Toiveena vauva (2018-2019)

Ikäneitoko oli nimimerkki, joka suositteli Marseillen saippuaa hiustenkin pesuun? (yritän vähentää kemikaakela, todella vaikeaa.....). Ostin Ruohonjuuresta tummanvihreän ison saippuan ja kropan ja naaman pesuun ok, mutta hiukset... Voi luoja 😂 ihan ku olis margariinilla voidellut, töissä ihan nolostelin ja kuivashampoolla läträsin. Oli ihanaa kun sai pestyä sen normishampoolla pois. No, jospa sekin olisi jotain että kropan pesee luomummin... 😊

Vempula: en pidä miestä ajantasalla kierrosta, koska pitäisi mua hysteerisenä 🤭🤭 "tulee jos on tullakseen"

Vempula kirjoitti:

Miten te muut, kuinka paljon keskustelette puolisoiden kanssa näistä hedelmällisyysasioista ja kuinka tarkkaan miehet tietävät kierron vaiheet ym.?.

Me puhutaan miehen kans suht paljonkin näistä asioista. Välillä oon jo sanonutkin että pitäisi olla höpöttämättä hälle liikaa, mutta mies on vain todennut että haluaa tietää. Senpä takia en ole säädellyt puheitani 😄 Meillä oli useampi vuosi että mies ei tiennyt milloin haluaisi alkaa yrittämään lasta, välillä jopa ahdistui kun puhuin lapsihaaveistani. Sen takiakin oon tosi onnellinen, että hän nyt on niin kiinnostunut tästä projektista kaikin puolin.

Ilman että lähden lainailemaan ketään, niin kyllähän nuo "oho ekasta yrittämästä pärähti" -kommentit ovat jo pitkään itselläkin särähtäneet korvaan. Mutta sitten yritän aina muistaa sen, että kaikki eivät ajattele näitä vauvajuttuja ihan yhtä vaikean kautta kuin mitä itse; toisille se tulee tahattomasti ja vahingossa yhden illan suorituksesta, toiset harkitsevat ja sitten hetken yrittävät, ja kolmannet joutuvat sitten vetämään pitkän kaavan kautta. Joillekin se ei edes koskaan tapahdu. Se, miten joku noista vaihtoehdoista sopii kenellekin, on aina yksilötasoinen juttu, eikä sen saisi harmittaa tai vaikuttaa omaan elämään tai tekemiseen sitten mitenkään. Tämän jälkeen on kuitenkin pakko todeta valitettava fakta: valitettavasti ihminen on kuitenkin sosiaalinen eläin, joka vertaa omaa tilannettaan pitkälti aina ympäröivään, muiden ihmisten kokemiin tapahtumiin. Ja siksi se kolmannen pitkän kaavan kautta -osaston mielessä tapahtuva vertailu sitten hieman kirpaiseekin, "miksi noi onnistuu mutta minä en" -tyyliin. Se ei tietenkään ole sen kertayrityksestä raskautuneen vika, vaan ... enemmänkin sen sosiaalisen laumaeläimen päänsisäisen ajatusmuodostelman aiheuttamaa. Ja sen takia näiden ajatusten kanssa painiminen onkin sitten kahta raskaampaa, kun samaan aikaan pitäisi (pitää!) olla onnellinen toisten puolesta, mutta sisimmässään itkee ja huutaa ja raivoaa sitä omaa, yksityistä turhautumistaan.

Sain itse kuulla viikonloppuna että suurin osa (miehen puolisesta) kaveripiiristä on jo pitkään luullut ettei meillä edes haluta lapsia, ovat kuulemma keskustelleet tästä hyvinkin avoimesti keskenään. Meille eivät olleet tokikaan mitään sanoneet, eikä asia olisi tullut ilmi ilman pientä lipsahdusta erään kaverin toimesta. Raja hiljaisen yksityisyyden ja "somemaisen" kaikkijakamisen välillä on näköjään nykyään jo aika mustavalkoinen: jos et julkisesti puhu asiasta niin se tarkoittaa ettet välitä asiasta lainkaan, ja jos on ongelmia niin niistä pitäisi huutaa kaikille, että tietävät pitää mölynsä omissa pötseissään. Tai näin ainakin osasivat kertoa, tiedä sitten mikä oikea totuus on. Tuossa hetkessä vahvistui ainakin itselle se ajatus että mahdollisista vauvahaaveista tai raskautumisesta ei kyllä puhuta tasan kenellekään ennen kuin alkaisi oikeasti näkymään tai syntymään, mielummin ollaan sitten ihan hys hys ja annetaan ihmisten olettaa omiaan. Se siis siitä tukea antavasta kaveripiiristä, ainakin tämän aihepiirin kanssa. 

