PSYKOLOGIA 2018

Mikähän oli oikea vastaus siihen 55-75v opiskelu kysymykseen? En muista tarkkaan, mikä se kysymys oli.

AV-mamma psykologina... Pelottava ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjan mukaan on kiristyvä kuntatalous on oikein, mutta kyllä ylisukupolvinen huono-osaavuuskin mielestäni ois kronotasoa. Koska esim köyhyyden periytyvyyden voi myös ajatella johtuvan ajan yhteiskunnallisista tekijöistä, kuten rajallisista mahdollisuuksista = laajempi sosiaalinen ongelma nyky-yhteiskunnassa (THL). Ärsyttävää monitulkintaisuutta kyllä. Ja ite valitsin tietenkin sen väärän kun pohdin just noita kahta. :/

Toi kohta kismittää kanssa. Pohdin kahden välillä ja päädyin ylisukupolviseen huono-osaisuuteen, koska siinä mun mielestä korostui se ajallinen ulottuvuus/kehitys. Kokeen jälkeen taas mietin että kiristyvä talous taas kuvaa enemmän nimenomaan historiallista aikaa. Harmittaa.

Toinen mielestäni monitulkinnainen oli se tilaston testikysymys jossa täytyi valita sopiva testi. " hakijoiden lukuaika mitattiin helmi ja toukokuussa. Vertaa keskiarvoja." En ymmärtänyt täytyik verrata henkilön a keskiarvoja helmi ja toukokuussa (ns yksilön sisäiset erot) vai kaikkien hakijoiden keskiarvoja helmikuussa/toukokuussa (ns yksilöiden väliset erot)

Tossa testissä kyse oli parittaisten otosten t-testistä, joka ne otokset on riippuvia. Kyseessä on siis toistomittaus, jossa samat henkilöt mitataan ennen ja jälkeen ja tähän ei käy mikään muu kuin parittaisten otosten t-testi tai Wilcoxonin testi mutta sitä ei ollut vaihtoehtona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjan mukaan on kiristyvä kuntatalous on oikein, mutta kyllä ylisukupolvinen huono-osaavuuskin mielestäni ois kronotasoa. Koska esim köyhyyden periytyvyyden voi myös ajatella johtuvan ajan yhteiskunnallisista tekijöistä, kuten rajallisista mahdollisuuksista = laajempi sosiaalinen ongelma nyky-yhteiskunnassa (THL). Ärsyttävää monitulkintaisuutta kyllä. Ja ite valitsin tietenkin sen väärän kun pohdin just noita kahta. :/

Toi kohta kismittää kanssa. Pohdin kahden välillä ja päädyin ylisukupolviseen huono-osaisuuteen, koska siinä mun mielestä korostui se ajallinen ulottuvuus/kehitys. Kokeen jälkeen taas mietin että kiristyvä talous taas kuvaa enemmän nimenomaan historiallista aikaa. Harmittaa.

Toinen mielestäni monitulkinnainen oli se tilaston testikysymys jossa täytyi valita sopiva testi. " hakijoiden lukuaika mitattiin helmi ja toukokuussa. Vertaa keskiarvoja." En ymmärtänyt täytyik verrata henkilön a keskiarvoja helmi ja toukokuussa (ns yksilön sisäiset erot) vai kaikkien hakijoiden keskiarvoja helmikuussa/toukokuussa (ns yksilöiden väliset erot)

Tossa testissä kyse oli parittaisten otosten t-testistä, joka ne otokset on riippuvia. Kyseessä on siis toistomittaus, jossa samat henkilöt mitataan ennen ja jälkeen ja tähän ei käy mikään muu kuin parittaisten otosten t-testi tai Wilcoxonin testi mutta sitä ei ollut vaihtoehtona.

Mutta miten päädyit yksilön sisäisen vaihtelun tarkasteluun?

Vierailija kirjoitti:

AV-mamma psykologina... Pelottava ajatus.

On täällä jokunen melko haastavan kuuloinen potentiaalinen asiakaskin pyörinyt...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on koko ajan sellanen tunne, että muistan vaan enemmän kysymyksiä, joihin vastasin väärin. Mut jos edes jotain hyvää pitää tästä piinasta keksiä, niin se, että ilmeisesti moni muukin kamppaili ja pohdiskeli just samojen kysymysten äärellä. Itselläkin tuo kronosysteemi-kysymys oli hieman pulmallinen, mutta muistaakseni päädyin vastaamaan kiristyvä kuntatalous.

