Lue keskustelun säännöt.
Ehdotin miehelle, että ottaisi vastuun lasten harrastetavaroista
02.01.2018 |
ja niiden hankinnasta. Siis luistimet, jalkapllovarusteet, sukset jne. Mies oli heti, että joo, totta kai! Kerro vaan mitä ostaa ja minkäkokoista ja koska tarvitaan niin kyllä hän hoitaa. Just...
Mulla kilahti: yritän tässä kovasti päästä eroon projektipäällikön roolista (minkä mies kyllä tietää, juuri siitä keskustelimme), mutta ilmeisesti puolison aivokapasiteetti ei todellakaan ymmärrä mitä vastuulla tarkoitetaan. Onko muilla tällaista?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies soitti vuoden joka ikinen tiistai, että monelta se lapsen tiistain harrastus alkoikaan...
Se kuskaus kun oli uskottu hänelle. Joka toinen kerta ajoi paikan ohi ja lapset takapenkiltä sitten hihkuivat, että käänny. Kaksi kertaa toi lapsen kotiin ja kolme kertaa unohti hakea.
Meillä pianoa harrastavalla on syksyn aikana kolme kertaa joko peruuntunut tai lyhentynyt puoleen kun mies on havahtunut vasta opettajan soittoon, että missä lapsi viipyy... 7-vuotias kun ei pysty tätä yksin hoitamaan ja tarvinnut kuskia.
Ap
Lapsista meinaisitte kasvattaa samalaisia kuin isänsä? Koululaisen pitäisi jo hiukan ottaa sitä vastuuta, eikä passiivisena odottaa, että kaikki tehdään valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on paras kommentti! Kertooka mulle keskiluokkainen perhe jossa 7-vuotias hoitaa harrastuksensa itse ja harrastaa ihan normaalisti :D
Nostaa kättään. Liikunta- ja musiikkikerhot on koulun tilossa, johon alakoululaiset kävelee ihan itse oikeaan aikaan ja paikkaan :D Ja yksi kulkee bussilla tai pyörällä 2 km päähän jalkapallo harkkoihin.
No meilläkin on lapsen harrastus koulun tiloissa. Sinne vaan on 13 kilsan matka.
No meidän lapsen harrastus on ihan toisessa kaupungissa ja matkaa yli 20 kilsaa, mutta silti pääsee sinne bussilla kolme neljä kertaa viikossa. Meillä kun ei vuorotyöläisillä ole mahdollista kuskata.
Meillä se bussilla kulkeminen kestää niin kauan että ei ehdi sinne harrqstukseen.
Ja meillä joutuu menemään pyörällä tai kävelleen ensin pysäkille ja vaihtamaan bussia, mutta silti lapsi on tämän kaiken valmis näkemään vaikka se vie aikaa toista tuntia.
No kyllä meilläkin lapsi on valmis näkemään vaivaa, mutta kun se harrastus alkaa tiettyyn aikaan. Yllättäen se ei noudata meidän lapsen rytmiä.😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on paras kommentti! Kertooka mulle keskiluokkainen perhe jossa 7-vuotias hoitaa harrastuksensa itse ja harrastaa ihan normaalisti :D
Nostaa kättään. Liikunta- ja musiikkikerhot on koulun tilossa, johon alakoululaiset kävelee ihan itse oikeaan aikaan ja paikkaan :D Ja yksi kulkee bussilla tai pyörällä 2 km päähän jalkapallo harkkoihin.
No meilläkin on lapsen harrastus koulun tiloissa. Sinne vaan on 13 kilsan matka.
No meidän lapsen harrastus on ihan toisessa kaupungissa ja matkaa yli 20 kilsaa, mutta silti pääsee sinne bussilla kolme neljä kertaa viikossa. Meillä kun ei vuorotyöläisillä ole mahdollista kuskata.
Meillä se bussilla kulkeminen kestää niin kauan että ei ehdi sinne harrqstukseen.
Ja meillä joutuu menemään pyörällä tai kävelleen ensin pysäkille ja vaihtamaan bussia, mutta silti lapsi on tämän kaiken valmis näkemään vaikka se vie aikaa toista tuntia.
Mutta mitä se vaivan näkeminen auttaa, jos sinne harrastukseen ei kuitenkaan ehdi??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies soitti vuoden joka ikinen tiistai, että monelta se lapsen tiistain harrastus alkoikaan...
