Kun mies ei halua viettää aikaa vaimonsa kanssa todella

Lisään vielä, että niin kauan kuin miehelle toteutuu nuo miehen tarpeet eli perheen tuoma status, suht' säännöllinen seksi ja kodinhoitopalvelut, hänellä ei ole tarvetta muuttaa tilannetta. Mikään, mitä nainen sanoo tarpeistaan ei mene läpi.

Sitten kun nainen on vuosia kertonut mikä hänestä mättää ja miksi ei ole onnellinen ja ehdottanut ratkaisuja jotka eivät miestä kiinnosta ja nainen vihdoin ottaa eron, mies ihmettelee, miten ero tuli ihan puskista. Ihme avionrikkoja nainen, jolle mikään ei kelpaa, tuhoaa hyvän kodin lapsilta (jotka oikeesti on toivoneet vuosia että kodissa olisi vähemmän kireä ilmapiiri).

Niin käy tässäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka mies enää ylipäätään suostuu menemään naimisiin, varsinkaan suomalaisen naisen kanssa?

Tämän ketjun ulimiehen kommenttien perusteella lähes kaikki miehet haluavat väkisin ja huijaamalla hakeutua parisuhteeseen, vaikka eivät edes tykkää siitä naisesta. Sitä me kaikki täällä juuri ihmettelemme. Olisi paljon loogisempaa, että se mies pyrkisi välttämään joutumasta parisuhteeseen, kun ei kerran halua, mutta hän näköjään toimii juuri päinvastoin. Sama mies kirjoittaa täällä lisäksi yhdessä viestissä, että ei halua ikinä tapailla suomalaista naista ja valittaa toisessa viestissä, miten törkeän nirsoja suomalaiset naiset ovat, kun eivät kelpuuta häntä suhteeseen. Näyttää siltä, että kyseisellä miehellä ei mene hissi.ylös asti, kun toiminta on niin epäjohdonmukaista.

Tässä viestissä on kaikki väärin.

Näytä nyt ihan ensimmäiseksi se kohta mun viesteistä, missä olen väittänyt, että miehet esittävät/feikkaavat, jotta pääsevät parisuhteisiin naisten kanssa, joista he EIVÄT tykkää. Sellaista kohtaa mun viesteistä ei edelleenkään löydy. Etkö osaa lukea vai mistä kiikastaa?

Toisekseen, en ole kirjoittanut yhtään viestiä, missä olisin kertonut etten haluaisi tapailla suomalaista naista. En myöskään ole yhdessäkään viestissäni kirjoittanut YHTÄÄN MITÄÄN mahdollisesta kelpaamattomuudestani naisrintamalla. Älä oleta, että täällä kirjoittaa vain yksi mies tässä ketjussa. 

Lopuksi voinemme yhdessä tuumin todeta, että lainaamani viestin kirjoittajamamma on täysin sekaisin ja henkisiltä lahjoiltaan avustettavan tasolla.

Vierailija kirjoitti:

"Tuskin kukaan mies tuollaisia ääneen vaimolleen kertoilee, mutta väitän että melkoisen iso osa parisuhteessa olevista miehistä EI pidä naistaan kovinkaan hauskana tai viihdyttävänä ihmisenä."

Mahtaa olla kyllä todella raskasta teeskennellä vuosikausia tykkäävänsä aidosti siitä naisestaan kun ei oikeasti tykkää.

Itse en kyllä tuollaista jaksaisi.

T. Mies joka ihan oikeasti tykkää vaimostaan.

Aamen. Nämä, jotka eivät pidä vaimostaan/tyttöystävästään, vaan ovat sitä mieltä, että maailman parasta, hauskinta ja upeinta seuraa ovat toiset miehet, niin voisivat ihan vakavissaan miettiä, että olisiko oikeasti paras vaihtoehto sitten elää siellä miesten seurassa. Hankkia kumppaniksikin mies, tai etsiytyä ikuisten poikamiesten kerhoihin, koska yleensä fiksut, sitoutuneet miehet viimeistään parisuhteessa keskittyvät siihen parisuhteeseen ja perheeseen, ja miesbestiksille jää vähemmän aikaa poikien yhteisiin juttuihin. Jos poikien yhteiset jutut ovat se elämän suola, miksei sitoutua toiseen mieheen,  niin saa 24/7 harrastaa poikien juttuja kumppanin kanssa, joka itsekin haluaa harrastaa poikien juttuja 24/7.

