Mikä "vika" liitossanne on, mitä muut eivät tiedä?
Ulospäin monet parisuhteet/avo-/avioliitot vaikuttavat onnellisilta. Mitä isoja ongelmia tai vaikeuksia teidän suhteessa on, mitkä eivät näy kulissien toiselle puolen?
Kommentit (382)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei harrasteta seksiä koskaan. Nukutaan kyllä aina ihan toisissamme kiinni, pusutellaan ja kuljetaan käsi kädessä ja muuta sellaista mukavaa.
Ollaan nuoria ihmisiä ja oltu yhdessä toistakymmentä vuotta, naimisissakin vuosia. Aina välillä joku kyselee että eikö meillä ole lapsia. Mietin aina silloin hiljaa mielessäni että eipä niitä oikein halaamalla tule. :D
Herranjumala, aivan aavemaista miten sama tilanne! Meillä kohta 20 vuotta yhdessä ja naimisissakin kohta 15 vuotta. Emme ole koskaan olleet yhdynnässä, emme siis yhtään ainoaa kertaa. Alussa oli kyllä aika paljon muuta seksiä, sitten tahti harveni muutamaan kertaan vuodessa ja nyt taitaa olla vuosi ettei ole ollut mitään seksiä. Halataan kyllä paljon, pusutellaan, hierotaan toisiamme, silitetään niskasta kun katsotaan telkkaria, yms. yms.
Kukaan ystävistämme ei varmasti uskoisi enkä olekaan kertonut tätä kenellekään ikinä. Onneksi täällä saa olla anonyymina.
Voisitkohan sinä, tai joku muu noista jotka eivät koskaan harrasta seksiä (mutta muuten rakkautta ja hellimistä riittää), avata vähän että miksi noin? Kuulostaa ulkopuolisen korviin niin kummalliselta :D Läheisyys tuntuu hyvältä, hieronta, halailu pusuttelu jne, mutta yhdyntää ei tee mieli edes kokeilla? Miksihän noin?
Harrastamme tosi harvoin seksiä siihen nähden, että olemme seurustelleet vasta kaksi vuotta, emme ole kovin vanhoja (n. 30v) ja meillä ei ole lapsia. Meillä on kyllä muuta läheisyyttä, mutta harvoin vaan jaksaa seksiä harrastaa.
Itsehän olemme asian kanssa ihan ok, emme ole mitään erityisen aktiivisia kumpikaan. Silloin kun seksiä on, se on oikein hyvää. Kuitenkin kaveriporukoiden illanvietoissa on tullut sen suuntaisia sivukommentteja, että ihmiset ilmeisesti olettavat meidän olevan hyvin aktiivisia. Epäilevät meidän aina lähtevän panemaan kun lähdemme juhlista aikaisin tai tulemme myöhässä, vaikka oikeasti haluamme vain nukkumaan tai minulla kesti taas hiusten laitossa liian pitkään. :D
Vierailija kirjoitti:
en halua seksiä, koska miehet ovat siinä niin alistavia ja alentavia naisia kohtaan,
En mä sellaista miestä rakasta, jolle seksi on mua tärkeämpää. Ja kaikki miehet ovat sellaisia. Joten siitä ei voinut valita.
Pari kysymystä: miksi ihmeessä oli yleensä pakko ottaa mies, jos et kuitenkaan halua seksiä miehen kanssa etkä omasta mielestäsi voi ketään miestä rakastaa koska kaikille niistä seksi on kuitenkin tärkeämpää? Miten niin ei voinut valita, eikö järkevä valinta olisi ollut mutkattomasti elämä ilman parisuhdetta?
Oletko yrittänyt saada itsetuntoasi korjattua? Oletko käynyt puhumassa mielenterveysalan ammattilaiselle? Koska nuo ajatukset eivät ole realistisia ja satuttavat helposti läheisiäsi ja etenkin sinua.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni kuorsaa kuin höyryveturi ja tästä syystä nukumme eri huoneissa. Salailen tätä monilta, mutta muutama tietää.
