Avaruustietäjille kysymys

Alkuräjähdys on vain yksi teoria, ja jos se pitää paikkansa se koskee vain paikallista universumia, ei koko kaikkeutta. Kaikkeus tilana on ikuinen ja rajaton ja todennäköisesti aina samanlainen, täynnä galakseja ja sumuja, räjähteleviä ja kokoontuvia. Aina saman kokoinen, koko kaikkeuden kokoinen.

Aine ja energia ovat ikuisia ja niiden kokonaismäärä on aina sama vaikka ne voivat muuttua toisikseen ja aineita ja energioita on monenlaisia. Ei ne ole mistään tulleet, ne ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Kokonaisuuteen pätee tämä, osat voivat räjähdellä tai tulla jostakin, kauempaa. Kokonaisuuteen ei voi tulla mitään mistään kun siinä on jo kaikki.

Kaikenlaista liikettä on ja muutosta, mutta kokonaisuus on aina peruspiirteissään sama. Rajattoman tilan matematiikka vain on kehitettävä ja asia ymmärrettävä.

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaihtoehto on sykkivä maailmankaikkeus. Siinä päästään irti siitä, että alussa ei ollut mitään. Maailmankaikkeus on aina ollut, eli ikuinen. Se vaan välillä laajenee, laajeneminen pysähtyy ja sitten se supistuu takaisin singulariteettiin. Alkuräjähdyksiä on aina ollut ja niiden määrä on lukematon.

Tämä on teoria jota ei voi todistaa oikeaksi. Samoin kuin alkuräjähdys ainutlaatuisena tapahtumanakaan on vailla todisteita. 

Koko universumi oli mennyt yhteen äärettömän pieneen pisteeseen - mikä on mahdotonta - ja sitten se räjähti. Tai kaikki oli mennyt mustaksi aukoksi ja se räjähti. Mutta silloin se räjähdys olisi tullut jo paljon aikaisemmin, voitaneen laskea kuinka paljon tavaraa täytyy mennä vierekkäisiin mustiin aukkoihin tai massiiviseen aukkoon, että se kasa räjähtäisi.

Siis jos alkupamausteoria pitää paikkansa, sitä ennen oli edellinen universumi, joka oli mennyt kasaan ja räjähti.

Tämä on kuitenkin vain laskutulos että kaikki olisi ollut kasassa. Jos sellainen tulos tulee, niin koska se tulos on absurdi, sen laskutavan perusteissa on jokin virhe. Perusoletuksia tulisi muuttaa. Näin mm Hawking sanoi tehtävän kun laskut johtavat väärissä paikoissa nolliin tai äärettömyyksiin tai muihin ongelmiin. Kuitenkaan hän ei tehnyt tätä suhteellisuusteorian kohdalla eikä alkupamausteorian kohdalla vaan piti niitä oikeina vaikka ne johtavat mahdottomuuksiin.

Avaruuden matematiikka on muutenkin pielessä.

Tämä on fakta. Koska galaksit eivät laskujen mukaan VOI pysyä kasassa, vaan hajoavat.

Tähän keksittiin "pimeä aine ja pimeä energia". vain siksi, että matemaatiikka täsmäisi.

Nämä pimeät suureet tiesi jo Einstein aikoinaan, koska tiesi, että laskut eivät täsmää.

Mitään, ei siis minkäänlaista havaintoa, tietoa ei tästä pimeästä ole. Ei yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Avaruuden matematiikka on muutenkin pielessä.

Tämä on fakta. Koska galaksit eivät laskujen mukaan VOI pysyä kasassa, vaan hajoavat.

Tähän keksittiin "pimeä aine ja pimeä energia". vain siksi, että matemaatiikka täsmäisi.

Nämä pimeät suureet tiesi jo Einstein aikoinaan, koska tiesi, että laskut eivät täsmää.

Mitään, ei siis minkäänlaista havaintoa, tietoa ei tästä pimeästä ole. Ei yhtään mitään.

