Pystyykö masennuksesta parantumaan itsehoidolla?
Olen tunnistanut itsessäni jo vuosien ajan vakavan uupumuksen merkkejä. Tein nettitestin, jonka perusteella olisin vakavasti masentunut. Lääkäriin en aio asian takia mennä useamman eri syyn takia, mm. rahatilanne, lapset ja työllistyminen.
Onko mitään mahdollisuutta toipua tästä omin konstein? Monesti lääkäritkin suosittelevat lepoa, liikuntaa ja iloa tuottavia asioita. Riittääkö se? Jatkossa minulla on aikaa levätä, liikuntaa harrastan paljon ja ulkoilen joka päivä.
Työpaikan menettämisen takia en voi tehdä maksullisia asioita ja talousasiat onkin yksi iso syy, mikä lisää ahdistustani, mutta siihen en pysty nyt mitenkään vaikuttamaan, vaikka kaikkeni teenkin, että asia muuttuisi.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on niin että kannattaisi hoitaa itsensä kuntoon jo lastenkin takia. Itse en ole käyttänyt lääkkeitä masennuksen hoidossa mutta ei sitä voi verrata tilanteeseesi koska olemme kaksi eri ihmistä. Minulla meni toista vuotta.
Olen kuullut että lääkkeet ovat nykyään hyviä ja ehkä joku muu osaisi niistä paremmin kertoa.
Kannattaa ottaa tuista selvää jos pelottaa. Jos kävisi niin että työpaikka menee ja joudut valtion elätettäväksi niin ne laskee että sinulle on jäätävä jotain elämiseenkin vuokran maksun jälkeen. Lapset otetaan myös huomioon. Joten et missään tilanteessa jää ihan puille paljaille vaikkakin päätöksien tekoon voi mennä aikaa ja silloin kannattaa kääntyä sossun(vai onkohan se kela nykyään?) puoleen jotta saat elämiseen tarvittavia rahoja lainaksi kunnes juttu alkaa pyörimään.Työpaikka meni jo, mutta se saattaa olla hyväkin asia, koska jatkossa saan levätä ja nukkua riittävästi. Tosin herään aamulla aina väsyneenä, enkä jaksaisi nousta, vaikka olen nyt saanutkin nukkua parin viikon ajan täysiä yöunia. Toisaalta nyt pitäisi jaksaa etsiä työpaikkaa tai peräti hankkia uusia ammatti, mutta en koe millään jaksavani aloittaa uuden tutkinnon suorittamista. Ahdistus vain kasvaa kun tajuan, että aika menee hukkaan, enkä kohta enää löydä töitä, jos minut luokitellaan pitkäaikaistyöttömäksi tai jopa masennuspotilaaksi.
Kohta varmaan mieskin potkaisee minut pihalle, kun en saa aikaiseksi kotonakaan mitään. En kertakaikkiaan jaksa tehdä kotitöitä. Ihan pakolliset menee siinä vaiheessa, kun ei ole enää puhtaita astioita tai vaatteita, kaikki muu jää. t.ap
Sun täytyy nyt katkaista tuo negatiivisten ajatusten ketju.
Aamulla ei tarvitse olla pirteä, minuakin väsyttää joka aamu vaikka nukun aina 10 h. Makoilen sängyssä yleensä 5-20 min. joskus nukahdan uudestaan. Uskon ettet ole vielä kertaakaan jäänyt sinne sänkyyn koko päiväksi makoilemaan.
Laitan tiskit koneeseen aina vasta sitten kun tiskipöydällä on vuori ja puhtaista astioista on pulaa. Pesen pyykit kun pyykkikori on täynnä ja pikkareista on pulaa. Imuroin asunnon kun roskat tuntuu sukkien läpi (n.3 viikon välein) tai jos on joku tulossa käymään. Vaihdan lakanat 2-3 kk välein.
Puhu yksityiskohtaisesti miehellesi jaksamisestasi jotta hän voi ymmärtää tilanteesi ja tukea.
Yritä eritellä itsellesi minkälaisista asioista pidät ja missä olet taitava. Tutki eri aloja ja työmahdollisuuksia. Kuvittele millaisella alalla voisit kuvitella tekeväsi töitä. Sinulla ilmeisesti on varaa olla työttömänä kun opiskeluakin harkitset. Anna ajan kulua mieti rauhassa mikä kiinnostaa. Se on ihan ok.