Sama meillä! Ja nyt minäkin olen alkanut kuorsaamaan, apua! Onneksi on iso asunto, voidaan nukkua kaukana toisistamme.
Vierailija kirjoitti:
Mies ulospäin hirveä mukava ja sosiaalinen ja puhelias , kaikki kehuvat miten mukava mies. Kotona oikeasti keskustelutaitoja ole yhtään. Provoaa ja jankkaa niin ettei mitään hedelmällistä keskustelua voi syntyä mistään aiheesta ja koko päästään riitaan tai minä lopetan ja olen hiljaa.. Osittain liittyyy liialliseen alkoholin käyttöön (juo joka päivä muutaman, viikinloppuisin enemmän) ja tiedän tarkkaan milloin on ottanut yhden liikaa kun flippaa.
Osittain sama tilanne. Mies on aivan ihana ja todella harvoin meille tulee riitaa, mutta silloin kun tulee, näkee ettei mies ikinä ole oppinut miten konflikteja sovitaan parisuhteessa. Yrittää väkisin "voittaa" tilanteen eikä yritä pyrkiä kompromissiin, mitä taas itse teen joten alussa tuntui aina että kaikki oli ollut minun syytä. Nyt jos riidellään, en anna kaikessa periksi mutta kun toinen puskee itsevarmasti vain omaa agendaansa, aika vaikeaksi menee.
Ei varsinainen vika, mutta monet eivät tiedä, että nykyinen aviomieheni ja ex-mieheni ovat melko läheistä sukua toisilleen. Suhteemme alku on myös vähemmän mairitteleva, joten mielelläni vältämme asiasta puhumista.
Mieheni nukkuu sohvalla. Hänen kuorsauksensa häiritsee minua ja minun herättelemiseni häiritsee häntä. Pitäisi kai ostaa isompi asunto että saisimme molemmat omat huoneet mutta jotenkin en halua myöntää ongelmaa niin isoksi. Elättelen toivoa että voisimme vielä nukkua yhdessä enkä kehtaa kertoa asiasta kenellekään.
Muutoin kaikki on ihan hyvin, joskin seksiä on aika epäsäännöllisesti. Lasten ollessa hoidossa saatamme harrastaa seksiä viisikin kertaa päivässä, arjessa taas voi tulla kuukausienkin tauko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en halua seksiä, koska miehet ovat siinä niin alistavia ja alentavia naisia kohtaan,
En mä sellaista miestä rakasta, jolle seksi on mua tärkeämpää. Ja kaikki miehet ovat sellaisia. Joten siitä ei voinut valita.
Pari kysymystä: miksi ihmeessä oli yleensä pakko ottaa mies, jos et kuitenkaan halua seksiä miehen kanssa etkä omasta mielestäsi voi ketään miestä rakastaa koska kaikille niistä seksi on kuitenkin tärkeämpää? Miten niin ei voinut valita, eikö järkevä valinta olisi ollut mutkattomasti elämä ilman parisuhdetta?
Oletko yrittänyt saada itsetuntoasi korjattua? Oletko käynyt puhumassa mielenterveysalan ammattilaiselle? Koska nuo ajatukset eivät ole realistisia ja satuttavat helposti läheisiäsi ja etenkin sinua.
No ei mies ole minulle seksiä varten vaan elämänkumppani. Ja voin rakastaa miestä, jota se kiinnostaisi, mitä mä haluan, mutta en ole liian toiveikas kuvitellakseni tapaavani miehen, jota kiinnostaisi se mitä minä todella tarvitsen ja haluan, koska en levitä jalkojani auki vain miehen haluille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en halua seksiä, koska miehet ovat siinä niin alistavia ja alentavia naisia kohtaan,
En mä sellaista miestä rakasta, jolle seksi on mua tärkeämpää. Ja kaikki miehet ovat sellaisia. Joten siitä ei voinut valita.
