Lue keskustelun säännöt.
Koulu vaatii jatkuvaa aktiivista osallistumista oppilaiden vanhemmilta, Wilmassa koko ajan kehotuksia tehdä sitä ja tätä ja jatkuvaa lasten ...
Ei omassa lapsuudessa ollut tällaista, että jatkuvasti vanhempien pitää osallistua lasten koulunkäyntiin. Arviointi tuli todistuksen muodossa jouluna ja keväällä. Ei ollut edes reissuvihkoja.
Nyt endin päiväkodista tuli useana päivänä viikossa tiedotetta ja muistutusta mitä pitää olla mukana ja jatkuvasti jotain teemapäivää. Luulin, että koulun alettua muuttuisi, mutta pahemmaksi menee. Nyt lapsi käy neljättä luokkaa ja jatkuvasti tulee ilmoitusta projekteista, poikkeusakatauluista, milloin mukana pitää olla sininen muovipussi, milloin punainen kartonginpala, jne. Ihan älytöntä. Illalla myöhään tulee Wilmassa ilmoituksia, että seuraavan päivän aikataulu muuttunut, tai pitääkin ottaa sinisen muovipussin sijaan vihreä (karrikoidusti). Jos viimeisenä ennen nukkumaanmenoa ei vielä tarkista Wilmaa, lapsi saattaa mennä vahingossa väärään aikaan kouluun, tai luistimet puuttua, kun opettaja on illalla klo 22 ilmoittanut, että jäätilanne näyttääkin hyvältä ja aamulla luistellaankin sisäliikunnan sijaan.
Jatkuvaa poikkeusta päivien ohjelmissa ja älyttömiin aikoihin ilmoitettuna.
Lisäksi tulee valitusta naurettavista asioista, kuten: teki matikan kirjasta väärän tehtävän, oli purkka suussa välitunnilla, keikkui tuolilla. Onko nuo niin kovia rikkeitä, ettei opettaja voi vaan todeta oppilaalle, että mikä on se oikea matikan tehtävä, ota purkka pois suusta, tai älä keiku tuolilla. Miksi tällaisista asioista saa "rikosrekisteriin" merkinnän. Jatkuvasti kotona pitää puhutella lasta näistä "rikkeistä", kun opettaja ilmoittaa wilmassa kaikista asioista "keskustelkaa tästä asiasta kotona". Niin, keskustellaan siitä vihaisesti, ja annetaan kotiarestia, että on tehnyt väärän tehtävän tunnilla.
Lapsi ei ole häirikkö, ei metelöi tunnilla. Miksi pitää keksimällä keksiä negatiivista palautetta Wilmaan ja kehoittaa pitämään kotona keskustelun.
Pidän myös tuota opettajan neuvomista "keskustelkaa asiasta kotona" suorastaan v-mäisenä. Mikä hän on kehoittamaan meitä mitä teemme. Tottakai keskustelemme lapsen teoista kotona, mutta mikä hän on neuvomaan ja kehoittelemaan meitä! Olemme ihan fiksu perhe, koulutetut vanhemmat ja tavallinen koululainen ja pikkusisarus.
Kaiken huippu on, että opettaja oli kysynyt kaikilta, mitä kunkin oppilaan vanhemmat tekevät työkseen! Tätä ihmettelin. Miten se vaikuttaa lasten koulunkäyntiin? Onko siivoojan lapsi huonommassa asemassa, kuin juristin lapsi? Miksi opettaja halusi tietää vanhempien ammatit? Oli pitänyt myös näyttää piirtoheittimellä taululle heijastetulta kartalta, missä kukin asuu. Mitä ihmettä opettajalle kuuluu oppilaiden asuinpaikat?
Olen vaan niin kyllästynyt koulumkäyntiin, tuntuu että opettajat ovat melko omituisia ja uteliaita ja ilkeitäkin.
Ysiluokan kevätjuhlaa odotellessa...
