Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avaruustietäjille kysymys

Vierailija
29.12.2017 |

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Kommentit (1265)

Vierailija
341/1265 |
13.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Pallopinta onkin tässä vain karkea analogia, jolla asiaa havainnollistetaan meille, joilla ei ole asian matemaattiseen käsittelyyn kykyä.

Siksi kyökkikosmologien ei kannata yrittää vääntää omia tulkintojaan asiasta.

Juuri tätä yritin eilen sanoa. Se, ettei sinulla ole asiaan käsityskykyä, ei tarkoita ettei muilla olisi, joten miksi torppaat koko asian vain siksi, että sinun käsityskykysi eivät riitä?

Tunnustan:

Koska olen ahdasmielinen skeptikko, joka haluaa estää uusien kosmologisten teorioiden synnyn vauvapalstalla.

Eivät kai ne uusia ole, vaan olemassaolevia faktoja joista mm. sinä et ilmeisesti ollut tietoinen.

Toki olen tietoinen, että toisia ulottuvuuksia pidetään mahdollisina.

Mutta pallonkuorianalogioilla niihin ei oikein päästä kiinni.

Sitäpaitsi, ei olla varmoja, onko avaruus pallomainen, laakea, vai satulamainen.

Ja kun keskusteluun tuodaan luoja mukaan, ollaankin jo uskontojen maailmassa, ei tähtitieteessä.

En minäkään Jumalaan usko siinä mielessä minä se Raamatussa esitetään, mutta eihän tiedekään tyrmää ajatusta jonkinnäköisestä luojasta. Eikö olisi outoa ajatella, että kaikki vain itsestään ON, eikä mikään olisi tehnyt mitään sen eteen?

Tietysti tämän jälkeen alkaa tulla uusia kysymyksiä, kuka loi luojan, jne.

Millä tavalla se maahan porautuminen olisi jokin toinen ulottuvuus?

Vierailija
342/1265 |
13.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Ne mainitut tiedon rajat ovat niin kaukana, että sinne raja-alueelle pääseminen vaatii vuosien yliopisto-opinnot.

Siksi sinun on turha kysellä tähtitieteen harrastajilta heidän omista näkemyksistään mustan aukon tapahtumahorisontin sisäpuolella vallitsevista olosuhteista tms.

En kysynyt, mitkä heidän näkemyksensä ovat, vaan ylipäätään että onko niitä.

No, vastaanpa omalta kohdaltani.

Maailmankailkeuden synty:

Minua asia kiinnostaa sinne asti kuin oma käsitykseni yltää.

Alkuräjähdyksen jälkeinen maailmankaikkeus oli kuuma ja tiheä, jonka jälkeen avaruus on laajentunut ja jäähtynyt.

Minulla ei ole tarve pähkäillä sitä sen kauemmaksi, koska silloin tunkeudutaan sellaiselle alueelle, ettei pelkkä maalaisjärki ja peruskoulumatematiikka riitä.

Mitä on maailmankaikkeuden ulkopuolella:

Ei ole ulkopuolta, sama kuin kysyisit, mitä on pohjoisnavan pohjoispuolella.

Samoin, "mitä oli ennen alkuräjähdystä"

on samanlainen kysymys.

Sitä on verrattu kysymykseen "mitä on pohjoisnavan pohjoispuolella".

Mielestäni se ei ole aivan verrattavissa siihen. Jos pohjoisnavasta lähtee ”pohjoiseen”, niin päätyy ennen pitkää etelään. Maa on kuitenkin pallomainen (tai no, soikea), ja vaikka avaruuden ääriviivat muodostaisivat pallon, senkin ulkopuolella on jotain, vaikka se jotain olisi ei mitään. Ei mitään - se on ilmeisesti mustaa.

Matematiikkaa ei tarvita tuon asian pähkäilyyn, matematiikkahan on ihmisen kehittämää. Vaikka matematiikka ja fysiikka ovat siis aina olleet olemassa, niin ihminen antoi sille ”kasvot”.