Tänään olisi kp 29/25, ja ainakin maanantaina tehty raskaustesti näytti typötyhjää. Laitoin itselleni tiukan rajan että ennen ensi sunnuntaita ei uusia testejä tehdä, stressaisin itseni muuten aivan kuoliaaksi tämän kanssa. Tänään on kuitenkin tunteet ailahdelleet niin lujaa (kuka itkee kun telkkarista tulee ohjelmaa possuista?!?!), etten oikein tiedä mistä narusta pitäisi seuraavaksi vedellä. Edelleen olen aivan varma että kuukautiset alkaisivat minä hetkenä hyvänsä, henkisesti on ainakin pakko siihen (jälleen kerran) varautua. Ettei pety niin hirveästi sitten kun... Parin päivän ajan olikin jo aivan raskausmaisia oireita, etomista ja pyörrytystä, mutta kun nekin hävisivät raskaustestin tuloksen kanssa samaan aikaan puffvain, otin loogisen linjan ja totesin että mielikuvitusta, mielikuvitusta vain. Harmi ettei mielikuvitus ohjaa kroppaa tämän enempää, voisi kyllä jo kohta alkaa kuvittelemaan ihan konkreettisiakin tuloksia sinne alavartaloon....

Tähän kerrasta onnistui - keskustelusta oma mielipiteeni lyhyesti; tokihan kukaan ei pysty vaikuttamaan siihen, milloin raskauden alku onnistuu. Joillakin se onnistuu ekalla yrityksillä, toisilla myöhemmin. Silti minusta pitäisi olla jokaisella tähän keskusteluun osallistuvalla hienotunteisuutta sitä kohtaan, miten asiat esittää. Tietysti saa kertoa, jos raskaaksi tulee, sehän on vertaistukiketjun yksi pointti. Se isompi hehkutus onnistumisesta on luonnollista ihmisluonnolle, mutta sillekin on omat ketjunsa tuolla raskauspuolella. Toivottavasti meistä jokainen sinne pääsee mahdollisimman pian siirtymään. Sitä ennen, yritetään pitää tämä ketju rauhallisena ja tsemppaavana vertaistukiketjuna, joohan? 😊

Niin, itse tästä varmaan siksi kirjotin, että kun tämä keskustelukenttä täällä vauva.fi foorumilla on itsellä tällä hetkellä ainut paikka miehen lisäksi purkaa tätä asiaa, niin jotenkin ehkä toivoo että se paikka mihin turvautuu olisi jotenkin ehkä astetta hienotunteisempi. Eikä vain itseni kannalta vaan kaikkien muidenkin ketkä täällä tuntojaan purkaa.

Ja varmasti jokaisella on myös ihan oikeassa elämässä näitä tilanteita, joissa mahdollisesti joku pitkää lapsesta haaveillut purkaa turhautumistaan. En usko, että siinä vaiheessa kukaan alkaa kertomaan kuinka itsellä tärppäs heti ja raskaudutaan suunnilleen ajatuksen voimalla. Itse niissä tilanteissa olleena lähinnä on yrittänyt hakea sanoja ilmaista oma paha mieli toisen puolesta mahdollisimman nätisti. Miksi siis käyttäytyä nettikeskustelussakaan toisin.

Mutta joo minä jätän tämän nyt tähän ja jatketaan keskustelua toisten onnistumisista iloiten ja vielä omaa onnistumistaan odottelevia tukien. 🙂

Hei, haluaisin myös kommentoida omaa näkökulmaani hienotunteisuuteen. Ymmärrän oikein hyvin, että toisten nopea onnistuminen ärsyttää ja raivostuttaa. Itsellänikin on siitä kokemusta ja olen itkenyt katkeria kyyneliä toisten onnen vuoksi, kun samalla on tuntunut, että oma onni pakenee jatkuvasti omista käsistä.

