Onko mulla enää äitiä :(

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi soittaa mulle, ettei heillä ole siistiä ja alkaa itkeä puhelimeen, niin teille tulee mieleen, että mä kiusoittelin? Ennen vai jälkeen itkun alkamisen? Että tuliko itku siitä, kun mä kiusoittelin, vai kiusoittelinko mä koska itkee? Miten on teille loogisinta?

ap

Ketään ei kiinnosta.

Tuota kutsuttanee pakko-oireeksi.

Anna olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunge tekstisi per*seeseesi, 580, tunnen mieheni, toisin kuin sinä, eikä hän vitsaile tuollaisialla asioilla. Mieti, mikä sinussa on pielessä, että sun on noin vaikeaa uskoa mieheni sanoneen lapselle niin ihan vakavissaan.

ap

En tunne miestäsi, mutta oletan että hän on normaali ihminen. Tämän oletuksen perustan siihen, mitä kuluneen kolmen vuoden aikana sinä olet tällä palstalla hänestä kertonut.

Minussa on varmaan sitten se vika, että, toisin kuin sinä, minä en oleta hänestä pahaa. Toisin kuin sinä, minä en oleta hänen haluavan satuttaa omaa lastaan juuri jouluaattona vuoden kaikista päivistä niin paljon, että alkaisi panettelemaan lapselle tämän äitiä. Siitä syystä en usko, että hän on oikeasti tarkoittanut nimitellä lapselleen tämän äitiä kiusaajaksi, vaan on tarkoittanut kiusoittelua.

Se, mitä sinä olet miehestäsi kertonut tällä palstalla, hän ei sen mukaan ole ilkeä tai kostonhimoinen ihminen. Eikä varsinkaan tavalla, joka vahingoittaisi hänen omia lapsiaan, joita hän kaikesta päätellen rakastaa ja huomioi erittäin paljon. Sinunkin suhteesi hän vaikuttaa olleen pikemminkin myöntyväinen ja alistuva, ennemmin kuin lähtisi sotaan sinun kanssasi, koska tietää, että se sota vanhempien välillä vahingoittaa lapsia.

Tästä syystä minä uskon hänen tarkoittaneen, että sinä vain läpällä kiusoittelet lastasi, etkä siis oikeasti kiusaa. Tästä syystä uskon, että sinä olet ylitulkinnut tuon yhden lauseen, jonka puolella korvalla puhelimessa kuulit sattumalta.

Miksi sinä uskot, että hän tieten tahtoen ja tahallaan haluaisi sinun lapsesi pitävän sinua pahana ihmisenä, ja varsinkin juuri jouluaattona vuoden kaikista päivistä?

No siis hän oli tosi stressaantunut, enkä mä siitä syytä, en sitä ihmettele ja noin. Ei sekään, että mies sillä mua loukkasi ole sama kuin sanoisin, että hän halusi olla paha. Hän kyllä erehtyi. Mutta koska mun äiti ei ole koskaan tukenut mua, että joo o, muut voivat erehtyä, olen tosi epävarma, jos itse epäilen muiden erehtyneen. Siksi petyin tosi pahasti, kun soitin miehelle, ja sanoin, että sanoitko sä tuollaista? Mies sanoi joo, sanoin, että ei, kun mä lohdutin [lasta] en kiusannut, että nyt kyllä loukkasit tms. niin mies haluaa edelleen jatkaa loukkausta. Ei myönnä, että ai, no sitten mä arvioin väärin. Ei halunnut, että on arvioinut väärin. Halusi, että mä kiusasin lasta. Voi olla, että olen harhaluuloinen tässä, mutta en saanut vahvistusta muulle.

ap

Kuule, mä vastaan tarkemmin tähän huomenna. Nyt pitää lähteä muihin hommiin, enkä ehdi kunnolla vastata kuitenkaan ennen klo 23 kun palsta menee kiinni. Mutta sen verran nyt sanon, että unohda itsesi ja äitisi tästä kuviosta, vaan ymmärrä se, että kyse on miehestäsi ja hänen suhteestaan omiin lapsiinsa. Haluaisiko hän vahingoittaa lapsiaan? Ja vieläpä jouluaattona?