Käsittääkö alkuräjähdys mielestäsi pelkästään meidän maailmankaikkeutemme, vai kaikki maailmankaikkeudet? Jos siis oletetaan, että meidän universumimme yksi osa multiversumia.

Alkuräjähdys oli alku tälle, mutta miksi ajattelet, ettei ennen sitä ollut mitään? Ja mitä se ”mitään” on?

Ei, pohjoisnavalla on vain yksi suunta, etelä.

Niin kuin ajalla on alkuräjähdyksessä vain yksi suunta.

Tietääkseni alkuräjähdys on yhden universumin alku, mikäli universumimme on yksi kupla multiversumin puuropadassa.

Suunta siis tulevaisuuteen - mutta ennen meidän universumiamme aika ja avaruus oli ehkä jossain toisessa universumissa. Tarkoittaa siis, että oli tyhjä tila, jonne meidän universumimme asettui; missä menee raja meidän ja muiden maailmankaikkeuksien välillä? Jos näitä maailmankaikkeuksia syntyy koko ajan uusia, onko multiversumikin vain yksi osa jotain suurempaa?

Uskotko sinä, että tällä kaikella on luoja?

Tila on kolmiulotteisen avaruuden käsite ja aika tuo siihen neljännen ulottuvuuden.

Kaikki nuo syntyivät alkuräjähdyksessä.

Minulla ei ole työkaluja työstää tuota asiaa pidemmälle, jatkaminen aiheesta olisi osaltani tyhjää parranpärinää.

En usko luojaan.

Miksei sellainen voisi ollakin, mutta perinteisten uskontojen tarjoamat luojat muistuttavat liiaksi ihmistä, joten en niihin usko.

Voisihan olettaa alkuräjähdyksen luomishetkeksi, ja sen takana lymyävän ikuisuuden tämän Luojan asuinsijaksi, jossa tämä keksi lausua: "Tulkoon valkeus!"....

Mutta turhaa sellainen olisi.

Se olisi vain itse itselleni luoma uskonto.

Voisin tietysti sovittaa tämän ajatulsen vaikka peruskoulussa oppimaani luterilaisuuteen, mutta mitäpä lisäarvoa sillä olisi.

Itseasiassa niin teinkin ennen kuin uskoni haihtui lopullisesti.

Mistä johtuu, että tätä nimitetään neliulottuvuudeksi? Miksi tilaa kuvaavat vain pysty, vaaka, syvyys ja aika? Jos aika on yksi osa TILAA jossa elämme, miksei painovoima kuulu tuohon ulottuvuuteen myös? Vaaka, pysty ja syvyys on havaittavissa silmällä, mutta aika ei; miksi se siis kuuluu tuohon ulottuvuuteen, mutta esimerkiksi juuri painovoima ei?

Painovoima on tuossa avaruudessa vaikuttava perusvoima, joka vaikuttaa noihin ulottuvuuksiin, se ei ole ulottuvuus itse.

Nyt loppuu vääntö mun koneesta, kysymykset pitäisi osoittaa enemmän asiaa opiskelleelle.

T&A -lehdellä on muuten nettisivut ja keskustelupalsta, jolle kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Varoitus: horoskooppien, uskonnon, ufojen yms. vieminen palstalle tietää välittömästi banaania.

Eihän sinun pakko ole vastata, mutta tässä keskustelussa on ymmärtääkseni tarkoitus pohtia näitä asioita. Vaikutat kuitenkin siltä, että sinulla on edes jotain käryä maailmanmenosta.

Olet ilmeisesti ymmärtänyt väärin puheeni luojasta, sillä en viittaa hypoteettisella luojalla mihinkään tiettyyn uskontoon.

Avaruusaiheiset keskustelupalstat ahdistavat, koska niissä tuntuvat puhuvan ainakin omasta melko tietämättömästä näkökulmasta täydet asiantuntijat ja pohdintaa ja asiaa on niin paljon, että se vaatisi jokaiseen viestiin paneutumista erikseen. Tuntuu, että minun täytyisi tietää enemmän kuin keskustelisin yhtään mistään, että voisin lukea edes muutaman kommentin siellä ilman, että täytyy mennä hakemaan joidenkin termien merkitystä. Sitten kun haen vaikka jotain käsitettä, se vie aina vain syvemmälle ja syvemmälle ja yhtäkkiä auki on 20 välilehteä ja kaikki kiinnostaisi kovasti, mutta ne pistävät pään pyörälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
343/1265 |
13.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun netti ahdistaa se kannattaa sulkea.

