Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa ajatuskin alkaa treffailemaan miehiä.
28.12.2017 |
Aloin kirjoittelemaan yhdellä deittisaitilla ja postia alkoi tulla. Tietysti laidasta laitaan. Oikein ylistäviä postauksia ja miehet vauhkona odottaa tapaamista.
Ihan karseelta tuntuu lähteä tapaamaan täysin tuntemattomia johonkin talven märkään iltaan meluisaan kuppilaan. Se on kuitenkin aina sokkotreffit mikä siellä odottaa.
Ja naisten pitäisi olla täydellisiä. Yäk, itse asiassa mua ei kiinnosta yhtään. Voiko vaan kirjoitella ja jutskata, nähdään sitten vaikka keväällä jos juttua riittää?
Joku mukava ja miellyttävä ja hauska ihminen elämään olisi ihan kiva, mutta ärsyttävä ajatus mennä tönöttämään jonkun kahvikupin kanssa johonkin työhaastattelutilanteeseen. Ja sitten - nähdäänkö toisen kerran. Miten sitä eka tapaamisen jälkeen voi tietää, kuinka mainio persoona toinen ois viiden tapaamiskerran jälkeen? Yäk, en jaksa.
Kommentit (107)
Sama juttu. Olisi kiva jos olisi joku erityinen, mutta deittailu on aika rasittavaa. Olen ollut sinkku viimeksi 2000-luvun alussa. Sitten löysin varmaan sadansilta nettitreffeiltä ihan mukavan miehen, jonka kanssa tie oli hetken kevyt kulkea... Nyt taas sinkku ja ikään jo mittarissa sen verran, että alkaa näkyä kysynnässä. En etsi ketään mr täydellistä, eli en ole ronkeli, mutta kyllähän sen kaverin pitäisi jotenkin säväyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä en tapaile ketään, kesällä oli enemmän säätöjä. Erosin siis keväällä. Nyt on sellainen olo, että tavallaan nauttisin siitä huomiosta, mutta ahdistaa ajatuskin mistään vakavemmasta jutusta. Sellaisesta siis missä pitäisi alkaa jo ottamaan se toinen huomioon tulevaisuutta suunnitellessa. Omat tulevaisuudensuunnitelman sisältää tällä hetkellä niin paljon ulkomailla olemista, ettei mikään tapailukuvio oikein nyt tähän sopisi. Tai ainakin tuntuu siltä, että se vaan rajoittaisi ja pakottaisi minut vakiintumaan...
Mitä nämä "säädöt" nykyään tarkoittavat? Pano jonkun kanssa jonka nimen tiedät? Seuraavana päivänä toinen pano jonkun toisen kanssa? Vai onko tuo pelkästään syvällisempää pohdiskelua ja viestittelyä useamman kanssa?
Minulle ainakin säätö tarkoittaa käytännössä samaa kuin tapailukumppani. Se on vain vähän arkisempi ilmaus ja jollain tavalla se myös ilmaisee sitä, että olen epävarma tästä jutusta ja tunteistani ylipäätään. Tapailukumppani on jotenkin sellainen virallisempi ja selkeämpi tapaus. Säätöön liittyy epävarmuutta, vaikka ulkopuolisen silmin nämä ovat täsmälleen sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Älä ihminen pakota itseään mihinkään.
Mulla oli eron jälkeen vaihe, että takas satulaan, kyllä ne taidot palautuu. Mutta aika nopeaan alkoi se kasvokkain tapaaminen tuntua epämiellyttävältä, odotin kyllä viestejä ihan... no en innolla, mutta oli mukavaa kun joku niistä mukavista kirjekavereista oli heittänyt viestiä.
Ne mukavat vaan taisivat joko olla itseni kaltaisia jotka tykkäsivät kirjoittelusta tai peräti varattuja, en tiedä.
Sitten tuli se yksi, jonka kanssa kirjoittelu oli mukavaa ja sitten tuli tapaamisen aika. Luulin, että olisin jo valmiiksi väsynyt ennen treffejä, mutta jotenkin kaikki tuntui ihan erilaiselta. Olin energinen enkä edes keksinyt mitään tekosyitä, minkä takia tapaamista olisi pitänyt siirtää.
Ja sieltähän se sitten löytyi, se ihminen jonka takia saattoi nettideittailun taas lopettaa.
