Miten laskut maksettiin ennen nettiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksoin laskut aina niissä laskunmaksuautomaateissa. Niitä oli joissain kaupoissa ja pankkien aulassa.

Aika nuorta sukupolvea olet :-) Onko sinulla ollut pankkikirjaa, sellaista käsinkirjoitettua?

Entäs on sinulla on ollut Postipankin Leijonakanttinen ja oletko kuulunut Kultapossukerhoon? Ennen pankkiautomaattien yleistymistä 1990-luvulla jokaisella pankilla oli omat konttorinsa eri kaupunginosissa ja kirkonkylissä, ja noita pankkejakin oli useampia kuten PSP, SYP, KOP, OP. SP, STS ja HOP. Silloin ihmisten piti käydä pankkikonttorissa että he ylipäätään pystyivät nostamaan rahaa omalta tililtään.

Ne maksuautomaatit olivat aikoinaan ihan hyvä uudistus, sillä silloin ei tarvinnut muistaa muuta kuin pankkikortin tunnusluku ja laskuissa oli viivakoodit. Kun maksuautomaatti oli lukenut viivakoodin, niin sitten ei tarvinnut muuta kuin kuitata lasku painamalla muutaman kerran OK  mm. laskun päivämäärän osalta ja varmistaa että tiedot ovat oikeat.

Jätin maksettavat laskuni (maksumääräykset)valmiissa pankin kuoressa pankkihallissa olleeseen laatikkoon. Henkilökunta sitten maksoi laskut tililtäni ja lähetti maksukuitit postitse minulle. Kuukausittain.

Minä en koskaan kerennyt tekemään paprerista tilisiirtolomaketta, jonkun laskun kävin maksamassa pankin tiskillä. Pääkaupunkiseudun konttoreihin ilmestyi oman aikuisuuden kynnyksellä automaatteja, joilla laskut maksettiin pankkikortilla ja homma nopeutui valtavasti kun laskuihin tuli viivakoodit - viivakoodittomat laskut suututti koska näppäileminen ei ollut ihan yhtä kätevää kuin nykyisillä näppiksillä.

Automaatille painelin laskunipun kanssa muistaakseni vuoteen 2004 saakka.

Muistan maksaneeni laskuja tiskillä ja tehneeni niistä koontilapun.

Meidän perheessä laskuautomaatit hypättiin kokonaan yli ja otettiin nettitunnukset heti kun niitä oli saatavilla- joskus 90-luvun alussa. Aluksi oli miehellä KOPin tunnarit ja niissä mentiin ensin ohjelmaan syöttämään laskut ja kun oli valmista, otettiin modeemilla yhteys pankkiin ja lähetettiin maksettavat laskut sinne. Oli se aika kömpelöä nykyiseen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.

Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69

Mitkä lie tunnukset sait, mutta netti- Internet - tuli käyttöön vasta 90-luvun puolivälissä.

Ennen varsinaista internettiä toimi erilaiset modeemiyhteydet ja minäkin maksoin tietsikalla laskut 80-luvulla.  

Et maksanut. Nettimapankit tuli vasta 1990 luvun loppupuolella. Suomessa ensimmäiset internetyhtydet kotitaluksiin tuli 1993 ja yliopistoihin ihka ekana 1988. Jotain modemilla toimivia sähköpostin tapaisia "purkkeja" oli 80-luvulla, mutta niillä ei kyllä mitään pankkiasioita voinut hoitaa.

Höpöhöpö, 80-luvulla modeemi luritteli iloisesti ja kohtapa oli Tele-Sampo yhteys valmiina huimalla 2400 baudin nopeudella, jolla sai pankkiasiat hoidettua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/TeleSampo_ja_Infotel

Joo, eli laskuja pystyi kyllä maksamaan kotoa tietokoneella, mutta yhteys ei ollut Internet.

Mitähän aloittaja mahtaa ymmärtää käsitteellä netti?

Mulla oli SYPissä savumerkkisopimus,eli lähetin maksut savumerkkeinä. Ihan hyvin toimi.

Olihan se paljon kätevämpää. Kerran kuussa kävi nostamassa talousrahat pankista ja jätti laskut maksettavaksi tai neiti maksoi ne samantien muutamassa minuutissa. 

Marita Taavitsainen tietää nämä jutut. Kysy siltä.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 6 taitaa olla aika vanha! Olen itse viiskymppinen, ja olen ekasta palkastani asti, eli teini-iästä maksanut kaiken pääasiassa pankkikortilla. 

No ei välttämättä.

Ensimmäisen maksukorttini hankin 2000- luvulla.

Sitä ennen minulla oli vain nostokortti, jolla ei voinut maksaa.

Jos nuorempi polvi ihmettelee laskujen maksamista pankkitiskillä, ennen ei yksityistalouksilla ollut hirveän paljon laskuja, kun kaikki ostokset tehtiin käteisellä.