Tämä tiedetään ja juuri siksi niille yritetäänkin kilvan keksiä vaihtoehtoisia teorioita, jotka sopisivat paremmin mitattuihin faktoihin. Vielä ei vain ole sellaista onnistuttu esittämään.

Voi olla, että pimeä aine ja pimeä energia on kuin episyklit olivat aristotelis-ptolemaiolaisessa tähtitieteessä. Ja todellisuutta kuvaava ratkaisu edellyttää jonkinlaista uutta "aristotelistä tieteellistä vallankumousta" kosmologiassa.

Ptolemaiolainen tähtitiedehän oli aikoinaan hyvää tiedettä, se kuvasi täsmällisesti taivaankappaleiden liikeet taivaankannella. Kun havaintojen tarkkuus parani, niin ptolemaiolaista mallia yritettiin pelastaa lisäämällä episykeillekin episyklejä ja härdellistä tuli todella monimutkainen matemaattinen sekamelska. Silti se edelleen vastasi täsmällisesti sitä mitä taivaankannella voitiin havaita.

Alunperin Aritoteleen malli oli taivaankannen kuvaamisessa laadultaan heikompi vaikka se vastasikin enemmän sitä millainen aurinkokunta todella on. Vasta paljon myöhemmin mallin laatu parani kun planeettojen radat ymmärrettiin ellipseiksi.

Vaikka nykyiset mallit kuvaavat täsmälleen sitä mitä voidaan nähdä, ja vaikka niiden avulla saadaan aikaiseksi hyvin vakuuttavan näköisiä tietokonesimulaatioita, niin se ei tarkoita, etteivätkö pimeä aine ja pimeä energia silti voisi olla vain ad hoc -selityksiä (episyklejä) joilla malli pidetään havaintoja vastaavana. Ja että todellisuus on jotain aivan muuta ja sen selvittäminen ehkä edellyttää täysin uutta ajattelutapaa.

Mutta loppupelissähän havainnot tietenkin aina ratkaisevat.

Hologrammi-universumin pisteen alkuräjähdys vastaisi kosmista orgasmia ja pisteestä laajeneva maailmankaikkeus laajenevaa hedelmöittynyttä pikkukosmosta. Mutta luulen, että meidän varsinainen universumimme on kuitenkin stabiili ja huomattavasti tieteellistä näkemystä pienempi. -sivusta

Vierailija kirjoitti:

Kantsii muistaa, että suurimmat tähdet, jotka näemme nyt ovat voineet jo kuolla. Esim 500 valovuoden päässä olevan tähden valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa.

....valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa  <----väärin

Se on 500 valovuotta vanhaa

korjataas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kantsii muistaa, että suurimmat tähdet, jotka näemme nyt ovat voineet jo kuolla. Esim 500 valovuoden päässä olevan tähden valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa.

....valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa  <----väärin

Se on 500 valovuotta vanhaa

Mutta kuinka vanha se valokvantti omasta mielestään on retinaan iskeytyessään?

Vierailija kirjoitti:

Hologrammi-universumin pisteen alkuräjähdys vastaisi kosmista orgasmia ja pisteestä laajeneva maailmankaikkeus laajenevaa hedelmöittynyttä pikkukosmosta. Mutta luulen, että meidän varsinainen universumimme on kuitenkin stabiili ja huomattavasti tieteellistä näkemystä pienempi. -sivusta

Voisi olla stabiili kvanttihologrammi.

Yksi asia vaivaa mieltäni. Suhteellisuusteorian mukaanhan (tai siitähän se sai alkunsa) havaitsemme valon nopeudeksi vakion c, riipumatta valonlähteen tai havaitsijan, meidän nopeudesta.