Pari kysymystä: miksi ihmeessä oli yleensä pakko ottaa mies, jos et kuitenkaan halua seksiä miehen kanssa etkä omasta mielestäsi voi ketään miestä rakastaa koska kaikille niistä seksi on kuitenkin tärkeämpää? Miten niin ei voinut valita, eikö järkevä valinta olisi ollut mutkattomasti elämä ilman parisuhdetta?
Oletko yrittänyt saada itsetuntoasi korjattua? Oletko käynyt puhumassa mielenterveysalan ammattilaiselle? Koska nuo ajatukset eivät ole realistisia ja satuttavat helposti läheisiäsi ja etenkin sinua.
No ei mies ole minulle seksiä varten vaan elämänkumppani. Ja voin rakastaa miestä, jota se kiinnostaisi, mitä mä haluan, mutta en ole liian toiveikas kuvitellakseni tapaavani miehen, jota kiinnostaisi se mitä minä todella tarvitsen ja haluan, koska en levitä jalkojani auki vain miehen haluille.
No mitä sinä sitten haluat?
Meillä on niin päin, että liitossamme ajatellaan olevan sellaisia vikoja joita siinä ei ole :D
Mieheni juo kuulemma liikaa ja minulla on ikävä olla sen takia. Riitelemme paljon, olemme liian erilaisia jotta suhteemme voisi kestää. Mieheni ei tyydytä minua sängyssä, jne. Jännästi v ain olemme porskuttaneet huomaamatta itse näitä ongelmiamme :D
Se, että tiedän miehen pettävän ja jo pidemmän aikaa on ollut merkkejä ilmassa. Se, että kaikki on hajoamassa käsiin. Muut tyyliin pitävät meitä "sinä täydellisenä parina".
Ellei parisuhteessa puhuta eikä pussata niin ei kannata elämää haaskata sitku ja mutku. Vaan tästä ja nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei harrasteta seksiä koskaan. Nukutaan kyllä aina ihan toisissamme kiinni, pusutellaan ja kuljetaan käsi kädessä ja muuta sellaista mukavaa.
Ollaan nuoria ihmisiä ja oltu yhdessä toistakymmentä vuotta, naimisissakin vuosia. Aina välillä joku kyselee että eikö meillä ole lapsia. Mietin aina silloin hiljaa mielessäni että eipä niitä oikein halaamalla tule. :D
Herranjumala, aivan aavemaista miten sama tilanne! Meillä kohta 20 vuotta yhdessä ja naimisissakin kohta 15 vuotta. Emme ole koskaan olleet yhdynnässä, emme siis yhtään ainoaa kertaa. Alussa oli kyllä aika paljon muuta seksiä, sitten tahti harveni muutamaan kertaan vuodessa ja nyt taitaa olla vuosi ettei ole ollut mitään seksiä. Halataan kyllä paljon, pusutellaan, hierotaan toisiamme, silitetään niskasta kun katsotaan telkkaria, yms. yms.
Kukaan ystävistämme ei varmasti uskoisi enkä olekaan kertonut tätä kenellekään ikinä. Onneksi täällä saa olla anonyymina.
Voisitkohan sinä, tai joku muu noista jotka eivät koskaan harrasta seksiä (mutta muuten rakkautta ja hellimistä riittää), avata vähän että miksi noin? Kuulostaa ulkopuolisen korviin niin kummalliselta :D Läheisyys tuntuu hyvältä, hieronta, halailu pusuttelu jne, mutta yhdyntää ei tee mieli edes kokeilla? Miksihän noin?
Meille on vaan luontevampaa olla harrastamatta seksiä. Ei olla sillä lailla seksuaalisesti virittyneitä, että asiat käytännössä etenisivät tai johtaisivat seksiin. Se olisi jotenkin liioiteltua. Ilmeisesti ollaan heteroromanttisia aseksuaaleja molemmat.
-27-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei harrasteta seksiä koskaan. Nukutaan kyllä aina ihan toisissamme kiinni, pusutellaan ja kuljetaan käsi kädessä ja muuta sellaista mukavaa.