Kommentit (1366)
Kannattaa lukea Wilma, varsinkin jos häirikkö oppilas ja ottaa vakavasti.,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wilmaan tulee sen tasoisia merkintöjä, että lapsella lippis päässä aina tunnin alussa ja tästä joutuu huomauttamaan. Samaan aikaan iso osa opettajista ei välitä lippiksen pidosta mitään eikä tarvitsekaan. Miten lapsi tai nuori muistaa juuri tietyn tunnin alussa ottaa lippiksen pois, miten hän kokee eri opettajien ristiriitaiset ohjeet. Koulu on arkea. Taistelut murrosikäisten kanssa kannattaa valita. Osa peittää finnistä otsaansa. Osalla rasvoittuu hiukset liikaa, vaikka pesee hiukset joka päivä. Monille lippis on arjen asuste. Mikä ongelma? Kunhan ei juhlaan tule lippis päässä. Joskus on tullut viesti, että kumi puuttuu. Haloo!!! Tämmöiset viestit ovat simputusta, jotka lisäävät koulupahoinvointia. Oikeat ongelmat ymmärrän kuten tarkoituksellisen häiriköinnin, kiusaamisen tai koulunkäynnin laiminlyönnin. Mutta en aikuisenakaan en ole niin täydellinen, etten vuoden aikavälillä jotain voisi unohtaa. Samaan aikaan nuoret kertovat, että kun opettaja unohtaa jotain, se on vaan, et hupsis unohtui.
Lippiksen oppitunnilla kieltävä opettaja toimii oikein. Opettajan yhtenä tehtävänä on antaa tapakasvatusta. Suomalaisiin hyviin tapoihin kuuluu, että päähine otetaan päästä pois sisätiloissa. Myös muiden opettajien pitäisi olla samalla linjalla.
Myös teinien on hyvä oppia, että pienistä asioista ei maailma romahda. Lippiksen voi ottaa päästä, vaikka otsassa olisikin finni. Likaisen tukan voi pestä ja jos on jäänyt pesemättä, ei voi mitään. Niillä mennään. Maailma ei romahda finnistä rai rasvatukasta. Jos niistä tulee koulupahoinvointia, jotain on mennyt kotikasvatuksessa pieleen, kun mitään ei kestetä.
Missä on suomalainen sisukkuus? Historiaa jo.
Höpö höpö. Oma teinini toimii juuri noin, että lippis päässä lähes aina. Silti keskiarvo ollut aina yli yhdeksän, on reipas ja hyvin urheilullinen eikä ketään kiusaa. Siinä on sinnikkyyttä tarpeeksi. Mulle on ihan sama onko lippis päässä koulussa tsi kotona. Ajat ja tavat muuttuvat. Tuommoinen vanhanaikainen tapakulttuuri ei ole tätä päivää enää.
Voi voi. Työelämä on vielä melkoisen konservatiivista. Noin heikoilla käytöstapatiedoilla ei ole mitään asiaa töihin kansainvälisiin firmoihin. Teette vanhempina karhunpalveluksen lapsellenne, kun ette opeta häntä käyttäytymään hyvin ja tilasuuden vaatimalla tavalla.
riippuu minkälainen työpaikka, sen mukaan pukeudutaan ja käytös pitää olla hallussa vaikka ei olisi ministeriössä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa surulliselta tuollaiset iltaviestit! Tuleeko näitä suksi- ja luistinmuutoksia Etelä-Suomessa? Ei meillä Itä-Suomessa. Jos sataa, sitten tehdään muuta. Ei muutoksia sään takia.
Järjen käyttö sallittua viime tipan viesteissä! Itse opena en harrasta tuollaista.
Helsingissä.
Liikuntatieto tulee aina myöhässä.
Askartelutarvikejutut myöhässä.
Kaikki muukin muuttuu ja elää koko ajan. Koepäivät ja koealueet. Ne muuttuu jopa päivittäin.
