Mikä "vika" liitossanne on, mitä muut eivät tiedä?

voou :o aika jäätävää lukea näitä. Aika monella seksiin liittyviä ongelmia 

En itse luokittelisi tätä ehkä viaksi, mutta päällepäin ei suhteestamme näy tai edes arvaisi. Itselläni on ollut toinen mies kolmen vuoden ajan (polyamorinen suhde, molemmat miehet ovat tienneet toisistaan ja tehtiin yhdessä matkoja ja jaettiin sänky jne.) Nyt olemme eroamassa toisen mieheni kanssa ja heille, jotka ei alunperinkään tienneet tästä kuviosta esitän olevani kunnossa, kun en tässävaiheessa halua alkaa tilanetta selittämäänkään. Ja heille, joille olin kertonut, esitän että mitään eroa ei tapahdu. Kun hävettää, kuinka kiihkeästi olen suhdettani häneen puolustanut ja selittänyt ja päädyttiin sitten tähän.

Ollaan erottu ihan ystävällisissä väleissä, en vain ole pitkään aikaan tuntenut tälläistä erotuskaa ja siksi koen, että kaikki toimintani kodin ulkopuolella on esittämistä. Kotona saan rauhassa surra eroamme ja puolisoni tukee ja ymmärtää tuskaani. Päällepäin kaikki on aina vaikuttanut normaalilta ja sama linja jatkuu...

Ihmiset luulevat meidän elävän miehen rahoilla. Mies tienaa karvan yli 100k vuodessa, omat palkkatuloni 25k. Mies johtavassa asemassa, minä perustoimistotyössä.

Totuus on se että mies on minulle velkaa. Mies on myös muualle velkaa. Ulosotossa rahaa ja oikeuscase kesken, josta voi rapsahtaa minun vuosipalkan verran maksettavaa jos huonosti käy.

Itse olen sijoittaja ja teen palkkatöitä vain sen verran kun tarvitsee. Myin hiljattain pois sijoitusasuntoja ja tienasin pääomatuloina yli 200k. Menin törsäilemään, ostin mm kalliin laukun ja auton. Lähes kaikki olettavat miehen maksaneen nämä. En ole jaksanut korjata asiaa.

Emme ole naimisissa. Minulta kysytään jatkuvasti miksen opiskele lisää tai pyri eteenpäin nykyisessä työpaikassa, olen ollut samassa positiossa melkein 10v. Antavat rivien välistä ymmärtää että ”luksuselämäni” lopahtaa jos mies minut jättää Totuus on ettei kiinnosta, tienaan sijoituksilla niin että varaa tehdä kaikkea mitä haluan.

En tiedä onko joku ystävistämme tarkastanut pääomatuloni, ainakaan ei ole tullut puheeksi.

Pitkästä aikaa mielenkiintoinen ketju 👍

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on pieni muna ja on estoinen ja itsekäs sängyssä.

Honey, älä please avaudu koko maailmalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteemme myrskyisä menneisyys. Tutustuimme teini-ikäisinä rippileirillä, olemme serustelleet, eronneet ja aikuistuttuamme löytäneet toisemme uudestaan ja lopulta päätyneet onnellisesti naimisiin. 11 vuotta oltu yhdessä, nyt toivomme lasta.

Meillä ei ole kertoa suoraviivaista tarinaa jossa tavataan, rakastutaan, mennään kihloihin ja naimisiin. Rakkautta on, mutta monenlaisen vaiheen kautta tässä ollaan yhdessä.

Suorin ja nopein tie tai reitti päämäärään on vain erittäin harvoin se kaikkein mielenkiintoisin ja merkitysrikkain. - Tokihan sitä yhä useammin tuntuu sille, että meidät kaikki haluttaisiin ahtaa vain kapeaan putkeen, jota pitkin pitäisi jaksaa kulkea vilkuilematta sivuille ja koskaan kyseenalaistamatta vallitsevia totuuksia ja käytäntöjä, joita pitkälti kulutuskeskeinen kulttuurimme tuottaa. - Joten en sinuna olisi yhtään harmissani vaan iloinen siitä, että ompahan jotain, mitä muistella ja ajatella, että selvittiinpähän tuostakin. Onnea jatkoon!

Ihmissuhteissa on aina ollut jonkinlainen ihannekaava, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Ei siinä ole mitään uutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen jo päättänyt etten ole loppuelämääni hänen kanssaan. Vielä olen kun lapsi on pieni ja ihan mukavaa meillä onkin, ei riitoja eikä draamaa, seksiäkin on.