Mun motto on aina, älä stressaa sellaisista asioista mihin et itse voi vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä mäkikuisma jo mainittiinkin. Jos uskot lääkkeen parantavaan voimaan, voit uskoa myös tuohon rohtoon; jotkut masennuslääkkeet tehdään siitä. Usein lääkkeetkään eivät auta, niihin haluaa uskoa ja joillain se usko parantumiseen myös vaikuttaa siihen paranemiseen.
Jos koet voivasi tehdä joitain asioita, kuten urheilla, jonka katsotaan olevan masennukseen hyvinkin tehokas hoitomuoto joidenkin tutkimusten mukaan, tee sitä. (jopas tuli mielenkiintoinen virke)
Jos lääkityksestä sanoisin jotain omakohtaisen noin 20 vuoden perusteella, se ei ehkä olisi vain hyvää. Lopetin masennuslääkkeiden käytön kolmisen vuotta sitten. Aloin herätä tähän todelliseen maailmaan ja minusta tuntui siltä, kuin elämästäni olisi kadonnut 20 vuotta. Olin toiminut tavalla, joka ei olisi ollut minulle luonteenomaista ilman lääkitystä. Olin mm hylännyt joitain hyvinkin läheisiä ihmissuhteita. Myös tunteiden tunteminen ilman lääkkeitä oli kammottavaa ja on sitä vieläkin toisinaan. Masennukseen käytettävät lääkkeethän vievät kaikista tunteista sen huipun pois; on jossain lievässä horroksessa kokoajan, kuitenkaan sitä tajuamatta ennen kuin on päässyt pois sieltä.
Minusta tuntui siltä, kuin minun olisi ollut pakko syödä niitä lääkkeitä, etten tippuisi syvemmälle masennuksen syövereihin. Tosiasiassa en ikinä ollut sieltä noussut ylös. Lääkkeet myös vaikuttivat kohdallani libidoon.
Sillon, kun hakeuduin psykiatrisen hoidon piiriin, en tiennyt mitä masennusdiagnoosi tuo tullessaan. Minun on lähes mahdotonta saada henkivakuutusta ja matkavakuutuksenkin kanssa tullee ongelmia.
Nykyään olen työkyvyttömyyseläkkeellä näistä syistä.
Voimia ja uskoa huomiseen.
Unohdin mainita oleellisen: yritän keskittyä itse mindfulnessiin silloin, kun ahdistaa. Se mitä lääkkeistä kirjoitin, oli vain omiin kokemuksiini perustuva näkemys ja se saattaa poiketa toisen näkemyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Voi. Käy sivuilla Mielenterveystalo.fi. Voit myös pyytää lääkäriltä lähetteen nettiterapiaan, jos päätät mennä lääkäriin.
kiitos,pelastit ehkä elämäni :)!!!!!! Ei ap
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kannattaa hakea ammattilaiselta apua, mutta sen ohella suosittelen tätä kirjaa. Sitä ei tietääkseni ole suomeksi.
https://www.amazon.com/Depression-Cure-6-Step-Program-without/dp/073821…
Itse olen saanut siitä paljon apua ja masennus ei ole päässyt uusiutumaan.
Voitko kiteyttää, mitä nuo askeleet ovat? Mietin vain, että onko kyse jostakin tiukasta ruokavaliosta vai mistä on kyse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toi psykoterapia ny niiii kallista oo että sen takia kannattais jättää väliin.
Oon 30v, käyn 2xvko ja maksan 12,40e/kerta eli n 111e kk.Täytyy vaan löytää itselle sopiva terapeutti.
Tuo rahamäärä on valtavan iso työttömälle. Tuolla summalla ostaa kuukauden ruoat. Minä en ainakaan halua kärsiä nälästä.
No mä olen tikkulaiha niin en paljoa syö ja varmaa sekin helpotti mun kohdalla ryhtyä tähän kun mies vakitöissä niin alkuaikoina hänelle jäi vuokrat ja pk-maksut.mä keskityin itseeni, perheeni vuoksi.