Vierailija
344/1265 |
13.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun netti ahdistaa se kannattaa sulkea.

Ei se netti siinä se ahdistava juttu ole, ja ehkä ahdistuskin oli hieman liioittelua. 

Vierailija
345/1265 |
13.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Millä tavalla se maahan porautuminen olisi jokin toinen ulottuvuus?"

En ole varma, tarkoitatko nyt ns. madonreikää.

Siinä ei ole kysymys toisesta ulottuvuudesta, vaan että musta aukko loisivaltavalla painovoimallaan aika-avaruuden vääristymän, jonka kautta olisi mahdollista kulkea hyvin kauas universumissa.

Ikään kuin madon omenaan tekemän reiän kautta.

Tuollaisen reiän olemassaoloa ei kuitemkaan pidetä todistettuna eikä todennäköisesti sen läpi voisi kulkea tuhoutumatta ainakaan mikään elollinen.

Vierailija
346/1265 |
13.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

"Millä tavalla se maahan porautuminen olisi jokin toinen ulottuvuus?"

En ole varma, tarkoitatko nyt ns. madonreikää.

Siinä ei ole kysymys toisesta ulottuvuudesta, vaan että musta aukko loisivaltavalla painovoimallaan aika-avaruuden vääristymän, jonka kautta olisi mahdollista kulkea hyvin kauas universumissa.

Ikään kuin madon omenaan tekemän reiän kautta.

Tuollaisen reiän olemassaoloa ei kuitemkaan pidetä todistettuna eikä todennäköisesti sen läpi voisi kulkea tuhoutumatta ainakaan mikään elollinen.

Ei, tuosta madonreiästä olen puhunut täällä aiemmin ja ymmärrän kyllä, mitä se tarkoittaa.

Tuo yksi sinulle vastannut henkilö sanoi, että pohjoisnavaltakin voi vielä mennä pohjoisempaan, porautumalla maahan tms. ja tästä oli kyse. Tuota en ymmärtänyt, kun sanoit että se olisi jokin toinen ullottuvuus, mutta ilmeisesti ymmärsimme molemmat väärin tuon sanoman.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
347/1265 |
13.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joko keskustelu on geologiaa tai teologiaaa mutta ei vahingossakaan astronomiaa.

Vierailija
348/1265 |
14.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinpä, en jatka enää pseudokosmologiasta jauhamista.

Muutenkaan universunin alkuvaiheet ja rajat eivät ole minua eniten kiinnostava tähtitieteen osa-alue.

Enemmän minua kiinnostavat aistein/mittalaittein havaittavat ilmiöt.

Jospa muuten kirkastuisi ilma, että taivaalla viipottavasta komeetasta näkisi vilauksen!

90- luvun lopun komeettojen jälkeen on ollut useita mielemkiintoisia, mieleenpainuvimmat mcNaught ja Holmes.

Holmes tuli pilviverhon takaa näkyviin erään läheisen kuoliniltana....

Istuttiin tuvassa vaitonaisina sukulaisten kanssa.

Huomasin taivaan kirkastuneen, ja kysyin, lähdettäiaiinkö katselemaan pyrstötähteä.

Sopi kyllä tilanteeseen kuin nakutettu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
349/1265 |
14.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Niinpä, en jatka enää pseudokosmologiasta jauhamista.

Muutenkaan universunin alkuvaiheet ja rajat eivät ole minua eniten kiinnostava tähtitieteen osa-alue.

Enemmän minua kiinnostavat aistein/mittalaittein havaittavat ilmiöt.

Jospa muuten kirkastuisi ilma, että taivaalla viipottavasta komeetasta näkisi vilauksen!

