Lue keskustelun säännöt.
mies ei suostu mukaan neuvolaan
Je2
04.01.2018 |
mieheni ei suostu mukaan neuvolakäynneille, ja on jo valmiiksi ilmoittanut että suurella todennäköisyydellä jättää myös tulematta synnytykseen.
kuinka henkilökunta neuvolassa/sairaalassa suhtautuu?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinne synnytykseen on mentävä mukaan, vähintään käytävälle, koska jos toinen vanhemmista kuolee synnytykseen, toisen on vaan hoidettava se lapsensa!
no eiköhän sinne pääse jälkikäteenkin, kai henkikökunta sen aikaa osaa pitää huolta henkiin jääneestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano ap. ukolles, että seuraavan mukulan tekoon osallistuu sun baaripoka.
miksi sanoisin näin? hän tietää etten käytä alkoholia tai käy ulkona
Ymmärrän. Ja olet oikeassa, ei liity alkuperäiseen aiheeseen. Varoitan vaan, että sitten kun olet äiti, et voi enää pelkästään varoa ja olla näkymätön ja vaivaton, vaan sinun täytyy ottaa tila äitinä. Äidillä, siis vanhemmalla, täytyy olla auktoriteettia eikä äidin lähtökohta voi olla että ei ärsytä ketään, lapsen vuoksi. "Mitään en ole pyytänyt, enkö pyydä" ei oikein käy äidiltä, kun on kyse lapsen ja tämän isän suhteesta. Sillä mentaliteetilla käy niin, kun ei pyydä, ei myöskään saa mitään, ja vaikka se nyt tuntuisi oikeutetulta ja uhmakkaaltakin, juuri että "ja minähän pärjään, kukaan ei pääse valittamaan että olisin taakka, miestä kaduttaa sitten joskus kun huomaa miten hyvä nainen hänellä on ollut", suurin häviäjä siinä on lapsi, jolla on hampaat irvessä loppuun asti itsenäinen äiti ja luultavasti sitten isä joka ei havahdu omaan osuuteensa ikinä, koska ei ole kerrottu että jottain joku häneltäkin saattaa tarvita. Voi olla että joudut paitsi pyytämään, jopa polkasemaan jalkaa ja ottamaan yhteen niistä rooleista, vastuista ja kunkin tarpeista. Ehkä ajattelet että ennemmin eroat kuin alat anella tai vaatia, mutta se olisi kyllä äidiltä selkärangatonta. Uskalla ainakin yrittää, uskoa että miehesi kestää ja haluaakin vähän vastuuta. Kaikesta huolimatta kaikkea hyvää ja voimia elämänmuutokseen. Kyllä varmasti pärjäät, ja toivottavasti rohkaistut.