Ja en oo hirveästi uskaltanut kirjoja avata ja oikeita vastauksia katsoa, vaikka houkutus on suuri. Tiedän kuitenkin, että se vain pahentaisi mun oloa, joten koetan viimeiseen asti välttää sitä. Aukaisen kirjat seuraavan kerran vasta sitten, kun tiedän tuloksen ja todennäköisesti joudun pänttäämään uudelleen.

Itse en kokeen jälkeen tarkistellut. Tässä vaiheessa vastauksille ei voi enää mitään ja siksi en halunnut piinata itseäni. Mietin, että mikäli pääsisinkin sisälle (mitä en edes uskonut), olisin vellonut negatiivisissa fiiliksissä ihan turhaan. Mikäli en pääsisi, tulisi negiksissä vellomisesta tarpeettoman pitkä. Surun ja pettymyksen tunteiden käsittelyn aika on tulosten julkistamisen jälkeen. Suosittelen siis keskittymään muihin asioihin, jos mahdollista.

Mun mielestä siinä voidaan tarkastella molempia. Se ei varmaankaan ollut edes keskeistä, vaan se, että ne otokset on riippuvia ja parittaisten otosten t-testi on ainoo vaihtoehto riippuville otoksille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjan mukaan on kiristyvä kuntatalous on oikein, mutta kyllä ylisukupolvinen huono-osaavuuskin mielestäni ois kronotasoa. Koska esim köyhyyden periytyvyyden voi myös ajatella johtuvan ajan yhteiskunnallisista tekijöistä, kuten rajallisista mahdollisuuksista = laajempi sosiaalinen ongelma nyky-yhteiskunnassa (THL). Ärsyttävää monitulkintaisuutta kyllä. Ja ite valitsin tietenkin sen väärän kun pohdin just noita kahta. :/

Toi kohta kismittää kanssa. Pohdin kahden välillä ja päädyin ylisukupolviseen huono-osaisuuteen, koska siinä mun mielestä korostui se ajallinen ulottuvuus/kehitys. Kokeen jälkeen taas mietin että kiristyvä talous taas kuvaa enemmän nimenomaan historiallista aikaa. Harmittaa.

Toinen mielestäni monitulkinnainen oli se tilaston testikysymys jossa täytyi valita sopiva testi. " hakijoiden lukuaika mitattiin helmi ja toukokuussa. Vertaa keskiarvoja." En ymmärtänyt täytyik verrata henkilön a keskiarvoja helmi ja toukokuussa (ns yksilön sisäiset erot) vai kaikkien hakijoiden keskiarvoja helmikuussa/toukokuussa (ns yksilöiden väliset erot)

En itse ollut kokeessa, mutta kronotason ympäristötekijät on mielestäni yksiselitteisesti kuntatalous. Ylisukupolvinen huono-osaisuus taas ei ole ympäristötekijä, vaan seuraus esimerkiksi kiristyvästä kuntataloudesta, vanhemmuuden tyylistä jne. Omasta mielestäni tuo ylisukupolvinen huono-osaisuus on siis vähän eri asia kuin mitä Bronfenbrenner ympäristötekijöillä tarkoitti.

Vierailija kirjoitti:

Olitteko Jyväskylän soveltuvuuskokeisiin päässeet olleet jollakin valmennuskurssilla tai nettikurssilla vai opiskelitteko itse?

En ollut millään valmennuskurssilla. Kävin viime vuonnakin kokeessa, mutta silloin oli matikka jäänyt auttamatta liian vähälle. Jatkoin suoraan sen kokeen jälkeen tilastomatikan harjoittelua koko viime vuoden (aika rauhalliseen tahtiin, mutten kuitenkaan missään vaiheessa päästänyt asioita unohtumaan). Sitten alkuvuodesta otin spurtin matikan kanssa, laskeskelin kirjan kaikki tehtävät muutamaan kertaan yms. Matikka oli siis hyvin hallussa, kun artikkelit julkaistiin. Koska olin jo ollut aiemmin kokeessa, tiesin minkä tyyppisiä kysymyksiä oli odotettavissa. Pänttäsin kaiken nippelitiedon päähäni ja ihan vikalla viikolla ennen koetta laskeskelin vielä hiukan matikkaakin. Tällä kertaa se onneksi riitti jatkoon. Nyt sitten jännityksellä odottamaan pari viikkoa, että millaiset ne soveltuvuuskokeet ovat. :)

