Kun lähivanhempi estää lapsen ja etävanhemman yhteydenpidon

Lähivanhemmissa on narsisteja, jotoiden emptiakyky ei riitä toiselle vanhemmalle.

Jos nyt lähdetään siitä olettamuksesta että asia näin kuten aloittaja kertoo, tuota kutsutaan vieraannuttamiseksi. Valitettavasti se ei ole (vielä) rikollista tai rangaistavaa vaan käytännössä vieraannuttaminen saa jatkua vuosikausia ilman että sosiaaliviranomaisilla, lastensuojelulla tai oikeudella on mahdollisuus puuttua siihen.

Etävanhempi hakee nyt ihan ensimmäisenä suoraan käräjäoikeudelta tapaamisoikeuden toimeenpanoa eikä mieti enää mitään sopuratkaisuja. Se on myöhäistä nyt, kun tilanne on noin pitkällä.

Valitettavasti todellakin on niin, että lähivanhempi voi toimia kuinka mielivaltaisiesti hyvänsä. Lastenvalvoja tai lastensuojelun sovittelu ei pysty lähivanhempaa pakottamaan paikalle tai toimimaan lasten edun mukaisesti, jos lähivanhempi haluaa hankaloittaa isän elämää. Lähivanhemmalla on masennuskausia ja anoreksia eikä muutenkaan vaikuta toimintansa perusteella kovin tasapainoselta.  Meillä on sama tilanne, että lähivanhempi ei vastaa puheluihin eikä tekstareihin, joten lasten tapaaminen on hyvin vaikeaa. Hän haluaisi toimia vain lasten välityksellä. SUomen laissa pitäisi olla rikosoikeudellinen seuraamus lähivanhemmalle, joka yritää estää lasten ja etävanhemman suhdetta tai tapaamisia. En voi ymmärtää, että joku äitinä voi toimia näin ja aiheuttaa omille lapsilleen kärsimystä. Uusi mies ja iso elatusmaksu ovat tärkeämmät, lapsista viis.

Tiedän kans tapauksen, jossa lähi estää kaikki yhteydenpidot. Alkoi ensin vuoden tauolla, jossa syy, että lapsi pitää isä puoltaan isänä.

Sitten soitti vuoden päästä, että pelkkä isähahmo ei käy, pitää olla oikea isä. Sitten lapsi sai vähän aikaa käydä ja taas käynnit loppui. Kävi satunnaisesti ja sitten ei enää vuosiin. Nyt ei saa olla yhteydessä Facebookissa, ei soittaa, ei tavata sisarpuoliaan.

Sitten että vei elatusmaksujen korotuksen oikeuteen. Haluaa lisää elareita.

Tämähän jatkuu, jatkuu, jatkuu, ei se osaa lopettaa.

Onko todella niin, ettei tahallinen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta ja tämän suvusta, mm isovanhemmista ole millään tavalla laittomaksi tulossakaan tai että oikeutta ei asia kiinnosta?

Tiedän tällaisen lähivanhemman, joka ilman mitään syytä estää lasta tapaamasta toista vanhempaansa ja myös soittamasta ilman, että puhelimen pitää olla kaiuttimella ja jos sanotaan yksikin poikkipuolinen sana (kuvitteellisesti) puhelin revitään lapsen kädestä ja lyödään kiinni.

Soitot ovat lisäksi harvinaisia ja niitä edeltää etävanhemman pakko ensin ruinata soittoja useita viikkoja tai kuukausia.

Mielestäni tämä Ei voi olla oikein lastakaan kohtaan.

Tapaamisistahan tehdään viralliset sopimukset ja jos lähivanhempi ei noudata, niin etä ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen. Tarpeeksi monta oharia niin prrusteet on oikeuden kautta hakea muutos lähivanhemmuudelle. Edellyttää tietty, että etä on kykenevä huolehtimaan lapsesta pidempiaikaisestikin.

Kokemus läheltä. Etä yritti kaikkensa, pyysi apua lastenvalojalta, perheneuvolasta, oikeusaputoimistosta. Lähi viivytteli asioita, kieltäytti jonkun sanamuodon takia allekirjoittamasta papereita, ei tehnyt itse yhtään mitään vaikka kyseessä hänenkin lapset. Lastenvalvojat vaihtuivat eikä uusi tiennyt koskaan tapauksen taudtoja. Lähi valehteli ummet ja lammet ja siis tahallaan hidasti prosessia. Etä sai tapaamisoikeuden vasta kun kieltäytyi tapaamasta lapsia ennen kuin paperit tehty. Lähi halusi vissiin säilyttää kontrollin ja mahdollisuuden jatkuvasti säätää asioita mielensä mukaan. Haluan vain sanoa että etä on aika aseeton lähin kiusaamisen edessä. Ja on todella iso kynnys tuollainen lasten tapaamattonuus jotta sais asiat sovittua.

Vierailija kirjoitti:

Tapaamisistahan tehdään viralliset sopimukset ja jos lähivanhempi ei noudata, niin etä ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen. Tarpeeksi monta oharia niin prrusteet on oikeuden kautta hakea muutos lähivanhemmuudelle. Edellyttää tietty, että etä on kykenevä huolehtimaan lapsesta pidempiaikaisestikin.

Jos lähi on kiusaajatyyppiä, ei niitä soppareita niin vain tehdä

Suomen laissa on rikosoikeudellinen seuraamus lähivanhemmalle, joka yritää estää lasten ja etävanhemman tapaamisia.

