, osallistuu myyjäisiin jne. - ja osa kuppaa kylmästi muiden työtä ja oma lapsi pääsee ilmaiseksi joka paikkaan.
Joillain meillä on moraali kunnossa, mutta osa on huijareita.
Järkevintä on, että lintsarivanhemmat maksavat omien lastensa osuuden.
Talkoot ja vapaaehtoistoiminta on nimensä mukaisesti vapaaehtoisia eikä niihin voi ketään pakottaa. Jos ei halua että kulut maksetaan suoraan vanhempien pussista,on turha valittaa etteivät kaikki osallistu vapaaehtoistoimintaan. Sillä ei ole moraalin kanssa mitään tekemistä. Maksan mielelläni oman lapseni osuuden, mutta en tule todellakaan mihinkään myyjäisiin kuluttamaan vähäistä vapaa-aikaani.
Meillä taas on PAKKO osallistua. Valmentaja on omassa leipätyössään vuorotyössä, joten on poissa kuukaudessa noin 4-6 treenit. Joskus on poissa peleistäkin. Jojo on sanonut suoraan, ettei ole lajituntemusta lainkaan, eikä pysty vetämään treenejä. Osa vanhemmista joutuu auttamaan valmennuksessa. Jos ei ketään löydy, treenit perutaan. Pelien peruminen ei ole ihan niin helppoa, koska siellä on liiton rahalliset sanktiot ukaasina. Hätätilassa on saatu seuran junioripäällikkö valmentajaksi peliin.
Tuskin millään joukkueella aina on valmentaja paikalla. Ei sellaista supermiestä/naista olekaan, jolla ei välillä ole häitä/hautajaisia/töitä/muita pakollisia menoja. Hyvä ratkaisu on sellainen apuvalmentaja, esim. A-juniori tai liikunta-alan opiskelija, joka pääsee lähes aina paikalle, mutta ei tarvii ottaa vielä päävastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Nämä on näitä miesten lonkeroita, joilla he saavat aina hyväksikäytettyä naisia. Aina. Urheiluseurojen vetäjinä on yleensä miehiä ja nämä seurojen hyväksi toimivat pullan myyjät ovat yleensä naisia. Tätä tapahtuu vain urheiluseuroissa. Jos lapsi harrastaa esim. musiikkia, ei vastaavaa hyväksikäyttökulttuuria ole. Siellä on ihan samalla tavalla konsertteja ja kustannuksia, mutta ne hoidetaan muuten kuin vanhempien ilmaistyövoimalla. Miksi ette vanhemmat yhdessä pistä kampoihin niille urheiluseuroille? Suostutte tuottaisiin aivan älyttömiin juttuihin. Harrastaminen maksaa jo itsessään paljon. Sitten vanhemmat vielä keräävät rahaa seuroille, ei niissä toimiville ihmisille myymällä pullaa ja kauppaamalla sukkia. Joku roti!
Höpö höpö. Harvemmin esimerkiksi voimistelu- ja taitoluisteluseuroja pyörittää miehet ja niihin vasta talkootoimintaa ja muuta osallistumista liittyykin. Taitoluistelu esim. on jo tilavuokrina niin kallis, että talkootoimintaa on melkein pakko tehdä ja kyllä sitä iso osa tekeekin, ainakin siinä vaiheessa kun kustannukset avataan rehellisesti ja avoimesti ja jokainen ryhmä kerää itselleen rahaa, joka jyvitetään suoraan ko. ryhmän harkkamaksuihin.
Myöskään noissa lajeissa ei kilpailutapahtumia ole, jos ei niitä vanhemmat järjestä.
Näin se menee jalkapallo-piireissä. Ostetaan valmis kuivakakku kaupasta ja paketoidaan nätisti. ---> "Ollaan osallistuttu" Vitutti, ku annoin jalkapalloseuran lasten paketoida jouluna lahja, kun pitivät sellasta pöytää kaupassa. No mitä sain? Ryppysen paketin ja vitun haistattelut kun kysyin että maksetaanko jäljen mukaan
Koska tää perustuu vapaaehtoisuuteen, ei ketään voi pakottaa. Perheillä on myös erilaisia tilanteita. Jos perheessä on kaikki hyvin, sellaisilla vanhemmilla on aikaa ja voimia tehdä seuran hyväksi. Pitää myös miettiä mitä niiden ihmisten takana on, jotka eivät osallistu. Eivät ehkä ole vain huijareita ja hyväksikäyttäjiä. Monella on hyvät kulissit, mutta takaa paljastuu surullisia asioita. Ei siis syyllistetä automaattisesti niitä, joita siellä puuhissa ei näy. Se että antaa lapselle mahdollisuuden harrastaa, voi olla sille lapselle suuri juttu, vaikka vanhempi ei siihen touhuun jaksa/pysty osallistumaan.
Mikä pakko on harrastaa lajeja jotka sitoo noin paljon? Meillä lapset harrastaa karatea, treenit on 2-3 kertaa viikossa hyvien bussiyhteyksien päässä ja koko lukuvuosi maksaa 100-160 €/lapsi iästä riippuen. Vanhempien ei odoteta talkoilevan, treeneissä saa käydä just niin aktiivisesti tai harvoin kuin tahtoo jne. Treenien vetäjät on innokkaita vapaaehtoispohjalta toimivia harrastajia, joista useimmilla ei ole omia lapsia samassa seurassa.
Lisäksi kaikki lapset saa osallistua aina tasapuolisesti, eli ei käy niin että parhaat on jatkuvasti esillä huonojen jäädessä sivustaseuraajiksi. Paljon on tietysti treenien vetäjistä kiinni, mutta useimmat arvostaa enemmän yrittämistä ja halua oppia kuin osaamista ja lahjakkuutta. Vanhempi poikani on kömpelö erityislapsi ja sitäkin neuvotaan aina kärsivällisesti, kannustetaan yrittämään ja kehutaan onnistumisista.
Lasteni seura ei ole mikään harvinainen poikkeus budolajien joukossa. Suosittelenkin budolajeihin tutustumista kaikille niille, jotka tahtoo lastensa harrastavan urheiluseurassa ilman kalliita kustannuksia, hirveää talkoorumbaa tai tiukkaa sitoutumista joukkueen aikatauluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne kouluilla. Osa leipoo, kauppaa tuotteita, osallistuu myyjäisiin jne. - ja osa kuppaa kylmästi muiden työtä ja oma lapsi pääsee ilmaiseksi joka paikkaan.
Joillain meillä on moraali kunnossa, mutta osa on huijareita.
Järkevintä on, että lintsarivanhemmat maksavat omien lastensa osuuden.
Talkoot ja vapaaehtoistoiminta on nimensä mukaisesti vapaaehtoisia eikä niihin voi ketään pakottaa. Jos ei halua että kulut maksetaan suoraan vanhempien pussista,on turha valittaa etteivät kaikki osallistu vapaaehtoistoimintaan. Sillä ei ole moraalin kanssa mitään tekemistä. Maksan mielelläni oman lapseni osuuden, mutta en tule todellakaan mihinkään myyjäisiin kuluttamaan vähäistä vapaa-aikaani.
Ei tietenkään tarvitse osallistua, jos jokainen hoitaa oman osansa, edes rahana.
Lukemattomat perheet maksattavat lastensa menot muilla ihmisillä enkä ymmärrä muiden noloa kuppaamista.