Onko kihlaus vielä lupaus avioliitosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkään ajatellut, että kihlaus on aina lupaus avioliitosta ja että naimisiin mentäisiin aika pian kihlauksen jälkeen.

Nyt kuitenkin on alkanut tuntumaan, että avioliitto instituutiona alkaa hiljalleen kuolemaan. Miksei siis kihlaus voisi olla nykyään tapa "epävirallisesti virallistaa" suhde. Ikään kuin romanttisena tekona :)

Niin tällaisella ajatusmallilla olen itsekin liikkeellä. En ymmärrä miksi alapeukutuksia.

AP

Alapeukutuksia koska ihmiset eivät pidä ajatusmallistasi. Yllätys että kaikki eivät olekaan valmiita rusikoimaan avioliitto-käsitteitä teidän kaltaisia palvelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se virallinen avioliitto sotkisi? Avioehdolla rajataan puolison avio-oikeus omaisuudesta, kumpikin pitää oman kotinsa jne.

Sitä en solmisi ellei kumpikin ole lähes varattomia. Muuten köyhhempi osapuoli luikertelee kuitenkin kiinni toisen rahoihin.

Miten se sen tekee? Asutaan erikseen, erilliset tilit jne. ja lisäksi nimeää tulevaksi edunvalvojakseen parhaan kaverinsa tai aikuisen lapsensa.

Mihin te sitä virallistamista tarvitsette? Sopimukset tuovat hyötyjä ja velvotteita. Jos niitä ei halua, niin eikö ei-virallisuus ole juuri parasta? Jos kyse on juhlista vietetätte jotain tapaamismerkkipäivää tms.

Kihlaus ei ole juridinen toimi eikä siis nykyään lupaus avioliitosta. Paremminkin se on juuri osoitus siitä, että me nyt ainakin tällä hetkellä ollaan kimpassa. Se on vähän kuin korvamerkitseminen, jota varsinkin hyvin nuoret harrastavat. Jo yläkoulussa ollaan niin vakavassa suhteessa mukamas, että kihloihin on pitänyt mennä. Ja kas kummaa, muutaman kuukauden päästä kihlakumppani on jo vaihtunut toiseen.

Paneeko keskenkasvuiset mukulat hanttiin, ettei vanhukset saa mennä naimisiin tai edes muuttaa yhteen asumaan? Suomen kielessä ei tuolle etäsuhteelle ole niin hyvää sanaa kuin ruotsissa: sambo on avopuoliso ja särbo on toisaalla asuva vakikumppani. Teillä on siis särbo-suhde. Mikään ei estä teitä menemästä kihloihin, jos siltä tuntuu. Oletko puhunut kumppanillesi asiasta. Moni jääräpää kuvittelee edelleen, että kosinta on yhtä kuin kihlaus, mikä ei pidä paikkaansa. Moni parihan on saattanut olla kihloissa jo vaikka kuinka pitkään, mutta koskaan ei ole kosintaa tapahtunut. Sekään ei ole juridinen toimi, mutta pikemminkin se on lupaus avioliitosta kuin kihlaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteistä kotia emme halua hankalien lapsikuvioiden takia eli avoliitto ei siten ole mahdollinen.

Te olette avoliitossa kun sanotte kavereillenne että olette avoliitossa. Mitään virallista avoliittoa ei ole eikä yhdessäasumispakkoa avoliitossa.

Eikö? Mä olen kuvitellut, että heti on avoliitossa, kun asuu jonkun kanssa yhdessä. Itsekin olen asunut, mutta en haluaisi kutsua sitä edes avoliitoksi. Ja meillä on lapsiakin.

Jos on parisuhteessa ja asuu samassa osoitteessa kumppaninsa kanssa, niin se on avioliitto riippumatta siitä, miksi sitä itse haluat tai et halua kutsua.

No ei todellakaan ole avioliitto, se on avoliitto.

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkään ajatellut, että kihlaus on aina lupaus avioliitosta ja että naimisiin mentäisiin aika pian kihlauksen jälkeen.