90- luvun lopun komeettojen jälkeen on ollut useita mielemkiintoisia, mieleenpainuvimmat mcNaught ja Holmes.

Holmes tuli pilviverhon takaa näkyviin erään läheisen kuoliniltana....

Istuttiin tuvassa vaitonaisina sukulaisten kanssa.

Huomasin taivaan kirkastuneen, ja kysyin, lähdettäiaiinkö katselemaan pyrstötähteä.

Sopi kyllä tilanteeseen kuin nakutettu.

Sama kuin tällä planeetalla sinua kiinnostaisi eniten kärpäsen katselu...

Vierailija
350/1265 |
14.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Niinpä, en jatka enää pseudokosmologiasta jauhamista.

Muutenkaan universunin alkuvaiheet ja rajat eivät ole minua eniten kiinnostava tähtitieteen osa-alue.

Enemmän minua kiinnostavat aistein/mittalaittein havaittavat ilmiöt.

Jospa muuten kirkastuisi ilma, että taivaalla viipottavasta komeetasta näkisi vilauksen!

90- luvun lopun komeettojen jälkeen on ollut useita mielemkiintoisia, mieleenpainuvimmat mcNaught ja Holmes.

Holmes tuli pilviverhon takaa näkyviin erään läheisen kuoliniltana....

Istuttiin tuvassa vaitonaisina sukulaisten kanssa.

Huomasin taivaan kirkastuneen, ja kysyin, lähdettäiaiinkö katselemaan pyrstötähteä.

Sopi kyllä tilanteeseen kuin nakutettu.

Sama kuin tällä planeetalla sinua kiinnostaisi eniten kärpäsen katselu...

Jotakin epäilemättä kiinnostavat hyönteiset.

Hyvä niin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
351/1265 |
15.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Ne mainitut tiedon rajat ovat niin kaukana, että sinne raja-alueelle pääseminen vaatii vuosien yliopisto-opinnot.

Siksi sinun on turha kysellä tähtitieteen harrastajilta heidän omista näkemyksistään mustan aukon tapahtumahorisontin sisäpuolella vallitsevista olosuhteista tms.

En kysynyt, mitkä heidän näkemyksensä ovat, vaan ylipäätään että onko niitä.

No, vastaanpa omalta kohdaltani.

Maailmankailkeuden synty:

Minua asia kiinnostaa sinne asti kuin oma käsitykseni yltää.

Alkuräjähdyksen jälkeinen maailmankaikkeus oli kuuma ja tiheä, jonka jälkeen avaruus on laajentunut ja jäähtynyt.

Minulla ei ole tarve pähkäillä sitä sen kauemmaksi, koska silloin tunkeudutaan sellaiselle alueelle, ettei pelkkä maalaisjärki ja peruskoulumatematiikka riitä.

Mitä on maailmankaikkeuden ulkopuolella:

Ei ole ulkopuolta, sama kuin kysyisit, mitä on pohjoisnavan pohjoispuolella.

Samoin, "mitä oli ennen alkuräjähdystä"

on samanlainen kysymys.

Sitä on verrattu kysymykseen "mitä on pohjoisnavan pohjoispuolella".

Mielestäni se ei ole aivan verrattavissa siihen. Jos pohjoisnavasta lähtee ”pohjoiseen”, niin päätyy ennen pitkää etelään. Maa on kuitenkin pallomainen (tai no, soikea), ja vaikka avaruuden ääriviivat muodostaisivat pallon, senkin ulkopuolella on jotain, vaikka se jotain olisi ei mitään. Ei mitään - se on ilmeisesti mustaa.

Matematiikkaa ei tarvita tuon asian pähkäilyyn, matematiikkahan on ihmisen kehittämää. Vaikka matematiikka ja fysiikka ovat siis aina olleet olemassa, niin ihminen antoi sille ”kasvot”.

Käsittääkö alkuräjähdys mielestäsi pelkästään meidän maailmankaikkeutemme, vai kaikki maailmankaikkeudet? Jos siis oletetaan, että meidän universumimme yksi osa multiversumia.

