PSYKOLOGIA 2018

Vierailija kirjoitti:

Kovaa puurtamista näyttää sisäänpääsy olevan. Ihmettelen miten ajattelette yliopistossa pärjäävänne, siellä se lukeminen vasta alkaa... työelämässä pitää osata jättää pilkunviilaukset jo enemmän taakse, ja osata soveltaa opittua. Plus kouluttautua lisää. Monta tiukkaa rastia on siis edessä mutta tsemppiä kaikille tätä alaa yrittäville!

Sisäänpääsy on kyllä psykan opiskelussa se vaikein osuus. Pääsykokeessa ei paljon soveltamista vaadita kun pitää pikkutarkasti muistaa prosentteja. Oon ite opiskellu yliopistossa toista alaa ja lukenut psykan perus- ja aineopinnot sekä menetelmäopinnot, ja tiedän että pärjäisin oikein hyvin lopuissakin opinnoissa, jos sisälle vaan pääsisin.

Yritä sulkea ja avata uudestaan sekä päivittää sähköposti jos ei vieläkään ilmesty niin koita poistaa postia jos laatikko on täynnä... Luulis kaikkien jo saaneen tiedon. Jos ei löydy niin soitto yliopistolle tänään tai huomenna?

Vierailija kirjoitti:

Mitä vastaisitte siihen, että kuinka monta pitää tutkia jos on isovanhemmat, lapset ja lapsenlapset tutkittavana?

vastaus on 32. Toi kysymys oli ihan kirjasta ja siellä oli kaaviokin ja mainittiin, että jos halutaan kolmelta sukupolvelta riipumattomat tiedonlähteet, tarvitaan tietoja 32 suhteesta.

Mitä laitoitte siihen, että mikä seuraavista on kronosysteemin ilmiö? Mä laitoin, että kiristyvä kuntatalous

Vierailija kirjoitti:

Kovaa puurtamista näyttää sisäänpääsy olevan. Ihmettelen miten ajattelette yliopistossa pärjäävänne, siellä se lukeminen vasta alkaa... työelämässä pitää osata jättää pilkunviilaukset jo enemmän taakse, ja osata soveltaa opittua. Plus kouluttautua lisää. Monta tiukkaa rastia on siis edessä mutta tsemppiä kaikille tätä alaa yrittäville!

Niin. Voihan olla että joukossa on (ja varmasti onkin) porukkaa, joiden ei syystä tai toisesta tarvitse puurtaa pääsykokeiden eteen niin paljon, mutta ainakin itse näin tavan tallaajana ja btw kasvatuspsykologian maisterin paperit kädessä joudun tekemään paaaaljon töitä pääsykokeiden eteen. Puurtamista opinnot yliopistossa vaatii, mutta itse koen että tää pääsykoe on paljon vaativampi kuin yksittäiset kurssit yliopistossa nimen omaan sen takia että täytyy viilata nippelitietoa ja laskea käsin mitä ei oikeasti opinnoissa saati työelämässä tarvitse tehdä. Vielä tulis paljon tekstiä mutta jätän tämän tähän

Laskin että saisin melko varmasti vain 45,7 pistettä joensuun kokeesta. :( taitaa jäädä haaveeksi psykologin ammatti, koska enää viidettä kertaa en taida hakea.

Eiks 45,7 ole ihan hyvä tulos? Missä valinnassa hait?

Vierailija kirjoitti:

Laskin että saisin melko varmasti vain 45,7 pistettä joensuun kokeesta. :( taitaa jäädä haaveeksi psykologin ammatti, koska enää viidettä kertaa en taida hakea.

Jos koe oli vaikea, saattaahan tuo riittää ainakin ensikertalaiskiintiössä ja miksei muutenkin. Ei kannata vielä luovuttaa!

Vierailija kirjoitti:

Laskin että saisin melko varmasti vain 45,7 pistettä joensuun kokeesta. :( taitaa jäädä haaveeksi psykologin ammatti, koska enää viidettä kertaa en taida hakea.

Voit hyvinkin päästä!! Mites sun lähtöpisteet? Toi voi ihan hyvin riittää yhteispistekiintiöön.