Se kuskaus kun oli uskottu hänelle. Joka toinen kerta ajoi paikan ohi ja lapset takapenkiltä sitten hihkuivat, että käänny. Kaksi kertaa toi lapsen kotiin ja kolme kertaa unohti hakea.
Meillä pianoa harrastavalla on syksyn aikana kolme kertaa joko peruuntunut tai lyhentynyt puoleen kun mies on havahtunut vasta opettajan soittoon, että missä lapsi viipyy... 7-vuotias kun ei pysty tätä yksin hoitamaan ja tarvinnut kuskia.
Ap
Lapsista meinaisitte kasvattaa samalaisia kuin isänsä? Koululaisen pitäisi jo hiukan ottaa sitä vastuuta, eikä passiivisena odottaa, että kaikki tehdään valmiiksi.
Katsotaan nyt kumpi oppii ensin, mies vai lapsi : D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi jättänyt kysymättä olisit edelleen tyytymätön häneen. Ei olisi kuitenkaan osannut ostaa oikeanlaisia juuri oikeaan aikaan, jne.
Nimenomaan. Mies tietää, ettei ne koskaan tule olemaan oikeat kuitenkaan, jos itse menee hankkimaan konsultoimatta päällepäsmäriä, joka jo innolla odottaa sitä seuraavaa hetkeä jolloin saa tuntea itsensä tärkeäksi valittamalla kaikesta.
Lakkaa nyt jo. Varmasti tuollaista on paljonkin, mutta mikään ap:n viesteissä ei vaikuta siltä että tästä olisi kyse. Asiat voi hoitaa monella tapaa, tai ne voi kerta kaikkiaan jättää hoitamatta. On lapsellista marttyyriutta esittää, että ei olisi eroa sen hoitamatta jättämisen ja omalla tavalla hoitamisen välillä ja ottaa itseensä sitä, jos hoitamatta jättämisestä ei saakaan kiitosta ja mitalia.
Tässäkin vois olla ihan hyvä opettaa sille 7-vuotiaalle kantamaan vastuuta yhdessä, mukaan hankkimaan ja huoltamaan välineitä ja pitämään huolta myös itse, että on sovittuun aikaan sovitussa paikassa. Lähes kaikilla tuon ikäisillä on jo puhelimet? Mutta mikä on mammojen virallinen mielipide? "Ei 7-vuotias VOI..."
Kyllä näin on, mutta miksi juuri äidin pitäisi olla se joka soittaa 7-vuotiaan puhelimeen ja muistuttaa, että nyt lähdetään? Ja käy hänen kanssaan ostamassa suuremmat nappulakengät? Siitähän tässä oli kyse: voisiko isä kantaa vastuun? Vastuu tällaisissa asioissa on aina AIKUISELLA, vaikka 7-vuotias menisikin yksin harrastukseen bussilla ja pesisi omat varusteensa.
Miksi tosiaan äiti ottaa tämä roolin itselleen ja sitten uhriutuu? Eikö kello jo opetella jo viimeistään esikoulussa? Koululaisen pitäisi on itse tietää milloin pitää olla esim. valmiina lähtemään kouluun ja mitä seuraa jos myöhästyy. Ja luulisi lapsen jo osaavan ottaa isää kädestä kiinni ja muodostaa sanat, että lähdetään ostamaan ne napparit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on paras kommentti! Kertooka mulle keskiluokkainen perhe jossa 7-vuotias hoitaa harrastuksensa itse ja harrastaa ihan normaalisti :D
Nostaa kättään. Liikunta- ja musiikkikerhot on koulun tilossa, johon alakoululaiset kävelee ihan itse oikeaan aikaan ja paikkaan :D Ja yksi kulkee bussilla tai pyörällä 2 km päähän jalkapallo harkkoihin.
No meilläkin on lapsen harrastus koulun tiloissa. Sinne vaan on 13 kilsan matka.
No meidän lapsen harrastus on ihan toisessa kaupungissa ja matkaa yli 20 kilsaa, mutta silti pääsee sinne bussilla kolme neljä kertaa viikossa. Meillä kun ei vuorotyöläisillä ole mahdollista kuskata.
Meillä se bussilla kulkeminen kestää niin kauan että ei ehdi sinne harrqstukseen.