Mua kiinnostaa psykologia, oon lukenut tosi paljon mm. narsismista ja persoonallisuushäiriöistä. Tuun hyvin toimeen ihmisten kanssa ja oon kiinnostunut ihmisten asioista. Monet ihmiset ovat kommentoineet, että olisin tosi hyvä psykologi, itsekin oon miettinyt ihan samaa. Mutta tätä keskustelua lukiessa on tullut ihan epätodellinen olo, että mitä hittoa noilla pääsykokeilla oikein halutaan? Siis ihan kuin te olisitte olleet hakemassa jonnekin matematiikkaan tms. kun kaikki jankkaa joistain laskuista ja keskiarvoista. Plus tuosta kuntataloudesta, mitenköhän sekin liittyy psykologiaan? Ymmärrän että joo hyvä kun on tutkijoita tms  mutta miksi ihmeessä "käytännön psykologeille" voisi olla jotain konkreettisen tason amk-pohjainen psykologin koulutus? Jonne pääsisi siis ihan soveltuvuushaastattelulla yms. käytännön kirjoihin perustuvilla pääsykokeilla ja teoreettiseen tietoon suuntautuvat psykologit voisivat mennä yliopistoon?

Pääsykokeilla on vain ja ainoastaan yksi tarkoitus;

-Sulkea pois itseään hoitamaan hakevat, eli potentiaaliset psyko potilaat pois.

Oliko muuten tuossa Jyväskylän kokeen tilastotieteelisessä osassa, kun piti verrata naisten ja miesten pituusjakaumia, vastaus Mann-Whitneyn testi? Koska mun mielestä se voisi olla myös Kolmogorov-Smirnov. Lukeekin että "Kolmogorov-Smirnovin Z-testi on kahden riippumatoman otoksen keskiarvotesti, joka vastaa t-testiä." Kuitenkin testin valinnassa sivulla 236 lukee, että kun ostokset ovat riippumattomia, tulisi valita Mann-Whitney. En ymmärrä, miksi siinä edes oli vain parametrittomat testit vaihtoehtoina, kun pituushan on normaalisti jakautunut?

entä tietääkö kukaan, onko millään mahdollista nähdä se oma koe? ois kiva tietää, missä oon nyt tehnyt ne virheet, kun oon itse tietoinen vain osasta niistä...

Vierailija kirjoitti:

Oliko muuten tuossa Jyväskylän kokeen tilastotieteelisessä osassa, kun piti verrata naisten ja miesten pituusjakaumia, vastaus Mann-Whitneyn testi? Koska mun mielestä se voisi olla myös Kolmogorov-Smirnov. Lukeekin että "Kolmogorov-Smirnovin Z-testi on kahden riippumatoman otoksen keskiarvotesti, joka vastaa t-testiä." Kuitenkin testin valinnassa sivulla 236 lukee, että kun ostokset ovat riippumattomia, tulisi valita Mann-Whitney. En ymmärrä, miksi siinä edes oli vain parametrittomat testit vaihtoehtoina, kun pituushan on normaalisti jakautunut?

entä tietääkö kukaan, onko millään mahdollista nähdä se oma koe? ois kiva tietää, missä oon nyt tehnyt ne virheet, kun oon itse tietoinen vain osasta niistä...

Vastaus oli Mann-Whitney. Yksi vastaus vaihtoehto oli Komogorov-Smirnov, ei Komogorov-Smirnovin Z, joka siis vastaisi tuota kahden riippumattoman otoksen t-testiä.

Siinä jkl sähköpostissa sanotaan, että oman kokeen saa tilattua itselleen hintaan 20€

Sori muistinkin väärin, tuo 20€ lukikin Joensuun pääsykokeesta.

Kauankohan niiden tarkistamisessa menee? Jyväskylässä kokeeseen osallistujia on tuplasti enemmän ja heillä meni vaan 9 päivää.. Toivottavasti Joensuun tulokset tulee ennen tota 28.6.. en jaksa odotttaa 

Vierailija kirjoitti:

Kauankohan niiden tarkistamisessa menee? Jyväskylässä kokeeseen osallistujia on tuplasti enemmän ja heillä meni vaan 9 päivää.. Toivottavasti Joensuun tulokset tulee ennen tota 28.6.. en jaksa odotttaa 

No Jyväskyläläisillähän oli eri tavalla kiire että saavat sovaritkin pidettyä ja arvioitua. Opettaa kärsivällisyyttä ja epätietoisuuden sietämistä. Itse en ajatellut alkaa opintopolkua kyttäämään vaan koitan elää adian kanssa siihen 28.6.