 Mikä on selitys seuraavaan:

1. Oletamme, että maailmankaikkeuden ikä on 16 miljardia vuotta

2. Kaukaisin havaittu kohde on meistä oletettavasti 15 miljardin valovuoden päässä (tai on ollut silloin kun tänne saapuva informaatio sieltä lähti)

Eli tuolta kohteelta lähti viisitoista miljardia vuotta sitten valonsäde maapalloamme kohti. Tuo valonsäde kulki avaruuden läpi valonnopeudella, kunnes vihdoin 15 miljardin vuoden kuluttua lähdöstään se saapuu perille meidän nähtäväksemme.

Hetkinen.... 15 miljardia vuotta sitten maailmakaikkeuden koko oli maksimissaan 2 miljardia valovuotta. Vai voidaanko olettaa, että 1 miljardi vuotta alkuräjähdyksestä kaikki materia oli maksimissaan 2 miljardin valovuoden päässä toisistaan?

Eli tuo valonsäde lähti liikkeelle miljardi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, oli silloin meistä enintään 2 miljardin valovuoden päässä, kulki valonnopeudella ja käytti tuohon matkaan kuitenkin 15 miljardia vuotta. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Eli tuo valonsäde lähti liikkeelle miljardi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, oli silloin meistä enintään 2 miljardin valovuoden päässä, kulki valonnopeudella ja käytti tuohon matkaan kuitenkin 15 miljardia vuotta. Miksi?

Suhteellisuusteoria ontuu. Maxwellin alkuperäisten, jostain syystä sensuroitujen yhtälöiden mukaan valonnopeus ei ole vakio. Maxwellin yhtälöissä oli myös vortexit ja magneettinen monopoli, jota nyt "keksitään" aina vain uudestaan.

korjataas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kantsii muistaa, että suurimmat tähdet, jotka näemme nyt ovat voineet jo kuolla. Esim 500 valovuoden päässä olevan tähden valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa.

....valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa  <----väärin

Se on 500 valovuotta vanhaa

Valovuosi ON pituusmitta, matka, jonka valo kulkee vuodessa eli 9600 miljardia kilometriä. 100 valovuoden etäisyydeltä tuleva valo on 100 vuotta vanhaa.

Vierailija kirjoitti:

korjataas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kantsii muistaa, että suurimmat tähdet, jotka näemme nyt ovat voineet jo kuolla. Esim 500 valovuoden päässä olevan tähden valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa.

....valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa  <----väärin

Se on 500 valovuotta vanhaa

Mutta kuinka vanha se valokvantti omasta mielestään on retinaan iskeytyessään?

Ei minkään ikäinen koska valo ei tunne aikaa. Vaikka lentäisi maailmankaikkeuden reunasta reunaan niin fotoni ei vanhennu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli tuo valonsäde lähti liikkeelle miljardi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, oli silloin meistä enintään 2 miljardin valovuoden päässä, kulki valonnopeudella ja käytti tuohon matkaan kuitenkin 15 miljardia vuotta. Miksi?

Suhteellisuusteoria ontuu. Maxwellin alkuperäisten, jostain syystä sensuroitujen yhtälöiden mukaan valonnopeus ei ole vakio. Maxwellin yhtälöissä oli myös vortexit ja magneettinen monopoli, jota nyt "keksitään" aina vain uudestaan.

Siitä yksinkertaisesta syystä, että kolmiulotteinen vektorimatematiikka ei tuolloin ollut vielä kehittynyt tasolle, jolla 20 yhtäaikaa laskettavaa yhtälöä 20 muuttujalla saatiin sievennettyä neljään ja kenttäpotentiaalit eliminoitua.

Ne alkuperäisetkin yhtälöt löytyvät helposti, ei niitä ole salattu tai sensuroitu.

Pidän elämää muualla univerumissa hyvin todennäköisenä. Universumi luo elämää aina kuin se on mahdollista.

Yksi asia josta en pidä, on se että elämä tarvitsee aina planeetan tai muun suuren taivaankappaleen kehittyäkseen.

Pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä että elämän biomassasta suurin osa on vakuumielämää, eli tyhjiöön sopeutunutta elämää. Tämä on keskittynyt tähtien läheisyyteen elovyöhykkeeksi. Tämä elämä kattaa levätyyppisestä tähtiä ympäröivästä lautoituksesta aina impulsioon perustuvaan liikkumiseen kykeneviin kilometriluokan 'avaruuden valaisiin', ja kaikkea tältä väliltä.