Miksi piti lapselle sanoa, että mä ikään kuin haluan tai teen sitä paraikaa siinä?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi soittaa mulle, ettei heillä ole siistiä ja alkaa itkeä puhelimeen, niin teille tulee mieleen, että mä kiusoittelin? Ennen vai jälkeen itkun alkamisen? Että tuliko itku siitä, kun mä kiusoittelin, vai kiusoittelinko mä koska itkee? Miten on teille loogisinta?

ap

Ketään ei kiinnosta.

Tuota kutsuttanee pakko-oireeksi.

Anna olla.

Et vain pysty vastaamaan. Laitat kaiken lapsen syyksi. Lapsille saakin nauraa ja heitä kiusoitella ja jos he siitä pillahtavat itkuun, niin ei se mitään, ettehän tarkoittaneet pahaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, narsisti on juuri tällainen. Ei näe, eikä ymmärrä emotionaalisessa tilanteessaan todellisuutta, vain itsensä. Haukkuu ja syyttää muita omista virheistään, fyysisesti käy kiinnikin, jos reagoit tilanteeseen jopa väärällä ilmeellä. Narsisti vihaa älykkäitä ja viisaita ihmisiä. Kateus ja emotionaalinen normaali kehittymättömyys hallitsevat narsistia. Hän ei kykene kommunikoimaan konfliktitilanteissa, joiden syntyyn hänellä on osuutta.  Hän ennemminkin "kuolisi", kuin myöntäisi osuutensa.  Hänen itsensä tekemä vääryys merkitsee hänelle suurta häpeän tunnetta, johon hänet on kasvatettu.  Avainsanat: häpeä, äly, rakkaus. Vastuuta hän ei ymmärrä, eikä hän ole halunnut sitä ymmärtää, koska hän käyttää muita ihmisiä, lakeijoita. Narsistille hän itse tulee ykkösenä, lakeijat kakkosena, lähteistä elää. Lapset ovat lapsia, joista joku muu huolehtii, aina.

Kyllä monet narsistit huolehtivat lapsistaan erinomaisesti, koska se korostaa heidän erinomaisuuttaan naisina ja äiteinä. Siis en nyt viittaa hyviin äiteihin sinänsä, vaan narsisteihin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi soittaa mulle, ettei heillä ole siistiä ja alkaa itkeä puhelimeen, niin teille tulee mieleen, että mä kiusoittelin? Ennen vai jälkeen itkun alkamisen? Että tuliko itku siitä, kun mä kiusoittelin, vai kiusoittelinko mä koska itkee? Miten on teille loogisinta?

ap

Lopeta jo tuo tyhmä jankkaamisesi. Itse läyhäsit tänne koko tilanteen, eikä nyt auta musta valkoiseksi värjääminen mitenkään. Ellet itse muista, mitä olet kertonut, niin hae siellä hoitolassa dementiaosastolle. Olet niin saakutin tyhmä, ette tajua että jankkaamisellasi kerrot vain enemmän omasta syyllisyydestäsi, kaikkeen, mikä jo tiedetäänkin, mitä itse olet tänne kirjoitellut. Etkä tajua sitäkään, pahvi. Syyttä olet hoidossa ja väkisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi soittaa mulle, ettei heillä ole siistiä ja alkaa itkeä puhelimeen, niin teille tulee mieleen, että mä kiusoittelin? Ennen vai jälkeen itkun alkamisen? Että tuliko itku siitä, kun mä kiusoittelin, vai kiusoittelinko mä koska itkee? Miten on teille loogisinta?

ap

Lopeta jo tuo tyhmä jankkaamisesi. Itse läyhäsit tänne koko tilanteen, eikä nyt auta musta valkoiseksi värjääminen mitenkään. Ellet itse muista, mitä olet kertonut, niin hae siellä hoitolassa dementiaosastolle. Olet niin saakutin tyhmä, ette tajua että jankkaamisellasi kerrot vain enemmän omasta syyllisyydestäsi, kaikkeen, mikä jo tiedetäänkin, mitä itse olet tänne kirjoitellut. Etkä tajua sitäkään, pahvi. Syyttä olet hoidossa ja väkisin.