Alkuräjähdys oli alku tälle, mutta miksi ajattelet, ettei ennen sitä ollut mitään? Ja mitä se ”mitään” on?

Ei, pohjoisnavalla on vain yksi suunta, etelä.

Pohjoisnavalta voi lähteä ylöskin päin, jos ei ole sidottu pallon pintaan. Tai porautua pallon sisään. Neutronille kumpikaan ei ole temppu eikä mikään. Se ei koko pohjoisnapaa edes noteeraa.

Eihän pallon sisään porautuminen muuta lokaatiota yhtään pohjoisemmaksi. Ja ylöspäin lähtemiselläkö tarkoitat irtautumista maasta? Silloinhan kyse ei ole enää Maassa pätevistä ilmansuunnista.

Ne Maassa pätevät ilmansuunnat ovat siis rajallinen ja epätäydellinen koordinaatisto, jotka lakkaavat pätemästä jos keinotekoisista rajoituksista murtaudutaan ulos.

Vierailija
352/1265 |
15.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Magneettinen ja maantieteellinen pohjoisnapa sijaitsevat eri paikoissa - mutta tämänhän tiesittekin, mutta,

Tiesittekö sitä vastoin tätä, minä en!

”Fysikaalisilta ominaisuuksiltaan pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva magneettinen napa ei olekaan pohjoisnapa, vaan etelänapa, sillä siellä magneettiset kenttäviivat osoittavat alaspäin.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
353/1265 |
15.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Magneettinen ja maantieteellinen pohjoisnapa sijaitsevat eri paikoissa - mutta tämänhän tiesittekin, mutta,

Tiesittekö sitä vastoin tätä, minä en!

”Fysikaalisilta ominaisuuksiltaan pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva magneettinen napa ei olekaan pohjoisnapa, vaan etelänapa, sillä siellä magneettiset kenttäviivat osoittavat alaspäin.”

Ja magneettiset navat liikkuvat aika kovaa vauhtia. Ne on joskus olleet toisinkinpäin ja arvellaan että suhteellisen pian ne keikahtavatkin toisinpäin.

Vierailija
354/1265 |
15.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun jostain Otavan tähdistä valo on tullut tänne tie kuinka kauan, olisipa jännä istuskella taivasta katsellen, jos yksi noista tähdistä joku ilta katoaisi, tai räjähtäisi. 

Menen ulos sitä odottelemaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
355/1265 |
15.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Ne mainitut tiedon rajat ovat niin kaukana, että sinne raja-alueelle pääseminen vaatii vuosien yliopisto-opinnot.

Siksi sinun on turha kysellä tähtitieteen harrastajilta heidän omista näkemyksistään mustan aukon tapahtumahorisontin sisäpuolella vallitsevista olosuhteista tms.

En kysynyt, mitkä heidän näkemyksensä ovat, vaan ylipäätään että onko niitä.

No, vastaanpa omalta kohdaltani.

Maailmankailkeuden synty:

Minua asia kiinnostaa sinne asti kuin oma käsitykseni yltää.

Alkuräjähdyksen jälkeinen maailmankaikkeus oli kuuma ja tiheä, jonka jälkeen avaruus on laajentunut ja jäähtynyt.

Minulla ei ole tarve pähkäillä sitä sen kauemmaksi, koska silloin tunkeudutaan sellaiselle alueelle, ettei pelkkä maalaisjärki ja peruskoulumatematiikka riitä.

Mitä on maailmankaikkeuden ulkopuolella:

Ei ole ulkopuolta, sama kuin kysyisit, mitä on pohjoisnavan pohjoispuolella.

Samoin, "mitä oli ennen alkuräjähdystä"

on samanlainen kysymys.

Sitä on verrattu kysymykseen "mitä on pohjoisnavan pohjoispuolella".

Mielestäni se ei ole aivan verrattavissa siihen. Jos pohjoisnavasta lähtee ”pohjoiseen”, niin päätyy ennen pitkää etelään. Maa on kuitenkin pallomainen (tai no, soikea), ja vaikka avaruuden ääriviivat muodostaisivat pallon, senkin ulkopuolella on jotain, vaikka se jotain olisi ei mitään. Ei mitään - se on ilmeisesti mustaa.