Ajattelin otsikon lukiessani, että valitus olisi turha, mutta lapsettomana ja näitä viestejä lukiessa tulee kyllä sellainen olo, että tuo Wilma vain pahentaa kaikkea.
Ihan typerää opettajilta odottaa, että vanhemmilla on aikaa ja energiaa jännätä tuntien varoitusajalla, että muuttuuko jokin asia. Jos ysärillä/00-luvulla suunnitelmat peruuntui sään tai muun takia, niin sitten peruuntui, eikä se ollut mikään mahdoton numero johon piti keksiä sirkustemppuja tilalle. Kuulostaa aivan älyttömältä.
Valittakaa, vanhemmat, ja määritelkää aikaraja tällaisille herjoille ja muistutuksille, jonka jälkeen niitä ei tarvitse ottaa huomioon. Minun mielestäni tuollaisia "tuokaa kouluun huomenna (x normaalista poikkeava esine)" pitäisi ilmoittaa viikkoa ennen. Voisin vannoa, että minun kouluaikoina näin tehtiinkin. Todella stressaavaa kaikille osapuolille, että suunnitelmia ollaan jatkuvasti muuttamassa, tai siihen on mahdollisuus.
Olen yrittänyt opettaa lapsille sitä miten suunnitellaan se mitä opiskellaan milloinkin, miten kokeisiin valmistaudutaan jne.
Se on kuitenkin ihan mahdotonta koska ikinä ei tiedä pitääkö ne Wilmaan merkityt kokeiden tiedot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa surulliselta tuollaiset iltaviestit! Tuleeko näitä suksi- ja luistinmuutoksia Etelä-Suomessa? Ei meillä Itä-Suomessa. Jos sataa, sitten tehdään muuta. Ei muutoksia sään takia.
Järjen käyttö sallittua viime tipan viesteissä! Itse opena en harrasta tuollaista.
Just näin, tämä kuulostaa paljon järkevämmältä. Plus usein se on lapsille kiva ylläri ja poikkeus, jos tulee sään takia muutos ja ollaankin vaikka sisällä pelaamassa lautapelejä tai katsomassa elokuvaa, jos tarvikkeet muuhun puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa mennyt kouluhommat vaikeaksi. 90-luvulla ei onneksi ollut tuollaista. Askartelumateriaalit saimme muistaakseni koululta, yleensä jotain isän- tai äitienpäiväkorttia varten. Tai sitten leikeltiin lumihiutaleita ikkunaan valkoisesta silkkipaperista.
Jos oli hiihtoa tai luistelua, se ilmoitettiin edellisenä päivänä oppilaille koulussa ja kyllä me lapset ihan itse osasimme ne luistimet huolehtia mukaan. Reppu selkään, villasukat mukaan ja luistimet kaulaan roikkumaan ja kävely niiden kanssa koululle. Koululta piti vielä kävellä luistelukentälle n. 1,5 km, luistella pari tuntia ja sitten vielä raahata ne luistimet kotiin. Sama toki suksien/sauvojen kanssa.
Jos jollain ei ollut omia välineitä, koululta sai lainata luistimet.
Kävimme myös välillä laskettelu-/hiihtokeskuksessa. Jos ei halunnut tai ei ollut varaa lasketella, yksi rinne oli varattu pulkkamäeksi. Ulkona paistettiin makkaraa ja jotain muutakin evästä oli koulun puolesta tarjolla. Kyydit ja eväät oli hoidettu siis koulun puolesta.
Muutoinkin muistelen, että olimme aktiivisia ja huolehdimme itse todella pitkälle asioiden järjestelyistä. Keräsimme rahaa leirikouluun myymällä arpoja, kortteja, kalentereita ja pitämällä myyjäisiä. Myyjäisiin leivoimme mokkapalat itse. Toki vanhemmat ovat katsoneet perään, mutta ei tarvinnut tehdä puolesta. Nämä siis ala-asteella.