Vastaa nyt vaan, vai alkaako itsellesikin näyttää siltä, että ei ole missään vaiheessa ollutkaan kyse kiusoittelusta? Etkö pystykään omaa väittämääsi perustelemaan? Mitä sä sitten tulit mulle mitään sellaista edes sanomaan tai esittämään tai väittämään, etkä heti ymmärrä erehtyneesi tai nyt edes myönnä!

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, narsisti on juuri tällainen. Ei näe, eikä ymmärrä emotionaalisessa tilanteessaan todellisuutta, vain itsensä. Haukkuu ja syyttää muita omista virheistään, fyysisesti käy kiinnikin, jos reagoit tilanteeseen jopa väärällä ilmeellä. Narsisti vihaa älykkäitä ja viisaita ihmisiä. Kateus ja emotionaalinen normaali kehittymättömyys hallitsevat narsistia. Hän ei kykene kommunikoimaan konfliktitilanteissa, joiden syntyyn hänellä on osuutta.  Hän ennemminkin "kuolisi", kuin myöntäisi osuutensa.  Hänen itsensä tekemä vääryys merkitsee hänelle suurta häpeän tunnetta, johon hänet on kasvatettu.  Avainsanat: häpeä, äly, rakkaus. Vastuuta hän ei ymmärrä, eikä hän ole halunnut sitä ymmärtää, koska hän käyttää muita ihmisiä, lakeijoita. Narsistille hän itse tulee ykkösenä, lakeijat kakkosena, lähteistä elää. Lapset ovat lapsia, joista joku muu huolehtii, aina.

Kyllä monet narsistit huolehtivat lapsistaan erinomaisesti, koska se korostaa heidän erinomaisuuttaan naisina ja äiteinä. Siis en nyt viittaa hyviin äiteihin sinänsä, vaan narsisteihin.

ap

Etkö tiedä narsismista mitään? Eivät narsistiäidit aseta lapsiaan ykkösiksi, kuten tervepäiset äidit. Miten voit olla noin tyhmä?

Vierailija kirjoitti:

Eli teistä, jos lapsi soittaa, ettei ole siistiä, niin se on mahdotonta, ettei olisi? Onko mahdotonta, että se on oikeasti pahoittanut lapsen mielen syistä, joita olen aiemmin jo kertonut (menneet riidat ja lapsi tykkää kun on nättiä)? Onko sekin ihan mahdotonta, että vanhemmat ovat tilanteeseen syypäitä? Vai onko ainoa mahdollinen ratkaisu teille vika lapsessa? Lapsen hölmöys, josta nyt jompikumpi vanhempi kiusoittelee?

ap

Kukaan ei näe lapsessa tässä tilanteessa mitään vikaa. Kukaan ei ole sanonut mitään sen suuntaista.

Kerrataan vielä. Lapsi itki -> mies tulkitsi tilanteen väärin -> koitti keventää "ei se äitis tosissaan, kunhan kiusaa/kiusoittelee -> sinä ylitulkitsit -> sinä ylireagoit-> mies pahoitteli väärinymmärrystään - sinä olit jo päässyt mania vaiheeseen, etkä vaan voi antaa olla.

Mites se isän vaimo? Eikö jotain kivaa pientä nillitettävää siltä suunnalta? Joulukorttia jossa vittuilevasti toivotetaan Rauhallista joulua?

Ap, sä vaikutat liian tyhmältä, jotta sun kanssa voisi normaalisti kommunikoida täällä palstalla. Sori. Koita parantua, toivon sitä. Adjö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi soittaa mulle, ettei heillä ole siistiä ja alkaa itkeä puhelimeen, niin teille tulee mieleen, että mä kiusoittelin? Ennen vai jälkeen itkun alkamisen? Että tuliko itku siitä, kun mä kiusoittelin, vai kiusoittelinko mä koska itkee? Miten on teille loogisinta?

ap

Ketään ei kiinnosta.

Tuota kutsuttanee pakko-oireeksi.