Nyt kuitenkin on alkanut tuntumaan, että avioliitto instituutiona alkaa hiljalleen kuolemaan. Miksei siis kihlaus voisi olla nykyään tapa "epävirallisesti virallistaa" suhde. Ikään kuin romanttisena tekona :)

Ei kihlaus, koska sillä käsitteellä on jo vakiintunut merkitys. Miten olisi liittoutuminen sormusten kanssa tai ilman? Liitto on puhdas sitoutumissopimus ja siihen voi sitten lisätä avon tai avion olosuhteiden mukaan. Toki ennen avioliittoa liittoutuneet ovat myös kihloissa ihan automaattisesti :) 

Vierailija kirjoitti:

Nyt pitäisi muistaa ettei avoliitto ole mikään virallinen siviilisääty.

Valtiovalta noteeraa sen vain tietyissä tapauksissa kun arvotaan kela-etuuksia ja perintojä. Silloinkin se on tulkintakysymys asuuko pari "avioliiton kaltaisissa olosuhteissa" vai ei.

Avoliittoja ei marssita mihinkään rekisteröimään koska niitä ei rekisteröidä missään.

Kela pitää rekisteriä kansalaisistaan. Siellä omissa tiedoissa on kohdassa "puoliso" usein myös vaikka olisi kämppäkaveri. Olisipa kiva tietää miten niiden kämppisten laita on, jotka eivät saa asumistukea tms. etuuksia, onko heilläkin tämä "puoliso" väkisin merkitty ja saako sitä poistettua pyynnöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kihloissa ollaan silloin, kun on luvattu mennä naimisiin. Et voi mennä kihloihin vain "ollaksesi kihloissa". Ikävää, jos et usko suhteeseenne ilman, että se tarvitsisi jonkun ihmeellisen vahvistuksen.

Voi mennä.

No voihan sitä kutsua vaikka mitä kihlaantumiseksi, mutta oikeasti kihlaantumisella tarkoitetaan juuri sitä kun luvataan mennä naimisiin toisen kanssa. Sitten monet ostavat merkiksi( muistutukseksi )siitä sormuksen. Jos ostat sormuksen ja päätät pitää sitä, koska olet parisuhteessa, niin ihan kivaa, mutta se ei ole kihlaus. Se on sama kuin ostaisitte samanlaiset paidat toisillenne ja kävelisitte niissä. Kaikki ajattelisi teidän olevan pari, mutta kihlapari olette vasta kun lupaatte toisillen mennä keskenänne naimisiin.

Sormuksilla tai ilman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteistä kotia emme halua hankalien lapsikuvioiden takia eli avoliitto ei siten ole mahdollinen.

Te olette avoliitossa kun sanotte kavereillenne että olette avoliitossa. Mitään virallista avoliittoa ei ole eikä yhdessäasumispakkoa avoliitossa.

Eikö? Mä olen kuvitellut, että heti on avoliitossa, kun asuu jonkun kanssa yhdessä. Itsekin olen asunut, mutta en haluaisi kutsua sitä edes avoliitoksi. Ja meillä on lapsiakin.

Jos on parisuhteessa ja asuu samassa osoitteessa kumppaninsa kanssa, niin se on avioliitto riippumatta siitä, miksi sitä itse haluat tai et halua kutsua.

Mutta aika jännä, että avoliitossa siis voi olla muka(??) asumatta yhdessä?

Pappia voi pyytää siunaamaan parisuhteenne ilman sen kummempaa parisuhteen nimen pohtimista. Tilaisuus voi olla vapaamuotoinen itse suunnittelemanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se virallinen avioliitto sotkisi? Avioehdolla rajataan puolison avio-oikeus omaisuudesta, kumpikin pitää oman kotinsa jne.

Sitä en solmisi ellei kumpikin ole lähes varattomia. Muuten köyhhempi osapuoli luikertelee kuitenkin kiinni toisen rahoihin.

Miten se sen tekee? Asutaan erikseen, erilliset tilit jne. ja lisäksi nimeää tulevaksi edunvalvojakseen parhaan kaverinsa tai aikuisen lapsensa.

No jos osaa ajatella NOIN pitkälle, niin ehkä sitten ei luikertele. Paitsi jos liitto on pitkä alkaa vaatia eroa ja omaisuuden sovittelua siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se virallinen avioliitto sotkisi? Avioehdolla rajataan puolison avio-oikeus omaisuudesta, kumpikin pitää oman kotinsa jne.