Naisen kanssa pitää harrastaa myös niitä naisten juttuja ja parisuhdejuttuja, lasten kanssa lastenjuttuja ja perhejuttuja ja sukulaisuusjuttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

22-24 puhuu asiaa, mutta parisuhteessa tuo huomiointi ei voi mennä vain yhteen suuntaan. Moni mies ottaa mielellään kaiken vastaan mitä vaimo huomioi, mutta ei tule mieleenkään että pitäisi olla vastavuoroista. Päinvastoin, mitäpä sitä mitään tekemään kun meillä menee näin hyvin muutenkin (kun itsellä on kivaa). Ei ole sellaista perushavainnointia, että näkisi miten toisella menee tai aina edes kiinnostusta siitä. 

Kaverimies totesi muutettuaan yhteen pitkäaikaisen tyttöystävänsä kanssa ja kihlattuaan tämän, että nyt hän voi keskittyä vain itseensä, kun parisuhde on hoidettu. Ei tarvitse vaivautua enää tyttöystävää kohtaan.

Eli, yhteenmuutto, parisuhde, kihlat olivat vaan raksi ruutuun-projekteja, jotka nyt tietysti pysyvät ikuisesti saavutettuina etuina ilman minkäänlaista panostusta asiaan enää. Hän voi nyt vaihtaa päälle poikamiesvaihteen melk

Tuo lienee esimerkki siitä, miten miehet esineellistävät naisia, eivätkä hahmota heitä ihmisyksilöinä. Jos hankit kaupasta jonkin esineen, niin kerranhan se vain hankitaan, sitten se on ja pysyy.

Ihmisten keskuudessa siihen hankitun esineen hallussapitoon on keksitty avioliitto, mistä se ulimies jo antoi näytteen tässäkin ketjussa pari sivua sitten. Hänhän kirjoitti, että kun on lupaus alttarilla annettu, niin naisella ei ole sen jälkeen oikeutta ottaa eroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset (pientä poikkeusjoukkoa lukuunottamatta) häviävät rentoudessa, huumorintajussa ja läpänheitto kyvyissä 100-0 miehille. Tämän takia menestyneimmät koomikot ovat miehiä ja miehet fiilaa toisten miesten seuraa mielummin jos haluavat viihtyä 

Mun mieheni ei todellakaan viihdy missään miesten läpänheittojutuissa. Hän on introvertti insinööri. Minun seurani sopii hänelle oikein hyvin. Mutta me haluammekin olla yhdessä, näin olemme valinneet.

Kaksi vakavaa tylsimystä sopii yhteen tottakai. Ongelma tulee siitä jos nainen on se vakavempi tylsimys suhteessa, joka ajaa miehen hakemaan viihdyttävämpää seuraa toisista miehistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuskin kukaan mies tuollaisia ääneen vaimolleen kertoilee, mutta väitän että melkoisen iso osa parisuhteessa olevista miehistä EI pidä naistaan kovinkaan hauskana tai viihdyttävänä ihmisenä."

Mahtaa olla kyllä todella raskasta teeskennellä vuosikausia tykkäävänsä aidosti siitä naisestaan kun ei oikeasti tykkää.

Itse en kyllä tuollaista jaksaisi.

T. Mies joka ihan oikeasti tykkää vaimostaan.

Aamen. Nämä, jotka eivät pidä vaimostaan/tyttöystävästään, vaan ovat sitä mieltä, että maailman parasta, hauskinta ja upeinta seuraa ovat toiset miehet, niin voisivat ihan vakavissaan miettiä, että olisiko oikeasti paras vaihtoehto sitten elää siellä miesten seurassa. Hankkia kumppaniksikin mies, tai etsiytyä ikuisten poikamiesten kerhoihin, koska yleensä fiksut, sitoutuneet miehet viimeistään parisuhteessa keskittyvät siihen parisuhteeseen ja pe

Se palstalla naisia haukkuva ulimies on selvästi piilohomo. Hän vihaa naisia ja vaikuttaa selailevan netistä kaiket päivät vähäpukeisia kuvia Jason Momoasta.

Vierailija kirjoitti:

"Suurin osa miehistä ymmärtää, että heidän on PAKKO feikata sitä naisten ihannemiehen mallia, jos he meinaavat saada seuraa naisista."

