Lue keskustelun säännöt.
Miten laskut maksettiin ennen nettiä?
Mentiinkö laskunipun kanssa aina pankkiin ne maksamaan tiskille?
Kommentit (413)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.
Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69
Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...
Mikä se sitten oli?
Muistelin juurikin v.88-89, jotkut saattoivat maksaa laskunsa pankkiohjelman avulla ja Internet yhteys otettiin pankkiin lankapuhelimen ja modeemin avulla. Hidasta oli, mutta laskut tuli maksettua. Ja 90-luvulla ne oli kaikkien saatavilla.
Ei tuo ei ollut INTERNET vaan suora modeemiyhteys pankkiin. sä et päässy sillä modeemiyhteydellä ja pankkiohjelmalla yhtään minnekään muualle kuin pankkiin. TUo on vähän sama kuin väittäisit että onkisiima on sama kuin kalaverkko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 43 vuotias ja muistan maksaneen 90- luvun alussa pankissa...saattoi mennä välillä tuntikin jonottaessa, kassaneidit olivat yrmeitä ja joka kerta ihmettelin, kuinka nopeasti ne sormet näppäilivät ne numerot sinne päätteelle. Kun kävi perjantaina pankissa niin piti päättää millä summalla sitä tulisi toimeen koko viikonlopun. Voin vaan kertoa, että rahaa tuli säästettyä vielä ennen otto -automaatteja...minulla oli pankki kirja johon merkittiin nostot /panot. 90-luvun loppupuolella jos oli näppäinpuhelin ( lankapuhelin) niin pystyi jo kotoa käsin maksamaan omalta tililtä laskuja. 2000-luvun alussa käytin pankkikonttoreiden laskuautomaatteja ja muutama vuosi eteenpäin tuli niiden automaaattejen tilalle tietokoneet. Itse olen vasta vuonna 2007 maksanut omalta kotikoneelta ensimmäisiä laskuja. Kohta varmaan taas muuttuu jotenkin ja ihan varmaan sitä on niin vanha , ettei opi enään uusia juttuja ja on samanlainen kuin omat vanhemmat ja isovanhemmat joille sai vääntää rautalangasta esim: miksi kannattaa ottaa se pankkikortti/pankkitunnukset ja miksi en voi mennä jonottamaan sinne pankkiin, ja vaan tehdä niinkuin siihenkin asti oltiin tehty.
Ottoautomaatit olivat jo toinen aalto ja ne tuli 90 luvun puolivälissä. Ottoautomaattien myötä kaikista automaateistat pystyi nostamaan rahaa kaikilla pankkikorteilla. Tätä ennen oli jo vuosia saanut rahaa kortilla seinästä, mutta vain oman pankkiketjun seinästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.
Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69
Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...
Joo ei ollu graafista klikkinettiä, vaan piti osata itse hakea sivut (anteeksi, bulletin board, sillä nimellä sivut tais kulkea silloin), saada ne listaamaan sisältöään ja komennot ja sitten antaa komennot. Jälleen kerran, ei ollut yleisessä WT käytössä koska tietsikka laitteineen maksoi 20.000mk. Kuten ei myöskään luottokortitkaan olleet yleisessä WT käytössä jo viimeiset 20v ennen 88.
Kun menin ensimmäiseen kunnon työhöni vuonna -91 , siellä oli vastikään siirrytty maksamaan palkka tilille.
Olivat pari vuotta aiemmin saaneet palkat paperisessa tilipussissa käteisenä!
Plin semtään aoemmin saanut palkan tilille kesä-ja tilapäistöistä yhtä kenttäsirkkelin lautapojan pimeää keikkaa lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.
Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69
Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...
ööö kyllä oli. oli kuule jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Suomi tosin liittyi internettiin 1988
Siis suomeen tuli ensimmäiset internetliittyjät 1988. Kun aloitin tekussa 1992 opiskelun, niin sielläkään ei silloin alussa ollut oppilailla mahdollisuutta päästä nettiin. Opettajienhuoneessa oli kone jossa oli nettiyhteys. Koulun ATK luokka oli äidinkielen tekstinkäsittelyohjelman käyttämistä varten ja koneet oli kiinteästi pulpetteihin asennettuja dos-koneita ja niissä pyöriteltiin huimaa teko+ tekstinkäsittelyohjelmaa. Mutta tilanne muuttuin salaman nopeasti. Kouluun tuli uusi ATK luokka parin kuukauden välein ja pari vuotta myöhemin internetin käyttö aloi olla opiskelijoille arkipäivää. En muista ihan varmuudella että minä vuonna hankin nettipankin tunnukset, mutt.a ainakin asunnossa jossa asuin 1998 käytin nettipankkia internetin ja modemiyhteyden kautta.