(Sairaalalta tms voi saada tukea maksuihin. )
Tuota maksua alennettiin joku vuos takaperin, yli 200e maksoin kk, silloin kirpaisi!
Vierailija kirjoitti:
12,40 krt? Pakko olla joku Kelan tuki mukana?
Joo, on Kelan tukema.
Muuten jotain 80-100e/h.
Kiitos kelan
Hakemus piti täyttää ja vuoden välein lääkäriltä hakea uusi lähete.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toi psykoterapia ny niiii kallista oo että sen takia kannattais jättää väliin.
Oon 30v, käyn 2xvko ja maksan 12,40e/kerta eli n 111e kk.Täytyy vaan löytää itselle sopiva terapeutti.
Tuo rahamäärä on valtavan iso työttömälle. Tuolla summalla ostaa kuukauden ruoat. Minä en ainakaan halua kärsiä nälästä.
Ja vielä,
Rahaa jää tuohon jos ei polta/juo/sisusta/harrasta sellasta mihin tarvitsee rahaa/syö ulkona/käy elokuvissa ymymy.
Valintoja.
Ja elämän voi 'laittaa jäähylle' ja käyttää ilmaisia palveluita terapiavuosien ajan.
Vierailija kirjoitti:
Auttaako lääkitys oikeasti vai onko itsehoito parempi vaihtoehto?
Lääkkeissä tutki NNT eli number needed to treat arvoa. Terapia voittaa aina lääkityksen. Lue kirja Psykiatria. Masennuksen itsehoitoon on paljon oppaita. Tällä palstalla on lääkefirman trollit kehumassa lääkkeitä, eli etsi faktaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaako lääkitys oikeasti vai onko itsehoito parempi vaihtoehto?
Lääkkeissä tutki NNT eli number needed to treat arvoa. Terapia voittaa aina lääkityksen. Lue kirja Psykiatria. Masennuksen itsehoitoon on paljon oppaita. Tällä palstalla on lääkefirman trollit kehumassa lääkkeitä, eli etsi faktaa.
Ei niitä lääkkeitä ole pakko ottaa jos ei halua. MInä olen ehdottomasti myös sitä mieltä, että ap:n kannattaa hakea ammattiapua. Ja itse siis olen myös sellainen tapaus, joka ei lääkkeitä syö. Mutta jo hyvä terapia-apu on kullanarvoista, että pääsee eteenpäin. Ap voisi myös hyötyä vertaistuesta, koska niin sitkeässä hänellä näyttää olevan tuo sairauteen liittyvä häpeä, että se lamauttaa hänet.
Mä masennuin kun mies jätti mut 30 vuoden jälkeen toisen naisen takia. Miten voisin parantua mitenkään? Olen surullinen ja masentunut. Ei siinä paljon auttaisi mikään terapia varmaankaan, vai miten voisi auttaa? Miten tällaisia asioita käsitellään terapiassa? Mies oli elämäni rakkaus ja jättäminen tuli yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mies lähti yksi kaunis päivä, enkä ole voinut puhua hänen kanssaan koskaan asioista. En ole saanut syytä, en mitään. Kuitenkin mies eronnut siitä naisesta jo ja on yksin taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi. Käy sivuilla Mielenterveystalo.fi. Voit myös pyytää lääkäriltä lähetteen nettiterapiaan, jos päätät mennä lääkäriin.
Auttaako nettiterapia? Miksi en voi käydä ihan itsenäisesti erilaisilla hyvänmielen ja positiivisuuden kursseilla, eikö se aja saman asian, jotta saisin ajatukseni kääntymään pois tästä negatiivisuuden kehästä?
jos aivojesi serotoniinitaso on päin seiniä, ei ole kyse ajatusten kääntämisestä positiivisiksi tahdonvoimalla vaan sairaudesta, jonka nimi on masennus. Alakulosta, väsymyksestä ja stressistä voi palautua monilla itsehoidon keinoilla ja kevyt masennuskin voi helpottaa kun itse itseään hoitaa. mutta keskivaikea ja vaikea masennus pitää hoitaa kuntoon ihan kunnolla, hyvässä terapiassa ja lääkkeillä.