Vain jos eivät näe vaivaa löytääkseen sitä naista jonka kanssa oikeasti viihtyy. Sitten ei tarvitse feikata, Ja usko minua, se suhdekin syntyy paljon helpommin kun se nainenkin näkee heti että toinen on aidoin tuntemuksin liikkeellä.

Feikkaamalla on hankala saada suhteita koska useimmiten emme ole riittävän hyviä näyttelijöitä. 

Naisilla on jokaisella omanlaisensa ihannemies, mutta mikä yhdistää heitä kaikkia on aito rakkaus ja kunnioitus naista ja naisia kohtaan, tasa-arvo, hyväksyminen ja reiluus.

Ihan sitä samaa, mistä te miehet taputtelette parhaita kavereitanne selkään, että on se Pasi niin reilu jätkä! Aina auttaa, kuuntelee, kunnioittaa, kohtelee hyvin, siinä on mies paikallaan. Mitään tämän mystisempää kanssakäymistä ja soidinrituaalia ei tarvita naisen kanssa elämiseenkään.

Jos nainen on edelleen mystinen ufoeläin, mies on auttamatta jäänyt jonnekin ekaluokan tasolle ja feikkaa, ettei tyttöpöpöt haittaa, jos joutuu  istumaan luokassa tytön vieresssä.

Vierailija kirjoitti:

Myn mielestä se viimeinen tanssi - juttu kertoi, että hän haluaa mieluummin miellyttää ketä vaan randomia ja saada siitä ihailua kuin miellyttää omaa vaimoaan. Noi äijät on persoonallisuustasoisesti häiriintyneitä, rakastaa vain sitä kuvaa, minkä itsestään antaa. Kyllä ne sun lapset tossa ydinperhe-auvolassakin vahingoittuu ja saa sairaan mallin perheestä.

Usein ajatellaan, että ydinperhe on lähtökohtaisesti parempi lapsille, koska 2 vanhempaa. Ja monella tapaa onkin. Mutta kun vanhempien välinen ihmissuhde sakkaa, niin silloin lapset imee ne tunnelmat itseensä ja heillä on sitten tulevaisuudessa vaikeuksia omien suhteidensa luomisessa. Kehittyy läheisriippuvainen malli, jossa ei olla vastuussa omista tunteista tai itsekeskeinen malli, jossa vain omilla tunteilla on väliä eikä toista oteta huomioon. Kauna, viha, katkeruus... lapset tunnistaa nää kaikki, vaikka vanhemmat niitä ei itsessään tunnistaisi tai yrittäisivät peitellä. 

Vierailija kirjoitti:

Naiset (pientä poikkeusjoukkoa lukuunottamatta) häviävät rentoudessa, huumorintajussa ja läpänheitto kyvyissä 100-0 miehille. Tämän takia menestyneimmät koomikot ovat miehiä ja miehet fiilaa toisten miesten seuraa mielummin jos haluavat viihtyä 

Jep, tiedän hyviä naisnäyttelijöitä, laulajia ja juontajiakin, mutta komedian saralla en yhtään hyvää.

Se nyt vaan on niin että naiset ovat se jäykempi, huumorintajuttomampi ja vakavampi sukupuoli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset (pientä poikkeusjoukkoa lukuunottamatta) häviävät rentoudessa, huumorintajussa ja läpänheitto kyvyissä 100-0 miehille. Tämän takia menestyneimmät koomikot ovat miehiä ja miehet fiilaa toisten miesten seuraa mielummin jos haluavat viihtyä 

Mun mieheni ei todellakaan viihdy missään miesten läpänheittojutuissa. Hän on introvertti insinööri. Minun seurani sopii hänelle oikein hyvin. Mutta me haluammekin olla yhdessä, näin olemme valinneet.

Kaksi vakavaa tylsimystä sopii yhteen tottakai. Ongelma tulee siitä jos nainen on se vakavempi tylsimys suhteessa, joka ajaa miehen hakemaan viihdyttävämpää seuraa toisista miehistä.

Luulisi, että noin iso ero luonteissa olisi tullut esille jo seurusteluaikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuskin kukaan mies tuollaisia ääneen vaimolleen kertoilee, mutta väitän että melkoisen iso osa parisuhteessa olevista miehistä EI pidä naistaan kovinkaan hauskana tai viihdyttävänä ihmisenä."