Ollaan nuoria ihmisiä ja oltu yhdessä toistakymmentä vuotta, naimisissakin vuosia. Aina välillä joku kyselee että eikö meillä ole lapsia. Mietin aina silloin hiljaa mielessäni että eipä niitä oikein halaamalla tule. :D
Herranjumala, aivan aavemaista miten sama tilanne! Meillä kohta 20 vuotta yhdessä ja naimisissakin kohta 15 vuotta. Emme ole koskaan olleet yhdynnässä, emme siis yhtään ainoaa kertaa. Alussa oli kyllä aika paljon muuta seksiä, sitten tahti harveni muutamaan kertaan vuodessa ja nyt taitaa olla vuosi ettei ole ollut mitään seksiä. Halataan kyllä paljon, pusutellaan, hierotaan toisiamme, silitetään niskasta kun katsotaan telkkaria, yms. yms.
Kukaan ystävistämme ei varmasti uskoisi enkä olekaan kertonut tätä kenellekään ikinä. Onneksi täällä saa olla anonyymina.
Voisitkohan sinä, tai joku muu noista jotka eivät koskaan harrasta seksiä (mutta muuten rakkautta ja hellimistä riittää), avata vähän että miksi noin? Kuulostaa ulkopuolisen korviin niin kummalliselta :D Läheisyys tuntuu hyvältä, hieronta, halailu pusuttelu jne, mutta yhdyntää ei tee mieli edes kokeilla? Miksihän noin?
Meille on vaan luontevampaa olla harrastamatta seksiä. Ei olla sillä lailla seksuaalisesti virittyneitä, että asiat käytännössä etenisivät tai johtaisivat seksiin. Se olisi jotenkin liioiteltua. Ilmeisesti ollaan heteroromanttisia aseksuaaleja molemmat.
-27-
Oletteko puhuneet tästä asiaata esim. suhteen alkuaikoina? Onko teille luontevaa keskustella seksistä ja siitä että ette harrasta sitä, vai onko se asia josta ei ääneen mainita ja tilanne on ikäänkuin "liukunut" tuohon että seksiä ei vain harrasteta? Kyselen ihan mielenkiinnosta, ettehän ota pahalla :)
[/quote]Voisitkohan sinä, tai joku muu noista jotka eivät koskaan harrasta seksiä (mutta muuten rakkautta ja hellimistä riittää), avata vähän että miksi noin? Kuulostaa ulkopuolisen korviin niin kummalliselta :D Läheisyys tuntuu hyvältä, hieronta, halailu pusuttelu jne, mutta yhdyntää ei tee mieli edes kokeilla? Miksihän noin?[/quote]
Muiden puolesta en pysty vastaamaan koska en tunne heitä tai heidän elämäntilannettaan. Mutta omalta osaltani voin tässä vähän kommentoida. Eli suhteen alkuhuuman aikana seksihaluja kyllä olisi ollut enemmän kuin tarpeeksi ja harrastimmekin sitä muilla tavoilla paitsi itse yhdyntää emme juuri koskaan. Yritimme kyllä, mutta erinäisistä syistä johtuen ei onnistunut/emme uskaltaneet. Ja tällä tarkoitan sitä, että koska tarkoituksenamme ei ollut hankkia lapsia ja sopivaa ehkäisykeinoa ei tuntunut löytyvän monista kokeiluista huolimatta niin emme sitten halunneet ottaa riskiä. Myös suorituspaineet alkoivat olla jollain lailla liian kovat.