Anna olla.

Et vain pysty vastaamaan. Laitat kaiken lapsen syyksi. Lapsille saakin nauraa ja heitä kiusoitella ja jos he siitä pillahtavat itkuun, niin ei se mitään, ettehän tarkoittaneet pahaa.

ap

Se lapsihan itki kun teillä on paskainen kämppä. Ja pelkäsi äitinsä reaktiota. Olet narskuttanut lapsesikin jo ihan romuksi. Jos olisit vaivautunut siivoamaan niin ei olisi tarvinnut täällä jankata jotain olematonta asiaa viittä päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi soittaa mulle, ettei heillä ole siistiä ja alkaa itkeä puhelimeen, niin teille tulee mieleen, että mä kiusoittelin? Ennen vai jälkeen itkun alkamisen? Että tuliko itku siitä, kun mä kiusoittelin, vai kiusoittelinko mä koska itkee? Miten on teille loogisinta?

ap

Lopeta jo tuo tyhmä jankkaamisesi. Itse läyhäsit tänne koko tilanteen, eikä nyt auta musta valkoiseksi värjääminen mitenkään. Ellet itse muista, mitä olet kertonut, niin hae siellä hoitolassa dementiaosastolle. Olet niin saakutin tyhmä, ette tajua että jankkaamisellasi kerrot vain enemmän omasta syyllisyydestäsi, kaikkeen, mikä jo tiedetäänkin, mitä itse olet tänne kirjoitellut. Etkä tajua sitäkään, pahvi. Syyttä olet hoidossa ja väkisin.

Ja ootko sä niin tyhmä, että kuvittelet, etten mä ole ollut syyllinen moniin asioihin!? Sun ei mun syyllisyydestäni tarvitse sanoa sanaakaan, kyllä mä sen tiedän! Siksipä kannattaisikin tarkastella tätäkin tapausta rehellisesti, sinunkin, että jos sä olet hyvä ja rehellinen ihminen, niin et ainakaan valheellisesti sano mulle, että en ois syyllinen, jos olen! Mutta ei silloin kun mä en ole!

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, narsisti on juuri tällainen. Ei näe, eikä ymmärrä emotionaalisessa tilanteessaan todellisuutta, vain itsensä. Haukkuu ja syyttää muita omista virheistään, fyysisesti käy kiinnikin, jos reagoit tilanteeseen jopa väärällä ilmeellä. Narsisti vihaa älykkäitä ja viisaita ihmisiä. Kateus ja emotionaalinen normaali kehittymättömyys hallitsevat narsistia. Hän ei kykene kommunikoimaan konfliktitilanteissa, joiden syntyyn hänellä on osuutta.  Hän ennemminkin "kuolisi", kuin myöntäisi osuutensa.  Hänen itsensä tekemä vääryys merkitsee hänelle suurta häpeän tunnetta, johon hänet on kasvatettu.  Avainsanat: häpeä, äly, rakkaus. Vastuuta hän ei ymmärrä, eikä hän ole halunnut sitä ymmärtää, koska hän käyttää muita ihmisiä, lakeijoita. Narsistille hän itse tulee ykkösenä, lakeijat kakkosena, lähteistä elää. Lapset ovat lapsia, joista joku muu huolehtii, aina.

Kyllä monet narsistit huolehtivat lapsistaan erinomaisesti, koska se korostaa heidän erinomaisuuttaan naisina ja äiteinä. Siis en nyt viittaa hyviin äiteihin sinänsä, vaan narsisteihin.

ap

Etkö tiedä narsismista mitään? Eivät narsistiäidit aseta lapsiaan ykkösiksi, kuten tervepäiset äidit. Miten voit olla noin tyhmä?

Eivät he heitä ykkösiksi asetakaan, ei erinomainen hoitaminen sitä tarkoita.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi valittaen nauraa? Millaisille asioille? Ihan vilpittömästi kysyn.

ap

Esimerkiksi tässä se sun todennäköinen aspergeriutesi näkyy.