Tosi törkeää ja itsekästä. Hukkaat miehesi ja itsesi aikaa!!!! Eroa heti jos kerta aiot kuitenkin erota, idiootti!!!

Miksi ihmeessä? Mitä järkeä siinä olisi? Lapsen koko elämä muuttuisi, joutuisi etsimään uudet kaverit ja koulun jne. Enemmän minua kiinnostaa hänen hyvinvointinsa kuin oma onneni ja olen kyllä ihan onnellinen ja tyytyväinen tälläkin hetkellä elämääni, miksi ihmeessä nyt eroaisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen jo päättänyt etten ole loppuelämääni hänen kanssaan. Vielä olen kun lapsi on pieni ja ihan mukavaa meillä onkin, ei riitoja eikä draamaa, seksiäkin on.

Tosi törkeää ja itsekästä. Hukkaat miehesi ja itsesi aikaa!!!! Eroa heti jos kerta aiot kuitenkin erota, idiootti!!!

Itse olet. Olen vastuuntuntoinen. Taitaa olla sulle täysin vieras käsite.

Etkä ole kuin raukkamainen. Jos olisit vastuuntuntoinen, kertoisit puolisollesi nyt suunnitelmistasi erota kun lapsi on tarpeeksi iso.

Olen tuon alkuperäisen kommentin kirjoittaja, en kirjoittanut tuota vastuuntunto kommenttia. Olen kyllå haaveillut miehen kuullen miten tulevaisuudessa aion tehdä jotain jota mies ei halua toteuttaa, esim ulkomaille muutto. Mies kuuntelee haaveitani ja kommentoi toisinaan jotain. Miksi minun pitäisi joka päivä jankata jostain vuosien päästä tapahtuvasta? Tekisikö se elämästämme jotenkin onnellisempaa?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ei ole koskaan ollut ihastunut minuun. Minun ylpeyteen kalahtaa aina välillä jos ajattelen asiaa, mutta koitan olla ajattelematta, ja nöyrtyminenhän tekee itse kullekin hyvää ;) Avioliittoa takana 22v, muuten menee hyvin.

Minun mieheni poti vielä naimisiin mennessämme ja avioliiton alkuaikana vaikeaa suhdetta entiseen tyttöystävään, joka oli pettänyt häntä. He ”neuvottelivat” seurustelevansa jatkossa avoimessa suhteessa. Minä pyysin miestä valitsemaan minun ja entisen tyttöystävän välillä ja lopettamaan avoimesta suhteesta hömpöttämisen jos haluaa seurustella kanssani.

Käsittääkseni mies lopettaisin fyysiset aktit mutta muuten jatkoi intensiivistä yhteydenpitoa hänen kanssaan. Arvatkaapa ketuttiko kun luin vahingossa miehen auki jääneen sähköpostin (meillä oli silloin yksi tietokone) ja siinä ex puhuttelee miestäni nimityksillä rakas ja lover boy?

Meille tuli liiton alussa todella kovaääninen riita kun mies ei tajunnut lopettaa papin aamenen jälkeen exästä puhumista. Joka ikiseen asiaan puski ex mukaan. Jopa kahvistakin vastanainut mies kommentoi että ex joi sen eri tavalla kuin minä. Hän oli todella hämmästynyt kun karjaisin, että nyt exästä jatkuvasti jauhaminen saa luvan loppua.

Pakko myöntää, että tunnen vieläkin olevani miehelleni jonkin sortin hätävara.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ei ole koskaan ollut ihastunut minuun. Minun ylpeyteen kalahtaa aina välillä jos ajattelen asiaa, mutta koitan olla ajattelematta, ja nöyrtyminenhän tekee itse kullekin hyvää ;) Avioliittoa takana 22v, muuten menee hyvin.

Minun mieheni poti vielä naimisiin mennessämme ja avioliiton alkuaikana vaikeaa suhdetta entiseen tyttöystävään, joka oli pettänyt häntä. He ”neuvottelivat” seurustelevansa jatkossa avoimessa suhteessa. Minä pyysin miestä valitsemaan minun ja entisen tyttöystävän välillä ja lopettamaan avoimesta suhteesta hömpöttämisen jos haluaa seurustella kanssani.