Itelätäni ainakin on jäänyt täysin välistä nämä tekstipohjaiset palvelut ennen internettiä, joista täällä puhutaan, joita on ilmeisesti ollut 80 ja 90 lukujen vaihteessa. Täytyy kysyä vanhemmalta kollegalta, jos tuollainen on ollut mahdollista, niin hän on sitä käyttänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.
Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69
Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...
Joo ei ollu graafista klikkinettiä, vaan piti osata itse hakea sivut (anteeksi, bulletin board, sillä nimellä sivut tais kulkea silloin), saada ne listaamaan sisältöään ja komennot ja sitten antaa komennot. Jälleen kerran, ei ollut yleisessä WT käytössä koska tietsikka laitteineen maksoi 20.000mk. Kuten ei myöskään luottokortitkaan olleet yleisessä WT käytössä jo viimeiset 20v ennen 88.
Annat tosi sivistynyneen kuvan itsestäsi luokittellessasi alle keskitulon ansaitsevan väen roskaksi
Assburger kirjoitti:
Kun menin ensimmäiseen kunnon työhöni vuonna -91 , siellä oli vastikään siirrytty maksamaan palkka tilille.
Olivat pari vuotta aiemmin saaneet palkat paperisessa tilipussissa käteisenä!Plin semtään aoemmin saanut palkan tilille kesä-ja tilapäistöistä yhtä kenttäsirkkelin lautapojan pimeää keikkaa lukuunottamatta.
Tainnut olla parikymmentä vuotta aikaisemmin tuo vastikään, kun ammattiliitot sopivat työnantajaliittojen kanssa vuonna 1968 siirtymisestä tilien maksamisesta pankkiin.
Minä olen saanut palkan tilipussissa ensimmäisissä kesätöissä 70-luvun alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vähän ohi aiheen, mutta muistatteko vielä automaattikortit? Eli pankkikortti millä pystyi nostamaan rahaa automaatista ja maksamaan laskuja automaatilla, mutta kaupassa sillä ei voinut maksaa.
Kutsuttiin pankkikorteiksi.
Minulla ainakin oli pitkään automaattikortteja. Niillä saattoi jopa saada rahaa automaatista ulkomailla (Visa Electron), mutta ei voinut maksaa kaupassa. Pankkikorteilla taas voi maksaa kaupassa.
Minulla on ollut joskus 80 luvuun lopulla tuolainen automaattikortti. olihan se vähän hankalaa kun autokin tankatessa, piti ensin käydä nostamassa rahaa automaatista ja sen jälkeen mennä tankkaamaan seteliautomaattiin, mutta silti se oli huima edestysaskel siihen nähden että olisi pitänyt käydä pankissa pankin aukioloaikana ja sen jälkeen tankkaamassa huoltoaseman aukioloaikana. Kaupassa kortilla maksamistahan paheksuttiin tuolloin ja olen huomannut että osa vanhemmista ihmisistä paheksuu vieläkin. Minun mielestä siihen aikaan opiskelija ei edes saanut oikeaa pankkikorttia, koska ei ollut säännöllisiä tuloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla olin kahtena kesänä interreilaamassa Euroopassa. Suomessa pankista haettiin tietyllä summalla matkashekkejä, jotka sitten jokaisessa maassa, jossa käytiin vaihdettiin pankin tiskillä kysyisen maan rahaksi. Jokaisella Euroopan maalla oli oma raha ja kyllä oli kuukauden reissaamisen jälkeen repun pohjalla sekalainen valikoima kolikoita.
Tuosta tuli mieleen, että 1980-luvun loppupuolella hankin Visa-kortin, jota käytin siis luottokorttina interraililla. Pariisissa käveltiin kolme päivää ennen kuin löytyi ensimmäinen automaatti, josta sai rahaa sillä kortilla.
Pankkikorttien edeltäjä taisi olla automaattikortti, jolla sai "seinästä" rahaa.
