Toimitin ruokakassin ja joululahjan jouluapuperheille - viimeinen kerta.

Mä käyn keskipalkkaisessa työssä ja olen yh-vanhempi, jolla erittäin tiukkaa rahasta silti, sillä en saa juurikaan elareita. Ei mulla ole aikaa edes mennä hengailemaan jonnekin Facebookiin noihin ryhmiin. Aikani menee työntekoon ja vapaa-ajalla 99% lasten seurassa, kotitöitä tehden ja ruokaa laittaen. Nyt he ovat poikkeuksellisesti isällään, joten eksyin tänne palstailemaan.

Tästä syystä osallistun hyväntekeväisyyteen sellaisten organisaatioiden kautta, jotka kestävät paremmin huonoja köyhiä kuin minä.  

Ja tuohon pitää vielä lisätä se monikemikaaliyliherkkyys, jonka takia joutunut pois työstä ja mihinkään työhön ei voi mennä, kun kaikkialla,ahdistaa ja tulee migreeniä ja ihon kuumotusta. Ja asuntoakin on rempattu ja vaihdettu kunnan piikkiin jo monta kertaa. Naama ja kynnet on silti täynnä monikemikaaleja, tukka värjätty ja tupakkaa menee, siinä sitä kemikaalikuormaa muille malliksi.

Tätä palstaa vuosikaudet lukeneena on tullut käsitys, että lahjoittajat lähinnä haluavat tuntea olevansa parempia kuin autettavansa. Jonkinlaista egobuustausta. Itse en hae mitään mistään. Meidän köyhyys, sairaudet, ym asiat eivät kuulu kenellekään. Ollaan mieluummin vähemmällä, kuin pahan puhumisen kohteena.

Mulla on ratkaisu tähän ens jouluksi: otat 2 kassia ovelle mukaan. Jos oven mukava ja kunnollisen oloinen tyyppi, jätät kassin, jossa ruokia, herkkuja ym kivaa. Jos taas vastassa on nuiva tekoripsinen siideripissis annat kassin jossa on elämänhallintaopas ja toivotat hyvät joulut.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata antaa, jos ei hyväksy sitä, että autettavilla on ongelmia eivätkä he aina edes ole miellyttäviä ihmisiä. 

Nii. En mä oo mikään kristinuskovainen, mutta silti oon sitä mieltä, etten ole oikeutettu odottamaan mitään kiitollisuutta sinänsä.

Kyllä se Jeesus oli oikessa: vain fariseukset odottaa jotain näyttävää nöyrtymistä ja tekopyhää matelemista "hyväntekijän" edesså.

Mua vituddaa nää uuden ajan herrasfäenfrouvat!

Näitä persaukisia pirihuoria on aina kaikkea ilmaista kyttäämässä. Aina tulee mieleen että miksi synnyttäminen ei ole luvanvaraista...

Jouluapuun taitavat osallistua vain ammattipummit, pelkkiä huonoja kokemuksia. Tuen nykyään ainoastaan Pelastusarmeijan, Hope ry:n tai muun kautta, jossa sosiaalityöntekijät tuntevat perheen taustat ja vievät lahjat perille.

Vierailija kirjoitti:

Ja tuohon pitää vielä lisätä se monikemikaaliyliherkkyys, jonka takia joutunut pois työstä ja mihinkään työhön ei voi mennä, kun kaikkialla,ahdistaa ja tulee migreeniä ja ihon kuumotusta. Ja asuntoakin on rempattu ja vaihdettu kunnan piikkiin jo monta kertaa. Naama ja kynnet on silti täynnä monikemikaaleja, tukka värjätty ja tupakkaa menee, siinä sitä kemikaalikuormaa muille malliksi.

Ja siis mä en käytä alkoholia lainkaan, en tupakoi, meikkiä käytän hyvin vähän, koskaan en ole tuhlannut rahaa tekoripsiin tai -kynsiin ja lasten vaatteet olen ostanut alennusmyynneistä tai kirppiksiltä. Itselleni ostan erittäin harvoin ja vähän vaatteita. Baareissa en ole käynyt vuosikausiin. Itse säästän syömällä nuudeleita ja papuja jne. edullista. Lapsille ostan kunnon ruokaa ja lihaa jne.