Käsittääkseni mies lopettaisin fyysiset aktit mutta muuten jatkoi intensiivistä yhteydenpitoa hänen kanssaan. Arvatkaapa ketuttiko kun luin vahingossa miehen auki jääneen sähköpostin (meillä oli silloin yksi tietokone) ja siinä ex puhuttelee miestäni nimityksillä rakas ja lover boy?

Meille tuli liiton alussa todella kovaääninen riita kun mies ei tajunnut lopettaa papin aamenen jälkeen exästä puhumista. Joka ikiseen asiaan puski ex mukaan. Jopa kahvistakin vastanainut mies kommentoi että ex joi sen eri tavalla kuin minä. Hän oli todella hämmästynyt kun karjaisin, että nyt exästä jatkuvasti jauhaminen saa luvan loppua.

Pakko myöntää, että tunnen vieläkin olevani miehelleni jonkin sortin hätävara.

No niinhän sä oletkin. Miten jollekin voi kelvata mies, jolle et ole kovinkaan tärkeä?

Mieheni moittii minua hyvin hanakasti. En osaa tehdä mitään oikein. Varmaan hengitänkin väärin. Alkuun listasin paperille väärin tekemiseni, mutta 50:n jälkeen uuvuin. Mies itse on äärimmäisen herkkä loukkaantumaan, vaikka kuinka varovasti esittäisi kainon toivomuksen jostain hänen tekemisestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on alkanut juomaan liikaa.  Olen joutunut keksimään selityksiä kavereille miksei tulla kun joku on pyytänyt kylään, mies kun ei ole olllut ajokuntoinen. Veikkaan että tää salaisuus kyllä paljastuu kohta jos mies ei myönnä ongelmaa ja hanki apua, minä en enää kauaa jaksa.

Älä jää juopon kaappiin pilaamaan omaa elämääsi. Kokemuksella voin sanoa, rttä hukaan menee oma elämä juopon kanssa. Salailu on uuvuttavaa.

En ole ikinä tajunnut, miksi jotkut salailevat juomista? Eihän flunssaakaan tartte salata. Sairaus se on alkoholiongelmakin. Olin kerran juovan miehen kanssa ja avoimesti kerroin että juo.

Monet varmasti alkuvaiheessa salailee jos uskovat ja toivovat että juominen voi loppua, niin eihän sitä tarvitse kaikille kuuluttaa. Itselläni oli kerran sellainen elämäntilanne että lyhyen ajan sisällä kaksi läheistä kuoli, en kestänyt sitä ja aloin juomaan ihan liikaa, mutta sitä kesti vaan muutaman kuukauden, sitten sain otettua itseäni "niskasta kiinni" ja siihen loppui. Joskus alkoholiongelma on vain hetkellinen, vaikka tietysti valitettavan monella ei. En haluaisi että kaikki tietäisi tuosta mun vaikeasta ajasta kun se on ollutta ja mennyttä ja nykyään elämänhallinta on ihan kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monia "vaivaa" erotiikan puute.. tiedän kyllä lähipiiristäkin parit tälliset seksittömät suhteet. Kännissä puutetta kokeva puolisoista aina avautunut. Niitä yhdistää kanssa, ettei nukuta samassa sängyssä tai jos nukutaan niin täysissä pukeissa.

Yhdessä nukkumisella ei mitään tekemistä erotiikan tai seksin kanssa. En ole ikinä nukkunut yhdessä toisen kanssa, en kestä kuorsausta, mutta ei se seksiä poista.

Tarkoitin kylläkin tilannetta, jossa on aiemmin nukuttu yhdessä alasti tai lähes alasti -> muutetaan eri vuoteisiin tai puetaan itsensä leusta nilkkoihin samaan vuoteeseen mennessä. Kysehän tässä ei varsinaisesti ole seksistä, vaan siitä, ettei luota puolisoonsa riittävästi (tai jtn?) voidakseen näyttää tälle alastoman vartalonsa.

Se on sitten ihan oma asiansa, jos sinä et ole koskaan kenenkään kanssa nukkunut.

Minusta se on aika merkittävä merkki suhteessa, jos toisesta on vieraantunut niin paljon, ettei kykene olemaan alasti toisen seurassa. Oikein käytetään aikaa sen miettimiseen, missä vaihtaa vaatteet jne, ettei vain puoliso näe. :(

Meilläkään ei ole seksiä. Sen lisäksi ei jutella toisillemme. En tiedä millaista musiikkia mieheni kuuntelee, vahva arvaus vain. Enkä tiedä mitä puoluetta kannattaa. Ei olla nähty toisiamme alasti tai puolialasti vuosiin, koska ei edes saunota yhdessä. Käytännössä meillä ei siis ole parisuhdetta.