Mahtaa olla kyllä todella raskasta teeskennellä vuosikausia tykkäävänsä aidosti siitä naisestaan kun ei oikeasti tykkää.

Itse en kyllä tuollaista jaksaisi.

T. Mies joka ihan oikeasti tykkää vaimostaan.

Aamen. Nämä, jotka eivät pidä vaimostaan/tyttöystävästään, vaan ovat sitä mieltä, että maailman parasta, hauskinta ja upeinta seuraa ovat toiset miehet, niin voisivat ihan vakavissaan miettiä, että olisiko oikeasti paras vaihtoehto sitten elää siellä miesten seurassa. Hankkia kumppaniksikin mies, tai etsiytyä ikuisten poikamiesten kerhoihin, koska yleensä fiksut, sitoutuneet miehet viimeistään parisuhteessa keskittyvät siihen parisuhteeseen ja perheeseen, ja miesbestiksille jää vähemmän aikaa poikien yhteisiin juttuihin. Jos poikien yhteiset jutut ovat se elämän suola, miksei sitoutua toiseen mieheen, niin saa 24/7 harrastaa poikien juttuja kumppanin kanssa, joka itsekin haluaa harrastaa poikien juttuja 24/7.

Naisen kanssa pitää harrastaa myös niitä naisten juttuja ja parisuhdejuttuja, lasten kanssa lastenjuttuja ja perhejuttuja ja sukulaisuusjuttuja.

Se pieni miesjoukko joka pääsee valitsemaan isosta joukosta itsestään kiinnostuneita kumppaniehdokkaita, valitsee tietysti kauneuden lisäksi hauskoja ja rentoja naisia suhteeseen.

Suuri osa miehistä ei pääse valitsemaan samalla tavalla joten monet joutuvat tyytymään jäykkiin tylsimyksiin jos haluaa olla parisuhteessa ylipäätään.

Tietysti he haluavat viihtyä hauskassa seurassa välillä joten sitä varten on sitten miespuoliset kaverit 

Se palstalla naisia haukkuva ulimies on selvästi piilohomo. Hän vihaa naisia ja vaikuttaa selailevan netistä kaiket päivät vähäpukeisia kuvia Jason Momoasta.

Olen miehenä tähän ketjuun kirjoittanut useammankin viestin, missä olen enemmän tai vähemmän kärjekkäästi opponoinut naisia vastaan, joten on pakko spekuloida, että uskotteko av-mammat täällä olevan jonkinlaisen super-incelin, joka vastaa 99% näistä kriittisistä miesten puheenvuoroista? Vai voisiko olla niin, että tänne(kin) kirjoittelee useampi mies?

Onhan se kognitiivisen hyvinvoinnin kannalta toki kätevää yrittää niputtaa kaikki viestit yhden sekopäisen ja naisia vihaavan super-incelin kontolle...

Naisilla on jokaisella omanlaisensa ihannemies, mutta mikä yhdistää heitä kaikkia on aito rakkaus ja kunnioitus naista ja naisia kohtaan, tasa-arvo, hyväksyminen ja reiluus.

Ihan sitä samaa, mistä te miehet taputtelette parhaita kavereitanne selkään, että on se Pasi niin reilu jätkä! Aina auttaa, kuuntelee, kunnioittaa, kohtelee hyvin, siinä on mies paikallaan. Mitään tämän mystisempää kanssakäymistä ja soidinrituaalia ei tarvita naisen kanssa elämiseenkään.

Jos nainen on edelleen mystinen ufoeläin, mies on auttamatta jäänyt jonnekin ekaluokan tasolle ja feikkaa, ettei tyttöpöpöt haittaa, jos joutuu  istumaan luokassa tytön vieresssä.

Aawww...niin tämä! Just be yourself bro! Se riittää.