Hei! Olen ope. Tuollaista koulunkäynti on alakoulussa vieläkin. Silloin ennen oppilaat vain olivat keskimääräisesti keskittyväisempiä, parempimuistisia ja reippaampia kuin nykylapset. Moni nykylapsi ei ole tottunut kulkemaan itse jalan tai pyörällä mihinkään tai hoitamaan itse omia asioitaan esim. repun pakkaamista tai läksyistä huolehtimista. Vanhemmat ylihuolehtivat välillä ihan valtavasti. Toisilla hommat sujuvat tietenkin hyvin.
On vaikea kuvitella, että luokallinen alakouluikäisiä nykylapsia pystyisi kulkemaan liikuntatunnille kävellen luistimiaan kantaen 1,5km matkan ja vielä takaisin (ja vielä luistella!!!). Totuus on se, että moni lapsi on kyvytön laittamaan luistimia itse jalkaansa, solmimaan ja kiristämään luistimia ja ottamaan luistimia jalasta. Myös pyöräilytaito puuttuu nykyään yllättävän monelta lapselta, mikä on kyllä huolestuttavaa.
Koulussa on edelleen askartelutarvikkeita, vaikka koulut ovatkin todella köyhiä. Ja köyhemmiksi ovat koko ajan muuttumassa. Luulen, että nämä maitopurkit jne. askartelumateriaalit, joista täällä tehdään VALTAVA numero, liittyvät pääsiäiseen tms. juhlaan ja ovat poikkeustapauksia. Pääsiäisenä edelleenkin monet alakoululaiset kylvävät ruohon tai ohran koulussa. Keväällä saatetaan kylvää myös jokin muu kasvi siemenestä ja seurata sen kasvua. En ole ymmärtänyt, että jollekin huoltajalle on valtavan suuri ponnistus saada lapsi viemään tyhjän purkin kouluun.
Koulu on laitos, joka muuttuu äärettömän hitaasti, koska koulussa ei voi valtakunnallisesti tehdä valtavia muutoksia, koska muutokset vaikuttavat yhtäkkiä kaikkiin lapsiin = vaikuttaa 20 vuoden päästä lasten kautta koko yhteiskuntaan. Lapset ovat tulevaisuuden tekijöitä. Koulussa on vielä jäljellä paljon samoja käytänteitä, jotka olivat käytössä jo 30 vuotta sitten.
Mitä ihmettä? Kyllä todella menee huonosti ellei muutamaa kilometriä pystytä kävelemään. Meidän kaikki lapset ovat jo päiväkotiaikana kävelleet kilometrin urheilukentälle, luistelleet ja kävelleet takaisin. Mukaan viime talvena lähtivät 4-vuotiaasta vanhemmat. Ja tätä nuoremmatkin käyvät kilometrin päässä olevassa kirjastossa retkellä. Aikaa siihen reissuun varmasti kuluu mutta kyllä koululaisenkin pitää tuollaisesta suoriutua.
Teidän perheessä on lapsia kasvatettu hyvin ja kasvatettu reippauteen. Ihan joka pirtissä ei samalla tavalla toimita.