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa psykologia, oon lukenut tosi paljon mm. narsismista ja persoonallisuushäiriöistä. Tuun hyvin toimeen ihmisten kanssa ja oon kiinnostunut ihmisten asioista. Monet ihmiset ovat kommentoineet, että olisin tosi hyvä psykologi, itsekin oon miettinyt ihan samaa. Mutta tätä keskustelua lukiessa on tullut ihan epätodellinen olo, että mitä hittoa noilla pääsykokeilla oikein halutaan? Siis ihan kuin te olisitte olleet hakemassa jonnekin matematiikkaan tms. kun kaikki jankkaa joistain laskuista ja keskiarvoista. Plus tuosta kuntataloudesta, mitenköhän sekin liittyy psykologiaan? Ymmärrän että joo hyvä kun on tutkijoita tms  mutta miksi ihmeessä "käytännön psykologeille" voisi olla jotain konkreettisen tason amk-pohjainen psykologin koulutus? Jonne pääsisi siis ihan soveltuvuushaastattelulla yms. käytännön kirjoihin perustuvilla pääsykokeilla ja teoreettiseen tietoon suuntautuvat psykologit voisivat mennä yliopistoon?

Opiskelen psykologiaa, ja itse olen käsittänyt ja muodostanut mielipiteen asiasta näin:

Psykologian alalla halutaan kentällekin psykologeja, jotka haluaa, osaa ja pystyy seuraamaan tämän kovaa vauhtia muuttuvan alan tutkimuksia ja omaksumaan niitä omaan työhön. Ideana on se, että psykologeja ei oikeastaan voi pelkästään opettaa "tee aina näin" -tyylillä, koska alan totuudet muuttuu hurjaa vauhtia ja yksilöllisiin asiakkaisiin ei voi soveltaa kaikkiin samoja käytäntöjä. Empatia, ihmisistä kiinnostuneisuus yms. on tärkeitä ja hienoja ominaisuuksia, mutta tämän lisäksi teoreettinen osaaminen luo tärkeän pohjan hyvälle asiakastyöskentelylle, koska psykologin tehtävänä on osata soveltaa tiedettä käytäntöön. Teoriapohjainen koulutus takaa psykologille taidon muodostaa mahdollisimman perusteltuja hypoteeseja asiakkaan mielen tilasta ja tämän käytöksen syistä ja seurauksista, mikä taas edelleen ohjaa esimerkiksi asiakkaan arviointiprosessia. Asiakasprosessi usein on tavallaan tieteellinen tutkimus yksinkertaistetussa muodossa.

Lisäksi perustason tilastollista ja tutkimuksen tulkinnan taitoja tarvitaan sen vuoksi, että hankkiessaan itsenäistä tietoa tai osallistuessaan lisäkoulutukseen psykologi pystyy arvioimaan, kuinka luotettavaa se on. Pehmeän tieteen alana psykologia pursuaa monenmoista tutkimusta ja koulutusta, mikä ei välttämättä ole luotettavaa, koska tutkimus on toteutettu huonosti tai sen tuloksista vedetään vähän turhan villejä johtopäätöksiä. En ole ihan varma asiasta, enkä jaksa tarkistaa asiaa, mutta esimerkiksi looginen päättelykyky taitaa korreloida/mitata usein em. ominaisuuksia, minkä vuoksi psykan pääsykokeessa sitä ollaan omalta osaltaan haluttu painottaa. Kun isompi osa psykologeista pystyy kriittisesti arvioimaan esimerkiksi jonkun koulutuksen tai menetelmän pätevyyttä, karsiutuu tämä  epäluotettava menetelmä todennäköisimmin pois eikä saa kentällä jalansijaa.