Kuitenkin, myös toisten ilon vastaanottaminen liittyy hienotunteisuuteen. Minusta täällä ei ole ketään yksittäistä keskustelijaa, jonka elämäntilanteita muiden tulisi myötäillä. Kaikkien tulee saada tuntea olevansa lämpimästi ja arvostetusti vastaanotettuja, myös ilon hetkillä. Eiköhän me kaikki olla koettu myös niitä epäonnistumisia elämässä sen verran, että ymmärretään, että omalla onnella lällättely on mautonta.... Tuskin toisten epäonnella ilakointi on täällä kenenkään tarkoitus.

Onko jollain tietoa, 2 vuoden yrityksen jälkeen käytiin tutkimuksissa. Mulla otettiin ämpärillinen labroja, kaikki niissä ok ja ultra kerto kaikkien olevan ok. Ovikset tunnen ja siks ihmettelin kun ei tärppää.

Mies kävi sperma-analyysissä, tuloksena et näyte viskoosi 0% eteenpäin liikkuvia nopeita ja b-luokan liikkuvia jonkun verran ja liikkumattomia joku 61%..

Ei oo vielä tullut mun gyneltä mitää infoo et mitä tehdään, mut onkohan noilla mahkut saada luomu lasta..

Kp 28/30 ja nega. Voihan pettymysten pettymys. Turhautuminen ja kiukku. Mä mökötän tänään. :D

Hei taas!

Ilta: Joo marseillesaippua ei sovi kaikkien hiuksille. Mieheni hiukset menivät myös ihan tahmeiksi. Itselleni taas shampoot eivät sovi lainkaan. Tahmeuden saa kyllä hiuksista kun laittaa viimeiseen huuhteluveteen viinietikkaa. Tavallisista shampoista kannattaa tarkistaa, ettei ne sisällä parabeeneja, sodium lauryl sulfatea, sodium lauryl ether sulfatea tai hajusteita.

Minulla oli aika mielenkiintoinen kokemus terveyskeskuslääkäristä. Varasin ajan ja kävin vastaanotolla ihan normaalisti. Lääkäri oli kuitenkin nihkeä lähetteen laittamiseen. Sanoi, ettei yli 39 vuotias voi tulla raskaaksi (sain esikoiseni 41v) ja ettei keskenmenojani näin ollen tutkita. Sanoin siihen, että olen jo kysynyt asiaa ja että kyllä tutkitaan, ei vain hoideta. Sanoi siihen laittavansa lähetteen, mutta että voi olla ettei oteta jonoon. Jäi aika ikävä fiilis mokomasta kurpasta. No eipä siinä, kotona vilkaisin omakantaa kun halusin nähdä, että oliko eräät tulokset tulleet. Olin aika tyrmistynyt, kun huomasin, että tämä kyseinen lääkäri oli kirjannut sinne paria päivää aiemmin lääkäriaikani (missä juuri kävin) peruutetuksi syynä potilaasta johtuva syy. Olin että mitä hittoa. Tämä kurppa oli ilmeisesti yrittänyt perua aikani, koska olen hänen mielestään liian vanha. Vähänkö suivaannuin ja soitin siltä istumalta tk:een, jossa hoitaja koetti väittää että varmaan on virhe. Sanoin, että olen huolissani, että vaivautuuko hän edes laittamaan lähetettäni eteen päin kun aivan selvästi hänellä on jotain minua vastaan. Hoitaja kyllä vakuutti, että lähete on järjestelmään kirjattu. Huhhuh.

Kommentoin minäkin hienotunteisuudesta sen verran, että tämä ekasta kierroksesta plussaaja ei ole kokenut sitä pettymysten määrää, kun tikkuun ei tule taaskaan kahta viivaa. Hän ei vain tiedä miten kipeältä se tuntuu, eikä ehkä siksi osannut eläytyä muiden tilanteeseen. Onnea silti hänelle.