Ja meillä joutuu menemään pyörällä tai kävelleen ensin pysäkille ja vaihtamaan bussia, mutta silti lapsi on tämän kaiken valmis näkemään vaikka se vie aikaa toista tuntia.
Mutta mitä se vaivan näkeminen auttaa, jos sinne harrastukseen ei kuitenkaan ehdi??
Ei ehdi aiempaa bussiin vai mihin ei ehdi?
Vierailija kirjoitti:
Eli oisko parempi, että menis vaan ostaan mitä sattuu? Sitten ois vääränlaiset sukset ja liian pienet monot.
Olet selvästi aikaisemmin ominut tuon tehtävän niin selkeästi ettei hän tiedä lähtökohtia. Hänhän vain tavallaan haluaa perehdytyksen uuteen tehtävään, todennäköisesti jatkossa osaa sitten toimia itsenäisemmin.
Täyttä p***aa!!!
En ole ap, mutta tilanne on vähän sama meilläkin. Ja miten itse noin ylipäätään joudun ratkomaan uusia tilanteita? Aika usein vastauksen kertoo Google. Otan siis asioista selvää, jos en tiedä. Etsin tietoa ja vertailen. Ja ihan kaikkea ei tarvitse itse tietääkään, siksi on ammatti-ihmisiä, jotka tietävät.
Kaikenlaisissa urheiluvälinehankinnoissa pakkaan lapset autoon, ajan urheiluliikkeeseen ja sanon ne maagiset sanat: "Saisinko apua, kiitos." Sen jälkeen seison vieressä, kun ammattitaitoinen myyjä valitsee ja sovittaa ne oikean kokoiset monot, luistimet ja nappikset. Opastaa minua suksien voitelussa ja välineiden huollossa. Minä kerron vain budjetin.
Mikä tässä on se kohta, missä se mies tarvitsee naisen antamaa perehdytystä?
Kahden kuukauden ajan pyysin, että mies olisi päivittänyt lasten hiihtovälineet ja luistimet, että olisivat valmiina kun niitä tarvitaan. Ylivoimaista oli. Hoidin homman itse viime viikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi jättänyt kysymättä olisit edelleen tyytymätön häneen. Ei olisi kuitenkaan osannut ostaa oikeanlaisia juuri oikeaan aikaan, jne.
Nimenomaan. Mies tietää, ettei ne koskaan tule olemaan oikeat kuitenkaan, jos itse menee hankkimaan konsultoimatta päällepäsmäriä, joka jo innolla odottaa sitä seuraavaa hetkeä jolloin saa tuntea itsensä tärkeäksi valittamalla kaikesta.
Lakkaa nyt jo. Varmasti tuollaista on paljonkin, mutta mikään ap:n viesteissä ei vaikuta siltä että tästä olisi kyse. Asiat voi hoitaa monella tapaa, tai ne voi kerta kaikkiaan jättää hoitamatta. On lapsellista marttyyriutta esittää, että ei olisi eroa sen hoitamatta jättämisen ja omalla tavalla hoitamisen välillä ja ottaa itseensä sitä, jos hoitamatta jättämisestä ei saakaan kiitosta ja mitalia.
Tässäkin vois olla ihan hyvä opettaa sille 7-vuotiaalle kantamaan vastuuta yhdessä, mukaan hankkimaan ja huoltamaan välineitä ja pitämään huolta myös itse, että on sovittuun aikaan sovitussa paikassa. Lähes kaikilla tuon ikäisillä on jo puhelimet? Mutta mikä on mammojen virallinen mielipide? "Ei 7-vuotias VOI..."
Kyllä näin on, mutta miksi juuri äidin pitäisi olla se joka soittaa 7-vuotiaan puhelimeen ja muistuttaa, että nyt lähdetään? Ja käy hänen kanssaan ostamassa suuremmat nappulakengät? Siitähän tässä oli kyse: voisiko isä kantaa vastuun? Vastuu tällaisissa asioissa on aina AIKUISELLA, vaikka 7-vuotias menisikin yksin harrastukseen bussilla ja pesisi omat varusteensa.