Ei, vaan pankkikortit tulivat ensin. Automaattikortti oli sitten vaihtoehto, jos halusi kortin, jolla ei voinut maksaa missään, vaan vain nostaa rahaa automaatista. Minulla oli tili kahdessa eri pankissa. Toiseen otin vain automaattikortin, koska katsoin sen turvallisemmaksi, koska sillä ei pystynyt tekemään mitään tietämättä tunnuslukua. Pankkikortilla saattoi tehdä ainakin pieniä ostoksia käytännössä kuka tahansa.
Oleellinen ero näiden korttityyppien välillä oli, että pankkikortin saamiseen oli melko tiukat kriteerit. Piti olla säännölliset ja suht korkeat tulot. Automaattikortin taas sai taas kuka tahansa, esim. opiskelijoilla oli ainoa vaihtoehto. Vielä 90-luvun lopulla yrittäjäkaverilleni ei myönnetty Visaa, koska tulot olivat epäsäännölliset. Joutui käyttämään miehensä sivukorttia, mikä oli aavistuksen noloa.
Tämä kirjoittaja taitaa sekoittaa pankki- ja luottokortit. Pankkikortin sai ilman säännöllisiä tuloja. Kun 1980-luvun puolivälissä lähdin opiskelemaan, sain ilman ongelmia pankkikortin, vaikka ainoat tuloni olivat opintotuki ja -laina. Sen sijaan luottokortin saamiseen vaadittiin säännölliset tulot.
Eikä niitä laskuja enää 1980-luvulla maksettu pankin tiskillä muuten kuin silloin, jos laskun maksamisella oli kiire tai siitä tarvittiin nopeasti kuitti. Normaali tapa oli laittaa laskut maksupalveluun.
Olikohan se niin, että automaattikortin sai jo alaikäisenä?
Minulla oli automaattikortti lukion tokalla vuonna 1991, ja kaikilla kavereillani ei todellakaan ollut. KOP:n Hakki Hamsteri -kerhosta se alkoi minulla, siellä oli jokin kampanja, kun olin ipana, ja sain perustettua sinne ihan oman tilin, jonne eivanhemmilla ollut asiaa. Olin innoissani omasta tilistä ja tallettelin sinne viikkorahojani. Kun siellä tuli mahdolliseksi hankkia automattikortti, olin ensimmäisten joukossa hankkimassa. Sain automaateista rahaa paljon ennen monia muita, ja muistan, että sitä ihmeteltiin, koska aikuiset käyttivät pankkikortteja, joilla voi maksaa kaupassa. Minä saatoin vain nostaa rahaa, mutta automaattikortikseni tuli jossain vaiheessa Visa Electron, ja vuonna 1993 nostin sillä sujuvasti rahaa automaateista myös ulkomailla, mutta se kortti oli muistaakseni jo OP:n. Lapsilisätiliini OP:ssä en saanut alaikäisenä koskea, joten Hakki Hamsteri -tili oli silloin tärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.
Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69
Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...
Joo ei ollu graafista klikkinettiä, vaan piti osata itse hakea sivut (anteeksi, bulletin board, sillä nimellä sivut tais kulkea silloin), saada ne listaamaan sisältöään ja komennot ja sitten antaa komennot. Jälleen kerran, ei ollut yleisessä WT käytössä koska tietsikka laitteineen maksoi 20.000mk. Kuten ei myöskään luottokortitkaan olleet yleisessä WT käytössä jo viimeiset 20v ennen 88.
Annat tosi sivistynyneen kuvan itsestäsi luokittellessasi alle keskitulon ansaitsevan väen roskaksi
Mun vanhemmat tykkäis tosta ilmaisusta. 4 kotia, 12 venettä, 3 autoa, 5 prätkää.. 3 tietsikkaa ja muutama milli osakkeita ja ovat ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa ihan tavallisista työpaikoista: TJ ja senior partner :p
Ne ei tykkää ku ylenkatson, mutta kun en ylenkatso rahan vaan elämänkosketuksen mukaan...
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kun menin ensimmäiseen kunnon työhöni vuonna -91 , siellä oli vastikään siirrytty maksamaan palkka tilille.