Summa summarum: opettele ensin kuuntelemaan itseäsi. Tee asioita, joista pidät ja joita ei tarvitse pakottaa. Sitä kautta löydät sen oman polkusi, jota sinun tuleekin kulkea. Eikä rakkauskaan väkisin tule, vaikka kuinka tekisi oikeita asioita.
Toisaalta kukaan tuskin tulee kotoa hakemaan, joten jatka etsimistä jos aiot jotain löytää.
Ap tässä. On tultu kotoakin hakemaan, S24 -äijä on seisonut oven takana pimputtamassa kun puhelinnumeron kautta selvitti osoitteen. Ja eräs kauempana asunut poliisiksi itseään väittävä oli myös ilmoittanut tietävänsä missä asun. Vaihdoin numeron salaiseksi.
Juuri noin haluaisin tehdä eli kirjoitella niin kauan että sopiva löytyy. Tinderissä äijillä palaa hihat päivässä jos kaunis neiti ei saakeli sinne treffeille ala jo lähteä. Eivätkä edes osaa kirjoittaa muuta ku lähex kaffelle.
Ehkä täytyy vaan olla kovempi ja itsekkäämpi ja heivata ja blokata kaikki jotka vähänkin ärsyttää niin se kultakimpale sieltä ehkä ajan mittaan suodattuu esiin. Olen liian kiltti.
Kiitän tuosta yllä olevasta postauksesta. Teen itselleni selväksi että lähden tapaamiseen sitten kun lähden ja sen kanssa jonka kanssa haluan ja jos on kiire niin heipat vaan.
Mulla ei ole kiire, mulla ei ole speksejä, en ole läheisriippuvainen, mutta kesällä ois kiva istua piknikillä jonkun miespuolisen kanssa välillä eikä aina koirien kanssa.
Mitä järkeä on viestitellä viikkokausia, kun kymmenen minuutin jälkeen voi havaita, ettei kemiaa ole? Ei niillä kirjoitteluilla ole mitään merkitystä enää siinä vaiheessa, kun oikeasti kohtaa toisen ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Olisi kiva jos olisi joku erityinen, mutta deittailu on aika rasittavaa. Olen ollut sinkku viimeksi 2000-luvun alussa. Sitten löysin varmaan sadansilta nettitreffeiltä ihan mukavan miehen, jonka kanssa tie oli hetken kevyt kulkea... Nyt taas sinkku ja ikään jo mittarissa sen verran, että alkaa näkyä kysynnässä. En etsi ketään mr täydellistä, eli en ole ronkeli, mutta kyllähän sen kaverin pitäisi jotenkin säväyttää.
No sepä! Mullakin oli monet treffit viikossa, joskus kahdet päivässä ja lopulta tuntui että vaikka vainajaa pystyisin tunnin verran kahvikupin ääressä haastattelemaan. Pian en enää keskustaan saakka vaivautunut vaan tyypit saivat raahautua lähikahvilaan jos oli pakko saada mut nähdä. Olinkin vakioasiakas siellä ja joka päivä eri äijän kanssa :D Mutta oli siellä kyllä monessa muussakin pöydässä sama haastattelu käynnissä. Sitten itsekin löysin seuraa yhdeksi kesäksi ja nyt ois taas sama rumba edessä. Ihan helkkaristi nappaa joo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän kenenkään ole pakko deittailla eikä varsinkaan nettideittailla, jos ei tunnu siltä. Kyllä yksinkin voi olla.
Aikaisemmilla sukupolvilla oli paljon helpompaa, kun tutustuminen tapahtui pääasiassa livenä eikä tätä amerikkalaista deittailukulttuuria vielä harrastettu Suomessa pahemmin. Jos kaipasi seuraa, lähti ulos kavereiden kanssa tai yksinkin joskus, mentiin jonnekin missä oli suunnilleen samanikäisiä ihmisiä koolla, diskoon, lavatansseihin, kapakkaan (=baariin) tms. Eihän niistäkään aina löytynyt kiinnostavaa seuraa, eikä aina ollut niin tarkoituskaan, mutta sitten joku kerta ehkä tapasi jonkun kivan ja sopivan ihmisen, jonka halusi tavata uudestaankin, ja hups, ekat deitit oli jo käyty!
Tämä nykyinen nettideittikulttuuri asettaa kaikille kauhean korkeat vaatimukset ja odotukset ihan jo ulkonäön suhteen. Sitten jännittää ja ahdistaa kauheasti tavata joku viestittelykumppani ekan kerran ja aika useasti joutuu myös pettymään.