Vierailija kirjoitti:
Mä masennuin kun mies jätti mut 30 vuoden jälkeen toisen naisen takia. Miten voisin parantua mitenkään? Olen surullinen ja masentunut. Ei siinä paljon auttaisi mikään terapia varmaankaan, vai miten voisi auttaa? Miten tällaisia asioita käsitellään terapiassa? Mies oli elämäni rakkaus ja jättäminen tuli yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mies lähti yksi kaunis päivä, enkä ole voinut puhua hänen kanssaan koskaan asioista. En ole saanut syytä, en mitään. Kuitenkin mies eronnut siitä naisesta jo ja on yksin taas.
Masennus paranee yleensä spontaanisti. Osa käy eri surunkäsittelyvaiheet läpi järjestyksessä, osa ei. Auttaa jos sinulla on välittäviä läheisiä. Mikäli ei ole, hakeudu ihmisten kanssa sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi. Käy sivuilla Mielenterveystalo.fi. Voit myös pyytää lääkäriltä lähetteen nettiterapiaan, jos päätät mennä lääkäriin.
Auttaako nettiterapia? Miksi en voi käydä ihan itsenäisesti erilaisilla hyvänmielen ja positiivisuuden kursseilla, eikö se aja saman asian, jotta saisin ajatukseni kääntymään pois tästä negatiivisuuden kehästä?
jos aivojesi serotoniinitaso on päin seiniä, ei ole kyse ajatusten kääntämisestä positiivisiksi tahdonvoimalla vaan sairaudesta, jonka nimi on masennus. Alakulosta, väsymyksestä ja stressistä voi palautua monilla itsehoidon keinoilla ja kevyt masennuskin voi helpottaa kun itse itseään hoitaa. mutta keskivaikea ja vaikea masennus pitää hoitaa kuntoon ihan kunnolla, hyvässä terapiassa ja lääkkeillä.
Väärää tietoa. Masennuksen etiologia on tuntematon. Stressi siihen liittyy, mutta serotoniinitaso ei ole syy. Se oli lääkefirmojen mainoslause.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä masennuin kun mies jätti mut 30 vuoden jälkeen toisen naisen takia. Miten voisin parantua mitenkään? Olen surullinen ja masentunut. Ei siinä paljon auttaisi mikään terapia varmaankaan, vai miten voisi auttaa? Miten tällaisia asioita käsitellään terapiassa? Mies oli elämäni rakkaus ja jättäminen tuli yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mies lähti yksi kaunis päivä, enkä ole voinut puhua hänen kanssaan koskaan asioista. En ole saanut syytä, en mitään. Kuitenkin mies eronnut siitä naisesta jo ja on yksin taas.
Masennus paranee yleensä spontaanisti. Osa käy eri surunkäsittelyvaiheet läpi järjestyksessä, osa ei. Auttaa jos sinulla on välittäviä läheisiä. Mikäli ei ole, hakeudu ihmisten kanssa sosiaaliseen kanssakäymiseen.
On välittäviä läheisiä, joiden kanssa tätä käynyt läpi, mutta ei auta. Mennyt jo neljä vuotta. Ajattelen päivittäin exääni ja ihmettelen, miksi en saa koskaan mitään selitystä ja vaikka hän on eronnut lyhyestä petturuussuhteestaan, ei siltikään ajattele, miten kärsin. Meillä siis yhteiset lapsetkin ja kaikki kärsivät siitä, etten pääse yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon että masennus johtuu aina siitä että ihminen on onneton. Itsestäänselvyys eikö? Miksi sen parantamiseen siis tarvitaan lääkkeitä kun vastaus on muuttaa elämäänsä niin että on taas onnellinen.
No uskot väärin. Masennuksessa tapahtuu ihan fyysisiä muutoksia aivojen toiminnassa. Se ei ole pelkkä uskon asia, että ne saadaan palautumaan normaaleiksi.
Ahaa eli esim juuri eronnut ei voi masentua elämäntilanteensa vuoksi? Ja masennus ei voi parantua kun hän löytää uuden rakkauden ja elämä palaa uomiinsa? Masennus vaan tulee ja paranee ainoastaan lääkkeillä? Voi sinua propagandan uhria..