Ei, vaan pikemminkin yläluokkainen taustani.

ap

Aaa, sisäsiittoisuus voisi hyvinkin selittää noi sun mielenterveysongelmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi soittaa mulle, ettei heillä ole siistiä ja alkaa itkeä puhelimeen, niin teille tulee mieleen, että mä kiusoittelin? Ennen vai jälkeen itkun alkamisen? Että tuliko itku siitä, kun mä kiusoittelin, vai kiusoittelinko mä koska itkee? Miten on teille loogisinta?

ap

Ketään ei kiinnosta.

Tuota kutsuttanee pakko-oireeksi.

Anna olla.

Et vain pysty vastaamaan. Laitat kaiken lapsen syyksi. Lapsille saakin nauraa ja heitä kiusoitella ja jos he siitä pillahtavat itkuun, niin ei se mitään, ettehän tarkoittaneet pahaa.

ap

Se lapsihan itki kun teillä on paskainen kämppä. Ja pelkäsi äitinsä reaktiota. Olet narskuttanut lapsesikin jo ihan romuksi. Jos olisit vaivautunut siivoamaan niin ei olisi tarvinnut täällä jankata jotain olematonta asiaa viittä päivää.

Ei mun enää siellä tartte siivota.

Ja se romu soitti mulle ja sai lohdutusta ja tukea. Niin mitä tekee mies? Tulee tilanteeseen ulkopuoleöta ja sanoo lapselle, että älä välitä, äitis vaan kiusaa sua. Senkin voi vielä ymmärtää, mutta ei sitä, että kun kuuli että tuin ja lohdutin, ENKÄ KIUSANNUT ei heti sanonut että ai, anteeksi olen tosi pahoillani, että kuvittelin niin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Minä taas en koe äitini takia olevani merkityksellinen. Se on todella kipeä tunne, mutta ei minusta silti narsistin uhria tulisi ikinä.

ap

Kun sä olet. Olet sen aikaisemmin ymmärtänyt, eikä sun tarvi sitä hävetä. Vänkäät tyhmyyttäs kaikkea muuta shaissea, siksi sulla on ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi valittaen nauraa? Millaisille asioille? Ihan vilpittömästi kysyn.

ap

Esimerkiksi tässä se sun todennäköinen aspergeriutesi näkyy.

Ei, vaan pikemminkin yläluokkainen taustani.

ap

Aaa, sisäsiittoisuus voisi hyvinkin selittää noi sun mielenterveysongelmat.

Ihan yhtä kaukaa suvussanikin on kumppanit valittu kuin muissakin. Ellei jopa kauempaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas en koe äitini takia olevani merkityksellinen. Se on todella kipeä tunne, mutta ei minusta silti narsistin uhria tulisi ikinä.

ap

Kun sä olet. Olet sen aikaisemmin ymmärtänyt, eikä sun tarvi sitä hävetä. Vänkäät tyhmyyttäs kaikkea muuta shaissea, siksi sulla on ongelmia.

Ööö niin siis tarkoitin valinnan kautta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi soittaa mulle, ettei heillä ole siistiä ja alkaa itkeä puhelimeen, niin teille tulee mieleen, että mä kiusoittelin? Ennen vai jälkeen itkun alkamisen? Että tuliko itku siitä, kun mä kiusoittelin, vai kiusoittelinko mä koska itkee? Miten on teille loogisinta?

ap

Ketään ei kiinnosta.

Tuota kutsuttanee pakko-oireeksi.

Anna olla.

Et vain pysty vastaamaan. Laitat kaiken lapsen syyksi. Lapsille saakin nauraa ja heitä kiusoitella ja jos he siitä pillahtavat itkuun, niin ei se mitään, ettehän tarkoittaneet pahaa.

ap

Se lapsihan itki kun teillä on paskainen kämppä. Ja pelkäsi äitinsä reaktiota. Olet narskuttanut lapsesikin jo ihan romuksi. Jos olisit vaivautunut siivoamaan niin ei olisi tarvinnut täällä jankata jotain olematonta asiaa viittä päivää.

Ei mun enää siellä tartte siivota.