Älä lähde niiden kanssa treffeille, jotka ehdottaa kuppilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on viestitellä viikkokausia, kun kymmenen minuutin jälkeen voi havaita, ettei kemiaa ole? Ei niillä kirjoitteluilla ole mitään merkitystä enää siinä vaiheessa, kun oikeasti kohtaa toisen ihmisen.
En usko mihinkään kemiaan. En ole hakemassa mitään seksiseuraa vaan älykästä, miellyttävää, mielekästä seuraa sivistyneestä, yleiskiinnostuneesta, kultturellista ihmisestä. Nämä asiat selviävät juurikin kirjoittelemalla! Ulkonäkö ja kemia ovat toissijaisia asioita. Miehet ovat sanoneet että jos joku mies ei minun kanssa halua seksiä, niin vika on kyllä miehessä. Seksi tulee kuvioon ajan myötä kuitenkin, sitä ei tarvitse hakemalla hakea, vaan nuo muut ominaisuudet ovat tiukassa!
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on viestitellä viikkokausia, kun kymmenen minuutin jälkeen voi havaita, ettei kemiaa ole? Ei niillä kirjoitteluilla ole mitään merkitystä enää siinä vaiheessa, kun oikeasti kohtaa toisen ihmisen.
Kun kaikki eivät pääse treffeille parin tunnin varoajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on viestitellä viikkokausia, kun kymmenen minuutin jälkeen voi havaita, ettei kemiaa ole? Ei niillä kirjoitteluilla ole mitään merkitystä enää siinä vaiheessa, kun oikeasti kohtaa toisen ihmisen.
En usko mihinkään kemiaan. En ole hakemassa mitään seksiseuraa vaan älykästä, miellyttävää, mielekästä seuraa sivistyneestä, yleiskiinnostuneesta, kultturellista ihmisestä. Nämä asiat selviävät juurikin kirjoittelemalla! Ulkonäkö ja kemia ovat toissijaisia asioita. Miehet ovat sanoneet että jos joku mies ei minun kanssa halua seksiä, niin vika on kyllä miehessä. Seksi tulee kuvioon ajan myötä kuitenkin, sitä ei tarvitse hakemalla hakea, vaan nuo muut ominaisuudet ovat tiukassa!
-Ap
No ei kyllä varmasti ulkonäkö ja kemia ole toissijaisia asioita. Ei ainakaan niille miehille ketä treffaat. Että kannattaa olla rehellinen sitten mitä hakee ja kysyä heti mitä mies on hakemassa.
Vierailija kirjoitti:
Tähän tekis mieli laittaa se vanhan kunnon vastaus livenä tutustumisesta ihmisiin, mutta todennäköisesti vastauksena olisi vaan (jälleen kerran) et ku "on niin hankalaa ja ei ihmisiä tapaa missään ja bad hair day ja valivalivali...."
Livenä ihmisiin tutustutaan nettideitissäkin. Kyllä sen netissä juttelun päämäärä on tavata ihan "oikeasti".
Aloittajalla nyt on asenne niin pielessä, että hänelle ei sovi minkäänlainen deittailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän tekis mieli laittaa se vanhan kunnon vastaus livenä tutustumisesta ihmisiin, mutta todennäköisesti vastauksena olisi vaan (jälleen kerran) et ku "on niin hankalaa ja ei ihmisiä tapaa missään ja bad hair day ja valivalivali...."
Onko se tosiaan niin vaikeaa ymmärtää, että ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita? Mitä siinä on niin mahdotonta, että ei oikeasti tapaa ihmisiä missään? Työ, koti, lasten harrastukset ja omat harrastukset ovat kaikki sellaisia, joissa ei ole omanikäisiä sinkkumiehiä. Baareihin ei huvita lähteä, eikä olisi aikaakaan. Ja kaverit ovat perheellisiä, joten heidän luonaan notkumallakaan ei ketään tule vastaan. Lisäksi vielä pieni paikkakunta, jossa ei auta mennä istuskelemaan kirjastoon, puistoon tai kahviloihinkaan, ellei etsi seuraa niistä paikallisista eläkeläisukkeleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on viestitellä viikkokausia, kun kymmenen minuutin jälkeen voi havaita, ettei kemiaa ole? Ei niillä kirjoitteluilla ole mitään merkitystä enää siinä vaiheessa, kun oikeasti kohtaa toisen ihmisen.