Kyseessä ei siis ole vain minun lapseni vaan koko päiväkoti tekee noita luistelu- tai kirjastoreissuja. Meillä nyt kolmas lapsi tuossa päiväkodissa ja kaikkien ryhmissä on noita retkiä tehty ja hyvin lapset jaksavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wilmaan tulee sen tasoisia merkintöjä, että lapsella lippis päässä aina tunnin alussa ja tästä joutuu huomauttamaan. Samaan aikaan iso osa opettajista ei välitä lippiksen pidosta mitään eikä tarvitsekaan. Miten lapsi tai nuori muistaa juuri tietyn tunnin alussa ottaa lippiksen pois, miten hän kokee eri opettajien ristiriitaiset ohjeet. Koulu on arkea. Taistelut murrosikäisten kanssa kannattaa valita. Osa peittää finnistä otsaansa. Osalla rasvoittuu hiukset liikaa, vaikka pesee hiukset joka päivä. Monille lippis on arjen asuste. Mikä ongelma? Kunhan ei juhlaan tule lippis päässä. Joskus on tullut viesti, että kumi puuttuu. Haloo!!! Tämmöiset viestit ovat simputusta, jotka lisäävät koulupahoinvointia. Oikeat ongelmat ymmärrän kuten tarkoituksellisen häiriköinnin, kiusaamisen tai koulunkäynnin laiminlyönnin. Mutta en aikuisenakaan en ole niin täydellinen, etten vuoden aikavälillä jotain voisi unohtaa. Samaan aikaan nuoret kertovat, että kun opettaja unohtaa jotain, se on vaan, et hupsis unohtui.
Lippiksen oppitunnilla kieltävä opettaja toimii oikein. Opettajan yhtenä tehtävänä on antaa tapakasvatusta. Suomalaisiin hyviin tapoihin kuuluu, että päähine otetaan päästä pois sisätiloissa. Myös muiden opettajien pitäisi olla samalla linjalla.
Myös teinien on hyvä oppia, että pienistä asioista ei maailma romahda. Lippiksen voi ottaa päästä, vaikka otsassa olisikin finni. Likaisen tukan voi pestä ja jos on jäänyt pesemättä, ei voi mitään. Niillä mennään. Maailma ei romahda finnistä rai rasvatukasta. Jos niistä tulee koulupahoinvointia, jotain on mennyt kotikasvatuksessa pieleen, kun mitään ei kestetä.
Missä on suomalainen sisukkuus? Historiaa jo.
Höpö höpö. Oma teinini toimii juuri noin, että lippis päässä lähes aina. Silti keskiarvo ollut aina yli yhdeksän, on reipas ja hyvin urheilullinen eikä ketään kiusaa. Siinä on sinnikkyyttä tarpeeksi. Mulle on ihan sama onko lippis päässä koulussa tsi kotona. Ajat ja tavat muuttuvat. Tuommoinen vanhanaikainen tapakulttuuri ei ole tätä päivää enää.
Voi voi. Työelämä on vielä melkoisen konservatiivista. Noin heikoilla käytöstapatiedoilla ei ole mitään asiaa töihin kansainvälisiin firmoihin. Teette vanhempina karhunpalveluksen lapsellenne, kun ette opeta häntä käyttäytymään hyvin ja tilasuuden vaatimalla tavalla.
Kouluun ja kotiin ei tartte pukeutua kuin kansainväliseen firmaan. Sitä paitsi työpaikkoja on erilaisia. Joihinkin töihin kelpaa farkut tai verkkarit, joissakin on ihan muuta. Olennaista on, että osaa pukeutua kuten tilanne vaatii.
Tuohan ei oo enää normaalia. Wilman pitäisi hiljentyä klo 15-16 aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa surulliselta tuollaiset iltaviestit! Tuleeko näitä suksi- ja luistinmuutoksia Etelä-Suomessa? Ei meillä Itä-Suomessa. Jos sataa, sitten tehdään muuta. Ei muutoksia sään takia.
Järjen käyttö sallittua viime tipan viesteissä! Itse opena en harrasta tuollaista.Helsingissä.
Liikuntatieto tulee aina myöhässä.
Askartelutarvikejutut myöhässä.
Kaikki muukin muuttuu ja elää koko ajan. Koepäivät ja koealueet. Ne muuttuu jopa päivittäin.