Toki unohtamatta sitä maskuliinista, itsevarmaa ja assertiivista käytöstä. Suuriman osan naisten kannalta on sitten ikävää ettei tämä "be yourself bro" viihdy pidemmän aikaa kuin sen päätä patteriin - momentin ajan ja kunhan saa mällit pyyhittyä mumman perintöverhoihin, niin kaverista näkyykin enää vain perävalot. Mutta se olikin pelimies, ehkä jo seuraava "be yourself bro" on se kunnollinen perhekeskeinen mies. On ne "be yourself brot" vaan niiiiiin ihania :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset (pientä poikkeusjoukkoa lukuunottamatta) häviävät rentoudessa, huumorintajussa ja läpänheitto kyvyissä 100-0 miehille. Tämän takia menestyneimmät koomikot ovat miehiä ja miehet fiilaa toisten miesten seuraa mielummin jos haluavat viihtyä 

Mun mieheni ei todellakaan viihdy missään miesten läpänheittojutuissa. Hän on introvertti insinööri. Minun seurani sopii hänelle oikein hyvin. Mutta me haluammekin olla yhdessä, näin olemme valinneet.

Kaksi vakavaa tylsimystä sopii yhteen tottakai. Ongelma tulee siitä jos nainen on se vakavempi tylsimys suhteessa, joka ajaa miehen hakemaan viihdyttävämpää seuraa toisista miehistä.

Miksi mies ottaa puolisoksi sen tylsimyksen ja kärsii hänen kanssaan elämisestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset (pientä poikkeusjoukkoa lukuunottamatta) häviävät rentoudessa, huumorintajussa ja läpänheitto kyvyissä 100-0 miehille. Tämän takia menestyneimmät koomikot ovat miehiä ja miehet fiilaa toisten miesten seuraa mielummin jos haluavat viihtyä 

Mun mieheni ei todellakaan viihdy missään miesten läpänheittojutuissa. Hän on introvertti insinööri. Minun seurani sopii hänelle oikein hyvin. Mutta me haluammekin olla yhdessä, näin olemme valinneet.

Kaksi vakavaa tylsimystä sopii yhteen tottakai. Ongelma tulee siitä jos nainen on se vakavempi tylsimys suhteessa, joka ajaa miehen hakemaan viihdyttävämpää seuraa toisista miehistä.

Miksi mies ottaa puolisoksi sen tylsimyksen ja kärsii hänen kanssaan elämisestä?

Se pieni miesjoukko joka pääsee valitsemaan isosta joukosta itsestään kiinnostuneita kumppaniehdokkaita, valitsee tietysti kauneuden lisäksi hauskoja ja rentoja naisia suhteeseen.

Suuri osa miehistä ei pääse valitsemaan samalla tavalla joten monet joutuvat tyytymään jäykkiin tylsimyksiin jos haluaa olla parisuhteessa ylipäätään.

Tietysti he haluavat viihtyä hauskassa seurassa välillä joten sitä varten on sitten miespuoliset kaverit 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suurin osa miehistä ymmärtää, että heidän on PAKKO feikata sitä naisten ihannemiehen mallia, jos he meinaavat saada seuraa naisista."

Vain jos eivät näe vaivaa löytääkseen sitä naista jonka kanssa oikeasti viihtyy. Sitten ei tarvitse feikata, Ja usko minua, se suhdekin syntyy paljon helpommin kun se nainenkin näkee heti että toinen on aidoin tuntemuksin liikkeellä.

Feikkaamalla on hankala saada suhteita koska useimmiten emme ole riittävän hyviä näyttelijöitä. 

Jos näin olisi asia, niin miksi miehet ovat niin tyhmiä etteivät vain ole omia itsejään seuranhaussa? Ettei vain olisi niin, että miehet ovat oppineet ettei sillä omana itsenään olemisella oikeasti saa menestystä seuranhaussa.

Miesten keskuudessa on olemassa suosittu meemi, missä komean miehen kuvan alla lukee "just be yourself bro"

Sivusta. Joku nainen kommentoi jossain aiemmassa keskustelussa, että miesten on turha kuvitellakaan pääsevänsä parisuhteeseen, ennen kuin oppivat ajattelemaan ja käyttäytymään kuin naiset. En muista tarkkaa sanamuotoa ja luulin ensin vitsiksi, mutta olikin ilmeisesti tosissaan.

Tämä "vaihtoehto, voin kasvaa henkisesti ja emotionaalisesti hyväksi kumppaniksi" kuulostaa äkkiseltään ihan normaalilta toiveelta. Molempien pitäisikin oppia se, koska kukaan ei osaa sitä ennen kuin on opetellut sitä parisuhteessa sen (nykyään kulloisenkin) kumppaninsa kanssa. 

Parisuhdekiemuroita seuranneena ei näytä siltä, että naisetkaan osaisivat tai edes haluaisivat kasvaa henkisesti ja emotionaalisesti hyväksi kumppaniksi. 

