Miten hirveä asia teille olisi, jos tulisitte raskaaksi? Antaisitteko lapsen tulla?
Kommentit (50)
Hirveää, raskaus olisi todellakin ei-toivottu. Tekisin abortin. Ehkäisynä meillä sterilisaatio.
Olisi.Ainokainen on 19, minä 37 Suunnitelmissa on yrityksen perustaminen, olen siihen kouluttautumassa tehtyäni hoitotyötä 15 vuotta.
En tiedä mitä tekisin
Ei muuten olisi ongelmaa, mutta vähän kiusallista koska olen palaamassa töihin 8kk päästä, jäisin siis heti uudestaan äitiyslomalle kun vuosiloma loppuu :D
No aika paskaahan se on. Tänään kävin lekurissa ja maanantaina aika keskeytykseen. Ei maailman loppu, mutta ylimääräistä vaivaa kun pitää ravata lääkärillä ja olla duunista pois. Ja kun vika ei edes ollut minun, vaan huonosti asennetun kierukan niin kyllähän se ärsyttää
Tekisin abortin. Se ei olisi voinut saada alkuaan mistään muusta, kuin raiskauksesta. Hyi.
Abortti on murha, joten pitäisin lapsen tai antaisin adoptioon. Itsekkäät murhaajanaiset täällä taas vauhdissa, Paneminen tärkeämpää kuin ihmiselämä. Hyi.
Vaikea kysymys. Ikää on 40 ja olen jonossa sterkkaukseen, joten kyllähän se erittäin ei-toivottu tilanne olisi, kun ei parisuhdettakaan ole. Ei ole asiaa tarvinnut ajatella, mutta varmaan se abortti olisi sitten.
Hieman joutuisi työstämään ajatusta. Lapsi olisi meille kolmas. Viikonloppuna oli ovulaatio ja seksiä, jälkeenpäin alkoi hirvittämään ja halusin jälki ehkäisyn mutta ne olivat loppuneet apteekista. (vain minun tuurillani) Mies haluaisi neljä lasta, itse pohdiskelen voimavarojani, tosin taitaa olla jo myöhäistä :D
Olisin niin onnellinen. Ilman ehkäisyä oltu jo kolme vuotta, yksi keskenmeno.
Tottakai pitäisin.Pieni taloudellinen haaste olisi,mutta muuten iloinen asia. (Työssäkäyvä yh 36v.)
Erittäin epätoivottua, mutta koska vuosi sitten tein keskeytyksen joka teki elämästäni helvettiä, niin pitäisin.
Olisi se aika hirveä, sillä en mitenkään käsitä, miten raskaus olisi voinut saada alkunsa. En muista viime aikoina olleeni missään lähellekään sellaisessa tilanteessa, että olisin voinut saada sisälleni siittiöitä. Ikääkin on jo päälle viidenkymmenen - no, eihän se välttämättä raskautta estä, mutta heikentää mahdollisuuksia kyllä. Kuukautiset taisi tulla viimeksi huhtikuussa.
Ehkä siis olisin joko muistitoiminnoiltani tai mielenterveydeltäni niin huonossa jamassa, ettei minusta oikein olisi äidiksi. Enkä edes pidä lapsista. Ehkä se olisi sitten abortti. Tosin omasta puolestani voisin kyllä luovuttaa lapsen adoptoitavaksi, mutta mahtaisiko se ikäni huomioon ottaen olla ihan priimalaatua edes?
En todellakaan antaisi. Näen painajaisia joissa olen raskaana ja aborttia ei enää ehdi tehdä. Suunnittelen aina siinä vaiheessa itseni tappamista.
N 35
Minut on steriloitu 1997, vaihdevuosioireet alkoivat neljä vuotta sitten ja viimeiset kuukautiset minulla oli yli vuosi sitten. Lapsemme ovat iältään kolmenkympin molemmin puolin, kaksi lapsenlasta. Ihan kamalaahan tuo olisi ja näillä ikävuosilla ainoa oikea vaihtoehto olisi abortti.
Olisi se kyllä melko hirveää. Ja omituistakin koska mies on sterilisoitu monta vuotta sitten niin ihmettelisin kyllä kovasti. Nyt sanoisin että tekisin abortin mutta en tiedä pystyisinkö jos oikeasti olisin siinä tilanteessa. Ikää jo 44v ja lapset isoja, ei enää vauvoja kiitos.
Pitäisin ehdottomasti. Miehestä en tiedä mitä mieltä on. Itseasiassa täällä jännietään onko vahinko tapahtunut jouluaattona.
Ehkäisynä meillä kondomi. Esikoinen 14v.
T. 43v
Ei olisi hirveää vaan iloinen yllätys. Ainoa lapsemme saatiin 5 vuoden yrittämisen jälkeen ja on jo 10v. Minä 44v eli olisihan siinä ihmettelyä mutta kyllä ottaisin lapsen vastaan vaikka toista lasta ei ole koskaan edes yritettykään (otin kierukan raskauden jälkeen ja nyt jo toinen kierukka menossa). Tavallaan olen jopa toivonut tällaista vahinkoa mutta Mirena on toiminut minulle hyvin. ;) Miehen kanssa kun on puhuttu niin hänellekin vahinko olisi ok mutta aktiivisesti ei enää halua lapsentekoon ryhtyä. Kummallekin tuo 5v yritys oli aika raskas niin ei haluta yrittää enää uudelleen vaan lopetettiin ns. onnistumiseen. :)
Oudolta kyllä tuntuisi, olen 62-vuotias ja sukupuoliyhteydessä olen ollut viimeksi n. 10 vuotta sitten. Neitseellinen raskaus olisi, minusta taitaisi tulla julkkis. Mielenkiintoinen ajatus.
Olisi yllätys, pitäisin tietysti. En voisi tehdä aborttia ikinä. Sain joskus tietää, että oma äiti on tehnyt joskus, en ole sen jälkeen osannut kunnioittaa häntä. Äiti on rakas, mutta suhteeseemme tämä tieto vaikuttaa aina. Enkä haluaisi, että oma lapseni tuntisi minua kohtaan samoin :( Kaverini on tehnyt abortin, mutta hän oli 14 v ja hänet käytännössä pakotettiin siihen. On katunut asiaa tosi paljon, mutta nyt hänellä on lapsi, kun tuli aika pian uudestaan raskaaksi...
Aivan helvettiä,
M 56