En sano, että pääsykoe on täydellinen tai että sitä läpäisemätön olisi soveltumaton psykologiksi, en todellakaan. Osittain myös pääsykokeella tietty mitataan motivaatiota, ja onnekkaana alana psyka on niin suosittu, jolloin pystytään karsimaan iso osa hakijoista pois ja voidaan YRITTÄÄ saavuttaa motivoituneista ja hyvistä hakijoista ne kaikista motivoituneimmat ja parhaimmat. Tietenkään ylivaikea pääsykoe ei ole täydellinen mittari tähän, koska karsinta on todella rankka ja myös tuurilla on oma osuutensa sisäänpääsyssä. 

Suuren pohdinnan tuloksena sain muisteltua Joensuun kokeesta 42 kysymystä. Lisätkää jos muistatte! Moni varmaan haluaa näitä muistella mitä vastas (:

Millasetkohan pisterajat on? Jotku tääl sanonu että oli nii vaikee koe että pisterajat ehkä laskee ja jotku veikkaa 110-115 pisteen rajaa? Viime vuonna raja oli 100,2 yhteispisteissä ja kokeesta sai sen saman 56 pistettä mitä tänäki vuonna. Miks niin moni olettaa et pisterajat nousis 115?

1.       kypsymisen käsite tai mikä olikaan, vaihtoehdot anna freud, jung, gesell...

2.       upper lower

3.       miesten ikäerotus koulutettujen ja kouluttamattomien välillä

4.       fahrenheit

5.       sternbergin älykkyyen teesi, antiteesi ja synteesi

6.       keskivirhe

7.       ruoppilan opiskeluaktiivisuus

8.       carol ryffin psykologisen hyvinvoinnin osa-alueet

9.       solufrekvenssit

10.   vakaa työura

11.   suomalaisen kehityspsyk. tutkimuksen alun tutkimuksia (oli heinonen kätisyyden tutkijana yms)

12.   whitney u oletukset eli normaalijakautuneisuus, jakaumien samanlaisuus

13.   riippuva t-testi

14.   käytöshäiriöiden prosentit tytöillä ja pojilla

15.   kehittyneemmät kognitiiviset toiminnot ilmestyy vauvalle

16.   mikä näistä p-arvoista jättää nollahypteesin voimaan

17.   sukupolvien välinen vuorovaikutus

18.   tieteen ensisijainen tehtävä

19.   kronosysteemi

20.   chi square

21.   mediaani

22.   moodi

23.   otoskoon neliö, sperman-juttu

24.   regressiosuora

25.   viivakaavio

26.   kolmogorov-smirnov

27.   levene

28.  tetens

29.   rousseau

30.   heritabiliteetti lapsuudessa yms

31.   dysleksiaperiytyvyys suomalaisilla lapsilla

32.   residuaali

33.   selitysaste

34.   nominaalimuuttujalle joku juttu

35.   seurantatutkimuksen rajoitteet

36.   päihteiden konkreettiset haitat aikuisille

37.   yleinen hidastumishypoteesi

38.   yksinäisyys yksinasuvilla

39.   maailman sotien jälkeiset keskeiset peruskysymykset

40.   watson-skinner

41.   kehikkoperusjoukko

42.   merton tutkimusten seurausten kannanotto

oliko jossain lisäksi irtautumisteoriasta jotai? cumming & henryn

Vierailija kirjoitti:

Suuren pohdinnan tuloksena sain muisteltua Joensuun kokeesta 42 kysymystä. Lisätkää jos muistatte! Moni varmaan haluaa näitä muistella mitä vastas (:

Millasetkohan pisterajat on? Jotku tääl sanonu että oli nii vaikee koe että pisterajat ehkä laskee ja jotku veikkaa 110-115 pisteen rajaa? Viime vuonna raja oli 100,2 yhteispisteissä ja kokeesta sai sen saman 56 pistettä mitä tänäki vuonna. Miks niin moni olettaa et pisterajat nousis 115?

Luulen, että pisterajat nousevat, sillä viime keväänä kokeessa oli myös essee, joka oli haastava joten pisterajat olivat yllättävän alhaiset. Tosin voihan ne nytkin ollmenetti pisteitä. Tuskinpa kukaan siis sai täysiä pisteitä tai edes 54/56, sillä sekin olisi vaatinut vain 1 väärin.

Yhteispistekiintön raja vois olla jossain välillä 100-110. Riippuu ihan siitä, minkälaisia yo-papereita ihmisillä tänä keväänä on. Koekiintiössä veikkaan, että tulee saada lähemmäs 50:tä, ehkä 48-50 voisi riittää.