Mikä "vika" liitossanne on, mitä muut eivät tiedä?

Vierailija kirjoitti:

Mies ulospäin hirveä mukava ja sosiaalinen ja puhelias , kaikki kehuvat miten mukava mies. Kotona oikeasti keskustelutaitoja ole yhtään. Provoaa ja jankkaa niin ettei mitään hedelmällistä keskustelua voi syntyä mistään aiheesta ja koko päästään riitaan tai minä lopetan ja olen hiljaa.. Osittain liittyyy liialliseen alkoholin käyttöön (juo joka päivä muutaman, viikinloppuisin enemmän) ja tiedän tarkkaan milloin on ottanut yhden liikaa kun flippaa.

Mulla oli tämmöinen mies, huom OLI.

Fakta on että toiset jää koukkuun eikä pääse koskaan huumeista eroon. Kuolee siihen lopulta aiheutettuaan ensin suunnattomasti surua, huolta ja ahdistusta läheisilleen ja monesti kaikenlaista harmia ulkopuolisillekin ihmisille. Etukäteen ei tiedä kenelle näin käy. En ymmärrä miksi kukaan haluaa ottaa riskin ja kokeilla onneaan. Vain harva koukkuun jäänyt pääsee lopullisesti eroon aineista ja uudelleen kiinni normaaliin elämään. Kaverin 19v tytär joutui huumeiden käytön seurauksena psykoosissa osastolle. Sillä tiellä on edelleen. Yllätyksenä tuli perheelle että käytti huumeita, ei ollut edes pitkään jatkunut. Kamalaa katsoa miten koko perheen elämä lamaantui tämän seurauksena kun en voi mitenkään auttaa enkä lohduttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otin mieheni ihan vaan laskelmoiden kuka ressukka joutuu olemaan kanssani, kuka ei saa naista joka tykkää seksistä. En itse rakastanut miestäni. Tai alkuun kyllä yritin, olisin mielelläni rakastanut ihmistä, joka on niin ystävällinen, että suostuu olemaan kanssani, vaikken voi tarjota seksiä, mutta en pystynyt rakastamaan miestä, koska vaikka tämä tiesi, että en halua seksiä, koska miehet ovat siinä niin alistavia ja alentavia naisia kohtaan, niin mies meni olettamaan, että vain leikin vaikeaa ja että oikeasti haluan häntä ja yritti saada minulta vaativasti seksiä, näki, ettei hän arvostanut naista, jolla on seksivaikeuksia. Eikä hän pystynyt myöntämään erehtyneensä eikä ymmärtämään loukanneensa. Että olin häneen miehenä pettynyt.

Ihmiset kuvittelee, että välillämme on mukavaa aitoa välittämistä ja että minä otin ulkoisesti ja statuksellisesti itseäni alempitasoisen miehen rakkaudesta. Ei, vaan siksi, että seksittömyys vaikutti omaan statukseeni helvetin paljon. En mä sellaista miestä rakasta, jolle seksi on mua tärkeämpää. Ja kaikki miehet ovat sellaisia. Joten siitä ei voinut valita. Oli pakko ottaa heistä paras, joille seksi on minua tärkeämpää.

Minkä ihmeen takia mies on sinulle itseisarvo, miksi sellainen on pakko olla? Mitä oikein saat tuosta suhteesta, eikö sun olisi parempi yksin?

No on ihmisillä muitakin syitä parisuhteelle kuin seksi. Niistä ne syyt löytyy.

Mies on pettänyt minua useasti, yrittänyt vaatia aborttia ja oikeasti on todella epäluotettava, kiero ja laskelmoiva. Kaikkien mielestä hän on todella ihana tyyppi, koska osaa esittää vieraiden edessä. Jos/kun ero tulee, jään kyllä todella yksin. Kukaan ei usko, mitä olen joutunut käymään läpi hänen kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen jo päättänyt etten ole loppuelämääni hänen kanssaan. Vielä olen kun lapsi on pieni ja ihan mukavaa meillä onkin, ei riitoja eikä draamaa, seksiäkin on.

Tosi törkeää ja itsekästä. Hukkaat miehesi ja itsesi aikaa!!!! Eroa heti jos kerta aiot kuitenkin erota, idiootti!!!

Itse olet. Olen vastuuntuntoinen. Taitaa olla sulle täysin vieras käsite.

Etkä ole kuin raukkamainen. Jos olisit vastuuntuntoinen, kertoisit puolisollesi nyt suunnitelmistasi erota kun lapsi on tarpeeksi iso.

Ohhoh, onpa yllättävän yleistä tuo miehestä johtuva seksin puute. Sama syy se oli meilläkin, viiden vuoden avioliiton aikana seksiä taisi olla kahdeksan kertaa, viimeisen kahden vuoden aikana ei kertaakaan.