Itseltä parani masennus kun löysin mielenkiinnon kohteita ja aloin tekemään asioita, vähän kerrallaan. Ja lopetin lääkityksen koska lihoin 20kg heti kun aloitin lääkkeiden käytön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä masennuin kun mies jätti mut 30 vuoden jälkeen toisen naisen takia. Miten voisin parantua mitenkään? Olen surullinen ja masentunut. Ei siinä paljon auttaisi mikään terapia varmaankaan, vai miten voisi auttaa? Miten tällaisia asioita käsitellään terapiassa? Mies oli elämäni rakkaus ja jättäminen tuli yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mies lähti yksi kaunis päivä, enkä ole voinut puhua hänen kanssaan koskaan asioista. En ole saanut syytä, en mitään. Kuitenkin mies eronnut siitä naisesta jo ja on yksin taas.
Masennus paranee yleensä spontaanisti. Osa käy eri surunkäsittelyvaiheet läpi järjestyksessä, osa ei. Auttaa jos sinulla on välittäviä läheisiä. Mikäli ei ole, hakeudu ihmisten kanssa sosiaaliseen kanssakäymiseen.
On välittäviä läheisiä, joiden kanssa tätä käynyt läpi, mutta ei auta. Mennyt jo neljä vuotta. Ajattelen päivittäin exääni ja ihmettelen, miksi en saa koskaan mitään selitystä ja vaikka hän on eronnut lyhyestä petturuussuhteestaan, ei siltikään ajattele, miten kärsin. Meillä siis yhteiset lapsetkin ja kaikki kärsivät siitä, etten pääse yli.
Kognitiivis-behavioristinen eli CBT voisi auttaa, tai IPT, mutta jos itse haluat asiaa ratkoa, niin opiskele psykologian perusteita ja kokeile auttaako oppiminen asian käsittelyssä. Kutsutaan psykoedukaatioksi. Kaikkea ei ole tarpeen ymmärtää ja helpommalla pääsee kun tajuaa vihan vahingoittavan vihaajaa enemmän kuin vihattua.
Täällä mäkikuisma jo mainittiinkin. Jos uskot lääkkeen parantavaan voimaan, voit uskoa myös tuohon rohtoon; jotkut masennuslääkkeet tehdään siitä. Usein lääkkeetkään eivät auta, niihin haluaa uskoa ja joillain se usko parantumiseen myös vaikuttaa siihen paranemiseen.
Jos koet voivasi tehdä joitain asioita, kuten urheilla, jonka katsotaan olevan masennukseen hyvinkin tehokas hoitomuoto joidenkin tutkimusten mukaan, tee sitä. (jopas tuli mielenkiintoinen virke)
Jos lääkityksestä sanoisin jotain omakohtaisen noin 20 vuoden perusteella, se ei ehkä olisi vain hyvää. Lopetin masennuslääkkeiden käytön kolmisen vuotta sitten. Aloin herätä tähän todelliseen maailmaan ja minusta tuntui siltä, kuin elämästäni olisi kadonnut 20 vuotta. Olin toiminut tavalla, joka ei olisi ollut minulle luonteenomaista ilman lääkitystä. Olin mm hylännyt joitain hyvinkin läheisiä ihmissuhteita. Myös tunteiden tunteminen ilman lääkkeitä oli kammottavaa ja on sitä vieläkin toisinaan. Masennukseen käytettävät lääkkeethän vievät kaikista tunteista sen huipun pois; on jossain lievässä horroksessa kokoajan, kuitenkaan sitä tajuamatta ennen kuin on päässyt pois sieltä.
Minusta tuntui siltä, kuin minun olisi ollut pakko syödä niitä lääkkeitä, etten tippuisi syvemmälle masennuksen syövereihin. Tosiasiassa en ikinä ollut sieltä noussut ylös. Lääkkeet myös vaikuttivat kohdallani libidoon.
Sillon, kun hakeuduin psykiatrisen hoidon piiriin, en tiennyt mitä masennusdiagnoosi tuo tullessaan. Minun on lähes mahdotonta saada henkivakuutusta ja matkavakuutuksenkin kanssa tullee ongelmia.
Nykyään olen työkyvyttömyyseläkkeellä näistä syistä.
Voimia ja uskoa huomiseen.