En usko mihinkään kemiaan. En ole hakemassa mitään seksiseuraa vaan älykästä, miellyttävää, mielekästä seuraa sivistyneestä, yleiskiinnostuneesta, kultturellista ihmisestä. Nämä asiat selviävät juurikin kirjoittelemalla! Ulkonäkö ja kemia ovat toissijaisia asioita. Miehet ovat sanoneet että jos joku mies ei minun kanssa halua seksiä, niin vika on kyllä miehessä. Seksi tulee kuvioon ajan myötä kuitenkin, sitä ei tarvitse hakemalla hakea, vaan nuo muut ominaisuudet ovat tiukassa!
-Ap
No ei kyllä varmasti ulkonäkö ja kemia ole toissijaisia asioita. Ei ainakaan niille miehille ketä treffaat. Että kannattaa olla rehellinen sitten mitä hakee ja kysyä heti mitä mies on hakemassa.
No tiedän sen, en ole mikään täys-idiootti. Itse olen naisellinen ja tietysti miehet ajattelevat heti vain seksiä. Kyllä se tulee suurimmasta osasta viestejä äkkiä selväksi. Ja vielä vähemmän huvittaa lähteä tyrkylle. Ne, jotka malttavat olla pitempään kirjeenvaihdossa, ovat todennäköisimmin minun tyyppiäni, kuin ne, jotka toteavat äkkiä, että en saanut p*llua ja siirtyvät seuraavaan. En jää niitä kaipaamaan. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii kyllä näissä asioissa parhaiten. Jään odottelemaan niitä jotka tarjoavat sitä mitä olen kysymässä. Kysyntää minulle kyllä riittää. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on viestitellä viikkokausia, kun kymmenen minuutin jälkeen voi havaita, ettei kemiaa ole? Ei niillä kirjoitteluilla ole mitään merkitystä enää siinä vaiheessa, kun oikeasti kohtaa toisen ihmisen.
En usko mihinkään kemiaan. En ole hakemassa mitään seksiseuraa vaan älykästä, miellyttävää, mielekästä seuraa sivistyneestä, yleiskiinnostuneesta, kultturellista ihmisestä. Nämä asiat selviävät juurikin kirjoittelemalla! Ulkonäkö ja kemia ovat toissijaisia asioita. Miehet ovat sanoneet että jos joku mies ei minun kanssa halua seksiä, niin vika on kyllä miehessä. Seksi tulee kuvioon ajan myötä kuitenkin, sitä ei tarvitse hakemalla hakea, vaan nuo muut ominaisuudet ovat tiukassa!
-Ap
Minä olen juuri tuota kuvausta vastaava mies ja etsin samanlaista naista. Mutta olen karvaasti saanut kokea, että kirjoittelun perusteella tosi lupaava nainen voi kuitenkin olla sellainen, jota kohtaan ei sitten tunne vetoa, ja silloin vain harmittaa kahta enemmän. Kemiat ovat todellinen asia, ei uskon asia.
Naisena et ehkä tule ajatelleeksi, että deittaillessa se seksi ei tule "kuvioon ajan myötä kuitenkin", ellei jompikumpi (yleensä mies) halua seksiä toisen kanssa ja tavoittele sitä. Kaverin voi saada muutenkin, mutta minä olen treffeillä hakemassa romanttista kumppania.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tekis mieli laittaa se vanhan kunnon vastaus livenä tutustumisesta ihmisiin, mutta todennäköisesti vastauksena olisi vaan (jälleen kerran) et ku "on niin hankalaa ja ei ihmisiä tapaa missään ja bad hair day ja valivalivali...."
Livenä ihmisiin tutustutaan nettideitissäkin. Kyllä sen netissä juttelun päämäärä on tavata ihan "oikeasti".
Aloittajalla nyt on asenne niin pielessä, että hänelle ei sovi minkäänlainen deittailu.
Apple ei sovi sokkotreffailu ihmisen kanssa jota ei tunne. Siinä ei ole mitään vikaa että haluaa tutustua ensin eikä tuhlata aikaa vaivaannuttavaan istumisen tuntemattoman kanssa jossain kahvilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on viestitellä viikkokausia, kun kymmenen minuutin jälkeen voi havaita, ettei kemiaa ole? Ei niillä kirjoitteluilla ole mitään merkitystä enää siinä vaiheessa, kun oikeasti kohtaa toisen ihmisen.