Henuu_ kirjoitti:

Onko jollain tietoa, 2 vuoden yrityksen jälkeen käytiin tutkimuksissa. Mulla otettiin ämpärillinen labroja, kaikki niissä ok ja ultra kerto kaikkien olevan ok. Ovikset tunnen ja siks ihmettelin kun ei tärppää.

Mies kävi sperma-analyysissä, tuloksena et näyte viskoosi 0% eteenpäin liikkuvia nopeita ja b-luokan liikkuvia jonkun verran ja liikkumattomia joku 61%..

Ei oo vielä tullut mun gyneltä mitää infoo et mitä tehdään, mut onkohan noilla mahkut saada luomu lasta..

Harmi tilanne ☹️ En tiedä noista sen tarkemmin mutta kuulostaa, että voi olla haasteellista. Tai ainakin ajoituksen pitäisi osua varmaan ihan täysin kohdalleen. Toki kaikki on mahdollista. Tiedättekö yhtään mistä tämä miehesi ongelma johtuu?

nabo kirjoitti:

Vempula kirjoitti:

Miten te muut, kuinka paljon keskustelette puolisoiden kanssa näistä hedelmällisyysasioista ja kuinka tarkkaan miehet tietävät kierron vaiheet ym.?.

Me puhutaan miehen kans suht paljonkin näistä asioista. Välillä oon jo sanonutkin että pitäisi olla höpöttämättä hälle liikaa, mutta mies on vain todennut että haluaa tietää. Senpä takia en ole säädellyt puheitani 😄 Meillä oli useampi vuosi että mies ei tiennyt milloin haluaisi alkaa yrittämään lasta, välillä jopa ahdistui kun puhuin lapsihaaveistani. Sen takiakin oon tosi onnellinen, että hän nyt on niin kiinnostunut tästä projektista kaikin puolin.

Meillä vähän sama, että miehellä kesti kuitenkin loppujen lopuksi pidempään kuin mulla tehdä ns. päätös asiassa. Vaikka me molemmat melko pitkään tätä pohdittiin, ei ollut itsellekään mikään ihan hetken mielijohde tämä asia. Ja nyt tuntuukin naurettavalta kun tämä asia realisoituu ja kaikki ei tapahdukaan hetkessä kuten haluaisi. Toki olin asiaan varautunut mukamas, mutta luulen ettei näihin tunteisiin voi varautua eikä valmistautua ennen kun käy niitä oikeasti läpi.

Minkä ikäisiä te muuten olette? Olet varmaan jossain aiemmin asian kertonut, mutta itsellä mennyt ohi. Oon ite 28 ja viimeeks tänään luin Facebookissa kahden samanikäisen kaverin/puolitutun vauvauutisista. Tuntuu et tää on se ikä kun alkaa oikeesti niitä lapsia ilmestyy joka toiselle. Kumpa vois itsekin liittyä pian siihen porukkaan!

tikkunekku kirjoitti:

nabo kirjoitti:

Vempula kirjoitti:

Miten te muut, kuinka paljon keskustelette puolisoiden kanssa näistä hedelmällisyysasioista ja kuinka tarkkaan miehet tietävät kierron vaiheet ym.?.

Me puhutaan miehen kans suht paljonkin näistä asioista. Välillä oon jo sanonutkin että pitäisi olla höpöttämättä hälle liikaa, mutta mies on vain todennut että haluaa tietää. Senpä takia en ole säädellyt puheitani 😄 Meillä oli useampi vuosi että mies ei tiennyt milloin haluaisi alkaa yrittämään lasta, välillä jopa ahdistui kun puhuin lapsihaaveistani. Sen takiakin oon tosi onnellinen, että hän nyt on niin kiinnostunut tästä projektista kaikin puolin.

Meillä vähän sama, että miehellä kesti kuitenkin loppujen lopuksi pidempään kuin mulla tehdä ns. päätös asiassa. Vaikka me molemmat melko pitkään tätä pohdittiin, ei ollut itsellekään mikään ihan hetken mielijohde tämä asia. Ja nyt tuntuukin naurettavalta kun tämä asia realisoituu ja kaikki ei tapahdukaan hetkessä kuten haluaisi. Toki olin asiaan varautunut mukamas, mutta luulen ettei näihin tunteisiin voi varautua eikä valmistautua ennen kun käy niitä oikeasti läpi.