Minulla on kokemusta kahdesta eri helsinkiläiskoulusta ja neljästä eri opettajasta ja ehkä yhden kerran on tullut illalla myöhään joku muutos. Yleensä liikuntaviestit tulee ajoissa ja merkintä "säävarauksella". Kokeista myös ilmoitetaan ajoissa eivätkä koealueet ole koskaan muuttuneet. Joku koepäivä on ehkä kerran saattanut muuttua. Askartelutarvikkeita joskus harvoin pyydetään tai joku tietty asuste mutta aina on merkintä "jos kotoa löytyy, ei tarvitse lähteä ostamaan". Toki olen pyrkinyt etsimään pyydetyt jutut mutta en ole stressannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa mennyt kouluhommat vaikeaksi. 90-luvulla ei onneksi ollut tuollaista. Askartelumateriaalit saimme muistaakseni koululta, yleensä jotain isän- tai äitienpäiväkorttia varten. Tai sitten leikeltiin lumihiutaleita ikkunaan valkoisesta silkkipaperista.
Jos oli hiihtoa tai luistelua, se ilmoitettiin edellisenä päivänä oppilaille koulussa ja kyllä me lapset ihan itse osasimme ne luistimet huolehtia mukaan. Reppu selkään, villasukat mukaan ja luistimet kaulaan roikkumaan ja kävely niiden kanssa koululle. Koululta piti vielä kävellä luistelukentälle n. 1,5 km, luistella pari tuntia ja sitten vielä raahata ne luistimet kotiin. Sama toki suksien/sauvojen kanssa.
Jos jollain ei ollut omia välineitä, koululta sai lainata luistimet.
Kävimme myös välillä laskettelu-/hiihtokeskuksessa. Jos ei halunnut tai ei ollut varaa lasketella, yksi rinne oli varattu pulkkamäeksi. Ulkona paistettiin makkaraa ja jotain muutakin evästä oli koulun puolesta tarjolla. Kyydit ja eväät oli hoidettu siis koulun puolesta.
Muutoinkin muistelen, että olimme aktiivisia ja huolehdimme itse todella pitkälle asioiden järjestelyistä. Keräsimme rahaa leirikouluun myymällä arpoja, kortteja, kalentereita ja pitämällä myyjäisiä. Myyjäisiin leivoimme mokkapalat itse. Toki vanhemmat ovat katsoneet perään, mutta ei tarvinnut tehdä puolesta. Nämä siis ala-asteella.
Hei! Olen ope. Tuollaista koulunkäynti on alakoulussa vieläkin. Silloin ennen oppilaat vain olivat keskimääräisesti keskittyväisempiä, parempimuistisia ja reippaampia kuin nykylapset. Moni nykylapsi ei ole tottunut kulkemaan itse jalan tai pyörällä mihinkään tai hoitamaan itse omia asioitaan esim. repun pakkaamista tai läksyistä huolehtimista. Vanhemmat ylihuolehtivat välillä ihan valtavasti. Toisilla hommat sujuvat tietenkin hyvin.
On vaikea kuvitella, että luokallinen alakouluikäisiä nykylapsia pystyisi kulkemaan liikuntatunnille kävellen luistimiaan kantaen 1,5km matkan ja vielä takaisin (ja vielä luistella!!!). Totuus on se, että moni lapsi on kyvytön laittamaan luistimia itse jalkaansa, solmimaan ja kiristämään luistimia ja ottamaan luistimia jalasta. Myös pyöräilytaito puuttuu nykyään yllättävän monelta lapselta, mikä on kyllä huolestuttavaa.
Koulussa on edelleen askartelutarvikkeita, vaikka koulut ovatkin todella köyhiä. Ja köyhemmiksi ovat koko ajan muuttumassa. Luulen, että nämä maitopurkit jne. askartelumateriaalit, joista täällä tehdään VALTAVA numero, liittyvät pääsiäiseen tms. juhlaan ja ovat poikkeustapauksia. Pääsiäisenä edelleenkin monet alakoululaiset kylvävät ruohon tai ohran koulussa. Keväällä saatetaan kylvää myös jokin muu kasvi siemenestä ja seurata sen kasvua. En ole ymmärtänyt, että jollekin huoltajalle on valtavan suuri ponnistus saada lapsi viemään tyhjän purkin kouluun.