Etävanhempi voi hakea uhkasakon lähivanhemmalle, jos tämä estää tapaamisia.

Joskus voi olla myös niin, että tapaamiset estetään, kun halutaan pitää lähikodissa tapahtuvia asioita salassa. Esim. Jos siellä on uusperhe ja perheväkivaltaa. Tai muita kaltoinkohteluita.

Vierailija kirjoitti:

Lähin om pakko antaa lapsi etälle tämän vuorolla. Ilmeisesti tämä etä nyt esittää parempaa kuin onkaan. Miksi ei ole sopimiksia tapaamisesta ja miksi puoli vuotta etä on vain ollut tekemättä mitään.

Ei ole pakko antaa, muuta kun oikeuden päätöksellä, eikä silloinkaan. Oikeudenkäynnit maksavat ja jos on työssä käyvä, niin ei saa ilmaista oikeudenkäyntiä ja avustajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähin om pakko antaa lapsi etälle tämän vuorolla. Ilmeisesti tämä etä nyt esittää parempaa kuin onkaan. Miksi ei ole sopimiksia tapaamisesta ja miksi puoli vuotta etä on vain ollut tekemättä mitään.

Ei ole pakko antaa, muuta kun oikeuden päätöksellä, eikä silloinkaan. Oikeudenkäynnit maksavat ja jos on työssä käyvä, niin ei saa ilmaista oikeudenkäyntiä ja avustajaa.

Kun ensin on menty korkeimpaan ja sitten eurooppa-tuomioistuimeen, ja sieltä tulee päätös, että etä oli oikeassa ja lapsi haetaan tapaamisiin vaikka poliisivoimin, niin sepä vasta lohduttaa. Siinä vaiheessa lapsi voi olla jo aikuinen, eikä muutenkaan enää muista toista vanhempaansa.

Etävanhemman keinot on aika vähissä jos lähi tosissaan haluaa estää tapaamiset. Vaikka etä hakisi uhkasakkoa oikeudenkautta niin ei sillä ole merkitystä jos lapsi ei halua tavata, ja tietenkään lapsi ei halua tavata kun on aivopesty lähin toimesta. Surullisia juttuja.

Minä pyysin aikoinaan valvottuja tapaamisia sen perusteella, että ex oli ollut väkivaltainen minua kohtaan suhteemme aikana ja lapsi oli eron aikaan pieni (2v). Ei onnistunut, koska ex ei ollut _lasta_ kohtaan osoittanut uhkailua tms.

Tapaamiset sovittiin virallista kautta pilkuntarkasti. Puhelinyhteys lapseen alkoi vasta vähän aikaa sitten, siitä ei ole paperilla mitään. Olen hänelle kertonut, että illalla 20 jälkeen lapsen puhelin on kiinni, joten jos soittaa tai tekstaa niin ennen sitä, kiitos.

Kannattaa aina kuunnella molempia puolia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapaamisistahan tehdään viralliset sopimukset ja jos lähivanhempi ei noudata, niin etä ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen. Tarpeeksi monta oharia niin prrusteet on oikeuden kautta hakea muutos lähivanhemmuudelle. Edellyttää tietty, että etä on kykenevä huolehtimaan lapsesta pidempiaikaisestikin.

Jos lähi on kiusaajatyyppiä, ei niitä soppareita niin vain tehdä

Oikeudessa tehdään

Vierailija kirjoitti:

Suomen laissa on rikosoikeudellinen seuraamus lähivanhemmalle, joka yritää estää lasten ja etävanhemman tapaamisia.

Et ole näköjään todellisuudessa joutunut tuota käyttämään. Pitkä ja kivinen tie.

Vierailija kirjoitti:

Suomen laissa on rikosoikeudellinen seuraamus lähivanhemmalle, joka yritää estää lasten ja etävanhemman tapaamisia.

Kunpa olisi rikosseuraamus myös etävanhemmille, jotka kieltäytyvät tapaamasta lapsiaan säännöllisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapaamisistahan tehdään viralliset sopimukset ja jos lähivanhempi ei noudata, niin etä ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen. Tarpeeksi monta oharia niin prrusteet on oikeuden kautta hakea muutos lähivanhemmuudelle. Edellyttää tietty, että etä on kykenevä huolehtimaan lapsesta pidempiaikaisestikin.

Jos lähi on kiusaajatyyppiä, ei niitä soppareita niin vain tehdä

Oikeudessa tehdään

Ja vitkutellaan. Ja valitetaan hoviin. Ja seuraavaan oikeusasteeseen. Aikanaan tulee sopimus, jota ei noudateta. Taas oikeuteen. Taas valituskierros. Uhkasakko, joka ei auta. Isompi uhkasakko. Ja niin edelleen.

Voin vain sanoa, että omalla kohdalla karma kosti kusipäiselle lähivanhemmalle.

Mahdollisuuksia on:

Käräjäoikeudesta etä voi hakea väliaikaismääräyksen lapsen tapaamisesta.

Sen saa kyllä, muutama kuukausi-puoli vuotta siinä menee.

Suosittelen.

Itse hain lisäksi asumisen siirtoa, millä voidaan puuttua vieraannuttamiseen.

Näitä tapauksia on Suomi pullollaan, mutta ottakaa rauhassa, olkaa kärsivällisiä ja ajakaa lapsenne oikeuksia, se kannattaa!