Onko oikeasti kyse siitä, että miesten pitäisi kasvaa kumppaniksi sen (kulloisenkin) kumppaniehdokkaan tavalla? Miten se voisi onnistua miehiltä sen paremmin kuin naisilta? Normaalistihan tämä on mennyt niin, että molemmat kasvavat ja oppivat olemaan yhdessä. On joitakin yleisiä naisten odottamia asioita ja yleisiä miesten olettamia asioita. Mutta. Ei mitään valmista sapluunaa jonka mukaan suhteen osapuolet kaikessa menisivät. Sukupuolet eroavat toisistaan, mutta yksilöt sukupuolensa sisällä vielä enemmän.

Eiköhän jälleen kerran voida todeta melko vakuuttavien evidenssien kautta, että jos vastakkaisilla sukupuolilla ei olisi biologian kautta tulevaa viettiä, niin miehet ja naiset eivät suurimmaksi osaksi olisi keskenään juuri missään tekemisissä.

"Se palstalla naisia haukkuva ulimies on selvästi piilohomo. Hän vihaa naisia ja vaikuttaa selailevan netistä kaiket päivät vähäpukeisia kuvia Jason Momoasta."

Sehän on vanha (38v?) tuttu miesvihakiimanarttumällirännimätisäkkivittulimauli, joka varmaan tässäkin ketjussa kiihdyttää itsensä täyteen raivoon ja alkaa suoltamaan taas lapsia tap pavista naisista ja tapp avista sairaanhoitajista. Ihan kunnon sekopää.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän jälleen kerran voida todeta melko vakuuttavien evidenssien kautta, että jos vastakkaisilla sukupuolilla ei olisi biologian kautta tulevaa viettiä, niin miehet ja naiset eivät suurimmaksi osaksi olisi keskenään juuri missään tekemisissä.

Veljet ja siskot?

Sivusta. Joku nainen kommentoi jossain aiemmassa keskustelussa, että miesten on turha kuvitellakaan pääsevänsä parisuhteeseen, ennen kuin oppivat ajattelemaan ja käyttäytymään kuin naiset. En muista tarkkaa sanamuotoa ja luulin ensin vitsiksi, mutta olikin ilmeisesti tosissaan.

Tämä "vaihtoehto, voin kasvaa henkisesti ja emotionaalisesti hyväksi kumppaniksi" kuulostaa äkkiseltään ihan normaalilta toiveelta. Molempien pitäisikin oppia se, koska kukaan ei osaa sitä ennen kuin on opetellut sitä parisuhteessa sen (nykyään kulloisenkin) kumppaninsa kanssa. 

Parisuhdekiemuroita seuranneena ei näytä siltä, että naisetkaan osaisivat tai edes haluaisivat kasvaa henkisesti ja emotionaalisesti hyväksi kumppaniksi. 

Onko oikeasti kyse siitä, että miesten pitäisi kasvaa kumppaniksi sen (kulloisenkin) kumppaniehdokkaan tavalla? Miten se voisi onnistua miehiltä sen paremmin kuin naisilta? Normaalistihan tämä on mennyt niin, että molemmat kasvavat ja oppivat olemaan yhdessä. On joitakin yleisiä naisten odottamia asioita ja yleisiä miesten olettamia asioita. Mutta. Ei mitään valmista sapluunaa jonka mukaan suhteen osapuolet kaikessa menisivät. Sukupuolet eroavat toisistaan, mutta yksilöt sukupuolensa sisällä vielä enemmän.

Uskoin että suuri enemmistö naisista ajattelee näin. He ovat ihan vakavasti ja tosissaan sitä mieltä, että miesten pitää muuttua ja ennen kaikkea kehittyä, jotta he vastaisivat naisten toiveita parisuhdepotentiaalisina miehinä. Jaa mistäkö naiset ovat tällaista saaneet päähänsä? No ihan siitä syystä, että naisena heille on lähes aina riittänyt olla vain oma itsensä noin suurin piirtein ja miesseuraa on riittänyt. Miksi he siis kokisivat tarvetta muuttua tai kehittyä kun sitä miestä kuitenkin riittää? Väkisinkin tällaisen kautta naisille kehittyy luulo, että he ovat lähes täydellisiä olentoja ja vain miesten olisi syytä kehittyä paremmiksi.