Niin, miksi pitäisi? Ei miksikään. Idea oli se, että LAPSI voi soittaa, jos joku meinaa unohtaa. Ei tarvi passiivisena odotella. Meillä 4-vuotiaista asti lapset tiesivät tarkalleen harrastuksensa ajankohdan. Toki molempien vanhempien tulee kantaa yhtä suuri vastuu, mutta en ala ottamaan tarkemmin kantaa miten työnjako menee tässä tapauksessa. Kokemuksesta vaan olen niin tottunut näkemään näitä äitejä, joille vain oma tapa on oikea (tämä ketju muuten todistaa asian parhaiten oikeaksi!)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on paras kommentti! Kertooka mulle keskiluokkainen perhe jossa 7-vuotias hoitaa harrastuksensa itse ja harrastaa ihan normaalisti :D
Nostaa kättään. Liikunta- ja musiikkikerhot on koulun tilossa, johon alakoululaiset kävelee ihan itse oikeaan aikaan ja paikkaan :D Ja yksi kulkee bussilla tai pyörällä 2 km päähän jalkapallo harkkoihin.
No meilläkin on lapsen harrastus koulun tiloissa. Sinne vaan on 13 kilsan matka.
No meidän lapsen harrastus on ihan toisessa kaupungissa ja matkaa yli 20 kilsaa, mutta silti pääsee sinne bussilla kolme neljä kertaa viikossa. Meillä kun ei vuorotyöläisillä ole mahdollista kuskata.
Meillä se bussilla kulkeminen kestää niin kauan että ei ehdi sinne harrqstukseen.
Ja meillä joutuu menemään pyörällä tai kävelleen ensin pysäkille ja vaihtamaan bussia, mutta silti lapsi on tämän kaiken valmis näkemään vaikka se vie aikaa toista tuntia.
Mutta mitä se vaivan näkeminen auttaa, jos sinne harrastukseen ei kuitenkaan ehdi??
Ei ehdi aiempaa bussiin vai mihin ei ehdi?
Oletko vähän tyhmä?
Jos koulu loppuu tiettyyn aikaan ja harrastus alkaa tiettyyn aikaan ja koti on tiettssä paikassa ja koulu on tietyssä paikassa niin kai tajuat, ettei ne lapsen ponnistelut vaikuta koulun tai harrastuksen aikoihin tai minkään sijaintiin? Pahvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meidän ekaluokkalainen selviä harrastuksistaan ollenkaan itse. Ei löydä tavaroita, ei muista lähteä, ei hahmota ajan kulua, ei osaa ajoittaa välipalaa tms. Vaan saattaa jäädä vaikka lumikasoihin niin, että myöhästyy (paljon).
Sen sijaan meidän kolmevuotias kohta noihin asioihin jo vähän pystyy.
Ekaluokkalainen sitten taas on taitava lukija ja laskija jne. Eli sillä tavalla ei erityislapsesta ole kysymys.
Lapset ne vaan on kovin erilaisia, vaikka olenkin yrittänyt ”hoitaa homman kerralla kuntoon” jottei minun enää mitään tarvis muistutella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on paras kommentti! Kertooka mulle keskiluokkainen perhe jossa 7-vuotias hoitaa harrastuksensa itse ja harrastaa ihan normaalisti :D
Nostaa kättään. Liikunta- ja musiikkikerhot on koulun tilossa, johon alakoululaiset kävelee ihan itse oikeaan aikaan ja paikkaan :D Ja yksi kulkee bussilla tai pyörällä 2 km päähän jalkapallo harkkoihin.
No meilläkin on lapsen harrastus koulun tiloissa. Sinne vaan on 13 kilsan matka.
No meidän lapsen harrastus on ihan toisessa kaupungissa ja matkaa yli 20 kilsaa, mutta silti pääsee sinne bussilla kolme neljä kertaa viikossa. Meillä kun ei vuorotyöläisillä ole mahdollista kuskata.
Meillä se bussilla kulkeminen kestää niin kauan että ei ehdi sinne harrqstukseen.
Ja meillä joutuu menemään pyörällä tai kävelleen ensin pysäkille ja vaihtamaan bussia, mutta silti lapsi on tämän kaiken valmis näkemään vaikka se vie aikaa toista tuntia.