En usko mihinkään kemiaan. En ole hakemassa mitään seksiseuraa vaan älykästä, miellyttävää, mielekästä seuraa sivistyneestä, yleiskiinnostuneesta, kultturellista ihmisestä. Nämä asiat selviävät juurikin kirjoittelemalla! Ulkonäkö ja kemia ovat toissijaisia asioita. Miehet ovat sanoneet että jos joku mies ei minun kanssa halua seksiä, niin vika on kyllä miehessä. Seksi tulee kuvioon ajan myötä kuitenkin, sitä ei tarvitse hakemalla hakea, vaan nuo muut ominaisuudet ovat tiukassa!
-Ap
No ei kyllä varmasti ulkonäkö ja kemia ole toissijaisia asioita. Ei ainakaan niille miehille ketä treffaat. Että kannattaa olla rehellinen sitten mitä hakee ja kysyä heti mitä mies on hakemassa.
No tiedän sen, en ole mikään täys-idiootti. Itse olen naisellinen ja tietysti miehet ajattelevat heti vain seksiä. Kyllä se tulee suurimmasta osasta viestejä äkkiä selväksi. Ja vielä vähemmän huvittaa lähteä tyrkylle. Ne, jotka malttavat olla pitempään kirjeenvaihdossa, ovat todennäköisimmin minun tyyppiäni, kuin ne, jotka toteavat äkkiä, että en saanut p*llua ja siirtyvät seuraavaan. En jää niitä kaipaamaan. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii kyllä näissä asioissa parhaiten. Jään odottelemaan niitä jotka tarjoavat sitä mitä olen kysymässä. Kysyntää minulle kyllä riittää. -Ap
Näin minä tein, samantien poistoon ne jotka heti haluavat seksiä tai tavata ennen kun tutustutaan. Sieltä lopulta tuli vastaan se joka todella kiinnosti ja itse jopa odotin treffejä. Turha lähteä ulos sellaisen kanssa joka ei oikeasti kiinnosta.
Ei se treffailu miehillekään niin herkkua ole. Deiteillä käyminen ei itsessään ole ollut tähän päivään mennessä millään tavalla miellyttävä kokemus (kyllä olen käynyt useilla deitellä ja seurustellut myös pitkäaikaisessa suhteessa).Ehkä en vain automaattisesti pidä vieraita ihmisiä mielenkiintoisina. En ole kiinnostunut jonkun puolitutun harrastuksista, poliittisesta kannasta, lempiruuasta ja -väristä tai sisarusten määrästä. Ei siis vaan ole oikeasti minkäänlaista aitoa mielenkiintoa ja itsekin tuntuu että tuossa alun tutustumisvaiheessa pitää vähän jäkittää ja pitää sellainen asiallinen käytösmoodi päällä että pääsisi toisille treffeille. Tämä siis jos treffailun aikana ei ole sanonut jotain väärää, tehnyt jotain väärää tai sinusta riippumattomasta syystä tyty saa paremman tarjouksen ja siirtyy sen kanssa treffailemaan.
Haluaisin parisuhteeseen, mutta se deittailu on tosiaan hyvin aikaa vievää ja ahdistavaa. Lisäksi pitäisi ottaa rennosti, muttei liian ettei tule vain kaveriviboja. Sitten vaikka ensitreffeistä pääsisi seuraavalle tasolle niin parin viikon päästä saa huomata, että yhteiset arvot ovatkin ehkä vähemmän yhteisiä, eikä yhteistä tekemistä ole.
Huvittuneena katselen kuinka sitten vapaana olevat naiset huutelevat kuinka oikeilla naisilla pitää olla kurveja, eli muutama vararengas vyötäröllä ja/tai kuinka YH:n lapsi ei saisi laskea heidän markkina-arvoa sinkkumiehen silmissä tai mies on täysi paska. Hymyillen katselen tätä järjettömyyttä, käännyn ympäri ja kävelen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä siinä on. Minulla ei ole kyse mistään läheisriippuvaisuudesta, että olisi pakko saada vain joku. Osaan hyvin olla yksin enkä edes haluaisi tiivistä parisuhdetta, jossa muutetaan yhteen ja jos näin tapahtuisikin, sen ihmisen pitäisi olla todella hyvä eikä kuka tahansa. Mutta sitten kun lähtee treffeille ihan vain, kun elämä on muuten niin tylsää, tulee se hirveä paniikki, että miten vieraalle ihmiselle puhutaan ja mitä jos juttu ei luistakaan ja mitä jos sanon jotain tyhmää jne. Näitä ongelmia minulla ei ole koskaan esim töissä, vaan ainoastaan treffeille lähtiessä. Eli periaatteessa deittailuelämän ulkopuolella olen ihan tyytyväinen itseeni ja itsevarma ja viihdyn itsekseni, mutta kun lähtee treffeille, olen ihan eri ihminen.