Koulu on laitos, joka muuttuu äärettömän hitaasti, koska koulussa ei voi valtakunnallisesti tehdä valtavia muutoksia, koska muutokset vaikuttavat yhtäkkiä kaikkiin lapsiin = vaikuttaa 20 vuoden päästä lasten kautta koko yhteiskuntaan. Lapset ovat tulevaisuuden tekijöitä. Koulussa on vielä jäljellä paljon samoja käytänteitä, jotka olivat käytössä jo 30 vuotta sitten.
Mitä ihmettä? Kyllä todella menee huonosti ellei muutamaa kilometriä pystytä kävelemään. Meidän kaikki lapset ovat jo päiväkotiaikana kävelleet kilometrin urheilukentälle, luistelleet ja kävelleet takaisin. Mukaan viime talvena lähtivät 4-vuotiaasta vanhemmat. Ja tätä nuoremmatkin käyvät kilometrin päässä olevassa kirjastossa retkellä. Aikaa siihen reissuun varmasti kuluu mutta kyllä koululaisenkin pitää tuollaisesta suoriutua.
Teidän perheessä on lapsia kasvatettu hyvin ja kasvatettu reippauteen. Ihan joka pirtissä ei samalla tavalla toimita.
Kyseessä ei siis ole vain minun lapseni vaan koko päiväkoti tekee noita luistelu- tai kirjastoreissuja. Meillä nyt kolmas lapsi tuossa päiväkodissa ja kaikkien ryhmissä on noita retkiä tehty ja hyvin lapset jaksavat.
sanoin pojalle ettei pidä olla takarivin taavi, reippaasti viitataan ja kuuluvalla äänellä, eikä höpötetä omia jne. Hienosti meni koulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kyllästyin täysin tähän. Olen valehdellut jo vuosia koululle, että en kykene/osaa jne. käyttää tietokonetta.
Minusta on paljon parempi jutella vaikka puhelimessa, jos on jotain.
Jo lasten ollessa tarhassa sain aivan kystä kyllä siitä selostuksesta, mitä lapsen päivään kuului tarhapäivän aikana. Siellä seistiin vanhemmat jonossa hakemassa lapsia, kun täti yritti keksiä minuuttitolkulla kustakin jotain kerrottavaa. Ilman tätä olisi keretty aiempaan bussiin jne.
Lapseni ovat aina osanneet kertoa ihan itse mitä heille kuuluu. Ärsyttää ja huolestuttaa, että kuvitellaan, että lapsen ja vanhemman väliin tarvitaan "ammattilainen" tulkkaamaan ja "sanoittamaan" asioita.
Muutenkaan en tahdo kuulla joka päivä miten meni, jos meni ihan normaalisti. Poikkeuksista voisi raportoida.
yhä enemmän tulee entisajan "erkkari"lapsia haasteineen. opettajat ei jaksa...
luokkakoot kasvaa...
no mitä siellä kotona sitten ...vanhemmat ei jaksa antaa huomiota jos edes ovat saman katon alla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jollei kerro, vanhemmat syyttävät miksei opettaja ilmoita mitään. Jos ilmoittaa vain
" Taina itki tunnilla" haukutaan opettaja siitäkin.
Miten itse kirjoittaisit näihin pakollisiin koteihin lähetettäviin viesteihin, joita työnantajasi sinulta velvoittaisi?
Yksi hyvä neuvo sinulle- älä stressaa niistä viesteistä, ovat vain tiedoksi. Ja toinen neuvo on keskustella ystävällisellä aloitteella opettajan kanssa. Sitten huomaat, että hän vain viestii 28 viestiä koulupäivän jälkeen. Ei varmasti halua pahoittaa kenenkään mieltä.