Myöhemmin kuvioon astui mukaan terveysongelmia ja muita huolia elämässä jotka alkoivat vaikuttaa myös halukkuuteen ja kyvykkyyteen puolin ja toisin. Vähän aikaa yritimme puoliväkisin touhuilla jotain, mutta sitten totesimme, että miksi ihmeessä? Jos seksi aiheutti vain lisää stressiä niin ei kai sitä pakko ole harrastaa. Tämän hyväksyminen oli lopulta suuri helpotus. Läheisyyttä ja rakkautta riittää, mutta seksiä ei ole. Suhteemme voi hyvin näinkin (ja itse asiassa paljon paremmin ilman sitä väkinäistä "pakkoseksiä"). Tämä järjestely sopii ainakin meidän tilanteesemme oikein mainiosti. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei harrasteta seksiä koskaan. Nukutaan kyllä aina ihan toisissamme kiinni, pusutellaan ja kuljetaan käsi kädessä ja muuta sellaista mukavaa.
Ollaan nuoria ihmisiä ja oltu yhdessä toistakymmentä vuotta, naimisissakin vuosia. Aina välillä joku kyselee että eikö meillä ole lapsia. Mietin aina silloin hiljaa mielessäni että eipä niitä oikein halaamalla tule. :D
Herranjumala, aivan aavemaista miten sama tilanne! Meillä kohta 20 vuotta yhdessä ja naimisissakin kohta 15 vuotta. Emme ole koskaan olleet yhdynnässä, emme siis yhtään ainoaa kertaa. Alussa oli kyllä aika paljon muuta seksiä, sitten tahti harveni muutamaan kertaan vuodessa ja nyt taitaa olla vuosi ettei ole ollut mitään seksiä. Halataan kyllä paljon, pusutellaan, hierotaan toisiamme, silitetään niskasta kun katsotaan telkkaria, yms. yms.
Kukaan ystävistämme ei varmasti uskoisi enkä olekaan kertonut tätä kenellekään ikinä. Onneksi täällä saa olla anonyymina.
Voisitkohan sinä, tai joku muu noista jotka eivät koskaan harrasta seksiä (mutta muuten rakkautta ja hellimistä riittää), avata vähän että miksi noin? Kuulostaa ulkopuolisen korviin niin kummalliselta :D Läheisyys tuntuu hyvältä, hieronta, halailu pusuttelu jne, mutta yhdyntää ei tee mieli edes kokeilla? Miksihän noin?
Meille on vaan luontevampaa olla harrastamatta seksiä. Ei olla sillä lailla seksuaalisesti virittyneitä, että asiat käytännössä etenisivät tai johtaisivat seksiin. Se olisi jotenkin liioiteltua. Ilmeisesti ollaan heteroromanttisia aseksuaaleja molemmat.
-27-
Sinä et ehkä harrasta seksiä, mutta miehesi taatusti harrastaa ;)
puutteet löytyy oikeastaan siinä, ettei keskustella asioista. ei toi ukko osaa keskustella muuta kuin epämääräistä muminaa takas. seksiä kyllä on mutta itse en oo saanut mitään tyydytystä vuosiin :(
Vierailija kirjoitti:
Voisitkohan sinä, tai joku muu noista jotka eivät koskaan harrasta seksiä (mutta muuten rakkautta ja hellimistä riittää), avata vähän että miksi noin? Kuulostaa ulkopuolisen korviin niin kummalliselta :D Läheisyys tuntuu hyvältä, hieronta, halailu pusuttelu jne, mutta yhdyntää ei tee mieli edes kokeilla? Miksihän noin?
Meni tuon alkuperäisen viestin lainausosuus pieleen, mutta siis tähän löytyy vastaukseni viestistä 98. :)
Monet pitävät meitä molempia kylminä ja kovina ihmisinä koska ei toisillemme lässytetä julkisesti tai osoiteta läheisyyttä. Kotona kahdestaab annamme toisillemme pusuja, haleja, puristelemme pyllystä ja hassuttelemme yhdessä. Kumpikin rakastaa läheisyyttä yksityisesti piilossa muiden silmiltä 😂
Miehen haluttomuutta täälläkin. Mies ei jaksa kuin ehkä 2-4 kertaa kuukaudessa. Mitä taas haluaisin 2 kertaa viikossa... Minä 23 v ja mies 28 v. Ottaa itsetuntoon kun aina torjutaan. Olemme seurustelleet 6 v.