Sitä en solmisi ellei kumpikin ole lähes varattomia. Muuten köyhhempi osapuoli luikertelee kuitenkin kiinni toisen rahoihin.

Avioehto on juuri sinun kaltaisiasi ihmisiä varten, eli sen kun rajaat kirjallisella sopimuksella omat ja puolisosi omistukset erilleen.

Ei se riitä tapoihin joilla avioliitossa voi hävitä toiselle rahansa. Esim. edunvalvojuus on riski jne.

Avioliitossa on niin huonot ehdot miehelle, että miksi kukaan muu kuin uskovainen haluaisi mennä naimisiin nykyään. Avioehto ei ole laillisesti sitova. Lain mukaan miehen pitää turvata naiselle se elintaso, johon tämä on tottunut avioliiton aikana. Eli nainen saa vähintään puolet miehen asunnosta ja rahoista ja elatusmaksut päälle riippumatta siitä mitä avioehdossa lukee. Jotain erikoisempia kuten puolison yritys tai perintömökki voidaan avioehdossa turvata niin että se menee läpi ero-oikeudenkäynnissäkin.

Eikö samanlaiset tuulipuvut enää riitä? Pitää olla sormus niinku merkkinä, että me ollaan yhdessä?

Vierailija kirjoitti:

Avioliitossa on niin huonot ehdot miehelle, että miksi kukaan muu kuin uskovainen haluaisi mennä naimisiin nykyään. Avioehto ei ole laillisesti sitova. Lain mukaan miehen pitää turvata naiselle se elintaso, johon tämä on tottunut avioliiton aikana. Eli nainen saa vähintään puolet miehen asunnosta ja rahoista ja elatusmaksut päälle riippumatta siitä mitä avioehdossa lukee. Jotain erikoisempia kuten puolison yritys tai perintömökki voidaan avioehdossa turvata niin että se menee läpi ero-oikeudenkäynnissäkin.

Miten niin miehelle urpo kusipää? Nainenkin voi olla se varakkaampi osapuoli. Ja tosiaan perinnöt ovat onneksi paremmin suojassa avioehtojen sovitteluilta kuin parin keskinäiset sopimiset, hah, aika outoa. Ja siis muuten olen samaa mieltä, että en mene naimisiin, koska on niin monia tapoja, joilla omaisuus ei olekaan suojassa erossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteistä kotia emme halua hankalien lapsikuvioiden takia eli avoliitto ei siten ole mahdollinen.

Te olette avoliitossa kun sanotte kavereillenne että olette avoliitossa. Mitään virallista avoliittoa ei ole eikä yhdessäasumispakkoa avoliitossa.

Eikö? Mä olen kuvitellut, että heti on avoliitossa, kun asuu jonkun kanssa yhdessä. Itsekin olen asunut, mutta en haluaisi kutsua sitä edes avoliitoksi. Ja meillä on lapsiakin.

Ovatko kaikki kimppasunnossa asuvat opiskelijat keskenään avoliitossa?

Ovat.

T. KELA

Vierailija kirjoitti:

Pappia voi pyytää siunaamaan parisuhteenne ilman sen kummempaa parisuhteen nimen pohtimista. Tilaisuus voi olla vapaamuotoinen itse suunnittelemanne.

Miten papit mahtaisivat suhtautua esim. rakkausliittoon siunaamiseen?

AP

Mikä siinä on että joku ei halua naimisiin vaan eletään nk avoliitossa. Avioliitto osoittaa että rakastetaan .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pappia voi pyytää siunaamaan parisuhteenne ilman sen kummempaa parisuhteen nimen pohtimista. Tilaisuus voi olla vapaamuotoinen itse suunnittelemanne.

Miten papit mahtaisivat suhtautua esim. rakkausliittoon siunaamiseen?

AP

Papit siunaavat ostoskeskuksiakin, joten varmaan löytyy rakkausliittosi siunaava pappikin, jos sitä haluat. Mitään virallista tai juridista merkitystähän pappien siunauksilla ei kuitenkaan ole.

Papit siunaavat koteja, lemmikkieläimiä, rakennuksia ja vaikka mitä, joten jos kerran olette uskossa ja teille on tärkeää saada kristillinen siunaus yhdessäolollenne, niin ihan hyvin voitte kysyä tutulta papilta tulisiko hän siunaamaan parisuhteenne.