Siksi ei tullut lapsiakaan, vaikka periaatteessa oltaisiin molemmat niitä haluttu. Kun sitten lopulta sitten sain tarpeekseni ja lähdin, moni yllättyi erostamme, koska ulospäin vaikutimme kaikin tavoin unelmaparilta.

Mies on alkoholisti.Seksiä ei ole ollut yli 5 vuoteen,eli lasten jälkeen. Olen 31 vuotias,ja toimin myös mieheni äitinä..Käyn töissä,maksan,laskut,lapset kotityöt,yrityksemme asiat,talon lämmityksen,kaiken arjen pyöritykseen liittyvän. Olen parisuhteen ainut vastuullinen aikuinen. Olen masentunut ja ahdistunut.En pääse eroon oravanpyörästä.

Vierailija kirjoitti:

Aika monia "vaivaa" erotiikan puute.. tiedän kyllä lähipiiristäkin parit tälliset seksittömät suhteet. Kännissä puutetta kokeva puolisoista aina avautunut. Niitä yhdistää kanssa, ettei nukuta samassa sängyssä tai jos nukutaan niin täysissä pukeissa.

Yhdessä nukkumisella ei mitään tekemistä erotiikan tai seksin kanssa. En ole ikinä nukkunut yhdessä toisen kanssa, en kestä kuorsausta, mutta ei se seksiä poista.

Vierailija kirjoitti:

Mies on alkoholisti.Seksiä ei ole ollut yli 5 vuoteen,eli lasten jälkeen. Olen 31 vuotias,ja toimin myös mieheni äitinä..Käyn töissä,maksan,laskut,lapset kotityöt,yrityksemme asiat,talon lämmityksen,kaiken arjen pyöritykseen liittyvän. Olen parisuhteen ainut vastuullinen aikuinen. Olen masentunut ja ahdistunut.En pääse eroon oravanpyörästä.

Mikä sua estää eroamasta?

Joistakin asioista ei puhuta koska ne olisivat liian repiviä aiheita, vaikka molemmat tietävät että keskustelunaiheet ovat olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monia "vaivaa" erotiikan puute.. tiedän kyllä lähipiiristäkin parit tälliset seksittömät suhteet. Kännissä puutetta kokeva puolisoista aina avautunut. Niitä yhdistää kanssa, ettei nukuta samassa sängyssä tai jos nukutaan niin täysissä pukeissa.

Yhdessä nukkumisella ei mitään tekemistä erotiikan tai seksin kanssa. En ole ikinä nukkunut yhdessä toisen kanssa, en kestä kuorsausta, mutta ei se seksiä poista.

Ajattelin ensin, ettei mulla ole kerrottavaa, mutta on sittenkin.

Nukumme eri huoneissa, mutta meillä on paljon seksiä. En vain pysty nukkumaan kenenkään kanssa samassa huoneessa, olen herkkäuninen. Jännää siis, että ilmeisesti, jos tieto eri makuuhuoneista leviäisi tutuille, niin väki luulisi, ettemme harrasta enää seksiä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on alkanut juomaan liikaa.  Olen joutunut keksimään selityksiä kavereille miksei tulla kun joku on pyytänyt kylään, mies kun ei ole olllut ajokuntoinen. Veikkaan että tää salaisuus kyllä paljastuu kohta jos mies ei myönnä ongelmaa ja hanki apua, minä en enää kauaa jaksa.

Älä jää juopon kaappiin pilaamaan omaa elämääsi. Kokemuksella voin sanoa, rttä hukaan menee oma elämä juopon kanssa. Salailu on uuvuttavaa.

En ole ikinä tajunnut, miksi jotkut salailevat juomista? Eihän flunssaakaan tartte salata. Sairaus se on alkoholiongelmakin. Olin kerran juovan miehen kanssa ja avoimesti kerroin että juo.

Mies näyttää kovalta maskuliiniselta naistenmieheltä ja minä ujolta kiltiltä naapurintytöltä.

Silti mies on se romanttinen osapuoli ja minä en yhtään, ja minä olen ikävä kyllä pettänyt, mutta mies ei ole.

Mieheni ei ole koskaan ollut ihastunut minuun. Minun ylpeyteen kalahtaa aina välillä jos ajattelen asiaa, mutta koitan olla ajattelematta, ja nöyrtyminenhän tekee itse kullekin hyvää ;) Avioliittoa takana 22v, muuten menee hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monia "vaivaa" erotiikan puute.. tiedän kyllä lähipiiristäkin parit tälliset seksittömät suhteet. Kännissä puutetta kokeva puolisoista aina avautunut. Niitä yhdistää kanssa, ettei nukuta samassa sängyssä tai jos nukutaan niin täysissä pukeissa.