Olivat pari vuotta aiemmin saaneet palkat paperisessa tilipussissa käteisenä!Plin semtään aoemmin saanut palkan tilille kesä-ja tilapäistöistä yhtä kenttäsirkkelin lautapojan pimeää keikkaa lukuunottamatta.
Tainnut olla parikymmentä vuotta aikaisemmin tuo vastikään, kun ammattiliitot sopivat työnantajaliittojen kanssa vuonna 1968 siirtymisestä tilien maksamisesta pankkiin.
Minä olen saanut palkan tilipussissa ensimmäisissä kesätöissä 70-luvun alussa.
Palkka tilille muutos on tapahtunut 70 luvun aikana. Ei se pankkiin maksamine ole tapahtunut nopeasti eikä kaikissa firmoissa samaan aikaan. Anoppi oli tarjoilija ja sai vielä 90 luvun alussa palkkansa ruskeassa kirjekuoressa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pankkeja oli ennen vanhaan useampia pienilläkin paikkkakunnilla ja niissä maksetiin laskut ja hoidettiin muut pankkiasiat. Henkilökuntaa istui tarpeeksi palvelemassa ja ne olivat normaalin virka-ajan auki. Posteissa pystyi hoitamaan postisäästöpankin asiakkaat raha-asioitaan. Ihmisillä oli pankkikirja eli pieni kirjanen, johon virkailija merkitsi kynällä tililtä nostot ja panot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan se paljon kätevämpää. Kerran kuussa kävi nostamassa talousrahat pankista ja jätti laskut maksettavaksi tai neiti maksoi ne samantien muutamassa minuutissa.
Millä tavalla kätevämpää, pankit olivat auki virka-aikaan ->töistä piti mennä pankkiin lounastunnilla niinkuin kaikkien muidenkin. -> ruuhkaa.
laskut piti muistaa paperisina ottaa kotoa mukaan kun lähti töihin
töistä ne piti muistaa ottaa mukaan pankkiin
rahaa piti roudata aina mukana
Tuossahan on jo järkyttävästi aivan turhaa tekemistä ja liikkumista ja odottamista.
Minusta paljon vaivalloisempaa ja tehottomampaa kuin nykyään.
Samalla kuin olet koneella toisella selaimella/välilehdellä/virtuaalikoneella omasta tietoturvaparanoiasta riippuan auki samalla kuin surffaa, hyväksyy laskut ja thats it. Minä ainkin käyn verkkopankissa päivittäin, myös viikonloppuisin.
Mihin on kiire? Ennenkin ihmiset elivät normaalia hyvää elämää ja asiat tuli hoidetuksi! Nyt on kiire ei minnekään. Räpläämään somessa kännykällä. Tehostaminen eli työvoiman vähentäminen ja voittojen maksimoiminen on ollut pankkiuudistusten takana. Kun Kokoomus päästettiin valtaan 1987 ja rahamarkkinat vapautuivat katastrofaalisin seurauksin, sen jälkee alkoi jo kansan jakaminen ja markkinoiden ylivalta kansan yli kaikkien päätösten suurimpana ohjaajana ja se jatkuu edelleen. Ei kansalta näitä koskaan kysytä! Nyt mummojen ja pappojen pitää räplätä kännykällä tai tietokoneella pankkiasiansa ja jos joku menee pieleen, ei voi mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.
Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69
Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...
ööö kyllä oli. oli kuule jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Suomi tosin liittyi internettiin 1988
Nettiä ei ollut 1988. Suomessa ei ainakaan, hyvä jos jollain olis edes tietsikka.
Vierailija kirjoitti:
Pankkeja oli ennen vanhaan useampia pienilläkin paikkkakunnilla ja niissä maksetiin laskut ja hoidettiin muut pankkiasiat. Henkilökuntaa istui tarpeeksi palvelemassa ja ne olivat normaalin virka-ajan auki. Posteissa pystyi hoitamaan postisäästöpankin asiakkaat raha-asioitaan. Ihmisillä oli pankkikirja eli pieni kirjanen, johon virkailija merkitsi kynällä tililtä nostot ja panot.
Ennen 90-luvun lamaa oli kaupunkien lähiöissäkin useimpien pankkien konttorit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.
Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69
Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...
ööö kyllä oli. oli kuule jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Suomi tosin liittyi internettiin 1988
Nettiä ei ollut 1988. Suomessa ei ainakaan, hyvä jos jollain olis edes tietsikka.