Matematiikkaa ei tarvita tuon asian pähkäilyyn, matematiikkahan on ihmisen kehittämää. Vaikka matematiikka ja fysiikka ovat siis aina olleet olemassa, niin ihminen antoi sille ”kasvot”.

Käsittääkö alkuräjähdys mielestäsi pelkästään meidän maailmankaikkeutemme, vai kaikki maailmankaikkeudet? Jos siis oletetaan, että meidän universumimme yksi osa multiversumia.

Alkuräjähdys oli alku tälle, mutta miksi ajattelet, ettei ennen sitä ollut mitään? Ja mitä se ”mitään” on?

Ei, pohjoisnavalla on vain yksi suunta, etelä.

Pohjoisnavalta voi lähteä ylöskin päin, jos ei ole sidottu pallon pintaan. Tai porautua pallon sisään. Neutronille kumpikaan ei ole temppu eikä mikään. Se ei koko pohjoisnapaa edes noteeraa.

Eihän pallon sisään porautuminen muuta lokaatiota yhtään pohjoisemmaksi. Ja ylöspäin lähtemiselläkö tarkoitat irtautumista maasta? Silloinhan kyse ei ole enää Maassa pätevistä ilmansuunnista.

Ne Maassa pätevät ilmansuunnat ovat siis rajallinen ja epätäydellinen koordinaatisto, jotka lakkaavat pätemästä jos keinotekoisista rajoituksista murtaudutaan ulos.

Mutta maan sisään porautuminen ei vastaa sitä, että mennään vielä pohjoisnapaakin pohjoisempaan.

Millä tavalla tämä murtautuminen siis käytännössä tapahtuisi ja millä tavalla se muuttaisi lokaatiota pohjoisemmaksi?

Vierailija
356/1265 |
16.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tähdistöt = sosiaalisia konstruktioita. Kaikki taivaalla näkyvät tähdistöt ovat Linnunratamme tähtiä.

Tähdistö on tietty tähtitaivaan koordinaatein rajattu alue. Tähdistöön sisältyy siis myös alueita joissa ei näy tähtiä.

Kaikki kaikki tähtitaivaalla näkyvät tähdet (ja niistä muodostuvat tähtikuviot) ovat Linnunratamme tähtiä.

Vierailija
357/1265 |
16.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun jostain Otavan tähdistä valo on tullut tänne tie kuinka kauan, olisipa jännä istuskella taivasta katsellen, jos yksi noista tähdistä joku ilta katoaisi, tai räjähtäisi. 

Menen ulos sitä odottelemaan.

Edellisestä havaitusta supernovasta linnunradassame onkin hieman aikaa...

Kyllä se muutamia päiviä/viikkoja kestävä tömähdys on.

M82:ssa oli muutama vuosi sitten supernova, joka ainakin 127mm kaukoputkella näkyi.

Vierailija
358/1265 |
16.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kieltämättä Betelgeuzea tulee katseltua sillä silmällä, että milloin lähtee...

Niin kai jokainen tähtiharrastaja tekee.

Vierailija
359/1265 |
18.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikös periaatteessa Betelgeuse ole voinut jo räjähtää supernovana, esimerkiksi niin että jos se tapahtuisi tänä vuonna reaaliajassa siellä, me näkisimme sen vasta 642 vuoden päästä. Tai sitten se on voinut tapahtua 641 vuotta sitten, ja näkisimme sen ensi vuonna.

Vierailija
360/1265 |
18.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikös periaatteessa Betelgeuse ole voinut jo räjähtää supernovana, esimerkiksi niin että jos se tapahtuisi tänä vuonna reaaliajassa siellä, me näkisimme sen vasta 642 vuoden päästä. Tai sitten se on voinut tapahtua 641 vuotta sitten, ja näkisimme sen ensi vuonna.

Noinhan se menee.

Valovuosi = valon tyhjiössä vuodessa kulkema matka.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi seitsemän