No kyllä meilläkin lapsi on valmis näkemään vaivaa, mutta kun se harrastus alkaa tiettyyn aikaan. Yllättäen se ei noudata meidän lapsen rytmiä.😂
Sittenhän tässä on lapselle elävää oppimateriaalia siihen itsenäisyyteen ja aikuisuuten miten päästä paikalle ajoissa, kun kaikki ei mene tismalleen hänen tahtiinsa. Mutta se tuntuu olevan nykylapselle liian raskas ponnistus tehdä tai ajatella jotain itse kun kaikki ei pyörikää hänen navan ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on paras kommentti! Kertooka mulle keskiluokkainen perhe jossa 7-vuotias hoitaa harrastuksensa itse ja harrastaa ihan normaalisti :D
Nostaa kättään. Liikunta- ja musiikkikerhot on koulun tilossa, johon alakoululaiset kävelee ihan itse oikeaan aikaan ja paikkaan :D Ja yksi kulkee bussilla tai pyörällä 2 km päähän jalkapallo harkkoihin.
No meilläkin on lapsen harrastus koulun tiloissa. Sinne vaan on 13 kilsan matka.
No meidän lapsen harrastus on ihan toisessa kaupungissa ja matkaa yli 20 kilsaa, mutta silti pääsee sinne bussilla kolme neljä kertaa viikossa. Meillä kun ei vuorotyöläisillä ole mahdollista kuskata.
Meillä se bussilla kulkeminen kestää niin kauan että ei ehdi sinne harrqstukseen.
Ja meillä joutuu menemään pyörällä tai kävelleen ensin pysäkille ja vaihtamaan bussia, mutta silti lapsi on tämän kaiken valmis näkemään vaikka se vie aikaa toista tuntia.
Mutta mitä se vaivan näkeminen auttaa, jos sinne harrastukseen ei kuitenkaan ehdi??
Ei ehdi aiempaa bussiin vai mihin ei ehdi?
En minä tiedä, kun en ole tuo kirjoittaja, mutta jos toinen sanoo, ettei lapsi ehdi bussilla, niin miten se voi olla noin vaikea uskoa?? Yleensä lapset käyvät koulua, josta ei voi lähteä aikaisemmin ehtiäkseen siihen aiempaan bussiin, jolla ehtisi ajoissa harrastukseen. Oletko jotenkin vajaa vai miten tämä on sinulle täysin mahdoton kuvitella?
Itse asuin lapsena pikkukylässä, josta meni kyllä busseja (harvoin) lähimpään kaupunkiin, mutta harrastukseni ei ollut siellä kaupungissa vaan 20km päässä keskellä ei mitään. Kesällä menin kyllä usein pyörällä, mutta talvisin vanhemmat todellakin veivät minut autolla. Miksi sinulle on niin kauhea ongelma, jos jonkun lapsi tarvitsee kyydin harrastukseensa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on paras kommentti! Kertooka mulle keskiluokkainen perhe jossa 7-vuotias hoitaa harrastuksensa itse ja harrastaa ihan normaalisti :D
Nostaa kättään. Liikunta- ja musiikkikerhot on koulun tilossa, johon alakoululaiset kävelee ihan itse oikeaan aikaan ja paikkaan :D Ja yksi kulkee bussilla tai pyörällä 2 km päähän jalkapallo harkkoihin.
No meilläkin on lapsen harrastus koulun tiloissa. Sinne vaan on 13 kilsan matka.
No meidän lapsen harrastus on ihan toisessa kaupungissa ja matkaa yli 20 kilsaa, mutta silti pääsee sinne bussilla kolme neljä kertaa viikossa. Meillä kun ei vuorotyöläisillä ole mahdollista kuskata.
Meillä se bussilla kulkeminen kestää niin kauan että ei ehdi sinne harrqstukseen.
Ja meillä joutuu menemään pyörällä tai kävelleen ensin pysäkille ja vaihtamaan bussia, mutta silti lapsi on tämän kaiken valmis näkemään vaikka se vie aikaa toista tuntia.
Mutta mitä se vaivan näkeminen auttaa, jos sinne harrastukseen ei kuitenkaan ehdi??
Ei ehdi aiempaa bussiin vai mihin ei ehdi?
Oletko vähän tyhmä?
Jos koulu loppuu tiettyyn aikaan ja harrastus alkaa tiettyyn aikaan ja koti on tiettssä paikassa ja koulu on tietyssä paikassa niin kai tajuat, ettei ne lapsen ponnistelut vaikuta koulun tai harrastuksen aikoihin tai minkään sijaintiin? Pahvi.