T. Se työssäkäyvä, sinänsä keskipalkkainen yh-äiti, jolla taloudellisesti tiukkaa ja jolla ei olisi edes aikaa notkua fb-palstoilla rahankerjuupuuhissa

[/quote]

No selitä sinä miksi aktiivimallin vastustamista koskevaa kansalaisaloitetta jakavat fb:ssä juuri ne 5 lasta ilman koulutusta/työkokemusta tehneet?[/quote]

Itse olen kyseistä aloitetta jakanut ja monet fb-kaverini myös ja kukaan ei kuulu tähän sun kategoriaan. Ihan tavallisia työssä käyviä ihmisiä jotka ymmärtävät sen että koska tahansa vene voi keikahtaa. Itse olen elämässäni ollut viikon työttömänä ja siihen paskaan en kyllä ikinä halua.

Joku mainitsi tutun autettavan. Minulla on kohteena naapurin yksinäinen nuori, jolle annan aikaa ja näen vähän vaivaa hänen vuokseen. Olen ajatellut, että siinä on yhdelle ihmiselle jo ihan hyvä suoritus, jos saan tuon yhden läheisen elämää yhtään kohennettua

Vierailija kirjoitti:

Joku mainitsi tutun autettavan. Minulla on kohteena naapurin yksinäinen nuori, jolle annan aikaa ja näen vähän vaivaa hänen vuokseen. Olen ajatellut, että siinä on yhdelle ihmiselle jo ihan hyvä suoritus, jos saan tuon yhden läheisen elämää yhtään kohennettua

Iso peukku tälle. Itsekin tuen parin lähinaapurin teinejä, toinen auttelee ruohonleikkuussa ja talvella lumitöissä, toinen ulkoiluttaa koiraa. Kumpikin saa tietysti hyvän palkkion tekemisistään, on mielestäni helpompi niin, että avun vastineeksi tekee jotain. Ei tule varsinkaan nuorille sellaista tunnetta että saavat jotain köyhäinapua. Tämän työsuhteen varjolla on myös hyvä antaa ihan erikseen joululahja.

Aktiivimalli ei osu henkilöihin, jotka saavat toimeentulotukea. Se, minkä työttömyyskorvauksessa menettävät, toimeentulotuella paikkaavat.

Vierailija kirjoitti:

Näiden takia kannatan aktiivimallia.

Miksi täysijärkusen työttömän pitää kärsiä turhista sanktioista näiden takia.

Vierailija kirjoitti:

No selitä sinä miksi aktiivimallin vastustamista koskevaa kansalaisaloitetta jakavat fb:ssä juuri ne 5 lasta ilman koulutusta/työkokemusta tehneet?

Itse olen kyseistä aloitetta jakanut ja monet fb-kaverini myös ja kukaan ei kuulu tähän sun kategoriaan. Ihan tavallisia työssä käyviä ihmisiä jotka ymmärtävät sen että koska tahansa vene voi keikahtaa. Itse olen elämässäni ollut viikon työttömänä ja siihen paskaan en kyllä ikinä halua.

Millausen paskan se viikko sulle aiheutti?

Ja millaisia työllistymistä edistäviä keinoja sinun ehdokkaasi suosii?

Kun ostit lapselle lahjan niin autoit lasta. Syytön se lapsi siihen on millaiseen perheeseen on syntynyt :(

Muistaakseeni olen tämän joskus ennenkin täällä kertonut, mutta siis:

Itse olen myös osallistunut useamman vuoden, mutta takana on vain yksi todella huono kokemus. 

Ihan lähialueelta löysin sydäntä riipivän surullisen tarinan. Nuori äiti oli jäänyt äkillisesti YHksi, ja taloudellinen tilanne oli todella huono, muistaakseeni tässä selitti sen johtuvan osaksi koska ei vielä saa tukia tai jotain muuta vastaavaa. Toivoi pääasiassa lapsilleen ihan mitä tahansa lahjoja ja itselleen hygieniatarvikkeita. 

Ostin kunnon kassilliset tavaraa, lapsille lahjoja yhteensä melkein satasella, ja äidille vielä tein lahjakorin jonka täytin ihovoiteilla, shampoilla, hoitoaineilla, deuroranteilla, hammastahnoilla jne. ja ostin vielä hänellekin kylpytakin ja aamutossut.