Minultakin koulussa kysyttiin mitä vanhemmat tekee työksi. Vastasin silloin mielelläni ja yhtä mieluusti kuulin ammatteja, joista en ollut ennen kuullutkaan. Sekin oli siis opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa surulliselta tuollaiset iltaviestit! Tuleeko näitä suksi- ja luistinmuutoksia Etelä-Suomessa? Ei meillä Itä-Suomessa. Jos sataa, sitten tehdään muuta. Ei muutoksia sään takia.
Järjen käyttö sallittua viime tipan viesteissä! Itse opena en harrasta tuollaista.Helsingissä.
Liikuntatieto tulee aina myöhässä.
Askartelutarvikejutut myöhässä.
Kaikki muukin muuttuu ja elää koko ajan. Koepäivät ja koealueet. Ne muuttuu jopa päivittäin.
Minulla on kokemusta kahdesta eri helsinkiläiskoulusta ja neljästä eri opettajasta ja ehkä yhden kerran on tullut illalla myöhään joku muutos. Yleensä liikuntaviestit tulee ajoissa ja merkintä "säävarauksella". Kokeista myös ilmoitetaan ajoissa eivätkä koealueet ole koskaan muuttuneet. Joku koepäivä on ehkä kerran saattanut muuttua. Askartelutarvikkeita joskus harvoin pyydetään tai joku tietty asuste mutta aina on merkintä "jos kotoa löytyy, ei tarvitse lähteä ostamaan". Toki olen pyrkinyt etsimään pyydetyt jutut mutta en ole stressannut.
Ihanaa, että on noin stressivapaa Wilma. Meilläpä ei ole.
oliko ennen paremmin kirjoitti:
yhä enemmän tulee entisajan "erkkari"lapsia haasteineen. opettajat ei jaksa...
luokkakoot kasvaa...
no mitä siellä kotona sitten ...vanhemmat ei jaksa antaa huomiota jos edes ovat saman katon alla...
Tätä kuulee koko ajan koulussa, miten luokkakoot muka kasvavat. Eivät kasva. Luokassa saa olla 32 oppilasta. Näin oli jo 70-luvulla. Silloin oli vain yksi opettaja. Nyt luokassa on useampi aikuinen ja sekaannus vaan lisääntyy.
Viestintä ei näytä olevaan nykyään hallussa kummallakaan osapuolella. Viestintä oikeassa tilanteessa ja oikeaan aikaan on tarpeellista, mikäli aletaan viestiä aivan kaikesta, niin se kääntyy itseään vastaan. Voidaankin joutua tilanteeseen, että viestejä ei lueta ja jotain tärkeää voi mennä ohi. Viestintäkäytännöt pitäisi olla selkeät, ne eivät voi olla sellaiset 50/50 periaatteella. Tässä ollaan nopeasti tilanteessa, että joku lähettää viestejä aivan kaikista asioista, ja toinen ei "melkeinpä mistään". Ihmiset elävät nykyään aika monen erilaisen sähköisen kanavan kanssa. Joillekin voi tulla todella monia viesteja Facebook Messengerin, WhatsApp:in, Google Chatin jne. kautta.
Onko siellä Helsingissä sitten niin paha opettajapula ja on paljon epäpäteviä/vastavalmistuneita, vai mistä johtuu noin älyttömältä kuulostava opettajien Wilman käyttö? Kai nyt jokaisen opettajan luulisi tajuavan, että jos laittaa illalla myöhään viestin, puolet ei ole lukenut sitä vielä seuraavana aamuna. T. ope
Penaali unohtuu kotiin , niin wilmamerkintä joka tunnita. Kynätarvike unohdus. 🤭
Voi voi. Työelämä on vielä melkoisen konservatiivista. Noin heikoilla käytöstapatiedoilla ei ole mitään asiaa töihin kansainvälisiin firmoihin. Teette vanhempina karhunpalveluksen lapsellenne, kun ette opeta häntä käyttäytymään hyvin ja tilasuuden vaatimalla tavalla.