Miten vanhemmat sitten ehtii kustata? Eikä heidän tarvitse käydä töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on paras kommentti! Kertooka mulle keskiluokkainen perhe jossa 7-vuotias hoitaa harrastuksensa itse ja harrastaa ihan normaalisti :D
Nostaa kättään. Liikunta- ja musiikkikerhot on koulun tilossa, johon alakoululaiset kävelee ihan itse oikeaan aikaan ja paikkaan :D Ja yksi kulkee bussilla tai pyörällä 2 km päähän jalkapallo harkkoihin.
No meilläkin on lapsen harrastus koulun tiloissa. Sinne vaan on 13 kilsan matka.
No meidän lapsen harrastus on ihan toisessa kaupungissa ja matkaa yli 20 kilsaa, mutta silti pääsee sinne bussilla kolme neljä kertaa viikossa. Meillä kun ei vuorotyöläisillä ole mahdollista kuskata.
Meillä se bussilla kulkeminen kestää niin kauan että ei ehdi sinne harrqstukseen.
Ja meillä joutuu menemään pyörällä tai kävelleen ensin pysäkille ja vaihtamaan bussia, mutta silti lapsi on tämän kaiken valmis näkemään vaikka se vie aikaa toista tuntia.
No kyllä meilläkin lapsi on valmis näkemään vaivaa, mutta kun se harrastus alkaa tiettyyn aikaan. Yllättäen se ei noudata meidän lapsen rytmiä.😂
Sittenhän tässä on lapselle elävää oppimateriaalia siihen itsenäisyyteen ja aikuisuuten miten päästä paikalle ajoissa, kun kaikki ei mene tismalleen hänen tahtiinsa. Mutta se tuntuu olevan nykylapselle liian raskas ponnistus tehdä tai ajatella jotain itse kun kaikki ei pyörikää hänen navan ympärillä.
Öh. Ei se aikuinenkaan tuolla aikataululla sinne harrastukseen julkisilla sen kummemmin ehtisi, vaikka treenaisi itsenäisyyttä maailman tappiin. Miten tyhmä oikein olet? 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Sanoin tietysti etten ihan tuota tarkoittanut ja muistuttelin aiemmista vuosista jolloin tästä oli jo pari kertaa sovittu (luistimien osalta kun itsekin lätkää pelaa). Esim. Viime vuonna jouduin hakee sittarista yhdet luistimet edellisenä iltana kun koulun luistelut alkoi. Koska mies ei ollut hoitanut. No tästäpä pääsimme sitten hedelmällisen keskustelun ytimeen eli riitaan, jossa mies kakkosvastauksen tavoin vetosi ettei voi tietää mitä MINÄ haluan. No ehkei tarvitsekaan tietää miten minä haluan asian hoidettavan vaan ihan hoitaa niin kuin parhaakseen näkee. Hoitamatta jättäminen ei ainakaan ole se mitä haluan.
Ja sä ihan tosissasi uskot tähän? Et sulle olis kelvannut miehen tapa hoitaa asia? Vaikka olis ollut mikä merkki tai paljon kalliimmalla? Tai kirppikseltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on paras kommentti! Kertooka mulle keskiluokkainen perhe jossa 7-vuotias hoitaa harrastuksensa itse ja harrastaa ihan normaalisti :D
Nostaa kättään. Liikunta- ja musiikkikerhot on koulun tilossa, johon alakoululaiset kävelee ihan itse oikeaan aikaan ja paikkaan :D Ja yksi kulkee bussilla tai pyörällä 2 km päähän jalkapallo harkkoihin.
No meilläkin on lapsen harrastus koulun tiloissa. Sinne vaan on 13 kilsan matka.
No meidän lapsen harrastus on ihan toisessa kaupungissa ja matkaa yli 20 kilsaa, mutta silti pääsee sinne bussilla kolme neljä kertaa viikossa. Meillä kun ei vuorotyöläisillä ole mahdollista kuskata.
Meillä se bussilla kulkeminen kestää niin kauan että ei ehdi sinne harrqstukseen.
Ja meillä joutuu menemään pyörällä tai kävelleen ensin pysäkille ja vaihtamaan bussia, mutta silti lapsi on tämän kaiken valmis näkemään vaikka se vie aikaa toista tuntia.