Menet vaan treffeille ja otat vastaan mitä tulee. Jos kerran töissä pärjäät ihmisten kanssa niin mikset muutenkin. Varmaan pelkäät turhaan? Jos sitten oletkin jotenkin kipsissä tms. niin fiksu mies kyllä tunnistaa, että onko jännityksen tuomasta epävarmuudesta mahdollinen keskustelun kömpelyys johtuva ja osaa tulla vastaan eikä leimaa kerralla joksikin tyhmäksi.
Jos homma ei suju noin, jollain terapeutilla käyminen saattaisi auttaa - ihan positiivisesti ja kettuilematta sanoen. Joku itseluottamusongelma, joka varmaan ratkottavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on viestitellä viikkokausia, kun kymmenen minuutin jälkeen voi havaita, ettei kemiaa ole? Ei niillä kirjoitteluilla ole mitään merkitystä enää siinä vaiheessa, kun oikeasti kohtaa toisen ihmisen.
En usko mihinkään kemiaan. En ole hakemassa mitään seksiseuraa vaan älykästä, miellyttävää, mielekästä seuraa sivistyneestä, yleiskiinnostuneesta, kultturellista ihmisestä. Nämä asiat selviävät juurikin kirjoittelemalla! Ulkonäkö ja kemia ovat toissijaisia asioita. Miehet ovat sanoneet että jos joku mies ei minun kanssa halua seksiä, niin vika on kyllä miehessä. Seksi tulee kuvioon ajan myötä kuitenkin, sitä ei tarvitse hakemalla hakea, vaan nuo muut ominaisuudet ovat tiukassa!
-Ap
No ei kyllä varmasti ulkonäkö ja kemia ole toissijaisia asioita. Ei ainakaan niille miehille ketä treffaat. Että kannattaa olla rehellinen sitten mitä hakee ja kysyä heti mitä mies on hakemassa.
No tiedän sen, en ole mikään täys-idiootti. Itse olen naisellinen ja tietysti miehet ajattelevat heti vain seksiä. Kyllä se tulee suurimmasta osasta viestejä äkkiä selväksi. Ja vielä vähemmän huvittaa lähteä tyrkylle. Ne, jotka malttavat olla pitempään kirjeenvaihdossa, ovat todennäköisimmin minun tyyppiäni, kuin ne, jotka toteavat äkkiä, että en saanut p*llua ja siirtyvät seuraavaan. En jää niitä kaipaamaan. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii kyllä näissä asioissa parhaiten. Jään odottelemaan niitä jotka tarjoavat sitä mitä olen kysymässä. Kysyntää minulle kyllä riittää. -Ap
Näin minä tein, samantien poistoon ne jotka heti haluavat seksiä tai tavata ennen kun tutustutaan. Sieltä lopulta tuli vastaan se joka todella kiinnosti ja itse jopa odotin treffejä. Turha lähteä ulos sellaisen kanssa joka ei oikeasti kiinnosta.
Tavataan ennen kuin tutustutaan! Aivan loistavasti sanottu ja minun ajatukseni kiteytyy tuossa! Kiitokset taas! Niin, ei kannata tavata sitä joka ei kiinnosta, olen "kaiken varalta" käynyt aikoinaan montakin katsomassa ja aina se on ajanhukkaa ja on alkanut tehdä mieli heittää rukkaset santaan! Onpa hyvä että avasin suuni täällä. -Ap
Alue: Aihe vapaa
Mitä nämä "säädöt" nykyään tarkoittavat? Pano jonkun kanssa jonka nimen tiedät? Seuraavana päivänä toinen pano jonkun toisen kanssa? Vai onko tuo pelkästään syvällisempää pohdiskelua ja viestittelyä useamman kanssa?