Taivaankappale-elämä on vain häviävän pieni osa universumin tähtien elovyöhykkeiden biomassasta, joka käyttää ravinnokseen lähitähden säteilyä ja hiukkasryöppyjä, sekä toisiaan.

Ei ole tarvittu kuin yksi lisääntymään kykenevä organismi joka kestää ja selviää vakuumissa, niin vuosimiljardien aikana on voinut kehittyä vaikka kuinka monimutkainen ekosysteemi tähtien elovyöhykkeelle, jossa on ravintoa säteilyn ja hiukkasvirtausten muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia vaivaa mieltäni. Suhteellisuusteorian mukaanhan (tai siitähän se sai alkunsa) havaitsemme valon nopeudeksi vakion c, riipumatta valonlähteen tai havaitsijan, meidän nopeudesta.

 Mikä on selitys seuraavaan:

1. Oletamme, että maailmankaikkeuden ikä on 16 miljardia vuotta

2. Kaukaisin havaittu kohde on meistä oletettavasti 15 miljardin valovuoden päässä (tai on ollut silloin kun tänne saapuva informaatio sieltä lähti)

Eli tuolta kohteelta lähti viisitoista miljardia vuotta sitten valonsäde maapalloamme kohti. Tuo valonsäde kulki avaruuden läpi valonnopeudella, kunnes vihdoin 15 miljardin vuoden kuluttua lähdöstään se saapuu perille meidän nähtäväksemme.

Hetkinen.... 15 miljardia vuotta sitten maailmakaikkeuden koko oli maksimissaan 2 miljardia valovuotta. Vai voidaanko olettaa, että 1 miljardi vuotta alkuräjähdyksestä kaikki materia oli maksimissaan 2 miljardin valovuoden päässä toisistaan?

Eli tuo valonsäde lähti liikkeelle miljardi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, oli silloin meistä enintään 2 miljardin valovuoden päässä, kulki valonnopeudella ja käytti tuohon matkaan kuitenkin 15 miljardia vuotta. Miksi?

Maailmankaikkeus laajenee hurjalla nopeudella eli on nyt halkaisijaltaan yli 90 miljardia valovuotta. Yli 15 miljardin valovuoden etäisyydeltä lähtevä valo ei koskaan saavuta maapalloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia vaivaa mieltäni. Suhteellisuusteorian mukaanhan (tai siitähän se sai alkunsa) havaitsemme valon nopeudeksi vakion c, riipumatta valonlähteen tai havaitsijan, meidän nopeudesta.

 Mikä on selitys seuraavaan:

1. Oletamme, että maailmankaikkeuden ikä on 16 miljardia vuotta

2. Kaukaisin havaittu kohde on meistä oletettavasti 15 miljardin valovuoden päässä (tai on ollut silloin kun tänne saapuva informaatio sieltä lähti)

Eli tuolta kohteelta lähti viisitoista miljardia vuotta sitten valonsäde maapalloamme kohti. Tuo valonsäde kulki avaruuden läpi valonnopeudella, kunnes vihdoin 15 miljardin vuoden kuluttua lähdöstään se saapuu perille meidän nähtäväksemme.

Hetkinen.... 15 miljardia vuotta sitten maailmakaikkeuden koko oli maksimissaan 2 miljardia valovuotta. Vai voidaanko olettaa, että 1 miljardi vuotta alkuräjähdyksestä kaikki materia oli maksimissaan 2 miljardin valovuoden päässä toisistaan?

Eli tuo valonsäde lähti liikkeelle miljardi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, oli silloin meistä enintään 2 miljardin valovuoden päässä, kulki valonnopeudella ja käytti tuohon matkaan kuitenkin 15 miljardia vuotta. Miksi?