Luin Joensuun kokeeseen 7kk ja jännityksestä huolimatta menin tiistaina kokeeseen melko itsevarmana. No, päästyäni aulaan odottamaan ja nähtyäni ihmispaljouden alkoi mieliala laskemaan.. Ja laski vain entisestään kokeessa, koska se oli täysin erilainen, kun kuvittelin. Vastasin kaikkiin kysymyksiin, vaikka alunperin meinasin ainakin yhteen 2 pisteen kysymykseen jättää vastaamatta, miinuspisteiden pelossa (ja olisi kannattanutkin olla vastaamatta). Psykan kysymykset (prosenttikysymyksiä lukuunottamatta) meni ihan ok, mut matikan kysymykset oli jotenkin todella hämmentäviä. Tein monessa kohtaa niin, että vastasin jotain ja sitten vaihdoinkin vastauksen, mitä ei olisi kannattanut tehdä, sillä se aiempi vastaus olisi ollut oikein.. Ihan siis peruskysymyksissäkin tein tämän typerän valinnan useamman kerran. Olin kokeessa koko koeajan ja todella monessa kysymyksessä arvoin kahden vaihtoehdon välillä. Olen melko varma, etten pääse tänä vuonna sisään, mikä tietenkin harmittaa ihan älyttömästi, koska tein niin paljon töitä - enemmän, kuin uskoin koskaan pystyväni. Koe oli kyllä vaikea ja miinuspisteytys todella brutaali. Toki ymmärrän sen, että jostain pitää karsia, mutta silti. Minulla on paljon kurjempi mieli nyt kokeen jälkeen kuin ennen koetta.

Olihan se kyllä yllättävän vaikea koe! Mutta toisaalta varmasti on todella paljon myös niin hyviä hakijoita että kilpailu silti todella kovaa. En ole ensikertalainen, mutta yo-pisteet on ihan ok (67 pistettä)

Vierailija kirjoitti:

Luin Joensuun kokeeseen 7kk ja jännityksestä huolimatta menin tiistaina kokeeseen melko itsevarmana. No, päästyäni aulaan odottamaan ja nähtyäni ihmispaljouden alkoi mieliala laskemaan.. Ja laski vain entisestään kokeessa, koska se oli täysin erilainen, kun kuvittelin. Vastasin kaikkiin kysymyksiin, vaikka alunperin meinasin ainakin yhteen 2 pisteen kysymykseen jättää vastaamatta, miinuspisteiden pelossa (ja olisi kannattanutkin olla vastaamatta). Psykan kysymykset (prosenttikysymyksiä lukuunottamatta) meni ihan ok, mut matikan kysymykset oli jotenkin todella hämmentäviä. Tein monessa kohtaa niin, että vastasin jotain ja sitten vaihdoinkin vastauksen, mitä ei olisi kannattanut tehdä, sillä se aiempi vastaus olisi ollut oikein.. Ihan siis peruskysymyksissäkin tein tämän typerän valinnan useamman kerran. Olin kokeessa koko koeajan ja todella monessa kysymyksessä arvoin kahden vaihtoehdon välillä. Olen melko varma, etten pääse tänä vuonna sisään, mikä tietenkin harmittaa ihan älyttömästi, koska tein niin paljon töitä - enemmän, kuin uskoin koskaan pystyväni. Koe oli kyllä vaikea ja miinuspisteytys todella brutaali. Toki ymmärrän sen, että jostain pitää karsia, mutta silti. Minulla on paljon kurjempi mieli nyt kokeen jälkeen kuin ennen koetta.

Kun hakijamäärät kasvaa joka vuosi ja hyvin valmistautuneita opiskelijoita on enemmän, ymmärrän hyvin, että kokeen pitää olla vaikea. Ei sekään olisi hyvä, jos koe olisi helppo ja valinnat tehtäisiin lopulta pelkän yo-todistuksen perusteella. Tällöin kokeella ei olisi mitään merkitystä.

Tsemppiä odotukseen! Keskeistä ei ole absoluuttinen pistemäärä, vaan suhteellinen menestys. En siis pudottaisi hanskoja vielä.