Ensin olin vähän ihmeissäni saamastani osoitteesta, sillä se sijaitsi paremmalla alueella kuin missä itse asuin upouudessa kerrostalossa. Noh, menin reippaasti ovelle jonka avasi kyllästyneen näköinen nainen merkkivaatteissa. Kämppä oli viimeisen päälle ja muodikkaasti sisustettu, ihan siis kristallikruunut katossa. 

En siinä kehdannut ovellakaan enään kääntyä, vaan ojensin pussin jossa oli lasten lahjat. Saamani kommentti oli "Ah joo kiitti.". Kun ojensin hänelle tarkoitetun korin jossa päässä oli sellofaani, kehtasi muija sanoa "Ai täs on jotain Pirkkaa... No mut kiitti sulle hei silti."

Huono maku jäi tästä. Toki tietysti jos kaikki raha on kulunut niihin Gantin huppareihin, mutta silti tuntui huonolta ostaa lahjoja ihmiselle jolla oli selkeästi varaa pukeutua ja asua paremmin kuin itsellä. Myös jäi harmittamaan että olisi varmasti löytynyt joku muu jolle nämä lahjat olisivat merkinneet enemmän kuin tälle silmien pyörittelijälle.

Seuraava vuosi menikin taas paljon mukavemmin kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Tähän jouluun loppui oma into tehdä hyvää "vähävaraisille" perheille. Nyyhkytarinan perusteella ajattelin olevan hyvä idea vielä jättikassillinen ruokaa yhdelle lapsiperheelle ja veinkin. Vastassa oli välinpitämättömän oloinen teiniäiti, joka ei osannut tervehtiä saati kiittää. Toinen oli toivottu joulupaketti lapselle, jonka äiti poltti ketjussa sen lyhyen ajan kun juteltiin - tupakkaan siis riitti rahaa ja harmitti itseä että tuen tällaista.

Olen jo viisi joulua vienyt apua sitä pyytäneille lapsiperheille ja ovat olleet kaikki aika samanlaisia. Käsi ojossa odottamassa muilta kaikkea ja omasta elämästä ei kai osata ottaa vastuuta tai käytetään omat varat nautintoaineisiin.

Ensi vuonna jätän auttamatta, sen verran huono fiilis jäi näistä autettavista taas.

Mitä sä ap odotit? Pullantuoksuista hymyilevää lettipääkotiäitiäkö? Siisti koti ja nöyrääkin nöyrempi asennne sinua suurta hyväntekijää kohtaan?

Mä teen kaikki lahjoitukseni kasvottomana ja nimettömänä. En kaipaa erillistä kiitosta tai kiitollisuutta.

Meille tuli jouluapu kyllä ihan tarpeeseen. Mitään emme todellakaan pyytäneet mutta lastensuojelun kautta saimme lahjakortin ruokakauppaan ja todella yllättäen myös leluja lahjoiksi lapsille, joita meillä kaksi teini-ikäistä ja neljä alle kouluikäistä, kaksi heistä erityislapsia. Mieheni alkoholismi, erittäin vaativa vauvavuosi sekä nämä erityismuruset ovat syöneet voimavaroja ihan rutosti ja meikäläinen on suurinpiirtein niin kaukana edellä kuvatuista äiti-ihmisistä kuin vaan voi olla. Hyvä jos joskus muistan omatkin hiukset harjata, meikannut en ole vuosiin (puhumattakaan mistään silareista tms) enkä ole käynyt ulkona muuten kuin töissä, päiväkodilla ja kaupassa. En ymmärrä miten ehtisin saati jaksaisin muuta kun nää pakolliset kuviot ja lasten leikityksen. Semmoinen perusräjähtäneen näköinen mutsi siis, sen näköinen kun ei olis nukkunu vuosiin koska ei ole. Olin ihan liikuttunut kun äkkiarvaamatta tämmöinen jouluapu saatiin ja halasin sekä kiitin monta kertaa kyllä kaikkia avuntuojia. Kahvit olisin tarjonnut myös, mutta kuulemma ihan kiitos riitti :)

Osallistuin tänä vuonna ekaa kertaa ja jäi kyllä hyvä maku . Ei ole tarvetta stalkata perheen taustoja.