Maailmankaikkeus laajenee hurjalla nopeudella eli on nyt halkaisijaltaan yli 90 miljardia valovuotta. Yli 15 miljardin valovuoden etäisyydeltä lähtevä valo ei koskaan saavuta maapalloa.

Maailmankaikkeus on aikaulottuvuudessa oleva pallo, jonka keskipisteessä on alkuräjähdyshetki ja säde on 13,82 miljardia vuotta, eli halkaisija 27,64 miljardia vuotta. Ei valovuotta, koska valo ei kulje pallon läpi, vaan pitkin "pintaa" joka on kolme tilaulottuvuutta. Tuon pallon piiri eli ympärysmitta on silloin 86,8 miljardia (valo)vuotta. Ja jokainen kulunut vuosi lisää säteeseen tuo ympärysmittaan 6,82 (valo)vuotta lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia vaivaa mieltäni. Suhteellisuusteorian mukaanhan (tai siitähän se sai alkunsa) havaitsemme valon nopeudeksi vakion c, riipumatta valonlähteen tai havaitsijan, meidän nopeudesta.

 Mikä on selitys seuraavaan:

1. Oletamme, että maailmankaikkeuden ikä on 16 miljardia vuotta

2. Kaukaisin havaittu kohde on meistä oletettavasti 15 miljardin valovuoden päässä (tai on ollut silloin kun tänne saapuva informaatio sieltä lähti)

Eli tuolta kohteelta lähti viisitoista miljardia vuotta sitten valonsäde maapalloamme kohti. Tuo valonsäde kulki avaruuden läpi valonnopeudella, kunnes vihdoin 15 miljardin vuoden kuluttua lähdöstään se saapuu perille meidän nähtäväksemme.

Hetkinen.... 15 miljardia vuotta sitten maailmakaikkeuden koko oli maksimissaan 2 miljardia valovuotta. Vai voidaanko olettaa, että 1 miljardi vuotta alkuräjähdyksestä kaikki materia oli maksimissaan 2 miljardin valovuoden päässä toisistaan?

Eli tuo valonsäde lähti liikkeelle miljardi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, oli silloin meistä enintään 2 miljardin valovuoden päässä, kulki valonnopeudella ja käytti tuohon matkaan kuitenkin 15 miljardia vuotta. Miksi?

Maailmankaikkeus laajenee hurjalla nopeudella eli on nyt halkaisijaltaan yli 90 miljardia valovuotta. Yli 15 miljardin valovuoden etäisyydeltä lähtevä valo ei koskaan saavuta maapalloa.

Maailmankaikkeus on aikaulottuvuudessa oleva pallo, jonka keskipisteessä on alkuräjähdyshetki ja säde on 13,82 miljardia vuotta, eli halkaisija 27,64 miljardia vuotta. Ei valovuotta, koska valo ei kulje pallon läpi, vaan pitkin "pintaa" joka on kolme tilaulottuvuutta. Tuon pallon piiri eli ympärysmitta on silloin 86,8 miljardia (valo)vuotta. Ja jokainen kulunut vuosi lisää säteeseen tuo ympärysmittaan 6,82 (valo)vuotta lisää.

Juuei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia vaivaa mieltäni. Suhteellisuusteorian mukaanhan (tai siitähän se sai alkunsa) havaitsemme valon nopeudeksi vakion c, riipumatta valonlähteen tai havaitsijan, meidän nopeudesta.

 Mikä on selitys seuraavaan:

1. Oletamme, että maailmankaikkeuden ikä on 16 miljardia vuotta

2. Kaukaisin havaittu kohde on meistä oletettavasti 15 miljardin valovuoden päässä (tai on ollut silloin kun tänne saapuva informaatio sieltä lähti)

Eli tuolta kohteelta lähti viisitoista miljardia vuotta sitten valonsäde maapalloamme kohti. Tuo valonsäde kulki avaruuden läpi valonnopeudella, kunnes vihdoin 15 miljardin vuoden kuluttua lähdöstään se saapuu perille meidän nähtäväksemme.