Yhdessä nukkumisella ei mitään tekemistä erotiikan tai seksin kanssa. En ole ikinä nukkunut yhdessä toisen kanssa, en kestä kuorsausta, mutta ei se seksiä poista.

Ajattelin ensin, ettei mulla ole kerrottavaa, mutta on sittenkin.

Nukumme eri huoneissa, mutta meillä on paljon seksiä. En vain pysty nukkumaan kenenkään kanssa samassa huoneessa, olen herkkäuninen. Jännää siis, että ilmeisesti, jos tieto eri makuuhuoneista leviäisi tutuille, niin väki luulisi, ettemme harrasta enää seksiä...

Väki olisi sitten kyllä tyhmää. Nukkumajärjestelyillä ei ole mitään tekemistä seksin kanssa. Tiedän monia jotka nukkuvat eri huoneissa, esim, toinen kuorsaa kamalasti ym. Ja silti on seksiä. Meilläkin on aika harvoin seksiä sängyssä, enempi ihan muualla kuten sohvalla ja saunassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otin mieheni ihan vaan laskelmoiden kuka ressukka joutuu olemaan kanssani, kuka ei saa naista joka tykkää seksistä. En itse rakastanut miestäni. Tai alkuun kyllä yritin, olisin mielelläni rakastanut ihmistä, joka on niin ystävällinen, että suostuu olemaan kanssani, vaikken voi tarjota seksiä, mutta en pystynyt rakastamaan miestä, koska vaikka tämä tiesi, että en halua seksiä, koska miehet ovat siinä niin alistavia ja alentavia naisia kohtaan, niin mies meni olettamaan, että vain leikin vaikeaa ja että oikeasti haluan häntä ja yritti saada minulta vaativasti seksiä, näki, ettei hän arvostanut naista, jolla on seksivaikeuksia. Eikä hän pystynyt myöntämään erehtyneensä eikä ymmärtämään loukanneensa. Että olin häneen miehenä pettynyt.

Ihmiset kuvittelee, että välillämme on mukavaa aitoa välittämistä ja että minä otin ulkoisesti ja statuksellisesti itseäni alempitasoisen miehen rakkaudesta. Ei, vaan siksi, että seksittömyys vaikutti omaan statukseeni helvetin paljon. En mä sellaista miestä rakasta, jolle seksi on mua tärkeämpää. Ja kaikki miehet ovat sellaisia. Joten siitä ei voinut valita. Oli pakko ottaa heistä paras, joille seksi on minua tärkeämpää.

Minkä ihmeen takia mies on sinulle itseisarvo, miksi sellainen on pakko olla? Mitä oikein saat tuosta suhteesta, eikö sun olisi parempi yksin?

No on ihmisillä muitakin syitä parisuhteelle kuin seksi. Niistä ne syyt löytyy.

Niin, esim. rakkaus ja se että tyykkää ja välittää toisesta. SInä puhuit laskelmoinnista, et edes rakasta miestäsi. Siispä uudestaan: minkä ihmeen takia olet miehen kanssa?

Seksi loppui jo pari vuotta sitten, nykyään ei juuri enää muutakaan läheisyyttä, ja jos sellaista on, se tulee aina minun aloitteestani. Tässä läheisyydellä tarkoitan siis pikku pusuja, haleja ja viereen tulemista vaikka sohvalla. Mies ei kaipaa enää seksiä eikä ilmeisesti läheisyyttäkään.

Mitään suuria riitoja tai kriisejä ei ole ollut, ja vaikutamme kai hirveän onnelliselta ja tasapainoiselta parilta. Koko touhu on vaan fyysisesti kuivunut kasaan, vaikka muuten "menee hyvin" ja tilanteesta valittaa ja tuntuu kärsivän vain minä. Olen 100% varma, että mies ei petä, mutta minä petän jo pian, kun en kotona saa vaikka polvillani anoisin.

Olen ajatellut, että kunhan saan koulun käytyä loppuun ja löydän töitä, alan miettiä lapsen kanssa lähtöä, jos tämä ei siis siihen mennessä ole mihinkään muuttunut. Kärsin hirveästi kosketuksen puutteesta ja tunnen oloni epäviehättäväksi, vaikka kaiken mukaan näytän nyt paremmalta kuin tavatessamme 7v sitten, vaikka silloin mies ei pystynyt pitämään näppejään erossa minusta.