No kyllä meilläkin lapsi on valmis näkemään vaivaa, mutta kun se harrastus alkaa tiettyyn aikaan. Yllättäen se ei noudata meidän lapsen rytmiä.😂
Sittenhän tässä on lapselle elävää oppimateriaalia siihen itsenäisyyteen ja aikuisuuten miten päästä paikalle ajoissa, kun kaikki ei mene tismalleen hänen tahtiinsa. Mutta se tuntuu olevan nykylapselle liian raskas ponnistus tehdä tai ajatella jotain itse kun kaikki ei pyörikää hänen navan ympärillä.
Tämä on kyllä idioottimaisin kommentti tällä palstalla ainakin viimeiseen puoleen vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on paras kommentti! Kertooka mulle keskiluokkainen perhe jossa 7-vuotias hoitaa harrastuksensa itse ja harrastaa ihan normaalisti :D
Nostaa kättään. Liikunta- ja musiikkikerhot on koulun tilossa, johon alakoululaiset kävelee ihan itse oikeaan aikaan ja paikkaan :D Ja yksi kulkee bussilla tai pyörällä 2 km päähän jalkapallo harkkoihin.
No meilläkin on lapsen harrastus koulun tiloissa. Sinne vaan on 13 kilsan matka.
No meidän lapsen harrastus on ihan toisessa kaupungissa ja matkaa yli 20 kilsaa, mutta silti pääsee sinne bussilla kolme neljä kertaa viikossa. Meillä kun ei vuorotyöläisillä ole mahdollista kuskata.
Meillä se bussilla kulkeminen kestää niin kauan että ei ehdi sinne harrqstukseen.
Ja meillä joutuu menemään pyörällä tai kävelleen ensin pysäkille ja vaihtamaan bussia, mutta silti lapsi on tämän kaiken valmis näkemään vaikka se vie aikaa toista tuntia.
Mutta mitä se vaivan näkeminen auttaa, jos sinne harrastukseen ei kuitenkaan ehdi??
Ei ehdi aiempaa bussiin vai mihin ei ehdi?
Oletko vähän tyhmä?
Jos koulu loppuu tiettyyn aikaan ja harrastus alkaa tiettyyn aikaan ja koti on tiettssä paikassa ja koulu on tietyssä paikassa niin kai tajuat, ettei ne lapsen ponnistelut vaikuta koulun tai harrastuksen aikoihin tai minkään sijaintiin? Pahvi.
Miten vanhemmat sitten ehtii kustata? Eikä heidän tarvitse käydä töissä?
Mitä tarkoittaa ”kustata”?
Ja kaikki vanhemmatko on aina ja tasan tismalleen tiettyihin aikoihin töissä? 😂
Vierailija kirjoitti:
Sanoin tietysti etten ihan tuota tarkoittanut ja muistuttelin aiemmista vuosista jolloin tästä oli jo pari kertaa sovittu (luistimien osalta kun itsekin lätkää pelaa). Esim. Viime vuonna jouduin hakee sittarista yhdet luistimet edellisenä iltana kun koulun luistelut alkoi. Koska mies ei ollut hoitanut. No tästäpä pääsimme sitten hedelmällisen keskustelun ytimeen eli riitaan, jossa mies kakkosvastauksen tavoin vetosi ettei voi tietää mitä MINÄ haluan. No ehkei tarvitsekaan tietää miten minä haluan asian hoidettavan vaan ihan hoitaa niin kuin parhaakseen näkee. Hoitamatta jättäminen ei ainakaan ole se mitä haluan.
Miksi hait ne luistimet? Olisit antanut miehen ottaa vastuun loppuun asti, eli hoitaa selittelyt koulun suuntaan ja lapselle puuttuvista luistimista. Varmasti olisi muistanut huolehtia asian seuraavan kerran, nyt ei tarvitse kun vaimo hoitaa asian kuitenkin.
Olemmepa me miehet vastuuttomia. Moneskohan esimerkki tämä onkaan. Tullee sylttytehtaalta...
Miksi lasta joka huolehtii itse, tarvitsisi muistuttaa yhtään mistään? Ei tarvitse. Siinä se hienous juuri piilee. Te paljastette koko ajan itsestänne, että haalimalla haalitte näitä kaikenmaailman muistutus-tehtäviä, jotka ovat usein turhia, jos homma pn hoidettu kerralla kuntoon. Toki ne nappulakengät pitää ostaa yhdessä, joo. Mut osuit juuri asian ytimeen. Asiat voi tehdä helpomminkin ja se vituttaa ihmistä, joka haluaa tehdä vaikeamman kautta.