Yliopistot liittyivät internettiin 1988. Yksityishenkilön on ollut mahdollista saada internetyhteys vuodesta 1993 alkaen. Kun menin työelämään 1997, niin sielläkin nettiä käytettiin modemilla ja ehdottomasti vain työasioihin. Vaihdoin työpaikkaa 1999 ja varmaan jo sen saman vuoden aikana sinne hankittiin kiinteä internetyhtys ja annettiin lupa käyttää fiman nettiyhteyttä työajan jälkeen esimerkiksi pankkiasioiden hoitamiseen. Internetti on yleistynyt vasta 2000 luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vähän ohi aiheen, mutta muistatteko vielä automaattikortit? Eli pankkikortti millä pystyi nostamaan rahaa automaatista ja maksamaan laskuja automaatilla, mutta kaupassa sillä ei voinut maksaa.
Kutsuttiin pankkikorteiksi.
Minulla ainakin oli pitkään automaattikortteja. Niillä saattoi jopa saada rahaa automaatista ulkomailla (Visa Electron), mutta ei voinut maksaa kaupassa. Pankkikorteilla taas voi maksaa kaupassa.
Minulla on ollut joskus 80 luvuun lopulla tuolainen automaattikortti. olihan se vähän hankalaa kun autokin tankatessa, piti ensin käydä nostamassa rahaa automaatista ja sen jälkeen mennä tankkaamaan seteliautomaattiin, mutta silti se oli huima edestysaskel siihen nähden että olisi pitänyt käydä pankissa pankin aukioloaikana ja sen jälkeen tankkaamassa huoltoaseman aukioloaikana. Kaupassa kortilla maksamistahan paheksuttiin tuolloin ja olen huomannut että osa vanhemmista ihmisistä paheksuu vieläkin. Minun mielestä siihen aikaan opiskelija ei edes saanut oikeaa pankkikorttia, koska ei ollut säännöllisiä tuloja.
Opiskelija sai kyllä pankkikortin. Hankin itse sellaisen, kun aloitin opiskelut vuonna 1984. Ei sen saamisessa ollut mitään ongelmia, vaikka minulla ei ollut edes kesätyötuloja.
Vierailija kirjoitti:
Tämä onkin ihana ketju! Kuinka moni on soittanut puhelinkopista? Ottanut vastapuhelun posti-tele-laitoksesta? Ottanut kuvia kameralla, jossa on ulkoinen salama ja 24-28 kuvan filmi, joka sitten piti lähettää kehitettäväksi?
Tai tosi heviä settiä: Käynyt aikoinaan koulua myös lauantaisin? Muistaa ajan, kun kaikki kaupat menivät kiinni viimeistään klo 17 arkisin (lauantaisin puolenpäivän aikaan)?
Ei tarvitse mikään ikäloppu olla, jotta nuo muistaa. Olen 55-vuotias.
Joka lauantai ei ollut koulua, mutta usein oli. Onhan nytkin joitain poikkeustapauksia, mutta silloin se oli ihan normaalia.
Lähikaupat kaikki menivät kiinni klo 17. 00. En ole varma olivatko jotkut isommat auki? Asematunnellissa oli kaupat auki puoleen yöhön ja sunnuntaisin. Muistikuvat ovat 70-luvun alusta siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.
Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69
Öö ei tainnut olla nettiä v. 1988...
ööö kyllä oli. oli kuule jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Suomi tosin liittyi internettiin 1988
Nettiä ei ollut 1988. Suomessa ei ainakaan, hyvä jos jollain olis edes tietsikka.
Olen syntynyt 1971 ja yläasteella 1985 osallistuin koulun ATK-kerhoon, joka järjestettiin lukion koneilla ja siellä oli pari Commandore 64 konetta sekä yksi IBM PC. Kerhoa veti lukion matematiikan opettaja ja yksi lukiolainen poika, joka oli ns. nörtti. Tällä nörtillä oli jo tuolloin modemi ja jonkin tyyllinen sähköposti käytössä ja se oli lähestulkoon scifiä. Melko nörttejä ovat ne olleet, jotka ovat tietokoneella käyttäneet pankkipalveluja 80-lvulla.
Millä välineellä maksoit sähkölaskun, vuokran, puhelinlaskun ynnä muut kortilla vuonna 1977?