Tietenkin pitää olla vaikea ja tehdä kokeesta sellainen, että se aiheuttaa hajontaa ja kaikki ei voi siinä menestyä. Tää oli siis toinen kerta kun hain. Hain ekaa kertaa siis vuonna 2016, mut en ollut tosissani ja olin juuri valmistunut ylioppilaaksi. Tottakai aion hakea uudelleen, niin kauan että pääsen. Sen olen päättänyt, mut ei se hirveästi tässä vaiheessa lohduta, kun todennäköisesti on sama stressaava puolivuotinen edessä kuin minkä jo kävin läpi. Tiesin toki senkin, ettei tää helppoa tule olemaan. Harmittaa vaan, kun tiedän vastanneeni kokeessa muutamaan peruskysymykseenkin väärin.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin pitää olla vaikea ja tehdä kokeesta sellainen, että se aiheuttaa hajontaa ja kaikki ei voi siinä menestyä. Tää oli siis toinen kerta kun hain. Hain ekaa kertaa siis vuonna 2016, mut en ollut tosissani ja olin juuri valmistunut ylioppilaaksi. Tottakai aion hakea uudelleen, niin kauan että pääsen. Sen olen päättänyt, mut ei se hirveästi tässä vaiheessa lohduta, kun todennäköisesti on sama stressaava puolivuotinen edessä kuin minkä jo kävin läpi. Tiesin toki senkin, ettei tää helppoa tule olemaan. Harmittaa vaan, kun tiedän vastanneeni kokeessa muutamaan peruskysymykseenkin väärin.

Toisaalta sulla on paremmat lähtökohdat ensi vuotta ajattelen, jos et nyt pääse. Tosin voihan olla, että olet silti menestynyt paremmin kuin riittävän suuri osa muista, vaikka muutama ”peruskysymys” olisikin mennyt väärin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä laitoitte siihen, että mikä seuraavista on kronosysteemin ilmiö? Mä laitoin, että kiristyvä kuntatalous

Mieki laitoin saman. Eikös se kuvaa niistä vaihtoehdoista just historiallisen ajan vaikutusta? Mietin kans sitä ylisukupolvista huono-osaisuutta (tai mikä ikinä olikaan) mut sehä ei oo historialliseen aikaan silleen sidoksissa?

Olitteko Jyväskylän soveltuvuuskokeisiin päässeet olleet jollakin valmennuskurssilla tai nettikurssilla vai opiskelitteko itse?

Te, jotka olette yrittäneet monta kertaa sisään onnistumatta, oletteko miettineet psykiatrisen sairaanhoitajan ammattia, jos koette auttamisen olevan kutsumuksenne? Paljon samaa työnkuvassa poislukien testaus ja psyk.sh. koulutuksella voi myöhemmin hakeutua myös psykoterapiakoulutukseen.

No jaa, vähän sama kuin opettajaksi haluavalta kysyy onko hän miettinyt lastenhoitajan ammattia tai sairaanhoitajaksi haluavalta lähihoitajaksi opiskelemista. Lähellä tai melkein ei kuitenkaan ole sama. Ei kauaa motivoisi.

Vierailija kirjoitti:

Olihan se kyllä yllättävän vaikea koe! Mutta toisaalta varmasti on todella paljon myös niin hyviä hakijoita että kilpailu silti todella kovaa. En ole ensikertalainen, mutta yo-pisteet on ihan ok (67 pistettä)

Mä uskon, että voit päästä yhteispistekiintiössä. Itse laskin, että saisin ehkä 44 pistettä ja lähtöpisteitä on 70 eli saisin about 114. Veikkaan että raja on jossain 110-115 välillä. 

Vierailija kirjoitti:

Laskin että saisin melko varmasti vain 45,7 pistettä joensuun kokeesta. :( taitaa jäädä haaveeksi psykologin ammatti, koska enää viidettä kertaa en taida hakea.

Joensuun alarajaa on tosi vaikeaa arvioida, koska se riippuu ihan vain siitä, miten osallistujat jätti vastaamatta vai arvasiko suurin osa, jos ei ollut varma jne. Tietenkin myös siitä, mitkä tehtävät menneet väärin tai mihin on jätetty vastaamatta. Älä siis vielä lannistu, sulla voi hyvinkin olla mahdollosuus!