Hetkinen.... 15 miljardia vuotta sitten maailmakaikkeuden koko oli maksimissaan 2 miljardia valovuotta. Vai voidaanko olettaa, että 1 miljardi vuotta alkuräjähdyksestä kaikki materia oli maksimissaan 2 miljardin valovuoden päässä toisistaan?

Eli tuo valonsäde lähti liikkeelle miljardi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, oli silloin meistä enintään 2 miljardin valovuoden päässä, kulki valonnopeudella ja käytti tuohon matkaan kuitenkin 15 miljardia vuotta. Miksi?

Maailmankaikkeus laajenee hurjalla nopeudella eli on nyt halkaisijaltaan yli 90 miljardia valovuotta. Yli 15 miljardin valovuoden etäisyydeltä lähtevä valo ei koskaan saavuta maapalloa.

Maailmankaikkeus on aikaulottuvuudessa oleva pallo, jonka keskipisteessä on alkuräjähdyshetki ja säde on 13,82 miljardia vuotta, eli halkaisija 27,64 miljardia vuotta. Ei valovuotta, koska valo ei kulje pallon läpi, vaan pitkin "pintaa" joka on kolme tilaulottuvuutta. Tuon pallon piiri eli ympärysmitta on silloin 86,8 miljardia (valo)vuotta. Ja jokainen kulunut vuosi lisää säteeseen tuo ympärysmittaan 6,82 (valo)vuotta lisää.

Juuei.

Ei kun juuri noin. Pitää vain ajatella yksi ulottuvuus lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia vaivaa mieltäni. Suhteellisuusteorian mukaanhan (tai siitähän se sai alkunsa) havaitsemme valon nopeudeksi vakion c, riipumatta valonlähteen tai havaitsijan, meidän nopeudesta.

 Mikä on selitys seuraavaan:

1. Oletamme, että maailmankaikkeuden ikä on 16 miljardia vuotta

2. Kaukaisin havaittu kohde on meistä oletettavasti 15 miljardin valovuoden päässä (tai on ollut silloin kun tänne saapuva informaatio sieltä lähti)

Eli tuolta kohteelta lähti viisitoista miljardia vuotta sitten valonsäde maapalloamme kohti. Tuo valonsäde kulki avaruuden läpi valonnopeudella, kunnes vihdoin 15 miljardin vuoden kuluttua lähdöstään se saapuu perille meidän nähtäväksemme.

Hetkinen.... 15 miljardia vuotta sitten maailmakaikkeuden koko oli maksimissaan 2 miljardia valovuotta. Vai voidaanko olettaa, että 1 miljardi vuotta alkuräjähdyksestä kaikki materia oli maksimissaan 2 miljardin valovuoden päässä toisistaan?

Eli tuo valonsäde lähti liikkeelle miljardi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, oli silloin meistä enintään 2 miljardin valovuoden päässä, kulki valonnopeudella ja käytti tuohon matkaan kuitenkin 15 miljardia vuotta. Miksi?

Maailmankaikkeus laajenee hurjalla nopeudella eli on nyt halkaisijaltaan yli 90 miljardia valovuotta. Yli 15 miljardin valovuoden etäisyydeltä lähtevä valo ei koskaan saavuta maapalloa.

Maailmankaikkeus on aikaulottuvuudessa oleva pallo, jonka keskipisteessä on alkuräjähdyshetki ja säde on 13,82 miljardia vuotta, eli halkaisija 27,64 miljardia vuotta. Ei valovuotta, koska valo ei kulje pallon läpi, vaan pitkin "pintaa" joka on kolme tilaulottuvuutta. Tuon pallon piiri eli ympärysmitta on silloin 86,8 miljardia (valo)vuotta. Ja jokainen kulunut vuosi lisää säteeseen tuo ympärysmittaan 6,82 (valo)vuotta lisää.

Juuei.

Ei kun juuri noin. Pitää vain ajatella yksi ulottuvuus lisää.

Not even wrong.