Sähkö- vesi- ja puhelinlaskut sekä vuokra jos vuokralla asui.

Minä taas ihmettelin, miten viiskymppinen on voinut maksaa _laskut_ pankkikortilla.

Mut joo, ketjussa hoetaan automaatteja, mutta sehän oli jo modernia aikaa se.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.

Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69

Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...

Olen 43 vuotias ja muistan maksaneen 90- luvun alussa pankissa...saattoi mennä välillä tuntikin jonottaessa, kassaneidit olivat yrmeitä ja joka kerta ihmettelin, kuinka nopeasti ne sormet näppäilivät ne numerot sinne päätteelle. Kun kävi perjantaina pankissa niin piti päättää millä summalla sitä tulisi toimeen koko viikonlopun. Voin vaan kertoa, että rahaa tuli säästettyä vielä ennen otto -automaatteja...minulla oli pankki kirja johon merkittiin nostot /panot. 90-luvun loppupuolella jos oli näppäinpuhelin ( lankapuhelin) niin pystyi jo kotoa käsin maksamaan omalta tililtä laskuja. 2000-luvun alussa käytin pankkikonttoreiden laskuautomaatteja ja muutama vuosi eteenpäin tuli niiden automaaattejen tilalle tietokoneet. Itse olen vasta vuonna 2007 maksanut omalta kotikoneelta ensimmäisiä laskuja. Kohta varmaan taas muuttuu jotenkin ja ihan varmaan sitä on niin vanha , ettei opi enään uusia juttuja ja on samanlainen kuin omat vanhemmat ja isovanhemmat joille sai vääntää rautalangasta esim: miksi kannattaa ottaa se pankkikortti/pankkitunnukset ja miksi en voi mennä jonottamaan sinne pankkiin, ja vaan tehdä niinkuin siihenkin asti oltiin tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.

Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69

Mitkä lie tunnukset sait, mutta netti- Internet - tuli käyttöön vasta 90-luvun puolivälissä.

Ennen varsinaista internettiä toimi erilaiset modeemiyhteydet ja minäkin maksoin tietsikalla laskut 80-luvulla.  

Et maksanut. Nettimapankit tuli vasta 1990 luvun loppupuolella. Suomessa ensimmäiset internetyhtydet kotitaluksiin tuli 1993 ja yliopistoihin ihka ekana 1988. Jotain modemilla toimivia sähköpostin tapaisia "purkkeja" oli 80-luvulla, mutta niillä ei kyllä mitään pankkiasioita voinut hoitaa.

Kyllä SYP:llä oli modeemin kautta toimiva pankkiyhteys jonka sai käyttöönsä ihan yksityinenkin henkilö. Minä en käyttänyt itse kun olin Säästöpankin asiakas, mutta mun pomo käytti -85-92 tuota SYP:n mikropankkia. SYP:n mikropankkiin pääsi ensin suoraan modeemilla (asynkroninen tavallinen kuluttajakäyttöön tehty edullinen modeemi joka liitettiin tavalliseen puhelinliittyään). Sitten seuraavassa vaiheessa yhteyden sai TeleSammon (Posti/Telen palvelu) ja Infotel'in (yksityisten puhelinlaitostten vastaava palvelu). Nämä kaksi edelistä TeleSampo ja Infotel ovat X.25 pakettiverkkoja, ITU-T:n (kansainvälinen puhelinalan standardointijärjestö) kehittämä protokollalla toimiva verkko.

X.25 kehitettin digitaalisten puhelinkeskusten hallintaan ja provisiointiin (liittymien kytkenään), mutta myöhemmin sen kautta alettiin myydä yhteyksiä yritysten käyttöön. X.25 verkkoon otettiin yhteys soittamalla modeemilla X.21 asynkroniseen PAD:n ja jolle kerrottiin mihin yhteys muodostetaan. TeleSampo ja Infotel hoitivat tämän yhteyden muodostamisen valinnan esittämällä valikon josta yleisimmät paikat mihin ihmiset halusivat yhteyden sai helposti otettua.

Vaikka Netscape julkaistiin -94 loppuvuonna ja Merita muodostettiin SYP ja KOP  fuusioituivat -95 niin siinä välissä SYP kerkesi kokeilla Internetissä siis oikeasti IP-protokollalla toimivaa pankkipalvelua pelkän Telnet protkokollan avulla. No se ei ollut turvallista ja vaihtui aika nopeasti ssh:n Tatu Ylösen julkaistua ssh:n samana vuonna -95. Web pankit saatiin kehitettyä vasta muutaman vuoden päästä, niitä ei ollut olemassa missään ja Suomi oli aivan etunenässä niiden kehittämisen kanssa.