Minkä ikäisiä te muuten olette? Olet varmaan jossain aiemmin asian kertonut, mutta itsellä mennyt ohi. Oon ite 28 ja viimeeks tänään luin Facebookissa kahden samanikäisen kaverin/puolitutun vauvauutisista. Tuntuu et tää on se ikä kun alkaa oikeesti niitä lapsia ilmestyy joka toiselle. Kumpa vois itsekin liittyä pian siihen porukkaan!

Kuulostaa niin tutulta kaikki ajatuksesi! Minä oon 30 ja mies pari vuotta nuorempi. Tuntuu että vauvauutisia on viimeisen parin, kolmen vuoden aikana pukannut joka suunnasta ja oma kaipuu saada lapsi on kasvanut koko ajan valtavasti.

Ja siihen liittyenkin, menkat taisivat alkaa täällä tänään. 😔 Olo on tosi pettynyt vaikka olinkin tähän varautunut. En voi edes kuvitella, miten tätä tunnetta voi jaksaa kuukaudesta toiseen. Jospa ensi kuussa osaisi varautua paremmin asiaan, kun tietää ihan oikeasti että miltä olo tuntuu.

Outo asia on tosin se, että pahoinvointi jatkuu yhä vaikka vuoto alkoi. Tätä on siis jatkunut nyt ehkä viikon, vai onkohan jopa pidempäänkin. Kai olen sitten vain tulossa kipeäksi.

Moi,

minä olen 33v. Esikoista täällä kovasti toivotaan.

Edit: kysymys esitetty nabolle, mutta vastasin vahingossa 🤭

Nabo, harmi ☹️ toi on kyllä ihan persiistä että saattaa olla ties mitä oireita monta viikkoa pitkin kiertoa ja ehtii jo kuvitella vaikka mitä kunnes menkat taas alkaa! Kuka tätäkin muka jaksaa ainakaan kovin pitkään. Ois mieluummin ilman mitään oirehdintaan niin ei tarttis kuvitellakaan mitään.

Mut jos on jotai tommosta outoo niin ehkä sun kannattaa tehdä testi? Sit ei ainakaan tarvii miettii.

Mullakin itseasiassa mies vähän nuorempi eikä hänen kavereista juuri kellään oo vielä lapsia eikä ees seurustelukumppania eli viettävät vielä villiä sinkkuelämää. Mulla taas osa kavereista on jo saanut lapsia tai ainakin seurustelee jo vakavasti. Vähän ehkä siis eri lähtökohdista tätä hommaa katsotaan, mut onneks toi mies nyt on kuitenkin ihan mukana tässä 🙂 hällä ei vaan oo hätä mihinkää, toisin kuin itsellä 🙄

Mun pää on kestänyt nää pettymykset kohta 1.5v ehkä sillä et olen jaksanut uskoa et nyt tämä kierto voi olla se kierto, kun plussa tulee. Pettymys ja no ehkä tämä sitten jne.

Ajattelen myös et elämä on näinkin ihanaa. Paljon paremmin kuin vanhassa parisuhteessani. Toki minulla on kaksi lasta jo ennestään. Jos heitä ei olisi, olisi eri ääni kellossa.

Nykyisellä miehelläni ei ole lapsia ja hänen puolestaan surisin tosi paljon jos lasta ei saataisi. Vaikka hänkin sanoo et elämä näinkin on hyvää.

Jälkeen päin mietittynä olisi moni tapahtuma tältä kesältä jäänyt kokematta jos olisin ollut raskaana. Ehkä nämä siis piti kokea. Fyysisesti olisivat olleet liian rankkoja raskaana. En olisi uskaltanut lähteä seikkailuun.

Jotain luopumista yritän jo miettiä. Ensi kesälle kokemuksia suunnitella jos ei onnistuta. Itsensä suojelua varmaan. Vaikka toisaalta olen varma et meille lapsi suodaan. Niin kovin sitä kuitenkin toivon.

Tän hoidon jälkeen tehdään enää yksi tai korkeintaan kaksi ja sit luovutetaan. Neljän inssin jälkeen ei kai enää todennäköisyys lisäänny. Koeputkihedelmöitys ei tunnu kummastakaan luontevalta vaihtoehdolta.