Ja se romu soitti mulle ja sai lohdutusta ja tukea. Niin mitä tekee mies? Tulee tilanteeseen ulkopuoleöta ja sanoo lapselle, että älä välitä, äitis vaan kiusaa sua. Senkin voi vielä ymmärtää, mutta ei sitä, että kun kuuli että tuin ja lohdutin, ENKÄ KIUSANNUT ei heti sanonut että ai, anteeksi olen tosi pahoillani, että kuvittelin niin.

ap

Kerrataan vielä. Lapsi itki -> mies tulkitsi tilanteen väärin -> koitti keventää "ei se äitis tosissaan, kunhan kiusaa/kiusoittelee -> sinä ylitulkitsit -> sinä ylireagoit-> mies pahoitteli väärinymmärrystään - sinä olit jo päässyt mania vaiheeseen, etkä vaan voi antaa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi soittaa mulle, ettei heillä ole siistiä ja alkaa itkeä puhelimeen, niin teille tulee mieleen, että mä kiusoittelin? Ennen vai jälkeen itkun alkamisen? Että tuliko itku siitä, kun mä kiusoittelin, vai kiusoittelinko mä koska itkee? Miten on teille loogisinta?

ap

Ketään ei kiinnosta.

Tuota kutsuttanee pakko-oireeksi.

Anna olla.

Et vain pysty vastaamaan. Laitat kaiken lapsen syyksi. Lapsille saakin nauraa ja heitä kiusoitella ja jos he siitä pillahtavat itkuun, niin ei se mitään, ettehän tarkoittaneet pahaa.

ap

Se lapsihan itki kun teillä on paskainen kämppä. Ja pelkäsi äitinsä reaktiota. Olet narskuttanut lapsesikin jo ihan romuksi. Jos olisit vaivautunut siivoamaan niin ei olisi tarvinnut täällä jankata jotain olematonta asiaa viittä päivää.

Ei mun enää siellä tartte siivota.

Ja se romu soitti mulle ja sai lohdutusta ja tukea. Niin mitä tekee mies? Tulee tilanteeseen ulkopuoleöta ja sanoo lapselle, että älä välitä, äitis vaan kiusaa sua. Senkin voi vielä ymmärtää, mutta ei sitä, että kun kuuli että tuin ja lohdutin, ENKÄ KIUSANNUT ei heti sanonut että ai, anteeksi olen tosi pahoillani, että kuvittelin niin.

ap

Kerrataan vielä. Lapsi itki -> mies tulkitsi tilanteen väärin -> koitti keventää "ei se äitis tosissaan, kunhan kiusaa/kiusoittelee -> sinä ylitulkitsit -> sinä ylireagoit-> mies pahoitteli väärinymmärrystään - sinä olit jo päässyt mania vaiheeseen, etkä vaan voi antaa olla.

Mies ei koittanut keventää, vaan purki omaa stressin kuormittamaa pahoinvointiaan jonka ansiosta minäkin kuulostin kiusaajalle, en kiusoittelijalle.

En siis ylitulkinnut, koska mies sanoi minua siksi, miksi tulkitsin, eli kiusaajaksi. Soitin miehelle hänen puhelimeensa lopetettuani tuon puhelun lapsen kanssa, mitään maniavaihetta ei ollut, ja sain vahvistuksen sille, että olin kuullut oikein, mies luuli minun kiusanneen lasta. Mies ei siinä puhelussa vielä uskonut, mitä mä hänelle sanoin, että siis en kiusannut, vaan lohdutin. Sanoi vain, että koska minunkin äitini oli itkettänyt minua samalla lailla(??) niin siitä hän näki, miten se oli.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi valittaen nauraa? Millaisille asioille? Ihan vilpittömästi kysyn.

ap

Esimerkiksi tässä se sun todennäköinen aspergeriutesi näkyy.

Ei, vaan pikemminkin yläluokkainen taustani.

ap

Aaa, sisäsiittoisuus voisi hyvinkin selittää noi sun mielenterveysongelmat.

Ihan yhtä kaukaa suvussanikin on kumppanit valittu kuin muissakin. Ellei jopa kauempaa.

ap

Juu juu ;) Ehkä jopa ulkoavaruudesta.