Yhdessä ollaan oltu 18v ja tällaista ollut useampi vuosi.

Monenlaista on, mistä muu maailma ei tiedä mitään. Mietin miksi on niin vaikea avautua vaikeuksista. Ehkä syynä on tarpeeton häpeän tunne, ehkä pelko siitä ettei uskota tai asia on vaan liian kipeä. Tietenkään ihan kaikesta ei voi eikä kannata avautua muille, mutta on surullista, kun väistämättömän eron jälkeen saa ihmisten silmissä syyllisen statuksen.

Aika jännää tuo seksittömyyden yleisyys. Itse olen taistellut 20 vuotta saman ääliömiehen kanssa, ollaan erottu ja palattu yhteen ja on ollut karmeita kohtauksia puolin ja toisin, mutta seksiä on silti aina ollut vähintään pari kertaa kuussa, vaikka oltaisiin asuttu eri puolilla maata.

Aika hurjia nämä seksittömyysongelmat. Joiĺlain jopa vuosia kestänyt puute, ja silti jaksetaan olla yhdessä.

Itse olen nyt jo pari vuotta ollut hyvin turhautunut tilanteeseen, kun meillä seksiä noin kerran tai kaksi kuukaudessa.

Koen itseni epäviehättäväksi ja kyllästyttäväksi. Vaikeampi nauttia seksistä silloin, kun sitä on. Vähän takaraivossa mietityttää onko seksiä vain "minun mielikseni" ja puoliso haluaa kaiken ohi mahd nopeasti.

Itse kokisin hyväksi tahdiksi 1-2 krt viikossa.

Tämän ketjun ansiosta jaksan ehkä paremmin, osaan ajatella, että puoliso nyt ei vaan halua yhtä usein. Kun kuitenkin haluaa silloin tällöin, seksi ei oikeasti ole loppunut, vain vähentynyt :)

Rahaongelmat. Minä käytännössä elätän avokkia. Suurimmista yhteisistä hankinnoista, joihin miehellä ei olekaan ollut varaa, olen pitänyt velkakirjaa. Näitä on siis ”yhdessä” hankitut huonekalut, lomamatkat yms. Hän aikoo maksaa takaisin, mutta hänellä ei koskaan ole rahaa siihen. On nyt velkaa noin 4000e. Ollaan molemmat nuoria opiskelijoita.

Vierailija kirjoitti:

Aika jännää tuo seksittömyyden yleisyys. Itse olen taistellut 20 vuotta saman ääliömiehen kanssa, ollaan erottu ja palattu yhteen ja on ollut karmeita kohtauksia puolin ja toisin, mutta seksiä on silti aina ollut vähintään pari kertaa kuussa, vaikka oltaisiin asuttu eri puolilla maata.

Minuakin ihmetyttää tämä ketjussa ylesimpänä ongelmana esiintyvä seksittömyys. Muistan joskus lukeneeni jtn tilastoja seksinmäärästä suhteissa, ja niissä kyllä tulokset olivat melko positiivisia. Ainakin tähän ketjuun verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Ei harrasteta seksiä koskaan. Nukutaan kyllä aina ihan toisissamme kiinni, pusutellaan ja kuljetaan käsi kädessä ja muuta sellaista mukavaa.

Ollaan nuoria ihmisiä ja oltu yhdessä toistakymmentä vuotta, naimisissakin vuosia. Aina välillä joku kyselee että eikö meillä ole lapsia. Mietin aina silloin hiljaa mielessäni että eipä niitä oikein halaamalla tule. :D

Herranjumala, aivan aavemaista miten sama tilanne! Meillä kohta 20 vuotta yhdessä ja naimisissakin kohta 15 vuotta. Emme ole koskaan olleet yhdynnässä, emme siis yhtään ainoaa kertaa. Alussa oli kyllä aika paljon muuta seksiä, sitten tahti harveni muutamaan kertaan vuodessa ja nyt taitaa olla vuosi ettei ole ollut mitään seksiä. Halataan kyllä paljon, pusutellaan, hierotaan toisiamme, silitetään niskasta kun katsotaan telkkaria, yms. yms.

Kukaan ystävistämme ei varmasti uskoisi enkä olekaan kertonut tätä kenellekään ikinä. Onneksi täällä saa olla anonyymina.