Tulipa sepustus, mutta tätä se turhautuneisuus teettää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otin mieheni ihan vaan laskelmoiden kuka ressukka joutuu olemaan kanssani, kuka ei saa naista joka tykkää seksistä. En itse rakastanut miestäni. Tai alkuun kyllä yritin, olisin mielelläni rakastanut ihmistä, joka on niin ystävällinen, että suostuu olemaan kanssani, vaikken voi tarjota seksiä, mutta en pystynyt rakastamaan miestä, koska vaikka tämä tiesi, että en halua seksiä, koska miehet ovat siinä niin alistavia ja alentavia naisia kohtaan, niin mies meni olettamaan, että vain leikin vaikeaa ja että oikeasti haluan häntä ja yritti saada minulta vaativasti seksiä, näki, ettei hän arvostanut naista, jolla on seksivaikeuksia. Eikä hän pystynyt myöntämään erehtyneensä eikä ymmärtämään loukanneensa. Että olin häneen miehenä pettynyt.

Ihmiset kuvittelee, että välillämme on mukavaa aitoa välittämistä ja että minä otin ulkoisesti ja statuksellisesti itseäni alempitasoisen miehen rakkaudesta. Ei, vaan siksi, että seksittömyys vaikutti omaan statukseeni helvetin paljon. En mä sellaista miestä rakasta, jolle seksi on mua tärkeämpää. Ja kaikki miehet ovat sellaisia. Joten siitä ei voinut valita. Oli pakko ottaa heistä paras, joille seksi on minua tärkeämpää.

Minkä ihmeen takia mies on sinulle itseisarvo, miksi sellainen on pakko olla? Mitä oikein saat tuosta suhteesta, eikö sun olisi parempi yksin?

No on ihmisillä muitakin syitä parisuhteelle kuin seksi. Niistä ne syyt löytyy.

Niin, esim. rakkaus ja se että tyykkää ja välittää toisesta. SInä puhuit laskelmoinnista, et edes rakasta miestäsi. Siispä uudestaan: minkä ihmeen takia olet miehen kanssa?

Oli pakko laskelmoida, että saa edes sitä muuta kuin seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otin mieheni ihan vaan laskelmoiden kuka ressukka joutuu olemaan kanssani, kuka ei saa naista joka tykkää seksistä. En itse rakastanut miestäni. Tai alkuun kyllä yritin, olisin mielelläni rakastanut ihmistä, joka on niin ystävällinen, että suostuu olemaan kanssani, vaikken voi tarjota seksiä, mutta en pystynyt rakastamaan miestä, koska vaikka tämä tiesi, että en halua seksiä, koska miehet ovat siinä niin alistavia ja alentavia naisia kohtaan, niin mies meni olettamaan, että vain leikin vaikeaa ja että oikeasti haluan häntä ja yritti saada minulta vaativasti seksiä, näki, ettei hän arvostanut naista, jolla on seksivaikeuksia. Eikä hän pystynyt myöntämään erehtyneensä eikä ymmärtämään loukanneensa. Että olin häneen miehenä pettynyt.

Ihmiset kuvittelee, että välillämme on mukavaa aitoa välittämistä ja että minä otin ulkoisesti ja statuksellisesti itseäni alempitasoisen miehen rakkaudesta. Ei, vaan siksi, että seksittömyys vaikutti omaan statukseeni helvetin paljon. En mä sellaista miestä rakasta, jolle seksi on mua tärkeämpää. Ja kaikki miehet ovat sellaisia. Joten siitä ei voinut valita. Oli pakko ottaa heistä paras, joille seksi on minua tärkeämpää.

Minkä ihmeen takia mies on sinulle itseisarvo, miksi sellainen on pakko olla? Mitä oikein saat tuosta suhteesta, eikö sun olisi parempi yksin?

No on ihmisillä muitakin syitä parisuhteelle kuin seksi. Niistä ne syyt löytyy.

Niin, esim. rakkaus ja se että tyykkää ja välittää toisesta. SInä puhuit laskelmoinnista, et edes rakasta miestäsi. Siispä uudestaan: minkä ihmeen takia olet miehen kanssa?

Että kyllä minä tykkään ja välitän miehestäni, paitsi että hän ei ole tarpeeksi kiinnostunut minusta siinä, mitä haluan seksissä. Eikä kukaan mies ole. Siksi on pakko tyytyä heihin, joita se ei pahemmin kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen jo päättänyt etten ole loppuelämääni hänen kanssaan. Vielä olen kun lapsi on pieni ja ihan mukavaa meillä onkin, ei riitoja eikä draamaa, seksiäkin on.

Tosi törkeää ja itsekästä. Hukkaat miehesi ja itsesi aikaa!!!! Eroa heti jos kerta aiot kuitenkin erota, idiootti!!!

Herää sinäkin jo harhastasi. Ei ihmissuhde ole paska vain siksi, ettei se ole ikuinen.