Luomuihme taas ois todella ihme.

Menipä taas synkistelyksi. Vielä pitää malttaa olla testaamatta. Kaikki tää tuskaili voi olla ihan turhaa, koska voin olla jo raskaana. :)

Mukavaa viikonloppua kaikille! :)

Mahtuuko vielä mukaan?

Täällä kp 36/35-38 dpo 8. Tänään testiin odotettu nega. Nyt illalla vähän tuhrua, enteilee varmaan kuukautisia 😓

Silti pieni toive jos olisikin muuta...

tikkunekku kirjoitti:

Henuu_ kirjoitti:

Onko jollain tietoa, 2 vuoden yrityksen jälkeen käytiin tutkimuksissa. Mulla otettiin ämpärillinen labroja, kaikki niissä ok ja ultra kerto kaikkien olevan ok. Ovikset tunnen ja siks ihmettelin kun ei tärppää.

Mies kävi sperma-analyysissä, tuloksena et näyte viskoosi 0% eteenpäin liikkuvia nopeita ja b-luokan liikkuvia jonkun verran ja liikkumattomia joku 61%..

Ei oo vielä tullut mun gyneltä mitää infoo et mitä tehdään, mut onkohan noilla mahkut saada luomu lasta..

Harmi tilanne ☹️ En tiedä noista sen tarkemmin mutta kuulostaa, että voi olla haasteellista. Tai ainakin ajoituksen pitäisi osua varmaan ihan täysin kohdalleen. Toki kaikki on mahdollista. Tiedättekö yhtään mistä tämä miehesi ongelma johtuu?

Kunpa tietää mistä johtuu. 29% oli se b-luokan kun tarkastin tossa.

Täytyy varmaan odotella mitä se lääkäri siitä sanoo, mut turhauttaa 🙄

Tervetuloa mukaan kaikki uudet kuumeilijat 🙂

Onkohan kellään ollut seuraavanmaisia oireita oviksen aikaan ;

1)tuntuu siis sellanen paine alapäässä ehkä jollain tasolla kohdunkaulan kohdalla, eikös kohdunkaulassa tapahdu oviksen aikaan muutoksia? Vetäytyy ylemmäs ja joillakin aukee jopa vähän?

2)Elohiiri alakerrassa - on muuten aika mielenkiintoista🙄

3)ällötys olo, ei kuitenkaan varsinaisesti okseta, tätä ollut koko viikon

4)seksin jälkeen miehen tavaran mukana tuli ulos runsaasti limaa, aiemmin muutaman päivän vuoto ollut aika vetisen olosta

Voisiko näistä päätellä ovulaation? Flo ennustaa huomiselle, mut toi outo paineen tunne on sellainen mitä en oo kokenut kyllä ennen (en ainakaan muista). Ekan kerran tuntui kipua vasemmalla munasarjan kohdalla kp 6 ja sitten pitkin viikkoa koskenut lähinnä iltaisin.

Oloja on hyödynnetty kp 7, kp 10 ja kp13. Meen kyl iha just ostaa ne ovistikut niin ei tartte pohtii 😅

tikkunekku, minulla ei ihan tuollaisia oireita ole ollut, mutta oletetun ovulaation aikaan ja ennen menkkoja tuntuu kuin olisi virtsatientulehdus alkamassa. Yleensä tunne vielä voimistuu liikunnan jälkeen. En kyllä yhtään tiedä, mistä mahtaisi johtua.

Tervetuloa kaikille! 😊

Tikkunekku, ainakin tuo liman määrä voisi kuulostaa hyvinkin ovulaatioon liittyvältä. Kannattaa ostaa ne ovulaatiotestit, helpottaa omaakin oloa kun ei tarvitse niin paljon stressata että onko nyt ovulaatio vai ei 😊

Mulla tosiaan eilen alkoi vuoto jonka tulkitsin menkoiksi. Se oli kuitenkin yön aikana loppunut eikä tänään ei ole tullut enää yhtään verta. Tein Clearbluen digitestin ja sekin oli negatiivinen, eli ei ollut mitään alkuraskauden vuotoja. Jospa ne menkat kohta alkaisivat kunnolla että pääsisi seuraavaan yrityskiertoon...