Yrityksillähän oli ollut pankkiyhteyksiä jo -80 puolivälissä, mutta ne oli toisella tavalla toimivia, tarvitsivat synkroonisen modeemin ja numero piti vääntää itse jos ei ollut erillistä automaattivalintalaitetta siinä mukana. PC:n tarvittiin erillinen synkroninen tietoliikennekortti, sopivakaapeli modeemiin ja vielä tietoliikenneohjelmisto joka oli tehty pankkiin liikennöintiä varten. Satun tietämään asiasta jotain, koska olen ollut työn puolesta sellaisenkin ohjelmoinnin kanssa.

Olen 45v ja muistan laskuni maksaneeni automaatilla jossain pankin tuulikaapissa. Oliko tämä jo 90- luvun alussa? En yhtään muista kuinka maksoin opiskelijakämpän vuokran vuonna 1993.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.

Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69

Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...

Mikä se sitten oli?

Muistelin juurikin v.88-89, jotkut saattoivat maksaa laskunsa pankkiohjelman avulla ja Internet yhteys otettiin pankkiin lankapuhelimen ja modeemin avulla. Hidasta oli, mutta laskut tuli maksettua. Ja 90-luvulla ne oli kaikkien saatavilla.

Vierailija kirjoitti:

Olen 45v ja muistan laskuni maksaneeni automaatilla jossain pankin tuulikaapissa. Oliko tämä jo 90- luvun alussa? En yhtään muista kuinka maksoin opiskelijakämpän vuokran vuonna 1993.

Vuonna 1993 oli laskun maksajien kulta-ajat, niin paljon oli eri vaihtoehtoja, joita asiakas saattoi käyttää.

Käveli pankkiin (konttoreita oli kaikkialla) ja maksoi tiskillä tai

laitoi pankin omaan kirjekuoreen laskut ja pudotti sen lähimpään postilaatikkoon (niitäkin oli kaikkialla) tai

maksoi laskunsa pankin tuulikaapissa laskuautomaatilla tai

jos kotona oli tietokone, maksoi laskunsa pankkiohjelmalla ja otti internet yhteyden pankkiin modeemin ja lankapuhelimen avulla.

Vierailija kirjoitti:

Joo, eli laskuja pystyi kyllä maksamaan kotoa tietokoneella, mutta yhteys ei ollut Internet.

Mitähän aloittaja mahtaa ymmärtää käsitteellä netti?

Eihän KO. henkilö väittänytkään että Internetin yli, vaan että nimenomaan ENNEN internettiä kotikonella makseli. Ja tämän joku toinen väitti mahdottomaksi virheellisesti ja tämä asia oikastiin kertomalla Telesammosta.

ohis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä vähän ohi aiheen, mutta muistatteko vielä automaattikortit? Eli pankkikortti millä pystyi nostamaan rahaa automaatista ja maksamaan laskuja automaatilla, mutta kaupassa sillä ei voinut maksaa.

Kutsuttiin pankkikorteiksi.

Minulla ainakin oli pitkään automaattikortteja. Niillä saattoi jopa saada rahaa automaatista ulkomailla (Visa Electron), mutta ei voinut maksaa kaupassa. Pankkikorteilla taas voi maksaa kaupassa.

Vierailija kirjoitti:

Olihan se paljon kätevämpää. Kerran kuussa kävi nostamassa talousrahat pankista ja jätti laskut maksettavaksi tai neiti maksoi ne samantien muutamassa minuutissa. 

Millä tavalla kätevämpää, pankit olivat auki virka-aikaan ->töistä piti mennä pankkiin lounastunnilla niinkuin kaikkien muidenkin. -> ruuhkaa.

laskut piti muistaa paperisina ottaa kotoa mukaan kun lähti töihin

töistä ne piti muistaa ottaa mukaan pankkiin

rahaa piti roudata aina mukana

Tuossahan on jo järkyttävästi aivan turhaa tekemistä ja liikkumista ja odottamista.

Minusta paljon vaivalloisempaa ja tehottomampaa kuin nykyään.

Samalla kuin olet koneella toisella selaimella/välilehdellä/virtuaalikoneella omasta tietoturvaparanoiasta riippuan auki samalla kuin surffaa, hyväksyy laskut ja thats it.  Minä ainkin käyn verkkopankissa päivittäin, myös viikonloppuisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.

Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69

Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...

Ja ennen nettiä ei myöskään ollut pankeilla mitään palveluita, joihin olisi voinut päästä tietokoneella kiinni, ellei sitten niitä puhelin pohjaisia palveluita olisi voinut käyttää modemin kautta. kun internet alkoi yleistyä 90 luvulla, niin sen jälkeen tuli pankkien nettipalvelut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.

Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69

Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...

ööö kyllä oli. oli kuule jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Suomi tosin liittyi internettiin 1988